Market Court dismisses claim for compensation due to unequal tender treatment where missing justification did not alter the winning bid result.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Järvenpään seurakunta on pyytänyt 10.7.2007 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia kiinteistöjen energiansäästöhankkeesta niin sanotun Energy Service Company eli ESCO-konseptin mukaisesti. Hankinnasta on 12.7.2007 julkaistu rajoitettua menettelyä koskeva hankintailmoitus. Hankintayksikkö on saanut kaksi tarjousta.

Järvenpään seurakunnan kirkkoneuvosto on päätöksellään 20.11.2007 § 215 valinnut ESCO-yhteistyökumppaniksi TAC Finland Oy:n. Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan noin 440.000 euroa.

Hankinta on pantu täytäntöön.

HAKEMUS

Honeywell Oy on vaatinut, että Järvenpään seurakunta velvoitetaan maksamaan hakijalle hyvitysmaksuna 19.000 euroa. Hakija on lisäksi vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 2.623 eurolla korkoineen.

Tarjoajia ei ole kohdeltu hankintamenettelyssä tasapuolisesti. Voittaneella tarjoajalla TAC Finland Oy:llä on ollut ajallisesti ja tiedollisesti huomattavasti paremmat mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun.

Voittanut tarjoaja on hankinnan suunnitteluvaiheessa laatinut hankintayksikölle energiakartoituksen, jonka perusteella tarjouskilpailu on käynnistetty. Kyseistä energiakartoitusta tai edes tietoa sen olemassa olosta ei ole hankintamenettelyssä toimitettu muille tarjoajille. Muilta tarjoajilta edellytettiin omaa esitystä ja kohdetutkimusta suhteellisen lyhyen tarjousajan puitteissa. Hakijalle toimitettiin tarjouksen laatimista varten ainoastaan erilaisia rakennuspiirustuksia ja energia- sekä muita laskutustietoja. Tarjouspyyntömateriaalin saatuaan hakijalla oli noin kaksi viikkoa aikaa laatia energiakartoitus ja siihen perustuva tarjous.

Voittaneella tarjoajalla on ollut aikaisemmin laatimastaan energiakartoituksesta johtuen paremmat edellytykset antaa selvitykset vertailussa pisteytetyistä hankkeen ympäristövaikutuksista sekä avustus- ja tukimuotojen käytöstä.

Voittanut tarjoaja on saanut kohtuutonta etua toimiessaan ennen hankintamenettelyä hankintayksikön konsulttina ja tämän myötä myös sen tarpeiden määrittelijänä. Voittaneella tarjoajalla on ollut paremmat taustatiedot omaavana mahdollisuus laatia toimitussisällöltään laajempi ja paremmin asiakkaan odotuksia vastaava tarjous.

Hankintayksikölle on ennen hankintapäätöksen tekemistä pyynnöstä ilmoitettu, että hakija antaa säästötakuun laskennallisista säästöistä. Tästä huolimatta tarjousten vertailussa hakija on jäänyt pisteittä kohdassa 5.2 ”Säästötakuu laskennallisista säästöistä”.

Hakijan tarjous on vastannut sitä, mitä tarjouspyynnössä tarjoukselta on edellytetty. Voittaneen tarjoajan tarjous puolestaan on ollut toimitussisällöltään tarjouspyynnössä edellytettyä laajempi. Tarjousvertailussa on vertailtu kahta tekniseltä laajuudeltaan erilaista ratkaisua, jotka eivät ole olleet keskenään vertailukelpoisia.

Hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

VASTINE

Järvenpään seurakunta on vaatinut, että hakemus hylätään ja Honeywell Oy velvoitetaan korvaamaan hankintayksikölle hankkeen viivästymisestä aiheutuneesta saamatta jääneestä energiasäästöstä aiheutuneet kustannukset 16.000 eurolla kalenterivuodessa korkoineen. Lisäksi Järvenpään seurakunta on vaatinut, että Honeywell Oy velvoitetaan korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut 2.210 eurolla korkoineen.

