Market Court orders city to pay compensation and costs for flawed public procurement tender evaluation.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Oriveden kaupunki on pyytänyt 25.2.2008 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia omasta sekä Oriveden Jäähalli Oy:n, Oriveden Palvelutalosäätiön, Kiinteistö Oy Laitamon, Kiinteistö Oy Oriveden Kotikoivun, Kiinteistö Oy Mäkelänkujan, Asunto Oy Suikinkulman, Asunto Oy Orivatron ja Oriveden seurakunnan puolesta puitesopimuksena solmittavasta sähkön ostosta ajalle 1.6.2008?31.12.2011. Hankinnasta on 25.2.2008 julkaistu avointa menettelyä koskeva EU-hankintailmoitus. Hankintayksikkö on saanut viisi tarjousta.

Oriveden kaupungin tekninen lautakunta on päätöksellään 15.5.2008 § 34 valinnut Oy Turku Energia-Åbo Energi Ab:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut noin 1.200.000 euroa.

Oriveden kaupunki on 22.5.2008 allekirjoittanut hankintasopimuksen, johon ovat asiassa esitetyn selvityksen perusteella liittyneet tarjouspyynnössä ilmoitetut muut hankintayksiköt Oriveden seurakuntaa lukuun ottamatta.

HAKEMUS

Helsingin Energia on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Oriveden kaupungin teknisen lautakunnan päätöksen 15.5.2008 § 34 ja velvoittaa Oriveden kaupungin korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti Helsingin Energia on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Oriveden kaupungin maksamaan sille hyvitysmaksuna 13.343,40 euroa. Lisäksi Helsingin Energia on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Oriveden kaupungin korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 3.477 eurolla korkoineen.

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se ei ole hylännyt voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouspyynnön vastaisena. Tarjouspyynnössä on pyydetty tarjousta sähkön myynnin marginaalille neljän eri tuotteen osalta. Voittanut tarjoaja on tarjouspyynnön vastaisesti tarjonnut yhdistelmähintaa marginaalille ja aluehintaerotuotteelle.

Voittaneen tarjoajan tarjous ei ole ollut vertailukelpoinen muiden tarjousten kanssa. Näin ollen tarjousten vertailu on suoritettu virheellisesti. Hakijan tarjouksessaan tarjoamat marginaalit ovat olleet edullisimmat jokaisessa tarjouspyynnön kohteessa.

Hankintapäätös on pantu virheellisesti täytäntöön jo ennen kuin julkisista hankinnoista annetussa laissa säädetty EU-kynnysarvon ylittäviä hankintoja koskeva 21 päivän odotusaika on päättynyt.

VASTINE

Oriveden kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa hakijan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 3.611,20 eurolla korkoineen.

Oriveden kaupunki on ostanut hankinnan kilpailuttamispalvelun ja sähkön ostopalvelun Skapat Oy:ltä, joka on toiminut asiassa julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden mukaisesti.

Hankinnan kohteena on ollut sähkön oston puitesopimus, jolla sovitaan käytettävästä hintamekanismista ja marginaalista sopimusjaksolle. Puitesopimuksen käyttö sähkön ostotoiminnassa on sähkömarkkinoilla suhteellisen uusi asia, mistä johtuen eri sähköntoimittajien hintamekanismit ja marginaaliin sisällytettävät erät vaihtelevat muun muassa sähköntoimittajien sisäisestä riskienhallintapolitiikasta riippuen.

Koska hankinta on toteutettu puitesopimuksella, tarjouspyynnössä on asetettu tarjouksille sisällön osalta mahdollisimman väljät kriteerit. Tarjouspyyntö on kuitenkin laadittu siten, että sen perusteella on mahdollista saada yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Tarjouspyynnön mukaan tarjottavan marginaalin on tullut sisältää asiakkaan sähkönkulutuksen profiilin vaikutus, sähkönmyyjän kaupankäyntikulut, laskutuksen kulut, hallinnon kulut ja kate. Tarjouspyynnössä ei ole kielletty sisällyttämästä marginaaliin muitakin elementtejä, kuten esimerkiksi voittaneen tarjoajan sisällyttämä aluehintaerotuote. Näin ollen voittanut tarjous on vastannut marginaalin sisällön osalta tarjouspyyntöä, eikä tarjousta ole tullut hylätä tarjouspyynnön vastaisena.

Aluehintaerotuotteen sisältyminen voittaneen tarjouksen marginaaliin ei ole vaikuttanut tarjousten vertailukelpoisuuteen, koska aluehintaerotuote tulee joka tapauksessa hankintayksikön maksettavaksi ja sille on tarjouksia vertailtaessa saatu tarkka arvo pohjoismaisesta sähköpörssistä.

