Market Court voids public procurement decision for using undisclosed criteria and non-compliant pricing in liquid nitrogen tender.
Legislator summary
AI generatedThe Market Court voided the University of Tampere's procurement decision for liquid nitrogen due to the use of undisclosed evaluation criteria and a failure to account for price adjustments in the tender documents. The plaintiff, Air Liquide Finland, argued that the winning bid contained price reserves not reflected in the tender requirements and that specific evaluation metrics were not advertised. Consequently, the court ordered a complete re-tendering process rather than a simple correction, while mandating the university to pay the plaintiff's legal costs.
Legislator headnote
AI generatedPublic Procurement Act s. 76; Public Procurement Act s. 76: When a procurement decision is based on criteria not specified in the tender notice or fails to comply with tender terms regarding price calculation, the decision must be voided and the procurement restarted entirely.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS
Tampereen teknillisen yliopiston optoelektroniikan tutkimuskeskus on pyytänyt 19.8.2008 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia nestemäisen typen toimittamisesta ajalle 1.11.2008–30.10.2011. Hankinnasta on julkaistu avointa menettelyä koskeva EU-hankintailmoitus. Hankintayksikkö on saanut kolme tarjousta.
Tampereen teknillinen yliopiston optoelektroniikan tutkimuskeskuksen johtaja on päätöksellään 31.10.2008 valinnut Oy AGA Ab:n tarjouksen.
Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut noin 270.000 euroa.
Hankintayksikkö on ilmoittanut 26.11.2008 markkinaoikeudelle, että se ei pane hankintapäätöstä täytäntöön sinä aikana, kun asia on vireillä markkinaoikeudessa.
HAKEMUS
Air Liquide Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Tampereen teknillisen yliopiston optoelektroniikan tutkimuskeskuksen johtajan 31.10.2008 tekemän päätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön suorittamaan hakijalle hyvitysmaksuna 40.500 euroa. Hakija on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan hakijan arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 6.832 eurolla korkoineen.
Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se ei ole hylännyt voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouspyynnön vastaisena. Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti myös, kun se on vertaillut tarjouksia käyttämällä ennalta ilmoittamattomia vertailuperusteita ja kun se on pisteyttänyt hakijan tarjouksen väärin toimitusvarmuuden ja tukipalvelujen osalta.
Tarjouspyynnössä on edellytetty, että tarjouksesta tulee ilmetä tuotteen hinta, sisältäen kaikki siihen liittyvät toistuvat ja kertaluonteiset kulut, kuten yksikköhinta, kiinteät kuukausi- ja kuljetusmaksut ynnä muut.
Voittaneen tarjoajan tarjouksessa ilmoitettu hinta on ollut tarjouspyynnön vastainen, koska tarjous on sisältänyt varaumia hinnan korottamiseksi. Voittaneen tarjoajan tarjoukseensa liittämien yleisten myyntiehtojen mukaan tarjoushinnat ovat perustuneet valmistavan tehtaan päivähintoihin ja tarjoajalla on oikeus tarkistaa hintaa tehtaan raaka-ainehintojen, palkkojen sekä muiden tuotantokustannusten, valuuttakurssien, verojen, tullimaksujen, muiden tuontikustannusten tai muiden tarjoajasta riippumattomien maksujen muuttuessa.
Hankintayksikkö on tarjousvertailussa käyttänyt toimitusvarmuuden arvioinnissa kriteereitä, joita ei ole mainittu tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa. Tarjouspyynnössä pyydettiin tarjoajia toimittamaan selvitys toimitusvarmuudesta ja siihen vaikuttavista seikoista. Tarjouspyynnössä ei täsmennetty, mitä seikkoja toimitusvarmuutta arvioitaessa otettaisiin huomioon.
Hankintapäätöksen perustelujen mukaan arvioinnissa on painotettu tarjoajan tehtaiden ja ajoneuvojen lukumäärää sekä mahdollisuutta ulkomailta tapahtuviin tukitoimituksiin. Näistä kriteereistä ei ole mainintaa hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Mikäli hakijalla olisi ollut tiedossa tarjousten vertailussa käytettävät kriteerit, hakija olisi toimittanut kyseisistä kriteereistä selvitystä.
