Market Court dismisses procurement challenge where tender evaluation ignored specific integration requirements in tender documents.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Tekes – teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus (jäljempänä myös Tekes) on pyytänyt 5.10.2007 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia IT-prosesseja tukevasta tietojärjestelmästä. Hankinnasta on 6.11.2007 julkaistu hankintailmoitus. Hankintayksikkö on saanut kahdeksan tarjousta.

Tekesin johtaja on hankintapäätöksellään 4.3.2008 numero 10176/24/07 valinnut toimittajaksi Efecte Oy:n.

Hankinnan ennakoitu kokonaisarvo on tarjouspyynnön mukaan noin 80.000–200.000 euroa.

Hankintasopimus valitun tarjoajan kanssa on tehty 13.6.2008.

HAKEMUS

Sysart Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kieltää Tekesiä noudattamasta virheellistä menettelyä ja velvoittaa sen korjaamaan virheellisen menettelynsä. Hakija on myös vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan maksamaan sille hyvitysmaksuna 74.095 euroa. Hakija on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 2.440 eurolla korkoineen.

Tarjousten vertailu on suoritettu virheellisesti vertailuperusteen ”tuotteen ominaisuudet ja niiden vastaavuus vaatimuksiin nähden” osalta. Vertailussa ei ole otettu huomioon kaikkia hakijan tarjouksessa annettuja tietoja eikä pisteytys hakijan tarjouksen osalta ole linjassa muiden tarjousten pisteytyksen kanssa.

Edellä mainitun vertailuperusteen osalta on hakijan tarjouksessa kiinnitetty huomiota ainoastaan integrointeihin. Tämä ei ole tarjouspyynnön mukaista. Hakijan saama vähäinen pistemäärä ei perustu tarjouspyynnössä esitettyihin arviointikriteereihin.

Hakijan tarjouksessa luetellaan useita integrointeja nimettyihin järjestelmiin sekä eri tapoja niiden toteutuksiin. Vertailussa ei ole otettu huomioon hakijan tarjouksessa annettuja tietoja. Hakija sai kyseisen vertailuperusteen osalta 90 pistettä. Useat muut tarjoajat ovat saaneet kyseisestä kohdasta saman verran pisteitä kuin hakija siitä huolimatta, että heidän tarjouksissaan on olennaisia puutteita suhteessa tarjouspyynnön vaatimuksiin. Hakijan tarjoukselle olisi tullut antaa kyseisestä kohdasta täydet 100 pistettä.

VASTINE

Tekes – teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa hakijan korvamaan sen arvonlisäverottomat asianosaiskulut 1.987,20 eurolla ja arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 8.875,50 eurolla korkoineen.

Tarjouspyynnössä on vertailuperusteen ”tuotteen ominaisuudet ja niiden vastaavuus vaatimuksiin nähden” osalta ilmoitettu, että tarjouspyynnön liitteessä 1 mainittujen vaatimusten tulee täyttyä ja että tarjousten vertailussa vertaillaan sitä, miten hyvin tuote täyttää kyseiset vaatimukset. Tarjouspyynnön mukaan vaatimusten osalta ei ole ollut kyse ainoastaan niiden täyttymisestä vaan myös eri tarjousten keskinäisestä paremmuudesta sen osalta, miten hyvin tarjottu tuote täyttää vaatimukset.

Hankintayksikkö on järjestänyt kaikkien tarjoajien kanssa näiden tarjouksia koskevat kokoukset. Hakijalle hankintayksikkö on ilmoittanut kokouksessa käsiteltävän muun muassa seuraavaa kysymystä: ”Kuinka sovelluksen tai sovellettavaksi tarjottavan toimintamallin avulla toteutetaan eskaloinnit ulkoisille palveluntarjoajille (infrapalveluiden toimittaja, sovellustoimittajat – lähinnä räätälöityjen sovellusten ylläpitäjät.). Infrapalveluiden osalta tarve saattaa tulla konfiguraatiotietokantojen replikoinnille ja ristikkäiset näkymät järjestelmien välillä, sovellustoimittajan osalta kyseeseen saattaa tulla ekstranet-näkymän luominen. Onko mitään tästä jo sisällytetty tarjoukseen tai käsitelty siinä?” Hakija on ilmoittanut hankintayksikölle tarjousta koskevassa neuvottelussa, että integrointi muihin järjestelmiin toimii esimerkiksi sähköpostilla. Hakijalla ei ole ollut esittää selvitystä jo tehdyistä toteutuksista.