Tarjousten vertailu on suoritettu tasapuolisesti ja hankintalain mukaisesti. Tarjousvertailussa voittaneen tarjoajan tarjoukseen sisältyneen aluehintaerotuotteen arvoksi on asetettu vertailuajankohdan alin mahdollinen markkinahinta. Tämän lisäksi on tehty herkkyystarkastelu, jossa on otettu huomioon aluehintaerotuotteen historiallinen kehitys ja markkinoiden odotukset vuoden 2011 loppuun saakka. Aluehintaerotuote on arvostettu herkkyystarkastelun tulosten suuruiseksi. Näin meneteltäessä on saavutettu tarjousten vertailukelpoisuus. Voittaneen tarjoajan tarjoama marginaali on ollut kokonaistaloudellisesti edullisin ottaen huomioon, että aluehintaerotuote sisältyy joka tapauksessa hankintayksikön maksamaan sähkön kokonaishintaan.

Hakijan tarjouksen voimassaoloaika ei ole vastannut tarjouspyyntöä. Tarjouspyynnössä on edellytetty, että tarjouksen on oltava voimassa kaksi kuukautta. Tarjousten viimeinen jättöpäivä on ollut 22.4.2008 ja hankintapäätös on tehty 15.5.2008. Hakijan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastaisesti voimassa vain 9.5.2008 saakka.

Hankintasopimus on tehty ennen kuin EU-kynnysarvon ylittäviä hankintoja koskeva 21 päivän odotusaika on päättynyt, koska sopimuksen tekeminen on ollut ehdottoman välttämätöntä yleistä etua koskevasta pakottavasta syystä ja hankintayksiköstä riippumattomasta ennalta arvaamattomasta tekijästä. Jos hankintasopimusta ei olisi tehty ajoissa, hankintayksikkö olisi ollut sähköntoimituksen osalta sopimuksettomassa tilassa ja sähköntoimittaja olisi voinut katkaista sähköntoimituksen. Tietyillä käyttöpaikoilla, kuten esimerkiksi sairaaloissa ja vanhainkodeissa, sähköjen katkaiseminen olisi merkinnyt vaaraa ihmisten hengelle ja terveydelle.

VASTASELITYS

Hankintamenettelyn kohteena oleva sähkön oston puitesopimus ei ole vastoin hankintayksikön esittämää ollut hankintana poikkeuksellinen. Sähkömarkkinoilla on suurasiakkaiden osalta käytetty erilaisia puitesopimuksia jo vuodesta 1995 alkaen.

Alalla on jo pitkään ollut vakiintuneena käytäntönä, että hankinnan kohde määritellään joko siten, että

a) hankintamekanismiin määritelty marginaalikuvaus sisältää pörssistä erikseen markkinaehtoisesti hankittavissa olevan aluehintaerotuotteen, tai

b) aluehintaerotuote ei sisälly marginaaliin, vaan se hankitaan markkinaehtoisesti asiakkaan päättämänä ajankohtana asiakkaan lukuun.

Hankintayksikön tarjouspyynnössä aluehintaerotuote oli selkeästi rajattu marginaalin ulkopuolelle. Tarjouspyynnössä on todettu: ”Pyydämme teiltä tarjousta marginaalista seuraaville tuotteille: (marginaali voi olla kaikissa tuotteissa sama)

– HELSPOT + marginaali

– ENOM + CfD + marginaali

– ENOQ + CfD + marginaali

– ENOYR + CfD + marginaali”

Tarjouspyyntö on yksilöitävissä muotoon:

– Suomen spot-hinta sisältäen aluehintaerotuotteen + marginaali

– kuukausituotteen arvostus + aluehintaerotuote + marginaali

– kvartaalituotteen arvostus + aluehintaerotuote + marginaali

– vuosituotteen arvostus + aluehintaerotuote + marginaali

Hankintamekanismi on tarjouspyynnössä määritelty yksiselitteisellä tavalla, jossa sähkön systeemihintatuote ja aluehintaerotuote tulevat kiinnitettäviksi markkinahintaisesti pörssissä ja aluehintaerotuote on rajattu erilleen pyydetystä marginaalista.

Hankinnasta julkaistun hankintailmoituksen mukaan hankintamenettelyssä ei ole sallittu vaihtoehtoisia tarjouksia. Mikäli hankintayksikkö olisi halunnut tarjouksen myös marginaalista, joka sisältää aluehintaerotuotteen, olisi kaikille tarjoajille pitänyt antaa mahdollisuus tällaisen tarjouksen tekemiseen.