Vaikka hankintayksikön menettely jättää tarjouspyynnössä ja hankintailmoituksessa tarjousten vertailuperusteet ilmoittamatta katsottaisiin julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden mukaiseksi, hankintayksikkö on soveltanut vertailuperusteita väärin ja pisteyttänyt hakijan tarjouksen virheellisesti toimitusvarmuuden ja tukipalvelujen osalta.
Hakija ilmoitti tarjouksessaan toimitusvarmuutensa olleen 99 prosentin tasolla viimeiset viisi vuotta ja sitoutuneensa jatkuvaan kuljetuskaluston kehittämiseen. Hakijan tarjous on sisältänyt selvityksen kaukovalvonnasta, ympärivuorokautisesta päivystyksestä sekä pitkäaikaisesta kokemuksesta yhtäjaksoisten ja kriittisten prosessien ylläpitämisessä. Voittanut tarjoaja ilmoitti tarjouksessaan yksilöimättömästi, että ”toimitusvarmuus on tärkeysjärjestyksessä hyvin korkealla”. Voittanut tarjoaja ei ole ilmoittanut toimitusvarmuutensa tasoa prosenteissa eikä muillakaan mitattavissa olevilla määreillä. Hankintapäätöksessä tarjoajien toimitusvarmuuden arviointi on perustunut hankintayksikön spekulointiin ja virheellisiin oletuksiin tarjoajien toimitusvarmuudesta.
Hakijalla on Suomessa kahdeksan ja pohjoismaissa yhteensä 23 tuotantolaitosta. Täydennystoimitusten hoitaminen hakijan laajan verkoston avulla on helppoa. Hakijan käsityksen mukaan sillä on käytössään runsaammin kuljetuskalustoa asiakkaiden lukumäärään suhteutettuna kuin voittaneella tarjoajalla.
Hakijalle olisi tullut antaa toimitusvarmuudesta 9 pistettä ja voittaneelle tarjoajalle korkeintaan 7 pistettä.
Tukipalvelujen osalta tarjouspyynnössä tarjoajia pyydettiin toimittamaan selvitys tukipalveluista ja vertailuperusteeksi ilmoitettiin myynnin jälkeinen palvelu ja tekninen tuki. Hakija on tarjouksessaan esittänyt yksityiskohtaisesti pyydetyn selvityksen. Hakijan tarjouksessaan tarjoamat tukipalvelut ovat olleet voittaneen tarjoajan tarjousta laajempia. Hakijalle olisi tullut antaa tukipalveluita koskevasta vertailukohdasta 9 pistettä.
VASTINE
Hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa hakijan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 3.867,40 eurolla korkoineen.
Voittanut tarjous ei ole hinta- tai sopimusehdoiltaan tarjouspyynnön vastainen. Tarjouspyynnössä on pyydetty ilmoittamaan ”tuotteen hinta sisältäen siihen liittyvät toistuvat ja kertaluonteiset kulut, kuten yksikköhinta, kiinteät kuukausi- ja kuljetusmaksut ynnä muut”. Tarjouspyyntö ei ole edellyttänyt kiinteän hinnan tarjoamista koko sopimuskaudeksi.
Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan ilmoittanut euromääräiset hinnat jaoteltuina perusmaksuun euroa/kuukausi, kaasumaksuun euroa/tonni sekä ADR-maksuun euroa/toimitus. Tarjouksen liitteenä olleen toimitus- ja palvelusopimusluonnoksen, joista tarjouksen mukaan tarjoaja on valmis neuvottelemaan, hintoja voidaan tarkastaa vuosittain reaalihinnan säilyttämiseksi. Sopimusluonnoksesta ilmenevät tarjoushinnan tarkistamisen edellytykset ovat olleet tarjoajasta riippumattomia.
Hakijan tarjouksessa hintaa on ilmoitettu korotettavaksi vuosittain. Näin ollen myös hakija on hyväksynyt sen, että tarjoushinta voi muuttua sopimuskauden aikana.
Toimitusvarmuuden osalta hankintayksikkö on katsonut, että tarjouspyyntöä laadittaessa ei ole ollut tiedossa, mitkä tahot tulevat tarjoukset antamaan ja miten tarjoajien logistiikka ja toimitusvarmuuden muut olosuhteet on järjestetty. Näin ollen tarjouspyynnössä ei ole voitu yksityiskohtaisemmin määritellä niitä seikkoja, joilla toimitusvarmuutta arvioidaan.
Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan kuvannut toimitusvarmuuteen ja tukipalveluihin vaikuttavia seikkoja hakijaa yksityiskohtaisemmin, mikä on johtanut hankintapäätöksestä ilmenevään pisteytykseen.
LAUSUNTO
Oy Aga Ab (Aga) on lausunnossaan vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa hakijaa korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.857,50 eurolla korkoineen.
Hakijan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen. Hakija ei ole liittänyt tarjoukseensa tarjouspyynnössä edellytettyjä tilinpäätöstietoja vuodelta 2007.
Tarjouspyynnössä ei ole vaadittu, että tarjoushinnan tulee olla kiinteä ja muuttumaton koko sopimuskauden ajan. Tarjoajia on ainoastaan pyydetty esittämään kokonaishinta. Agan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen. Agan tarjouksessa on lisäksi tältä osin todettu, että kysymys on sopimusehdotuksesta, josta voidaan neuvotella, eli sopimusehdotus ei ole sitonut hankintayksikköä. Mikäli tarjouksen katsottaisiin olevan hinnan osalta vastoin tarjouspyynnössä edellytettyä, tulee se ottaa huomioon vaihtoehtoisena tarjouksena, mikä on ollut tarjouspyynnön mukaan sallittua.
Tarjousvertailu on suoritettu toimitusvarmuuden ja tukipalvelujen osalta oikein.
Aga on tarjouksessaan esittänyt eritellyn selvityksen toimitusvarmuudestaan muun muassa selvittämällä tehtaiden lukumäärää ja kuljetuskapasiteettia, jotka Agan kokemuksen mukaan ovat toimitusvarmuuden kannalta olennaisimpia tekijöitä. Aga on toimittanut hankintayksikölle jo 10 vuoden ajan nestemäistä typpeä 100 prosentin toimitusvarmuudella.
Tukipalvelujen osalta hankintayksikkö on tarjousvertailussa noudattanut kokonaisharkintaa. Agan tarjous on arvioitu laadukkaammaksi muun muassa kulutuksen seurantaa koskevien palveluiden saatavuuden perusteella.
VASTASELITYS
Hakija on vastaselityksessään todennut, että voittaneen tarjoajan tarjoushinta ei ole ollut tarjouksen perusteella ennakoitavissa ja se on ollut yksipuolisesti hakijan määrättävissä. Asiassa ei ole merkitystä, johtuuko hinnan tarkastaminen ulkoisesta seikasta vai tarjoajasta itsestään. Voittaneen tarjoajan tarjouksesta ilmenee, että se on ollut valmis neuvottelemaan ainoastaan tarjouksen liitteenä olevasta sopimusehdotuksesta, ei kuitenkaan tarjoukseen liitetyistä yleisistä myyntiehdoista, joihin kyseiset hintojen tarkistamista koskevat ehdot ovat sisältyneet.
Hakijan tarjoama hinta on ollut kiinteä kunakin toimitusvuotena ja yksiselitteisesti hankintayksikön ennakoitavissa.
Hankintayksikön vastineesta ilmenee, että toimitusvarmuuden mittaamisessa käytetyt kriteerit muodostettiin hankintayksikössä vasta, kun tarjoukset oli jätetty ja avattu. Hakijan käsityksenä on, että toimitusvarmuuden arvioinnissa käytetyt kriteerit määriteltiin niiden seikkojen perusteella, joita hankintayksikön aiempi sopimuskumppani oli tarjouksessaan ilmoittanut. Menettely toimitusvarmuuden arvioinnissa käytettyjen kriteerien valinnassa ja kriteerien arvioinnissa saattoi tarjoajat eriarvoiseen asemaan ja suosi voittanutta tarjoajaa.
Vastoin voittaneen tarjoajan väitettä tarjouspyynnössä ei edellytetty tilinpäätösasiakirjojen toimittamista, vaan riittävää oli esittää selvitys vakavaraisuudesta.
LISÄLAUSUNTO
Hankintayksikkö on lausunnossaan todennut, että voittaneen tarjoajan tarjous ei hakijan väittämällä tavalla mahdollista hinnan yksipuolista korottamista siten, että korotus ei olisi ennakoitavissa. Tarjouksen liitteenä olleen sopimusluonnoksen mukaan hintoja tarkistetaan neuvotteluissa kerran vuodessa perustuen kustannustason muutokseen. Hintamuutoksen peruste on ulkopuolisesta tekijästä riippuva ja tarkistettavissa, eikä hintataso ole voittaneen tarjoajan yksipuolisesta ilmoituksesta riippuvainen.