Tarjousten vertailu on suoritettu siten, että jokaisen laadullisen arviointiperusteen osalta paras tarjous on saanut 100 pistettä ja muut tarjoukset ovat saaneet sen verran vähemmän pisteitä, minkä verran niiden on arvioitu olevan parasta tarjousta heikompia kyseisen arviointiperusteen osalta. Hakijan tarjous on saanut arviointiperusteesta ”tuotteen ominaisuudet ja niiden vastaavuus vaatimuksiin nähden”

90 pistettä. Hakijan tarjouksen heikkouksina on pidetty esimerkiksi avoimien WS-rajapintojen ja muihin järjestelmiin tehtyjen integrointien puuttumista sekä integroinnin toteutusta sähköpostilla. Hakijan tarjoaman tuotteen laajuuden osalta ei ole tehty pistevähennystä. Tuotteen laajuus on ollut vain yksi vertailluista ominaisuuksista.

Vertailussa ei ole ollut kysymys integrointimahdollisuuden olemassaolosta vaan integroinnin toteutettavuudesta, uskottavuudesta ja tehdyistä toteutuksista. Tuotteen tiedonsiirto-ominaisuuksien osalta keskeistä on tarjotun järjestelmän ja muiden järjestelmien keskusteleminen keskenään. Tiedonsiirrolla on mahdollista saada tieto esille, mutta keskustellessaan järjestelmät vaikuttavat toistensa toimintaan. Järjestelmien keskustelevuuden osalta valitun tarjoajan järjestelmä on hakijan järjestelmää parempi.

Hankintayksikön näkökulmasta tärkeäksi tuotteita erottavaksi ominaisuudeksi on osoittautunut integroitavuus muihin järjestelmiin. Ennen kaikkea on tärkeää saada järjestelmä integroitua muihin hankintayksikölle palveluita tarjoavien toimittajien järjestelmiin. Hankintayksikön näkemyksen mukaan sähköpostilla suoritettava integrointi ei ole yhtä hyvä kuin voittaneen tarjoajan tarjoaman menetelmä.

LAUSUNTO

Efecte Oy on antanut lausuman sen tarjoukseen sisältyvän asiakirjan luovuttamista hakijalle koskevan vaatimuksen johdosta. Efecte Oy on vastustanut hakijan vaatimusta ja vaatinut, että hakija velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.433,70 eurolla korkoineen.

VASTASELITYS

Hakija on esittänyt vastaselityksessään muun ohella, että hankintayksikkö on pohjannut hankintapäätöksensä epämääräiseen suulliseen neuvotteluun ja siinä esitettyihin puutteellisesti ja kursorisesti kirjattuihin lausumiin, joiden oikeellisuutta hakija ei ole voinut varmistaa. Vaikuttaa myös siltä, että perustelumuistion laatija ei ole itse edes ollut läsnä neuvotteluissa. Hakijan osalta kirjatut tiedot ovat neuvottelun kulkuun verrattuna puutteelliset ja virheelliset. Ratkaisun perustaminen puutteellisiin muistiinpanoihin on jo yksistään omiaan asettamaan tarjoajat eriarvoiseen asemaan.

Tarjouspyyntö ei ole ollut vertailuperusteen ”tuotteen ominaisuudet ja niiden vastaavuus vaatimuksiin nähden” osalta riittävän yksilöity. Siinä asetetaan varsin väljästi vähimmäisvaatimukset ja tarvittavat selvitykset, joita tuotteelta edellytetään. Tarjouspyynnön perusteella ei ole ollut pääteltävissä, mihin konkreettisiin seikkoihin hankintayksikkö tulee tältä osin tarjousten vertailussa kiinnittämään huomiota.