Kysymyksessä on ollut rajoitetulla menettelyllä toteutettu hankintamenettely. Hankintailmoitus on julkaistu 12.7.2007. Osallistumishakemukset on tullut toimittaa hankintayksikölle 10.8.2007 mennessä. Tarjousten jättämisen määräaika oli 24.8.2007. Hakijan pyynnöstä tarjousten jättämisen määräaikaa jatkettiin 7.9.2007 saakka. Tarjousaikaa on ollut hankintailmoituksen julkaisemisesta tarjousten jättämiseen noin kaksi kuukautta.

Hakijan hakemuksessaan esittämä hankintamenettelyn prosessikuvaus on virheellinen ja harhaanjohtava. Voittanut tarjoaja ei ole ollut kartoittamassa ja konsultoimassa hanketta hankinnan valmisteluvaiheen alkamisen jälkeen. Voittanut tarjoaja on aikaisemmin keväällä 2007 hankintayksikön toimeksiannosta laatinut kiinteistöjen energiakartoituksen. Kysymyksessä on ollut tarveselvitys ja ESCO-hankkeen mahdollisuuksien tutkiminen. Sanottua selvitystä, joka on sisältänyt TAC Finland Oy:n liikesalaisuuksia, hankintayksikkö ei ole voinut eikä sen ole tarvinnutkaan toimittaa hakijalle tarjouskilpailuvaiheessa.

Tarjoajia on hankintamenettelyssä käsitelty tasapuolisesti. Hankintayksikkö on teettänyt TAC Finland Oy:llä energiakartoituksen kiinteistöissään voidakseen arvioida, onko ylipäänsä mahdollista ja järkevää ryhtyä kilpailuttamaan energiansäästöhankkeita. Hankintayksikkö on antanut hakijalle hankinnan kohteesta saman materiaalin ja tiedot kuin hankintayksikkö on antanut TAC Finland Oy:lle. Tämän lisäksi hakijalla on ollut tarjouksen laatimista varten mahdollisuus vapaasti tutustua hankintamenettelyn kohteena oleviin kiinteistöihin ja tarjouspyyntöasiakirjoissa nimetty hankintayksikön henkilökunta on ollut lisätietojen kysymistä varten hakijan käytettävissä. Hakijalla on ollut riittävästi aikaa laatia tarjous. Voittanut tarjoaja ei ole saanut kilpailuetua tai ollut miltään osin paremmassa tai edullisemmassa asemassa kuin hakija.

Hankkeen ympäristövaikutukset sekä avustus- ja tukimuodot ovat olleet sellaista julkista perustietoa, jotka hankintayksikkö on olettanut olevan tiedossa kaikilla alalla ESCO-konseptilla toimivilla tarjoajilla ja siten myös hakijalla.

Hakijan tarjousten antamiselle varatun lisäajan puitteissa antamasta tarjouksesta on puuttunut tarjouspyynnön kohdassa 5.2b edellytetty selvitys säästötakuusta. Hakijan tarjous ei siten ollut tältä oleelliselta osalta tarjouspyynnön mukainen, minkä vuoksi hankintayksikön olisi tullut hylätä hakijan tarjous. Koska hankintayksikkö oli saanut vain kaksi tarjousta, se hyväksyi hakijan kaksi kuukautta tarjousajan jälkeen antaman tarjouksen täydennyksen säästötakuun osalta siten, että hakijan tarjous otettiin mukaan tarjousvertailuun. Tarjousten vertailu kuitenkin osoitti, että vaikka hakijan säästötakuu huomioitaisiinkin, TAC Finland Oy:n tarjous oli kokonaistaloudellisesti edullisempi.

LAUSUNTO

TAC Finland Oy on antanut lausunnon ja vaatinut, että Honeywell Oy velvoitetaan korvaamaan yhtiön lausunnon antamisesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut 400 eurolla lisättynä arvonlisäverolla.

VASTASELITYS

Hakija on vastaselityksessään todennut muun ohella, että ESCO-hanke voidaan toteuttaa kolmella eri laajuisella vaihtoehdolla sillä perusteella, missä vaiheessa varsinainen ESCO-projekti kilpailutetaan ja mitä vaiheita toteutetaan konsulttityönä.

