Legislator Case Law & Legislation
MAO:392/09 AI generated

Market Court dismisses bid protest where tenderer failed to prove they could have won under correct procedure.

Case Number MAO:392/09
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Market Court dismissed the bid protest filed by an engineering firm against Valkeakosken City's selection of a construction consultant. The city selected the lowest bidder using a 30% price and 70% quality scoring system, but failed to provide the tenderer with the evaluation report or justify the quality scoring. The court ruled that the quality criteria used primarily assessed bidder eligibility rather than comparing the relative merits of the submitted bids, and there was insufficient evidence to prove the plaintiff had a real chance of winning under a flawless procedure.

Legislator headnote

AI generated

Public Procurement Act 1093/2006, s. 72; s. 76: The court must determine if a tenderer had a real chance of winning under a flawless procedure; if quality criteria assess eligibility rather than relative bid merit, the tenderer must prove they would have won based on those specific factors.

Keywords

AI generated
public procurement law bid protest dismissal tender evaluation procedure quality criteria eligibility real chance of winning market court decision construction consulting tender

Cited Legislation

AI generated
Public Procurement Act 1093/2006, s. 72
Public Procurement Act 1093/2006, s. 76
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Valkeakosken kaupunki on julkaissut 14.11.2008 rajoitettua menettelyä koskevan kansallisen hankintailmoituksen Vanhankylän päiväkodin rakennus- ja takuuaikaisesta rakennuttajakonsultoinnista sekä rakennus- ja taloteknisten töiden valvonnasta. Hankintayksikkö on lähettänyt hankintaa koskevan 26.11.2008 päivätyn tarjouspyynnön kymmenelle tarjoajalle, joista yhdeksän on antanut tarjouksensa.

Valkeakosken kaupungin teknisen keskuksen kaupungininsinööri on päätöksellään 11.12.2008 (päätösnumero 143/2008) valinnut hankinnan toteuttajaksi Rakennuttajatoimisto A-Rakennuttajat Oy:n.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo voittaneen tarjoajan tarjouksen mukaan on ollut 53.000 euroa.

Valkeakosken kaupunki on 21.1.2009 ilmoittanut, ettei se tee hankintasopimusta voittaneen tarjoajan kanssa ennen kuin markkinaoikeus on antanut asiassa päätöksen.

HAKEMUS

Insinööritoimisto Jorma Väänänen Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Valkeakosken kaupungin teknisen keskuksen kaupungininsinöörin päätöksen 11.12.2008 (päätösnumero 143/2008) ja velvoittaa Valkeakosken kaupungin korjaamaan virheellisen menettelynsä tekemällä uuden tarjousvertailun. Lisäksi Insinööritoimisto Jorma Väänänen Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Valkeakosken kaupungin maksamaan sille hyvitysmaksua.

Hankintayksikkö ei ole toimittanut hakijalle alkuperäistä tarjousten avauspöytäkirjaa eikä laatuarvioinnin pisteytystä perusteluineen.

VASTINE

Valkeakosken kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää Insinööritoimisto Jorma Väänänen Oy:n hakemuksen.

Hankintayksikkö on valinnut hankinnan toteuttajaksi tarjouspyynnön mukaisesti kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen jättäneen tarjoajan. Kokonaistaloudellisuustarkastelussa on sovellettu Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liiton suunnittelupalveluiden hankintaopasta. Hankintayksikkö on menetellyt hankintalain mukaisesti.

Hankintayksikkö on 12.2.2009 postittanut hakijalle tarjousten avauspöytäkirjan.

LAUSUNTO

Rakennuttajatoimisto A-Rakennuttajat Oy ei ole käyttänyt sille varattua tilaisuutta lausunnon antamiseen.

VASTASELITYS

Insinööritoimisto Jorma Väänänen Oy on vastaselityksenään lausunut, että tarjousten käsittely ei ole antanut luotettavaa kuvaa tarjousvertailun suorittamisesta. Tarjousvertailua ei ole tehty tarjouspyynnön mukaisesti. Laatupisteytystä ei ole perusteltu. Hankintapäätöksessä ei ole mainittu tarjouskilpailun kokonaistulosta.

