Market Court partially allowed public procurement challenge, voiding 2007 contract award but dismissing 2005 bid process claim.

SELOSTUS ASIASTA

Satakunnan pelastuslaitos on julistanut 30.9.2005 mennessä haettavaksi Porin kaupungin 2. nuohouspiirin piirinuohoojan tehtävät toistaiseksi voimassaolevalle sopimuskaudelle. Hankintayksikkö on saanut kolme hakemusta.

Satakunnan pelastuslaitoksen aluepalopäällikkö on päätöksellään 5.10.2005 § 62 valinnut Porin kaupungin 2. nuohouspiirin piirinuohoojaksi Porin Nuohouspalvelu Oy:n nuohoojamestari Mika Tuovisen. Päätöksen mukaan sopimus on tullut voimaan 1.11.2005 alkaen.

Mikko Kalajoki on tehnyt Satakunnan pelastuslaitoksen aluepalopäällikön päätöksestä 5.10.2005 § 62 oikaisuvaatimuksen, jonka Satakunnan pelastustoimen neuvottelukunta on päätöksellään 11.10.2005 § 83 hylännyt.

Satakunnan pelastuslaitos on pyytänyt 6.6.2007 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Porin kaupungin 1. nuohouspiirin piirinuohoojan tehtävistä toistaiseksi voimassaolevalle sopimuskaudelle. Tarjouskilpailusta on julkaistu hankintailmoitus. Hankintayksikkö on saanut neljä tarjousta.

Satakunnan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja on päätöksellään 19.11.2007 § 85 valinnut Porin kaupungin 1. nuohouspiirin piirinuohoojaksi Porin Nuohouspalvelu Oy:n nuohoojamestari Mika Tuovisen.

Mikko Kalajoki on tehnyt Satakunnan pelastuslaitoksen pelastusjohtajan päätöksestä 19.11.2007 § 85 oikaisuvaatimuksen, jonka Satakunnan pelastustoimen neuvottelukunta on päätöksellään 1078/130/2007 § 9 hylännyt.

Porin kaupungin 2. nuohouspiirin osalta hankintasopimus on tehty 5.10.2005.

Satakunnan pelastuslaitos on 29.2.2008 ilmoittanut kirjallisesti markkinaoikeudelle, ettei se tee Porin kaupungin 1. nuohouspiirin piirinuohoojan tehtävistä hankintasopimusta ennen kuin markkinaoikeus on antanut asiassa ratkaisun.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan 1. nuohouspiirin osalta noin 197.000 euroa vuodessa ja 2. nuohouspiirin osalta noin 130.000 euroa vuodessa.

HAKEMUS

Mikko Kalajoki Satakunnan Nuohouspalvelu -nimisen toiminimen haltijana on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Satakunnan pelastuslaitoksen aluepalopäällikön päätöksen 5.10.2005 § 62 Porin kaupungin 2. nuohouspiirin piirinuohoojan valinnasta (jäljempänä myös vuoden 2005 päätös) sekä Satakunnan pelastuslaitoksen pelastusjohtajan päätöksen 19.11.2007 § 85 Porin kaupungin 1. nuohouspiirin piirinuohoojan valinnasta (jäljempänä myös vuoden 2007 päätös). Lisäksi hakija on vaatinut, että markkinaoikeus kieltää hankintayksikköä noudattamasta virheellistä menettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan hakijalle hyvitysmaksuna kummankin hankinnan osalta 70.000 euroa eli yhteensä 140.000 euroa. Lisäksi hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan hakijan arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.281 eurolla korkoineen.

Vuoden 2005 päätös

Porin kaupungin 2. nuohouspiirin piirinuohoojan valinnassa ei ole noudatettu julkisista hankinnoista annettua lakia. Hankintaa ei ole kilpailutettu mainitun lain säännösten mukaan, vaikka oikeustila on ollut selvä.

Mikäli piirinuohoojan hankinta olisi kilpailutettu hankintasäännösten mukaisesti, hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä ottaen huomioon hakijan koulutus ja työkokemus. Hyvitysmaksun suuruutta määritettäessä on otettava huomioon hankintayksikön virheen moitittavuus sekä hankinnan kokonaisarvo ja hakijalle aiheutunut vahinko.

Vuoden 2007 päätös

Porin kaupungin 1. nuohouspiirin piirinuohoojan osalta hankintayksikkö on järjestänyt hankintasäännösten edellyttämän tarjouskilpailun, mutta tarjouskilpailun toteuttamisessa on menetelty hankintasäännösten vastaisesti.