Ensimmäinen vaihtoehto on energiakartoituksen sisältävä koko paketin kilpailuttaminen, jossa pyydetään tarjoukset rakennuksen energiankäytön tehostamisesta ilman yksilöityjä toimenpiteitä. Tässä kilpailutuksessa tarjoajat joutuvat tekemään tarjouksensa pohjaksi niin sanotun esikartoituksen (pre-audit), jonka jälkeen vasta selviää, mitä toimenpiteitä tarjoukseen voi sisällyttää.

Toisessa vaihtoehdossa hankesuunnittelun sisältävä kilpailu perustuu energiakartoituksessa todettuihin toimenpiteisiin, jolloin tarjouspyynnön sisältö on jo nimiketasolla selvillä sekä säästö- ja kustannusarviot tiedossa.

Kolmannessa eli toteutusvaiheessa lähtevä kilpailuttaminen sisältää jo varsin yksilöidyn hankesuunnittelussa laaditun toimenpideohjelman.

Energiakartoitus olisi asiassa pitänyt teettää ulkopuolisella yhtiöllä, joka ei olisi osallistunut tarjouskilpailuun, sekä luovuttaa kartoitus tarjoajien käyttöön osana tarjouspyyntömateriaalia. Vaihtoehtoisesti tarjouskilpailu olisi tullut järjestää ennen energiakartoituksen laadintaa niin, että kaikki osallistujat olisivat laatineet oman energiakartoituksensa.

Voittaneella tarjoajalla on ollut vapaasti aikaa tehdä energiakartoitus ja käyttää tarjousaika kokonaisuudessaan tarjouksen laatimiseen. Hakijalle oli varattu energiakartoituksen ja tarjouksen laatimiseen kuusi viikkoa ilmoituksen julkaisemisesta.

LISÄKIRJELMÄ

Hakija on lisäkirjelmässään todennut, että hankintayksikön suorittamasta tarjousten vertailusta ja pisteytysjaosta ei ilmene, millä perusteilla hankintayksikkö on päätynyt tarjouksille annettuihin pisteisiin tai kriteerikohtaiseen paremmuusjärjestykseen tarjoajien välillä. Tarjousvertailussa on ainoastaan eritelty tarjousten sisällöt. Tarjoukset eivät ole myöskään olleet keskenään vertailukelpoisia niiden teknisten ratkaisujen erilaisuuden vuoksi.

Voittaneella tarjoajalla on ollut paremmin tiedossa hankintayksikön tarpeet ja preferenssit. Voittanut tarjoaja on myös hankinta-asian valmisteluun osallistuneena tahona pystynyt vaikuttamaan hankintayksikön tarpeiden muodostumiseen. Hankintayksiköllä on jo ennen kilpailutusta ollut tiedossaan voittaneen tarjoajan tarjouksen sisältö. Voittanut tarjoaja on hankinnan valmistelussa esittänyt hankintayksikölle myöhempää tarjoustaan vastaavan konseptin saavutettavine säästöineen ja kustannusarvioineen.

Tarjoukset ovat olleet keskenään vertailukelpoisia vain luvattujen säästöjen ja investoinnin takaisinmaksun osalta, mitkä seikat ovat tarjouspyynnön mukaan muodostaneet hankinnan ytimen. Tarjouksien vertailusta ilmenee, että hakija on edullisemmalla urakkahinnalla tarjonnut yli kaksi kertaa suuremman säästön kuin voittanut tarjoaja. Hakijan tarjous olisi turvannut investoinnin rahoittamisen sillä saavutettavilla säästöillä paremmin kuin voittaneen tarjoajan tarjous. Tältä osin tarjoukset on tarjousten vertailussa myös pisteytetty väärin.

Voittanut tarjoaja on tarjousvertailussa saanut liikaa pisteitä kohdista ”miten ja mitä säästöjä saadaan aikaan”, ”miten rakennusten kokonaisenergiataloutta parannetaan” sekä siitä, ”miten kehityshanke rahoitetaan hankkeen avulla säästyneillä kustannuksilla”. Hakija on saanut vastaavasti liian vähän pisteitä ”rakennusten teknisen tason kohottamisesta”. Tarjousvertailussa ei ole perusteltu sitä, miksi hakija on saanut rahoituksesta vähemmän pisteitä kuin voittanut tarjoaja, vaikka rahoituksen laadullisia eroja ei ole yksilöitä hankinta-asiakirjoissa. Myöskään kohdasta ”maksut” hankintayksikkö ei ole perustellut tarjoajille annettuja pisteitä.