LISÄKIRJELMÄ

Valkeakosken kaupunki on markkinaoikeuden siltä pyytämässä selvityksessä ilmoittanut, että rakennushankkeen valmiusaste on noin 40 prosenttia ja että rakennus on valmis helmikuussa 2010. Rakennuskonsultointia ja rakennustyön aikaista valvontaa on hoitanut tuntityönä tarjouskilpailun voittanut tarjoaja.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankintamenettely

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 1 §:n 2 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on julkisten varojen käytön tehostaminen, laadukkaiden hankintojen tekemisen edistäminen sekä yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuolisten mahdollisuuksien turvaaminen tavaroiden, palvelujen ja rakennusurakoiden tarjoamisessa julkisia hankintoja koskevissa tarjouskilpailuissa. Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hakija on esittänyt, että hankintayksikkö ei ole perustellut hankintapäätöstään hankintalain edellyttämällä tavalla eikä tarjousvertailua ole tehty tarjouspyynnön mukaisesti.

Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin.

Hankintalain 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Lain esitöiden (HE 50/2006 vp s. 117) mukaan päätöksen tulee sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta sekä siihen vaikuttaneista keskeisistä seikoista, kuten tarjouksen valintaperusteet ja niiden soveltamistapa.

Oikeuskäytännön mukaan kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa hankintayksikön on verrattava tarjouksia ilmoitettuja vertailuperusteita käyttäen ja hankintapäätöksessä on perusteltava perusteiden soveltaminen tarjoukseen. Jos tarjouksille on annettu toisistaan poikkeavia pisteitä, vertailusta on ilmettävä, mihin tarjousten piste-erot perustuvat.

Kysymyksessä olevan tarjouspyynnön mukaan kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet ovat olleet hinta 30 prosentin sekä laatu 70 prosentin painoarvolla siten, että yrityksen osaaminen, saavutetut tulokset ja asiakaspalaute arvioidaan 15 prosentin, projektin johtoon liittyvät tiedot, taidot, kontaktit ja verkostot sekä asiakaspalaute 35 prosentin ja projektihenkilöstön ammattiosaaminen, toimintatavat, kokemus ja asiakaspalaute 20 prosentin painoarvoilla.

Valkeakosken kaupungin teknisen keskuksen kaupungininsinöörin 11.12.2008 tekemässä hankintapäätöksessä on todettu seuraavaa: ”Vertailujen perusteella kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen teki Rakennuttajatoimisto A-Rakennuttajat Oy.” Hankintapäätöksessä on vielä todettu, että tarjouspyyntö, tarjousten avauspöytäkirja, tarjousten vertailutaulukot sekä tarjoukset on liitetty valmisteluasiakirjoihin. Hankintapäätöksen liitteenä olevassa taulukossa on ilmoitettu hankintayksikön kunkin kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteen osalta tarjouksille antamat pisteet.

Tarjousten pisteytyksestä markkinaoikeus toteaa yleisesti, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, miten se soveltaa etukäteen ilmoittamiaan vertailuperusteita tarjousvertailussa. Soveltamisen on kuitenkin oltava tarjoajien kannalta tasapuolista ja syrjimätöntä.

Hakemuksen kohteena olevasta hankintapäätöksestä ja sen liitteinä olevista tarjousten vertailutaulukoista ei ilmene, miten hankintayksikkö on tarjousten vertailussa kutakin kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperustetta soveltanut ja mihin tarjouksista ilmeneviin eroihin vertailuperusteiden pisteytys on perustunut. Hankintapäätöksestä ei siten ole hankintalain 73 §:n 1 momentin edellyttämin tavoin käynyt ilmi, mihin seikkoihin hankintapäätös on perustunut.

Johtopäätös

Markkinaoikeus edellä olevan perusteella katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, kun se ei ole perustellut hankintapäätöstä hankintalaissa edellytetyllä tavalla. Asiassa tulee tämän vuoksi harkittavaksi hankintalain 76 §:n 1 momentissa säädetyn seuraamuksen määrääminen.