Perustelumuistiota lukiessa on pääteltävissä, että hakijan tarjous täyttää kaikki ”Tuotteen ominaisuudet ja vastaavuudet” -vertailuperusteessa edellytetyt vaatimukset, mutta tarjousten vertailua ei olekaan perustettu tarjouspyynnössä ja tarjouksessa esitettyyn vaan sähköpostikirjeessä 1.2.2008 esitettyyn tarjouspyyntöä täydentävään kysymykseen, jota sitten on yleisellä tasolla käsitelty neuvottelussa 4.2.2008. Hankinnan perustaminen tällaiselle epätarkasti muotoillulle kysymykselle ja siihen mahdollisesti annetuille, väärin ja puutteellisesti dokumentoiduille vastauksille ei täytä hankintalaissa asetettuja vaatimuksia.

Hankintayksikön muistioon kirjattu lausuma siitä, että hakijan järjestelmän integrointi muihin järjestelmiin toimii esimerkiksi sähköpostilla ja että hakijalla ei ole vielä toteutuksia tehtynä, ei pidä paikkaansa. Hakijan järjestelmän eri integrointitavoista ja toteutetuista integraatioista keskusteltiin laajalti hankintayksikön järjestämässä neuvottelussa. Hakijan tarjouksessa on esitetty runsaasti esimerkkejä järjestelmän integroinneista ja tarjouksen liitteissä on kuvattu toteutettuja integrointeja. Hakijan järjestelmän integroinnit eivät ole olemassa vain paperilla, sillä hakijalla on lukuisia asiakasreferenssejä.

Hakijan tarjouksesta ja sen liitteistä ilmenevät muun muassa ne käytännön toteutukset, joita asiakkaille on tehty. Esimerkiksi eräälle asiakkaalle on sähköposti-integraation lisäksi toimitettu hankintayksikön mainitsema liityntä infrapalvelujen toimittajan järjestelmiin. Samoin voidaan järjestelmän perusominaisuuksilla tarjota myös extranet-näkymiä sovellus- ja infrapalvelutoimittajille. Hakijan järjestelmä on toteutettu kaikkiaan 14 erillisessä isossa tai isohkossa organisaatiossa eli hakijan järjestelmällä on kattavammat toteutukset kuin valitun tarjoajan järjestelmällä.

LISÄVASTINE

Hankintayksikkö on lisävastineessaan esittänyt muun muassa, että tarjouspyyntö ei ole ollut hakijan väittämällä tavalla yksilöimätön. Tuotteen ominaisuudet ja niiden vastaavuus vaatimuksiin on esitetty tarjouspyynnön kohdassa 8.6, minkä lisäksi tarjouspyynnön liitteenä on ollut kahdeksansivuinen vaatimusmäärittely. Tuotteen vertailtavat ominaisuudet on tarjouspyynnössä tarkasti yksilöity. Tarjoajille sähköpostitse esitetty kysymys on ollut riittävän täsmällinen.

Perustelumuistion laatija on ollut paikalla Sysart Oy:n kanssa käydyissä neuvotteluissa. Kaikissa haastatteluissa on ollut paikalla vähintään kaksi tietotekniikkapalveluiden teknistä asiantuntijaa. Aikataulujen ja sairaustapausten vuoksi kaikkiin haastatteluihin eivät ole voineet osallistua samat henkilöt. Muistion laatija on kuitenkin osallistunut sekä hakijan että voittaneen tarjoajan haastatteluihin.