Tarjouspyynnön liitteenä olleesta pisteytysjakotaulukosta ei ole ilmennyt, että kunkin vertailukriteerin yhteisarvo olisi keskiarvo eikä yhteenlaskettu pistemäärä. Pisteytys on näin ollen laskettu virheellisesti ja tarjouspyynnön vastaisesti käyttäen keskiarvoja.

LISÄVASTINE

Hankintayksikkö on lisävastineessaan todennut muun ohessa, että hankintalain vaatimukset hankintamenettelyn tasapuolisuudesta ja syrjimättömyydestä edellyttävät, että hankintaan osallisten tulee saada jättää tarjouksensa yhtäläiseen asiakirja-aineistoon tukeutuen, yhtäläisen informaation varassa ja yhtäläisin määräajoin. Hakijan väite siitä, että voittanut tarjoaja olisi osallistunut hankintaprosessin valmisteluun konsulttina, on virheellinen. Voittanut tarjoaja ei ole osallistunut hankintaprosessin suoraan valmisteluun.

TAC Finland Oy:n hankintayksikön toimeksiannosta keväällä 2007 laatiman kiinteistöjä koskevan energiakartoituksen tarkoituksena on ollut arvioida, onko hankinnalle lainkaan toteuttamisedellytyksiä ja syntyykö hankinnasta sellaista kustannussäästöä, että hankkeeseen ryhtyminen on perusteltua. Päätös hankintaprosessin käynnistämisestä on tehty energiakartoituksen valmistumisen jälkeen. Hankintayksikön TAC Finland Oy:lle antama toimeksianto ei ole kattanut hankinnan kohdetta, vaan se on rajattu energiakartoitukseen tarveselvityksenä ja ESCO-hankkeen edellytysten tutkimiseen.

Hankintamenettelyssä ei ole käytetty hyväksi kyseistä energiakartoitusta eikä mitään hankinnan osa-aluetta ole perustettu kyseiseen selvitykseen. Kukin tarjoaja on voinut tehdä samanlaisen energiakartoituksen omista lähtökohdistaan kuin TAC Finland Oy on tehnyt. Tämä on ollut perusteltua siksi, että hankintayksiköllä ei ole ollut edellytyksiä arvioida sitä, onko TAC Finland Oy:n ennen hankintamenettelyä laatima energiakartoitus ollut ”oikea” ja riittävä.

Hankintayksikölle ei ole vastoin hakijan väitettä esitetty keväällä 2007 TAC Finland Oy:n tarjousta vastaavaa konseptia säästöineen ja kustannusarvioineen. Hankintayksikön käytössä olleet luvut olivat hyvin alustavia ja viitteellisiä arvioita tarvittavista investoinneista ja säästöistä, jotka tarvittiin päätettäessä hankkeeseen ryhtymisestä.

Tarjouspyynnössä on korostettu, että hankinnan kohteena on erityinen ESCO-konseptin mukainen kiinteistöjen energiasäästöjä tarkoittava kehityshanke, jossa tarjoajilta edellytetään kokonaisvastuun ottamista hankkeen kohteena olevien kiinteistöjen energiansäästöjen toteutuksesta. Tarjouspyynnössä on jätetty toteutettavat säästötoimenpiteet tarjoajien määritettäviksi. Tämä on johtanut siihen, että eri tarjoajat ovat tarjonneet sisällöltään erilaisia toimenpiteitä ja erisuuruisia energiakustannussäästöjä. Tarjousten ja kustannussäästöjen vertaileminen voi tällöin tapahtua hankintayksikön määritellyn kauden aikana saamaan nettosäästön nykyarvoon.

Kilpailutuksen painopiste ei ole ollut tarjousvaiheen teknisten ratkaisujen vertailussa vaan optimaalisten teknisten ratkaisujen hakemisessa sekä tarjoajien kokemuksessa ja kyvyssä toimintamekanismien kautta sitoutua takaamaan säästö- ja kustannustavoitteiden toteutuminen.