Voittaneen tarjoajan tarjouksessaan esittämä selvitys toimitusvarmuudesta oli saapuneista tarjouksista laajin. Toimitusvarmuutta vertailtaessa ketään tarjoajaa ei ole syrjitty, vaan vertailu on toteutettu jälkikäteen arvioitavilla ja objektiivisesti hyväksyttävillä perusteilla. Asiassa ei ole merkitystä sillä, ovatko tarjousten vertailussa sovelletut kriteerit etukäteen yksityiskohtaisesti ilmoitettu.
MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT
Sovellettavat säännökset
Asiassa esitetyn selvityksen mukaan kysymyksessä olevan tavarahankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ylittänyt julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 16 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisen tavarahankintojen EU-kynnysarvon 206.000 euroa. Asiaan tulevat näin ollen sovellettaviksi hankintalain I ja IV osien säännösten lisäksi hankintalain II osan säännökset.
Hankintamenettely
Asiassa on ratkaistavana kysymyksenä, onko hankintayksikkö voinut esittämillään perusteilla hyväksyä Agan tarjouksen kokonaistaloudellisesti edullisimpana.
Tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus
Hakija on esittänyt väitteen, että voittaneen tarjoajan tarjous olisi tullut hylätä tarjouspyynnön vastaisena, koska tarjouksen tarjoushinta ei ollut kiinteä vaan voittaneen tarjoajan yksipuolisesti määrättävissä.
Hankintalain 46 §:n mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava tarjouskilpailusta.
Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä on hinnan osalta ilmoitettu seuraavaa: ”Tarjouksesta tulee ilmetä tuotteen hinta, sisältäen siihen liittyvät toistuvat ja kertaluonteiset kulut kuten yksikköhinta, kiinteät kuukausi- ja kuljetusmaksut ym.”
Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan esittänyt kiinteän euromääräisen yksikköhinnan, kuukausimaksun sekä kuljetusmaksun hinnan, mutta se on sisällyttänyt tarjoukseensa varauman hintojen tarkistamiseen eri kustannustekijöiden hinnan nousun varalta. Kyseinen varauma on sisältynyt tarjouksen liitteenä oleviin voittaneen tarjoajan yleisiin myyntiehtoihin, jotka eivät tarjouksen perusteella ole olleet neuvoteltavissa.
Hakija on tarjouksessaan ilmoittanut kiinteän euromääräisen hinnan siten, että hinta on tarjouksessa ilmoitettu korkeammaksi myöhemmille toimitusvuosille.
Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä ei ole edellytetty tarjouksilta kiinteän hinnan ilmoittamista. Tarjouspyyntöä ei voi hakijan esittämällä tavalla tulkita siten, että hinnan tarkistusta koskeva varauma johtaisi suoraan voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuuteen.
Näin ollen hankintayksikön ei ole katsottava menetelleen julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti, kun se on hyväksynyt voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjousvertailuun.
Sen sijaan markkinaoikeus katsoo, että hintavaraumaa koskeva kysymys on liittynyt olennaisesti hintoja koskevaan tarjousten vertailuun. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintayksikkö ei ole hintavertailussa huomioinut voittaneen tarjoajan esittämästä varaumasta syntyviä kustannuksia eikä hakijan tarjouksessaan esittämiä hinnankorotuksia myöhemmille toimitusvuosille.
Markkinaoikeus katsoo, että voittaneen tarjoajan tarjouksessaan esittämästä hinnan korottamista koskevasta varaumasta johtuen tarjoukset eivät ole olleet hinnan osalta sellaisenaan keskenään vertailukelpoisia. Näin ollen hankintayksikön on katsottava menetelleen virheellisesti, koska se ei ole hintavertailussa huomioinut lainkaan voittaneen tarjoajan tarjouksessa ilmoitettuja hintojen tarkistamista koskevien ehtojen vaikutusta lopulliseen tarjoushintaan.
Tarjousten vertailuperusteet ja tarjousten vertailu toimitusvarmuuden ja tukitoimien osalta
Hankintalain 62 §:n mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin. Käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus on ilmoitettava hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa.
Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden sekä niiden suhteellisen painotuksen määrittämisessä. Vertailuperusteiden tulee kuitenkin liittyä hankinnan kohteeseen ja olla syrjimättömiä.
Hankintayksikkö on perustellut hankintapäätöstään toimitusvarmuuden osalta muun muassa tarjoajien ilmakaasutehtaiden sekä säiliöautojen lukumäärällä sekä ulkomaisten tukitoimintojen mahdollisuudella. Hakijan saamaa pistemäärää on vähentänyt se, että hakija ei ole tarjouksessaan selvittänyt ilmakaasutehtaidensa määrää taikka ulkomaisten tukitoimintojen mahdollisuutta.
Tukipalvelujen osalta hankintayksikkö on perustellut hankintapäätöstään muun muassa tarjoajayhtiön käytössä olevan asiantuntijaverkoston laajuudella, kaasuaseman tilatietojen historiallisella saatavuudella ja kulutuksen seurantamahdollisuudella Internetin välityksellä.
Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa ei ole hankintalain 62 §:n edellyttämällä tavalla ilmoitettu tarjousten yksityiskohtaisia vertailuperusteita.
Hankintayksikkö on käyttänyt vertailuperusteina kriteerejä, joista ei ole ilmoitettu tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa. Tarjouspyynnössä vertailuperusteiksi yleisellä tasolla ilmoitetut toimitusvarmuus ja tukitoimet eivät ole olleet siten riittävän yksityiskohtaisia, että tarjoajilla olisi ennen tarjousten jättämistä ollut tieto siitä, mihin seikkoihin tarjousten vertailu tulee perustumaan. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön menettely ei ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua hankintamenettelyssä.
Johtopäätös
Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankintalain 76 §:ssä tarkoitetulla tavalla julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti, koska se ei ole hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä ilmoittanut yksilöidysti tarjousten vertailuperusteita ja koska se on suorittanut tarjousten hintavertailun virheellisesti ottamatta huomioon tarjousehtojen vaikutusta kokonaishintaan.
Asiassa tulee näin ollen harkittavaksi kysymys hankintalain 76 §:n 1 momentissa säädettyjen seuraamusten määräämisestä. Asian näin päättyessä markkinaoikeus katsoo, että sen ei ole tarpeellista lausua muista asiassa esitetyistä väitteistä.
Seuraamus
Hankintasopimusta ei ole vielä tehty, joten hankintapäätös voidaan hakijan vaatimilta osin kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.
Edellä lausuttu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintamenettelyn virheellisyyttä ole mahdollista korjata muulla tavalla kuin järjestämällä hankinnasta kokonaan uusi tarjouskilpailu.
Mikäli hankintayksikkö aikoo edelleenkin toteuttaa hankinnan julkisena hankintana, sen tulee järjestää uusi tarjouskilpailu ja ottaa huomioon tässä päätöksessä lausutut seikat.
Oikeudenkäyntikulut
Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.
Asian lopputulos huomioon ottaen hankintayksikkö on velvoitettava korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Asian lopputulos huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että hankintayksikkö ja asiassa lausunnon antanut Oy Aga Ab pitävät oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Hakija on liiketoiminnassaan arvonlisäverovelvollinen, ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Korvattaviksi vaadituista oikeudenkäyntikuluista on sen vuoksi vähennettävä niihin sisältyvä arvonlisävero.
MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU
Markkinaoikeus kumoaa Tampereen teknillisen yliopiston optoelektroniikan tutkimuskeskuksen johtajan päätöksen 31.10.2008 ja kieltää Tampereen teknillisen yliopiston optoelektroniikan tutkimuskeskusta tekemästä hankintasopimusta tai panemasta sanottua päätöstä muutoinkaan täytäntöön nyt asetetun 30.000 euron sakon uhalla.
Markkinaoikeus velvoittaa Tampereen teknillisen yliopiston optoelektroniikan tutkimuskeskuksen korvaamaan Air Liquide Finland Oy:n oikeudenkäyntikulut kohtuulliseksi arvioidulla 2.000 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.
Markkinaoikeus hylkää Tampereen teknillisen yliopiston optoelektroniikan tutkimuskeskuksen ja Oy Aga Ab:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 83 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Eija Siitari-Vanne ja Tero Kujala.