HHankintapäätös ei ole perustunut hakijan väittämällä tavalla pelkkiin muistiinpanoihin. Hakijan tarjoukseen on tutustunut kolme tietotekniikkapalveluiden asiantuntijaa samalla tarkkuudella ja huolellisuudella kuin muihinkin tarjouksiin. Tarjouksia on vertailtu koko aineiston perusteella. Hakijan tarjous on saanut erittäin hyvät pisteet lähes kaikista kohdista. Vähennyksiä on tehty Tekesin kannalta keskeisestä kohdasta eli integraatiosta. Muistiinpanot neuvotteluista on laadittu samalla tarkkuudella jokaisen tarjoajan osalta. Tekesin puolelta haastatteluun osallistuneilla on ollut yhteinen näkemys etenkin keskeisestä kohdasta eli integraatiosta. Puhuttaessa integraatiosta muihin järjestelmiin on tarkoitettu nimenomaan muita vastaavia sovelluksia eikä taustajärjestelmiä.

Tekesin kannalta on ollut tärkeää saada hankittava järjestelmä integroitua muiden Tekesille IT-palveluita tarjoavien toimittajien vastaaviin service desk -järjestelmiin. Juuri tätä integroitavuutta edellytettiin tarjouspyynnön vaatimusmäärittelyissä. Tarjousasiakirjoissa mainittua on täsmennetty ja haastattelun kysymykset ovat koskeneet näitä avoimia kohtia. Haastattelun kysymykset oli jaettu tarjoajille etukäteen.

Hakijan tarjousasiakirjoista käy ilmi, että hakija on toteuttanut joillekin asiakkailleen integrointeja taustajärjestelmiin. Kumppaneiden järjestelmiin tehdyistä integraatioista hakijan tarjouksessa ei kuitenkaan ole mainintaa. Hankintayksikkö ei ole kiistänyt, ettei hakijan järjestelmää voitaisi integroida taustajärjestelmiin. Tästä ei kuitenkaan tarjouspyynnön vaatimuksissa ollut kysymys.

MARKKINAOIKEUDEN PÄÄTÖS VÄLIAIKAISESTA KIELLOSTA

Markkinaoikeus on 26.3.2008 antamallaan päätöksellä hylännyt hakijan väliaikaista kieltoa koskevan vaatimuksen.

MARKKINAOIKEUDEN PÄÄTÖS ASIAKIRJAN LUOVUTTAMISESTA

Hakija on vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan luovuttamaan hakijalle voittaneeseen tarjoukseen sisältyviä Efecte Integration Suite tuotekuvaus -asiakirja.

Markkinaoikeus on 23.9.2008 antamallaan päätöksellä hylännyt sanotun asiakirjan esittämistä koskevan hakijan vaatimuksen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Sovellettavat säännökset

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan kysymyksessä olevan tavarahankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ylittänyt julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 16 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisen valtion keskushallintoviranomaisten tavarahankintojen EU-kynnysarvon 137.000 euroa. Asiaan tulevat näin ollen sovellettaviksi hankintalain I ja IV osien säännösten lisäksi hankintalain II osan säännökset.

Hankintamenettely

Tarjousten vertailuperusteet

Hakija on esittänyt, että tarjouspyyntö ei ole ollut riittävän yksilöity tarjousten vertailuperusteen ”tuotteen ominaisuudet ja niiden vastaavuus vaatimuksiin nähden” osalta. Tarjouspyynnöstä ei ole pääteltävissä, mihin seikkoihin hankintayksikkö tulee tarjousten vertailussa tältä osin kiinnittämään huomiota.

Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa pyydetään toimittajia esittämään kirjallisesti ja määräaikaan mennessä tarjouksensa.

Hankintalain 41 §:n 1 momentin 7 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä kokonaistaloudellista edullisuutta tarjouksen vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus tai kohtuullinen vaihteluväli taikka poikkeuksellisissa tapauksissa vertailuperusteiden tärkeysjärjestys.

Hankintalain 62 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen vertailuperusteina voidaan käyttää esimerkiksi laatua, hintaa, teknisiä ansioita, esteettisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia, ympäristöystävällisyyttä, käyttökustannuksia, kustannustehokkuutta, myynnin jälkeistä palvelua ja teknistä tukea, huoltopalveluja, toimituspäivää tai toimitus- tai toteutusaikaa taikka elinkaarikustannuksia.