Tarjousten vertailu on perustunut tarjousten kokonaistaloudelliseen edullisuuteen ESCO-mallin mukaisine arviointikriteereineen. Tarjouksien vertailussa on apuna käytetty myös kiinteistöpäällikön tekemiä vertailuja, joissa on rinnakkain kirjattu kiinteistökohtaisesti toimenpiteet, mitä hankkeessa tultaisiin tarjoajien toimesta tekemään. Vertailun mukaan voittaneen tarjoajan tarjouksen sisältö on ollut paljon laajempi ja taannut hankintayksikölle kokonaisuudessaan paremman varmuuden laitteistojen toimivuudesta myös tulevaisuudessa. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa kiinteistöihin ei jätetä vanhoja, niiden toimivuuden kannalta tärkeitä laitteita, vaan ne uusitaan (esimerkiksi kaukolämmönsiirtimet).

Tarjousten pisteytys on toteutettu hankintalain ja tarjouspyyntöasiakirjojen sekä ESCO-mallin edellytysten ja vaatimusten mukaisesti. Säästöjen laskentatavan osalta ei ratkaisevaa ole ollut se, kuka keksii tavan laskea säästöt numeerisesti suurimmiksi, vaan se, kuka keksii tavan tuottaa ja taata hankkijalle säästöjä kustannustehokkaimmin. Sillä seikalla, että tarjousten vertailussa pisteiden lasku on toteutettu keskiarvoilla eikä yhteen laskien, ei ole ollut lopputuloksen kannalta merkitystä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Sovellettavat säännökset

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan kysymyksessä olevan rakennusurakan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo ei ole ylittänyt julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 16 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaista rakennusurakoiden EU-kynnysarvoa 5.150.000 euroa. Asiaan tulevat näin ollen sovellettaviksi hankintalain I ja IV osien säännösten lisäksi hankintalain III osan säännökset.

Hakemuksen tutkiminen

Markkinaoikeuden toimivaltaan ei kuulu hankintalain 84 §:n 3 momentti huomioon ottaen vahingonkorvausvaatimuksen tutkiminen. Tämän vuoksi markkinaoikeus jättää Järvenpään seurakunnan vaatimuksen hankinnan viivästymisestä aiheutuneen vahingon korvaamisesta toimivaltaansa kuulumattomana tutkimatta.

Hankintamenettely

Asiassa on ensisijaisesti ratkaistavana kysymyksenä, onko hankintayksikkö menetellyt syrjivästi, kun se on teettänyt ennen hankintailmoituksen julkaisemista TAC Finland Oy:llä hankinnan kohteena olevaa hanketta edeltävän energiakartoituksen, jota se ei ole antanut tiedoksi tarjouskilpailuun osallistuneille tarjoajille. Asiassa on myös kysymys hakijan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuudesta sekä tarjousten vertailusta.

Hankintamenettelyn tasapuolisuus ja syrjimättömyys

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen. Tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu edellyttää, että kaikilla tarjoajilla on tarjouksia laatiessaan käytössään samat tiedot muun ohella hankinnan kohteesta ja sille asetetuista ehdoista.

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintalain 69 §:n 3 momentin mukaan tarjouspyynnössä on ilmoitettava tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjouksen tekemisessä.

Hankintalain 70 §:n 2 momentin mukaan tarjouspyyntö on toimitettava rajoitetussa menettelyssä kaikille menettelyyn valituille ehdokkaille samanaikaisesti. Sanotun lainkohdan 3 momentin mukaan ehdokkaille on varattava hankinnan laatu ja laajuus huomioon ottaen kohtuullinen aika tarjousten tekemiseen.

Hakija on esittänyt, että hankintamenettely on suosinut voittanutta tarjoajaa, koska voittanut tarjoaja on laatinut hankinnan kohteena olevaa ESCO-hankketta edeltävän energiakartoituksen. Hakija on katsonut, että voittaneella tarjoajalla on ollut hakijaa paremmat tiedot hankinnan kohteesta, hankintayksikön tarpeista ja hankkeen toteuttamisesta kokonaisuudessaan.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikön laatimassa tarjouspyynnössä on selostettu yksityiskohtaisesti hankinnan kohdetta ja hankinnan keskeisiä tavoitteita. Tarjouspyynnön liitteenä on ollut luettelo hankkeen kohteena olevista rakennuksista, niiden rakennusvuosista, kerrosaloista ja tilavuuksista. Tarjouspyynnön liitteessä on myös selostettu rakennusten energiatilastoja siten, että tilastoista on käynyt ilmi kunkin rakennuksen öljyn-, kaukolämmön- tai sähköenergiankulutus. Lisäksi tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että kohdekiinteistöihin ja niiden suunnitteluasiakirjoihin sekä muuhun materiaaliin on mahdollista vapaasti tutustua ottamalla yhteyttä hankintayksikön edustajaan. Tarjoajilla on ollut myös vapaa pääsy tutkimaan hankinnan kohdetta ja hankintayksikön henkilöstö on ollut tarjoajien käytettävissä hankintamenettelyn aikana.