Hankintayksikkö ei ole tehnyt hankinnassaan lainkaan tarjoajien kelpoisuuden arviointia, vaikka tarjouspyynnössä on asetettu tarjoajille kelpoisuusehto. Tarjouspyynnön mukaan tarjoajien kelpoisuusehtona on ollut, että tarjoajan ja hänen käyttämiensä työntekijöiden tulee täyttää nuohoojalle pelastuslain 40 §:ssä säädetty kelpoisuusvaatimus, jonka mukaan nuohoojan ammatin harjoittajalta, hänen palveluksessaan olevalta itsenäisesti nuohoustyötä tekevältä ja alueen pelastustoimen palveluksessa olevalta vaaditaan nuohoojan ammattitutkinto.

Hankintapäätöksessä ei ole tarkasteltu lainkaan sitä, täyttävätkö kaikki tarjoajat tarjouspyynnössä asetetun kelpoisuusehdon. Kaikki piirinuohoojaksi hakeneet itse ovat riidattomasti tämän ehdon täyttäneet, mutta heidän käyttämänsä henkilökunnan osalta asia ei ole ollut selvä. Suuressa nuohouspiirissä (noin 6.000 kiinteistöä) on ollut selvää, että myös piirinuohoojan työntekijöiden on tullut täyttää tarjouspyynnössä asetettu kelpoisuusehto.

Hankintayksikkö ei ole myöskään tehnyt riittävää eroa tarjoajien kelpoisuuden arvioinnin ja tarjousten vertailun välillä. Tarjousten yhtenä vertailuperusteena on ollut ammatillinen koulutus, jolla on ollut suurin 35 prosentin painoarvo. Hankintayksikkö on antanut vertailuperusteesta täydet pisteet jo pelkän nuohoojan ammattitutkinnon perusteella, joka on ollut tarjoajien kelpoisuusehto. Hankintayksikkö on siten ottanut tarjousten vertailussa huomioon seikkoja, jotka olisi tullut ottaa huomioon arvioitaessa tarjoajien kelpoisuutta. Hankintayksikkö on menetellyt tältä osin hankintasäännösten vastaisesti.

Tarjouspyyntö on ollut epäselvä eikä se ole ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Vaikka tarjouspyynnössä on ilmoitettu tarjouksen valinta- ja vertailuperusteet suhteellisine painotuksineen, tarjouspyynnön perusteella ei ole ollut mahdollista tehdä päätelmiä siitä, mihin tarjouksen valinta tulee tosiasiassa perustumaan. Vertailuperusteet eivät myöskään ole olleet objektiivisia ja syrjimättömiä. Vertailuperusteet ovat käytetyn vertailutavan vuoksi antaneet hankintayksikölle rajoittamattoman valinnanvapauden tarjousten vertailussa. Neljästä tarjoajasta kolme on ennen tarjoajien haastattelua ollut tasapisteissä, minkä vuoksi hankintayksikkö on tosiasiassa voinut tehdä tarjouksen valinnan vailla harkintavallan rajoituksia.

Hankintapäätöksestä ei ilmene, että hankintayksikkö olisi ennen tarjousten vertailua tarkistanut tarjousten tarjouspyynnön mukaisuutta. Tarjousten vertailuun on otettu mukaan tarjouksia, joissa ei ole annettu tarjouspyynnön kohdassa 4.5 vaadittua selvitystä yrityksen laadunvarmistuksesta ja laatujärjestelmistä.

Hankintayksikkö ei ole verrannut tarjouksia kunkin vertailuperusteen osalta eikä esittänyt hankintapäätöksessään perusteluja vertailuperusteiden soveltamisesta. Ammatillista koulutusta koskeneen vertailuperusteen osalta vertailua ei ole suoritettu laissa edellytetyin tavoin, koska kaikille tarjoajille on annettu täydet pisteet pelkästään kelpoisuusehdon täyttymisen perusteella. Myöskään haastattelua koskeneen vertailuperusteen osalta hankintapäätöksestä ei ole ilmennyt, mihin tarjousten piste-erot ovat perustuneet.

Haastattelua koskeneen vertailuperusteen alla huomioon otetusta palvelualttiudesta ja asiakaspalvelijana toimimisesta ovat saaneet täydet pisteet voittanut tarjoaja sekä eräs toinen Porin alueella jo aikaisemmin piirinuohoojana toiminut tarjoaja. Sen sijaan hakija ja toinen tarjoaja, jotka eivät ole aikaisemmin työskennelleet Porissa piirinuohoojina, ovat saaneet kyseisestä perusteesta vähäisemmän pistemäärän.

Hankintapäätöksen mukaan voittaneen tarjoajan valinnan perusteena on tosiasiallisesti ollut hänestä saatu kokemus sekä hänen toiminnastaan nykyisessä nuohouspiirissä saatu asiakaspalaute. Tämä on ollut muita tarjoajia syrjivää, sillä oikeuskäytännön mukaan aikaisempien myönteisten kokemusten käyttäminen valinnan perusteena ei ole omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua. Hakijalla ei ole ollut mahdollisuutta esittää selvitystä asiakastyytyväisyydestä. Tarjousten vertailu on siten tältäkin osin suoritettu hankintasäännösten vastaisesti ja hakijaa syrjivästi.