Edellä mainitun pykälän 3 momentin mukaan käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus on ilmoitettava hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa. Kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä vastaavat tiedot on ilmoitettava hankintailmoituksessa tai hankekuvauksessa. Painotus voidaan ilmaista myös ilmoittamalla kohtuullinen vaihteluväli. Jos vertailuperusteiden suhteellisen painotuksen ilmaiseminen ei ole perustellusti mahdollista, vertailuperusteet on ilmoitettava tärkeysjärjestyksessä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa vertailuperusteiden asettamisessa. Vertailuperusteiden täytyy kuitenkin liittyä hankinnan kohteeseen siten, että niiden avulla voidaan selvittää, mikä saaduista tarjouksista on kokonaistaloudellisesti edullisin. Lisäksi vertailuperusteiden tulee kohdella tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi ja ne eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun suorittamisessa.

Hankintayksikön tarjouspyynnön kohdassa 1 on todettu hankinnan kohteesta seuraavaa: ”Hankinnan kohteena on tietojärjestelmä, jonka avulla Tekesin IT-toiminto (Tietotekniikkapalvelut eli TIPA palvelukumppaneineen) hoitaa ITIL-kehyksen mukaisesti palvelufunktiotaan. Hankinta sisältää sovelluksen lisenssit, sovelluksen ylläpidon sekä tarvittavan käyttöönottoprojektin käyttökoulutuksineen.” Tarjouspyynnössä on tällä kohtaa lisäksi lueteltu hankinnan osat, joiden on sisällyttävä toimitukseen, ja todettu, että tarkemmat vaatimukset on kuvattu vaatimusmäärittelyssä, joka on tarjouspyynnön liitteenä 1.

Tarjouspyynnössä on kohdassa 8.6 ”Tuotteen ominaisuudet ja niiden vastaavuus vaatimuksiin nähden” todettu seuraavaa:

”Sovelluksen tulee toteuttaa kaikki liitteessä 1 (vaatimusmäärittely) esitetyt vähimmäisvaatimukset. Jonkun vähimmäisvaatimukseksi merkityn vaatimuksen jäädessä täyttymättä tarjous hylätään.

Tarjouksessa tulee selkeästi kuvata, täyttääkö tuote ja millä tavoin vähimmäisvaatimukset ja miten hyvin se täyttää muut liitteessä 1 olevat vaatimukset. Tarjoajan tulee toimittaa sellaiset sovelluksen kuvaukset tai linkki demoversioon, joista vaatimusten täyttymisen voi todeta.

Tarjouksessa tulee kuvata tuotteen konfiguroitavuus, laajennettavuus tulevia tarpeita silmälläpitäen sekä tuotteen roadmap (mm. ITIL v3:n osalta) mikäli sellainen on olemassa ja tiedossa.

Tämän kohdan perusteella vertaillaan sitä, miten hyvin tuote täyttää liitteessä 1 mainitut vaatimukset sekä sitä, kuinka hyvin tuote on laajennettavissa ja konfiguroitavissa.”

Tarjouspyynnön kohdan 9.3 ”Tarjousten arviointi” mukaan tarjouksista valitaan kokonaistaloudellisesti edullisin ja tarjouksia arvioidaan seuraavin vertailuperustein ja painoarvoin: hinta 35 prosentin painoarvolla, tuotteen ominaisuudet ja niiden vastaavuus vaatimuksiin nähden 35 prosentin painoarvolla, käyttöönoton toteutusprojekti ja prosessikonsultointi 20 prosentin painoarvolla ja tuotetuki ja ylläpito 10 prosentin painoarvolla.