Markkinaoikeus toteaa, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei ole tullut ilmi seikkoja, joiden perusteella hakijalla olisi ollut käytössään tarjouksen antamisen kannalta vähäisemmät tiedot hankinnan kohteesta kuin voittaneella tarjoajalla. Se seikka, että voittanut tarjoaja on ennen hankintamenettelyn aloittamista laatinut kohteista energiakartoituksen, ei ole asettanut voittanutta tarjoajaa hankintamenettelyssä parempaan asemaan hakijaan verrattuna, koska asiassa esitetyn selvityksen mukaan energiakartoitus on perustunut samoihin tietoihin ja selvityksiin, jotka ovat olleet tarjousta laadittaessa myös hakijan käytössä. Asiassa ei ole myöskään esitetty selvitystä, että voittaneen tarjoajan ennen hankintamenettelyn käynnistämistä laatima energiakartoitus olisi määritellyt hankinnan kohdetta hakijan väittämällä tavalla voittanutta tarjoajaa suosivaksi.

Edellä lausutuilla perusteilla hankintayksikön ei voida katsoa menetelleen hakijaa syrjivästi, kun se on antanut TAC Finland Oy:n osallistua tarjouskilpailuun eikä se ole antanut TAC Finland Oy:n laatimaa energiakartoitusta hakijalle tiedoksi. Hankintayksikön menettelyä ei voida pitää syrjivänä myöskään sen vuoksi, että hankintayksikkö ei ole tiedottanut tarjoajille aikaisemmin keväällä 2007 hankintayksikön toimeksiannosta tehdystä energiakartoituksesta.

Tarjouksen tekemisen määräaika

Hakija on hakemuksessaan esittänyt väitteitä liian lyhyestä määräajasta tarjousten jättämiselle, tarjousten keskinäisestä vertailusta sekä tarjousvertailun pisteytyksestä säästötakuun osalta.

Hankintailmoituksen, joka on julkaistu 12.7.2007, mukaan osallistumishakemukset on tullut toimittaa hankintayksikölle viimeistään 10.8.2007. Tarjouspyynnön mukaan tarjoukset on tullut antaa viimeistään 24.8.2007. Hankintayksikkö on hakijan pyynnöstä jatkanut tarjousten antamiselle asetettua määräaikaa 7.9.2007 saakka.

Markkinaoikeus katsoo, että hankinnan laatu ja laajuus huomioon ottaen ehdokkailla ollutta noin kahden kuukauden aikaa on pidettävä riittävänä aikana tarjousten tekemiselle.

Hakijan tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuus

Hankintayksikkö on esittänyt, että hakijan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, koska siinä ei ole ollut tarjouspyynnön edellyttämää selvitystä säästötakuusta ja näin ollen hakijan tarjous olisi tullut hylätä.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön kohdan 5 ”muut kehityshankkeen toteuttamista koskevat vaatimukset ja selvitykset” alakohdassa 5.2b on maininta ”selvitys tarjoajan säästötakuusta koskien hankkeella aikaansaatavia laskennallisia säästöjä”. Tarjouspyynnön liitteenä 3 olevassa tarjousten vertailua koskevassa pisteytysjakotaulukossa on kohdan 5.2b osalta todettu, että mikäli tarjoaja ei tarjoa säästötakuuta laskennallisista säästöistä, tarjoaja jää kyseisestä kohdasta pisteittä.