Aluehintaerotuotteen sisältävän ja aluehintaerotuotetta sisältämättömän marginaalin tasapuolinen ja oikeanlainen vertailu ilman etukäteen määritettyä kriteeriä on mahdotonta. Aluehintaerotuotteen arvostus voi vaihdella erittäin merkittävästi nopealla aikataululla ja tuotteen arvo voi olla myös negatiivinen, jolloin sillä on asiakkaan kustannuksia pienentävä vaikutus.

Hankintayksikön esittämät näkemykset ja arviot aluehintaerohinnan kehittymisestä ja tulevasta arvostuksista ovat vailla todellisuuspohjaa. Aluehintaerotuote vaihtelee voimakkaasti markkinaolosuhteiden muutoksen myötä. Tarjoukset eivät ole tulleet keskenään vertailukelpoisiksi sillä, että hankintayksikkö on laskenut aluehintaerotuotteelle hinnan yhdellä ajan hetkellä ja arvioinut tuotteen hintaa tulevaisuudessa.

Helsingin Energian tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen tarjouksen voimassaoloajan osalta ja sellaisena sitä on myös käsitelty tarjouskilpailussa. Tarjouksen voimassaoloaika on mitoitettu ottaen huomioon se, että sopimuskausi on ilmoitettu alkavaksi 1.6.2008 ja näin ollen hankintayksikön olisi tullut hankintalaissa säädettyjen määräaikojen vuoksi tehdä hankintapäätös 9.5.2008 mennessä. Helsingin Energia on myös ilmoittanut tarjouksensa saatteessa syyn tarjouksen voimassaoloajalle, jotta hankintayksikkö voisi pyytää tarjoukselle jatkoaikaa siinä tapauksessa, että se joutuisi rikkomaan hankintalaissa säädettyjä määräaikoja. Hankintayksikkö on hyväksynyt tarjouksen mukaan tarjousvertailuun. Hankintayksikkö on vasta asian ollessa vireillä markkinaoikeudessa vedonnut Helsingin Energian tarjouksen voimassaoloajan pituuteen.

Hakemuksen yhteydessä esitetyssä katelaskelmassa ei ole otettu huomioon Helsingin Energian tarjouksen sisältämän kiinnityspalvelun hintaa. Tästä syystä Helsingin Energia jättää markkinaoikeuden harkintaan, voidaanko kyseisen palvelun hinta ottaa huomioon hyvitysmaksun määrää korottavana tekijänä siten, että hyvitysmaksun lopullinen määrä olisi 17.791,20 euroa.

LISÄVASTINE

Oriveden kaupunki on antanut lisävastineen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Sovellettavat säännökset

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan kysymyksessä olevan tavarahankintaa koskevan puitejärjestelyn ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ylittänyt julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 16 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisen tavarahankintojen EU-kynnysarvon 206.000 euroa. Asiaan tulevat näin ollen sovellettaviksi hankintalain I ja IV osien säännösten lisäksi hankintalain II osan säännökset.

Hankintamenettely

Tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus

Hankintalain 46 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain esitöiden (HE 50/2006 vp s. 91) mukaan tarjouksen hylkäämistä tulisi arvioida nimenomaan tarjoajien tasapuolisen kohtelun näkökulmasta. Oikeuskäytännössä on lisäksi vakiintuneesti katsottu, että sisällöltään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen hylkääminen ei ole ainoastaan hankintayksikön oikeus vaan että hankintayksikkö on tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi velvollinen hylkäämään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousvertailussa.

Voittaneen tarjoajan tarjous

Hankintayksikkö on pyytänyt 25.2.2008 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia sähkön oston puitesopimuksesta ajalle 1.6.2008?31.12.2011. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että hankintayksikön tavoitteena on solmia dynaaminen sähkönmyynnin puitesopimus, jossa määritellään, miten hinta markkinoilta johdetaan. Marginaalin osalta tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että siihen tulee sisältyä asiakkaan sähkön kulutuksen profiilin vaikutus, sähkönmyyjän kaupankäyntikulut, laskutuksen kulut, hallinnon kulut ja kate. Tarjouspyynnön kohdassa ”Marginaali” on todettu seuraavaa:

”Pyydämme teiltä tarjousta marginaalista seuraaville tuotteille: (marginaali voi olla kaikissa tuotteissa sama)

o HELSPOT+marginaali

o ENOM+CfD+marginaali

o ENOQ+CfD+marginaali

o ENOYR+CfD+marginaali.”

Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on ilmoitettu, että siinä esitetyt marginaalit eivät muutu tarjous-/sopimusaikana ja että ne sisältävät myös aluehintaerotuotteen (CfD). Hakija ja muut tarjouskilpailuun osallistuneet tarjoajat ovat tarjouksissaan tarjonneet marginaalia, joka ei sisällä aluehintaerotuotetta.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä on pyydetty tarjouksia marginaalista eri tuotteille ja ilmoitettu, mitä osatekijöitä marginaalin tulee sisältää. Tarjouspyynnössä on pyydetty tarjousta nimenomaisesti marginaalille siten, että aluehintaerotuote (CfD) ja marginaali ovat erotettu toisistaan. Tarjouspyynnössä ei ole määritelty tapaa, jolla aluehintaerotuote arvostettaisiin tarjousten vertailussa.

Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntöä on sen sanamuodon perusteella tulkittava siten, että tarjousta on pyydetty nimenomaan sähköpörssissä noteerattavien sähkön myyntihinnan ja aluehintaerotuotteen päälle lisättävästä marginaalista. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella aluehintaerotuotteen hinta saattaa sähköpörssissä vaihdella positiivisen ja negatiivisen hinnan välillä lyhyelläkin aikavälillä merkittävästi.

Edellä todetun mukaisesti voittaneen tarjoajan tarjous ei ole sisällöltään vastannut tarjouspyyntöä. Kysymys on ollut tarjousten vertailukelpoisuuteen vaikuttavasta seikasta. Hankintayksikön olisi näin ollen tullut tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi sulkea voittaneen tarjoajan tarjous tarjouspyynnön vastaisena tarjouskilpailusta.

Hakijan tarjous

Tarjouspyynnön kohdassa ”Muut asiat” on edellytetty, että tarjoukset ovat voimassa kaksi kuukautta. Hankinnasta HILMA-palvelussa 25.2.2008 julkaistussa ilmoituksessa on todettu, että tarjoajan on pidettävä tarjouksensa voimassa kaksi kuukautta. Hankinnasta TED-tietokannassa julkaistussa hankintailmoituksessa on ilmoitettu, että tarjoajan on pidettävä tarjouksensa voimassa kaksi kuukautta tarjousten viimeisestä vastaanottopäivästä.

Tarjoukset on tullut jättää 22.4.2008. Hankintapäätös on tehty 15.5.2008 ja hankintasopimus on allekirjoitettu 22.5.2008. Hakijan tarjous on päivätty 17.4.2008 ja se on ollut voimassa 9.5.2008 saakka.

Hakija on esittänyt mitoittaneensa tarjouksensa voimassaoloajan ottaen huomioon sen, että hankintayksikön olisi tullut tehdä hankintapäätös hankintalain mukaisesti viimeistään 9.5.2008 mennessä, jotta sähköntoimitus olisi voitu aloittaa 1.6.2008. Tarjouksen voimassaoloajalla on ollut tarkoitus vaikuttaa siihen, että tarjousvertailu ja hankintapäätös tehdään oikea-aikaisesti. Hakija on lisäksi esittänyt ilmoittaneensa tarjouksensa saatteessa syyn tarjouksen voimassaoloajalle, jotta hankintayksikkö voisi pyytää tarjoukselle jatkoaikaa siinä tapauksessa, että hankintalain mukaisia määräaikoja ei voitaisi noudattaa.

Hakijan tarjouksen saatekirjeestä ilmenee, että hakija on jo tarjousta jättäessään ilmoittanut hankintayksikölle, että tarjouksen voimassaoloaika on tarjouspyynnöstä poikkeava. Hakija on perustellut poikkeavuutta seuraavasti: ”Toivottu sopimusjakso alkaa 1.6.2009. Tarjous ei voi siis olla voimassa 22.6.2008 saakka. Lukuisista käyttöpaikoista johtuen tarvitaan aikaa sopimusten järjestelmiin viemiseksi ja ilmoituksille. Tämän vuoksi tarjous on voimassa 9.5.2008 saakka. Allekirjoittanut vastaa mahdollisiin kysymyksiin tarjousta koskien.”

Tarjouspyynnössä on edellytetty sähköntoimituksen aloittamista 1.6.2008 alkaen. Näin ollen tarjouspyynnössä esitetty vaatimus tarjouksen voimassaoloajasta 22.6.2008 saakka on ollut ristiriidassa tarjouspyynnössä ilmoitetun sopimusajan kanssa.