Tarjouspyynnön liitteenä 1 on kahdeksansivuinen luettelo tietojärjestelmälle asetetuista vaatimuksista. Vaatimukset on jaettu ei- toiminnallisiin vaatimuksiin, toiminnallisiin vaatimuksiin, muihin vaatimuksiin ja järjestelmän käyttöä ja ylläpitoa kuvaaviin vaatimuksiin. Ei-toiminnallisten vaatimusten osalta on ilmoitettu yhdeksän yksilöityä vaatimusta. Toiminnalliset vaatimukset on jaettu osioihin “Incident management”, “Problem management”, “Change management”, “konfiguraatiohallinta” sekä “Service Level management”. Kohtaa “Release management” lukuun ottamatta jokainen edellä mainituista toiminnallisista vaatimuksista sisältää lukuisia alakohtia.

Markkinaoikeus katsoo, että kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteen ”tuotteen ominaisuudet ja niiden vastaavuus vaatimuksiin nähden” osalta on tarjouspyynnössä yksilöity riittävästi selkeästi ne tietojärjestelmän ominaisuudet, joiden toteutumiseen ja laatuun hankintayksikkö tulee tarjouksia vertaillessaan kiinnittämään huomiota. Kyseiset seikat ovat liittyneet hankinnan kohteeseen eivätkä ne ole antaneet hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun suorittamisessa. Näin ollen hankintayksikkö ei ole menetellyt julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti määritellessään tarjouspyynnössään tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet.

Tarjousten vertailu

Hakija on esittänyt, että hankintayksikkö on suorittanut tarjousten vertailun virheellisesti arvioidessaan hakijan ja voittaneen tarjoajan tietojärjestelmien intergrointimahdollisuuksia hankintayksikön käytössä oleviin muihin tietojärjestelmiin.

Tarjouspyynnön liitteen 1 kohdassa 2 ”Muita vaatimuksia” on yhdeksi toiminnalliseksi vaatimukseksi asetettu integrointi seuraavalla tavalla: ”Järjestelmän integrointi infrapalveluiden toimittajien järjestelmänhallinta- / tukijärjestelmiin (jokin yleisesti käytetty järjestelmä, tarkentuu sopimusneuvotteluissa).”

Hakijan tarjouksen kohdassa 14 ”Tiedonsiirto ja rajapinnat” todettu hakijan järjestelmästä seuraavaa: ”Requestesta voidaan viedä tietoa muihin järjestelmiin ja tuoda tietoa muista järjestelmistä useita eri tiedonsiirtotapoja hyödyntäen. Requestan rajapinnat, useat valmiit liitynnät ja tiedonsiirtotoiminnot takaavat kustannustehokkaat liitynnät taustajärjestelmiin. Requestan integraatiot toteutetaan tapauskohtaisesti sopivimmalla tavalla ja tekniikalla (määrittely ja toteutus). Tiedon haku/tallennus Requesteen hoidetaan yleensä Requeste järjestelmä COBRA-rajapintoja hyödyntäen, ja haku/tallennus muihin järjestelmiin riippuu järjestelmien tarjoamista rajapintaratkaisuista (esim. tiedon luku/tallennus suoraan SQL-tietokantaan on yleensä toteutettu JDBC:n avulla) tai siirtotiedostomalleista.”

Tarjouksessa on lisäksi lueteltu, missä tiedostomuodossa hakijan järjestelmästä voidaan siirtää tietoa muihin järjestelmiin. Hakijan tarjouksen liitteessä 7 on vielä esitetty hakijan referenssitoimituksia, joita on yhteensä 14. Näistä viiden osalta on todettu, että toimitukset ovat sisältäneet ”integrointeja taustajärjestelmiin”. Näistä integroinneista ei ole annettu hakijan tarjouksessa tarkempia tietoja.