Hakija on tarjouksensa kohdassa 10, ”Lasketut säästöt” todennut seuraavaa: ”Kohdan 10.1 mukaan osapuolet sopivat ja määrittelevät liitteessä 7 määriteltävät lasketut säästöt. Tilaaja myöntää oikeaksi ja ymmärtää, että määrätyt säästöt katsotaan saavutetuiksi töiden toteuttamisen seurauksena eikä määrättyjen säästöjen saavuttamista tarvitse todistaa millään muulla mittauksella tai laskutoimituksella. Kohdan 10.2 mukaan, jos tilaaja tarvitse määrättyjen säästöjen analyysin tai laskutoimituksen, pyyntöä käsitellään luvun 13 mukaisena muutospyyntönä.” Tarjouksensa kohdassa 10.3 hakija on nimenomaisesti korostanut, että hakija ei anna takuuta tarjotuista säästöistä. Hakija on esitetyn selvityksen perusteella tarjouksien jättämiselle varatun määräajan jälkeen ilmoittanut antavansa takuun tarjotuista säästöistä.

Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnön kohdan 5.2b mukaisessa säästötakuuselvitysvaatimuksessa ei ole ollut kyse sellaisesta tarjouspyynnössä tarjouksilta edellytettävästä seikasta, jonka puuttuminen tekisi tarjouksesta tarjouspyynnön vastaisen. Kyse on ollut esitetyn selvityksen mukaan tarjousten vertailuun vaikuttavasta seikasta.

Tarjousten vertailu

Hakija on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut toimitussisällöltään laajempi ja että tarjousvertailussa on vertailtu kahta tekniseltä laajuudeltaan erilaista ratkaisua. Hakijan mukaan tarjoukset eivät ole olleet keskenään vertailukelpoisia.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä on ilmoitettu tarjousten vertailun perustuvan muun ohessa kiinteistökohtaiseen selvitykseen hankkeen toteuttamisesta kohdekiinteistöissä. Tarjouspyynnön mukaan vertailussa otetaan tältä osin huomioon, miten ja mitä rakennusten teknistä tasoa korotetaan, miten rakennusten kokonaisenergiataloutta parannetaan, miten rakennusten sisäympäristön laatua parannetaan, miten ja mitä energiankulutus- ynnä muita säästöjä saadaan aikaan ja miten kehityshanke rahoitetaan hankkeen avulla säästetyillä energia- ynnä muilla kustannuksilla.

Hakija ja voittanut tarjoaja ovat tarjonneet tarjouspyynnön mukaisesti erilaisia teknisiä ratkaisuja kohdekiinteistöjen tarjouspyynnössä tarkoitettujen ominaisuuksien parantamiseksi ja esittäneet selvitystä tarjotuilla ratkaisuilla saavutettavista säästöistä. Markkinaoikeus katsoo, että tarjouksia ei voida pitää hakijan esittämällä tavalla sisällöltään siten poikkeavina tai hankkeen keskeisten tavoitteiden kannalta erilaisina, etteivät ne olisi keskenään vertailukelpoisia.

Tarjousten pisteyttämisen osalta markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on vakiintuneesti katsottu olevan harkintavaltaa soveltaessaan käytettäviksi ilmoittamiaan tarjousten vertailuperusteita. Vertailtavien tarjousten pisteyttämisen tulee kuitenkin olla tasapuolista ja syrjimätöntä. Tarjousten vertailuasiakirjoista tulee ilmetä, millä perusteella tarjousten eri ominaisuuksille on annettu pisteitä ja että pisteiden antaminen on tapahtunut tarjoajia syrjimättömästi sekä tarjouspyynnössä ilmoitetuin vertailuperustein.

Hakija on esittänyt, että pisteytys on ollut virheellistä kohdissa ”miten rakennusten teknistä tasoa kohotetaan”, ”miten rakennusten kokonaisenergiataloutta parannetaan”, ”miten ja mitä säästöjä saadaan aikaan”, ”rahoittaja” sekä ”maksuihin liittyvät muut etuudet”. Hakija on samoin pitänyt tarjousten vertailua virheellisenä kohdan ”säästötakuu laskennallisista säästöistä” osalta hakijan jäätyä mainitusta kohdasta pisteittä.