Hakijan tarjous on ollut voimassa 17.4.2008–9.5.2008, eli alle tarjouspyynnössä ja hankintailmoituksessa edellytetyn kaksi kuukautta. Markkinaoikeus katsoo, että tarjouksen voimassaoloajan osalta kysymys on ollut ensisijaisesti sellaisesta tarjouksen sopimusoikeudellisesta sitovuudesta ja hankintapäätöksen täytäntöönpanoon vaikuttavasta seikasta, jolla ei ole ollut vaikutusta tarjousten vertailukelpoisuuteen. Hakijalla on ollut lisäksi tarjouspyynnön edellä todetusta sisällöllisestä ristiriitaisuudesta johtuen perusteltu syy rajoittaa tarjouksensa voimassaoloaikaa hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä esitetystä. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että hakijan tarjousta ei ole tarjouksen voimassaoloajan osalta pidettävä sillä tavoin tarjouspyynnön vastaisena, että hakijan tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta.

Vertailuperusteet ja tarjousten vertailu

Hankintalain 62 §:n mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan. Käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus on ilmoitettava hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu tarjouksen valintaperusteeksi kokonaistaloudellinen edullisuus huomioon ottaen hinta sekä taloudelliset ja tekniset edellytykset.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä ei ole ilmoitettu tarjousten hinnan ja laadun välisiä vertailuperusteiden suhteellisia painoarvoja. Tarjouspyynnössä ilmoitetut tarjousten laadulliset vertailuperusteet ovat myös sisällöllisesti olleet epäselvät. Tarjouspyynnöstä ei ole ilmennyt, mihin seikkoihin tarjoajien taloudellisissa ja teknisissä edellytyksissä tarjousten vertailussa tullaan kiinnittämään huomiota.

Myöskään hankintapäätös ei ole perustunut tarjouspyynnössä esitettyihin tarjousten vertailuperusteihin. Tarjousten vertailuasiakirjoista ei ilmene, miten tarjouspyynnössä ilmoitettua kokonaistaloudellista edullisuutta on arvioitu. Tarjousten vertailuasiakirjoista on pääteltävissä, että tarjousten valinta on perustunut halvimpaan hintaan.

Johtopäätös

Markkinaoikeus katsoo edellä lausutun perusteella hankintayksikön menetelleen hankinnassaan hankintalain 76 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa tulee näin ollen harkittavaksi hankintalain 76 §:ssä säädettyjen seuraamusten määrääminen.

Seuraamukset

Hakemuksen kohteena oleva hankinta on pantu täytäntöön. Näin ollen hankintalain 76 §:ssä määrätyistä seuraamuksista voi tulla kyseeseen ainoastaan hyvitysmaksun määrääminen. Hankintalain 76 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksua sellaisella asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Markkinaoikeus on edellä katsonut, että voittaneen tarjoajan tarjous olisi virheettömässä hankintamenettelyssä tullut sulkea tarjouspyynnön vastaisena tarjouskilpailusta. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hakijan tarjous on ollut hinnaltaan halvin kaikissa hankinnan kohteena olleissa kategorioissa. Hankintayksikkö ei ole esittänyt markkinaoikeudessa selvitystä siitä, että tarjousten välillä olisi ollut kokonaistaloudelliseen edullisuuteen vaikuttavia laatueroja. Näin ollen ratkaisevaksi vertailuperusteeksi on jäänyt hinta. Koska hakijan tarjous on ollut hinnaltaan halvin, hakijalla on ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Asiassa on näin ollen määrättävä hyvitysmaksu.

Hyvitysmaksua määrättäessä on hankintalain 76 §:n mukaan otettava huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu, hankinnan kokonaisarvo ja hakijalle aiheutuneet kustannukset ja vahinko. Mainitut seikat huomioon ottaen markkinaoikeus harkitsee hyvitysmaksun määräksi 13.000 euroa.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Pykälän 2 momentin mukaan harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asian lopputulos huomioon ottaen Oriveden kaupunki on velvoitettava korvaamaan Helsingin Energian oikeudenkäyntikulut.

Helsingin Energia on arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Tämän vuoksi vaadituista kuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.

Asian lopputulos huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että Oriveden kaupunki joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus velvoittaa Oriveden kaupungin suorittamaan Helsingin Energialle hyvitysmaksuna 13.000 euroa.

Markkinaoikeus velvoittaa Oriveden kaupungin korvaamaan Helsingin Energian arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.850 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

Markkinaoikeus hylkää Oriveden kaupungin oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 83 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Eija Siitari-Vanne, Gisela Juutilainen ja Tero Kujala.