Valitun tarjoajan tarjouksessa on puolestaan todettu, että tarjottu järjestelmä sisältää myös Efecte Integration Suite -integraatiorajapinnan ja integrointityökalun. Tarjouksen mukaan tuotteella voidaan tehdä monipuolisia integraatioita muihin järjestelmiin tiedon siirtoa silmälläpitäen, joko eräajettavana tai reaaliaikaisena. Tarjouksen mukaan jokainen erillinen integraatio edellyttää omaa integraatioprojektiaan, jossa vaatimukset määritellään ja kuvataan sekä suunnitellaan ja toteutetaan integraatio. Mainitun työkalun avulla voidaan tarjouksen mukaan lisätä, päivittää ja poistaa tarjoajan ratkaisuihin tallennettuja tietoja, suorittaa hakuja sekä lähettää tietoa ulkoiseen sovellukseen. Tarjouksen mukaan ohjelmisto voidaan myös konfiguroida lähettämään ilmoituksia tarjoajan järjestelmän sisältämissä tiedoissa tapahtuneista muutoksista. Efecte Integration Suite -integraatiorajapinnan ja integrointityökalun toiminnalliset ominaisuudet on esitelty tarkemmin tarjouksen liitteessä 16.

Tekes on 31.10.2007 päivätyssä asiakirjassa vastannut tarjoajien tarjouspyynnön johdosta esittämiin kysymyksiin intergraatiotarpeesta seuraavaa: ”Integroitavat järjestelmät eivät ole tiedossa koska infrapalveluiden hankintakilpailutus on meneillään ja uuden palvelun käyttöönotto tapahtuu samaan aikaan kuin uuden palvelujärjestelmän.”

Tekes on lisätietoja tarjouksista saadakseen kutsunut kunkin tarjoajan keskusteluun. Tekes on 23.1.2008 lähettänyt kullekin tarjoajille keskusteluja varten sähköpostissa seuraavan tarjouspyyntöä täydentävän kysymyksen: ”Kuinka sovelluksen tai sovellettavaksi tarjottavan toimintamallin avulla toteutetaan eskaloinnit ulkoisille palveluntarjoajille (infrapalveluiden toimittaja, sovellustoimittajat – lähinnä räätälöityjen sovellusten ylläpitäjät). Infrapalveluiden osalta tarve saattaa tulla konfiguraatiotietokantojen replikoinnille ja ristikkäiset näkymät järjestelmien välillä, sovellustoimittajien osalta kyseeseen saattaa tulla ekstranet-näkymän luominen. Onko mitään tästä jo sisällytetty tarjoukseen tai käsitelty siinä?”

Tekes on tehnyt tarjoajien kanssa käymistään keskusteluista muistion, johon on lyhyesti merkitty näkökohtia kunkin tarjoajan kanssa käydyistä keskusteluista. Hakijan kanssa käydystä keskustelusta laadittuun muistioon on merkitty muun muassa, että integrointi muihin järjestelmiin toimii esimerkiksi sähköpostilla ja että toteutuksia ei vielä ole tehtynä. Valitun tarjoajan kanssa käydystä keskustelusta muistioon on merkitty seuraavaa: ”Email-eskalointi palveluntoimittajille. Esim. Ruukilla Efecte on käytössä Vendor-management -käyttöä varten. Muita vastaavan kaltaisia toteutuksia on noin 10.” Hankintayksikkö on tältä osin esittänyt markkinaoikeudessa, että kyseinen muistiinpano viittaa keskustelussa esiin tulleisiin referensseihin, joissa on nimenomaan kysymys ulkopuolisten palveluntarjoajien järjestelmiin tehdyistä palveluntarjoajan hallintaa helpottavista integroinneista.

Hankintaysikön 4.3.2008 päivätyssä hankintapäätöksessä on todettu, että järjestelmän toimittajaksi on valittu Efecte Oy. Päätöksen mukaan perustelut ja pisteytys käyvät ilmi liitteenä olevasta perustelumuistiosta ja pisteytystaulukosta.

Pisteytystaulukon mukaan hakijan tarjous on saanut vertailuperusteen ”tuotteen ominaisuudet ja niiden vastaavuus vaatimuksiin” osalta 90 pistettä ja valitulle tarjoukselle on annettu täydet 100 pistettä. Hakijan kokonaispisteet ovat olleet 92,27 ja valitun tarjoajan 93,09. Hakija on sijoittunut tarjousten vertailussa toiseksi.