Markkinaoikeus toteaa, että asiassa esitetyn selvityksen mukaan tarjousten pisteytys on tapahtunut niillä kriteereillä ja perusteilla, jotka on kerrottu tarjouspyynnössä. Tarjousten vertailussa hakija on saanut kaikkiaan 38,1 pistettä ja voittanut tarjoaja 47,1 pistettä.

Kohdan ”säästötakuu laskennallisista säästöistä” osalta markkinaoikeus viittaa edellä lausumaansa ja toteaa lisäksi, että voittanut tarjoaja on saanut mainitusta kohdasta seitsemän pistettä. Tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan kohdasta annetaan 0 pistettä, jos takuuta ei anneta. Hakija ei ole antanut tällaista takuuta tarjousajan kuluessa.

Voittaneen tarjouksen mukaan voittanut tarjoaja on sitoutunut antamaan enintään 75 prosentin säästötakuun kehitysvaiheessa lasketuille säästöille ja takaisinmaksuaika sidotaan kiinteäksi. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa todetaan tältä osin lisäksi, että mikäli säästöjä ei synny, tarjoajana oleva yhtiö maksaa asiakkaalle takaisin sovitun summan rahana.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut pisteyttää edellä tarkoitetun vertailuperusteen suorittamallaan tavalla ja ettei hankintayksikön menettely vertailuperusteen pisteytyksessä ole ollut hakijaa kohtaan syrjivää tai epätasapuolista.

Markkinaoikeus katsoo lisäksi, että hankintayksikkö on asiassa esittänyt selvityksen kohtien ”miten rakennusten teknistä tasoa kohotetaan”, ”miten rakennusten kokonaisenergiataloutta parannetaan” sekä ”miten ja mitä säästöjä saadaan aikaan” pisteytyksestä. Tarjousten vertailuasiakirjoista sekä hankintayksikön markkinaoikeudelle toimittamista selvityksistä ilmenee, että tarjousten pisteytys on ollut näiltä osin syrjimätöntä ja tasapuolista. Hankintayksikön esittämän selvityksen mukaan TAC Finland Oy:n tarjouksen sisältö on ollut hakijan tarjousta laajempi ja se on taannut hankintayksikölle kokonaisuudessaan paremman varmuuden laitteistojen toimivuudesta myös tulevaisuudessa.

Sen sijaan kohtien ”maksuihin liittyvät muut ehdot ” ja ”rahoittaja” hankintayksikkö ei ole hankintapäätöksessään taikka markkinaoikeudelle toimittamassa selvityksessään esittänyt mitään selvitystä pisteytyksen perusteista.

Markkinaoikeus toteaa kuitenkin, että viimeksi mainituilla vähäisen suhteellisen merkityksen omaavilla vertailuperusteilla, joiden osalta hakija on saanut yhden pisteen vähemmän tarjousten vertailussa kuin voittanut tarjoaja, ei ole ollut vaikutusta tarjousvertailun lopputulokseen, kun otetaan huomioon hakijan ja voittaneen tarjoajan tarjousten välinen piste-ero.

Johtopäätös

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön ei muutoin kuin hankintapäätöksen perusteluita koskevilta osin voida katsoa menetelleen julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti. Koska hankintapäätöksen perustelujen puuttumisella ei ole ollut vaikutusta hankintapäätöksen lopputulokseen, hakijan hakemus hyvitysmaksuvaatimuksesta on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian näin päättyessä Honeywell Oy saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että myös Järvenpään seurakunta pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

TAC Finland Oy on antanut asiassa lausunnon hakemuksesta sekä väliaikaista kieltoa koskevasta vaatimuksesta, mistä yhtiölle on aiheutunut kuluja. Asiassa annettava ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos yhtiö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi hakija on velvoitettava korvaamaan TAC Finland Oy:n oikeudenkäyntikulut.

TAC Finland Oy on liiketoiminnastaan arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Sen vuoksi vaadituista kuluista on vähennettävä arvonlisävero.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus jättää tutkimatta Järvenpään seurakunnan esittämän vaatimuksen hankinnan viivästymisestä aiheutuneen vahingon korvaamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Honeywell Oy:n hakemuksen ja Järvenpään seurakunnan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

Honeywell Oy velvoitetaan korvaamaan TAC Finland Oy:n arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 400 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 83 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Eija Siitari-Vanne, Jaakko Ritvala ja Tero Kujala.