Seuraamus

Rakennuttajakonsultoinnin sekä rakennus- ja taloteknisten töiden valvonnan kohteena on Vanhankylän päiväkodin rakennushanke, jonka valmiusaste hankintayksikön ilmoituksen mukaan on tällä hetkellä noin 40 prosenttia. Rakennuksen on tarkoitus valmistua helmikuussa 2010. Edellä mainittu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintapäätöksen kumoaminen hankinnan tässä vaiheessa saattaisi aiheuttaa hankintalain 76 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla suurempaa haittaa kuin toimenpiteen edut olisivat. Markkinaoikeus näin ollen katsoo, että hankintalain 76 §:ssä säädetyistä seuraamuksista voi tässä tapauksessa tulla kysymykseen vain hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 76 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 119) on kysymyksessä olevan lainkohdan osalta todettu hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Hyvitysmaksu voidaan määrätä siis vain molempien edellytysten täyttyessä.

Hyvitysmaksun määräämisen edellytyksiä tulee edellä todetun mukaisesti arvioida sen perusteella, millaiseksi tarjouskilpailu olisi muodostunut virheettömässä menettelyssä. Kuten edellä on todettu, hankintamenettely on ollut hakijan esittämin tavoin virheellistä hankintapäätöksen perustelemisen osalta. Tämän lisäksi markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti myös kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden asettamisessa.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintamenettely on kaksivaiheinen niin, että hankintayksikön on ensin tutkittava tarjoajien soveltuvuutta osallistua tarjouskilpailuun ja arvioitava, onko tarjoajalla tekniset, taloudelliset ja muut edellytykset hankinnan toteuttamiseksi, ja vasta tämän jälkeen arvioitava tarjousten paremmuutta niiden tarjoajien tekemien tarjousten kesken, joita ei ole suljettu pois tarjouskilpailusta. Hankintalain esitöiden (HE 50/2006 vp s. 116) mukaan esimerkiksi ammatillinen pätevyys ja referenssit ovat sellaisia tekijöitä, jotka liittyvät ehdokkaiden tai tarjoajien soveltuvuuteen. Kyseisiä seikkoja ei siten lähtökohtaisesti tule käyttää tarjousten vertailuperusteina.

Hankintayksikkö on kysymyksessä olevaa hankintaa koskevissa tarjouspyyntöasiakirjoissa ilmoittanut edellä todetun mukaisesti kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiksi hinnan 30 prosentin ja laadun 70 prosentin painoarvolla. Laatua on arvioitu muun muassa yrityksen osaamisen, projektin johdon tietojen ja taitojen sekä projektihenkilöstön ammattiosaamisen ja kokemuksen perusteella.

Markkinaoikeus katsoo, että edellä mainitut tarjouksen laadun vertailemisessa käytetyt vertailutekijät ovat liittyneet pikemmin tarjoajan soveltuvuuden kuin tarjousten keskinäisen paremmuuden arvioimiseen. Asiassa ei ole ilmennyt, että tarjousten laadun vertailemisessa olisi mainitulta osin ollut hankintalain 72 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla kysymys hankinnan toteuttamisessa tarvittavaa tarjoajien soveltuvuuden vähimmäisvaatimukset ylittävän laadunhallinnan, pätevyyden, kokemuksen ja ammattitaidon vertailemisesta.

Asiassa ei näin jälkikäteen voida luotettavasti todeta, miten tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet olisi virheettömässä menettelyssä asetettu ja mikä vaikutus tällä olisi ollut tarjousten sisältöön. Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut annettujen tarjousten perusteella hinnaltaan halvin. Laadun osalta asiassa ei ole selvitetty, miten hankintayksikkö on tarjousvertailussa soveltanut tarjouspyynnössä ilmoittamiaan laadun vertailutekijöitä ja arvioinut tarjousten keskinäistä paremmuutta suhteessa toisiinsa. Hakija on saanut laatuvertailussa samat pisteet kuin voittanut tarjoaja. Markkinaoikeus katsoo, että hakijan ja voittaneen tarjoajan tarjousten välillä ei annettujen tarjousten perusteella voida myöskään todeta olleen sellaisia laatueroja, joiden perusteella hakijan tarjousta olisi tullut pitää kokonaistaloudellisesti voittaneen tarjoajan tarjousta parempana.

Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa voida riittävällä varmuudella todeta, että hakijalla olisi ollut hankintalain 76 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hakemus on tämän vuoksi hylättävä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää Insinööritoimisto Jorma Väänänen Oy:n hakemuksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 83 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Eija Siitari-Vanne ja Pasi Yli-Ikkelä.