Perustelumuistiossa on hakijan tarjouksesta todettu vertailuperusteesta ”tuotteen ominaisuudet ja niiden vastaavuus” muun ohella seuraavaa: ”Integraatioita varten on käytössä Cobra-rajapinnat, ei avoimia esim. WS-rajapintoja. Myöskään toteutuksia muihin järjestelmiin integroinneista ei vielä juurikaan ole tehtynä, toteutus kerrottiin tehtävän ’esim. sähköpostilla’. Tuotteen ominaisuudet eivät vaikuta yhtä laajoilta kuin kaikkein massiivisimmilla tarjotuilla tuotteilla – kaikki vaatimukset kuitenkin voidaan katsoa täyttyvän, joten pistevähennystä ei tältä osin tehty.” Valitusta tarjouksesta muistiossa on todettu: ”Vahvuuksina hyvä integroitavuus ja osoitetut integrointireferenssit. Käyttöliittymän konfiguroitavuus Tekesin tarpeisiin oli paras.”

Markkinaoikeus toteaa, että hakijan tarjouksessa on todettu hakijan järjestelmän olevan integroitavissa eri tavoin muihin järjestelmiin ja siinä on esitetty myös esimerkkejä integrointien tiedonsiirron käytännön toteutuksista. Hankintayksikkö on markkinaoikeudelle toimittamassaan vastineessa hakijan tarjouksen osalta todennut, että hakija on toteuttanut asiakkailleen integrointeja taustajärjestelmiin, mutta että selvitystä kumppaneiden järjestelmiin tehdyistä integraatioista ei ole esitetty. Hankintayksikön mukaan asiassa ei ole kysymys siitä, että hakijan järjestelmää ei voitaisi integroida taustajärjestelmiin. Integroinneista puhuttaessa on tarkoitettu nimenomaan muita vastaavia sovelluksia eikä taustajärjestelmiä.

Hankintayksikkö on suorittanut tarjousten vertailun tarjoajien toimittamien tarjousasiakirjojen perusteella. Hankintayksikkö on lisäksi tarjoajien kanssa käymissään keskusteluissa esittänyt tarjoajille kysymyksiä tarjousasiakirjoista saamiensa tietojen täsmentämiseksi. Kullekin tarjoajalle on esitetty samat kysymykset etukäteen. Hankintayksikön lisäkysymykset ovat koskeneet hankintayksikölle tärkeää järjestelmien integroitavuutta.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa on asetettu vähimmäisvaatimukseksi, että tarjottavan järjestelmän on oltava integroitavissa infrapalveluiden toimittajien järjestelmänhallinta- tai tukijärjestelmiin. Järjestelmäksi on mainittu jokin yleisesti käytetty järjestelmä, joka tarkentuu sopimusneuvotteluissa. Hankintayksikkö on katsonut hakijan tarjouksen täyttävän mainitun vähimmäisvaatimuksen.

Johtopäätös

Edellä olevilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassa hankintalain 76 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Hakijan hakemus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian lopputulos huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että hakija saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan ja että hakija samalla velvoitetaan korvaamaan hankintayksikön asianosaiskulut ja oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

Tekes – teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus ei ole arvonlisäverolaissa tarkoitettu arvonlisäverovelvollinen. Sen vuoksi myös sen oikeudenkäyntikuluihin sisällytetty arvonlisävero on määrättävä maksettavaksi.

Efecte Oy on antanut asiassa lausuman ja sille on tästä aiheutunut kuluja. Sen vuoksi hakija on velvoitettava korvaamaan Efecte Oy:n oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuullisiksi harkitsemalla määrällä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää Sysart Oy:n hakemuksen.

Sysart Oy velvoitetaan korvaamaan Tekes – teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen asianosaiskulut 1.000 eurolla ja oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla sekä Efecte Oy:n oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla. Mainituille asianosaiskuluille ja oikeudenkäyntikuluille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 83 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Eija Siitari-Vanne ja Ville Parkkari.