Mikäli hankinta olisi suoritettu tarjouspyynnössä esitettyjen vertailuperusteiden mukaisesti, hakijan tarjous olisi ollut annetuista tarjouksista kokonaistaloudellisesti edullisin. Hakijalla on siten ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

VASTINE

Satakunnan pelastuslaitos on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Nuohouspalvelujen järjestäminen on Satakunnassa järjestetty pelastuslain 39 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaisesti siten, että pelastustoimi hankkii nuohouspalvelut ulkopuoliselta palveluntuottajalta. Kyseinen menettely tarkoittaa käytännössä piirinuohousjärjestelmää, jossa pelastustoimen alue on jaettu nuohouspiireihin, joita hoitamaan pelastuslaitos valitsee piirinuohoojat. Nuohouspiirijaon on vahvistanut pelastustoimen neuvottelukunta.

Alueen pelastustoimen päättäessä järjestää nuohouspalvelut edellä mainitulla tavalla alueen pelastustoimi päättää myös nuohouksesta perittävästä maksusta. Nuohoustaksa määräytyy pelastustoimen päättämän yksikköhinnan ja nuohouksesta kertyvän yksikkömäärän perusteella.

Vuoden 2005 päätös

Satakunnan pelastuslaitos on julistanut Porin kaupungin 2. nuohouspiirin piirinuohoojan tehtävät haettavaksi 30.9.2005 mennessä. Määräaikaan mennessä on tullut kolme hakemusta. Aluepalopäällikön päätöksellä kyseisen nuohouspiirin piirinuohoojaksi on valittu Porin Nuohouspalvelu Oy:n Mika Tuovinen.

Perusteluna päätökselle on ollut, että Tuovinen on hoitanut kyseisen piirin nuohousta noin kahden vuoden ajan varsinaisen piirinuohoojan ollessa sairaslomalla. Tänä aikana Tuovinen on joutunut investoimaan kalustoon ja koulutukseen riittävän palvelutoiminnan turvaamiseksi. Varsinaisen piirinuohoojan sairasloman aikana Tuovisen kanssa on ollut tehtynä väliaikainen nuohoussopimus, jonka perusteella nuohousta on piirissä hoidettu. Varsinaisen piirinuohoojan irtisanouduttua tehtävistään piirinuohoojan tehtävä on laitettu edellä todetuin tavoin avoimeen hakuun.

Piirinuohoojan valinnassa ei ole noudatettu julkisista hankinnoista annettua lakia. Menettelyn syynä on ollut, että velvoite kilpailuttaa nuohouspalveluiden hankinnat on tullut yleisesti alueellisten pelastuslaitosten tietoisuuteen vasta vuonna 2006, jolloin julkisten hankintojen neuvontayksikkö on lähettänyt asiasta alueellisille pelastustoimille 21.3.2006 päivätyn ohjeen. Tätä ennen nuohouspalveluiden tuottajat on valittu siten, että nuohouspiirin nuohoojiksi hakeneista tehtävään on nimitetty se, jonka on katsottu ammattitaitonsa, henkilöstönsä, välineistönsä, kalustonsa ja asiakaslähtöisyytensä osalta pystyvän parhaiten hoitamaan nuohouspalvelut kyseisen piirin alueella.

Vuoden 2007 päätös

Hankintayksikkö on ilmoittanut tarjouspyynnössään hankinnan valintaperusteen sekä vertailuperusteet painoarvoineen.

Tarjousten pisteytys ammatillista koulutusta koskevan vertailuperusteen osalta on perustunut siihen hankintayksikön hankintamenettelyn aikana saamaan tietoon, että ammatillisen koulutuksen pisteytyksessä tulee antaa täydet pisteet, mikäli tarjoaja täyttää laissa tai asetuksessa säädetyn pätevyyden. Näin ollen pelastuslain 40 §:ssä säädetyn nuohoojan ammattitutkinnon suorittaminen on oikeuttanut kaikki tarjoajat täyteen 35 pisteeseen mainitusta vertailuperusteesta.

Tarjoajien haastattelun painoarvona on tarjouspyynnön mukaan ollut 20 prosenttia. Tarjousten vertailussa mainittu peruste on vielä jaettu kahteen osakokonaisuuteen (yleinen käyttäytyminen ja asiallisuus sekä arvio toimimisesta asiakaspalvelijana). Kuten pisteytystaulukosta ilmenee, pisteytys on haastattelun osalta perustunut haastattelijoiden arvioon. Haastattelijoina toimineista neljästä henkilöstä vain yhdellä henkilöllä on ollut kokemusta Porin silloisten piirinuohoojien toiminnasta. Haastattelijat ovat perustaneet näkemyksensä ja pisteytyksensä haastattelutilanteessa saamaansa kuvaan tarjoajista. Hakija ei ole haastattelussa joutunut eriarvoiseen asemaan sen vuoksi, ettei hän ole aikaisemmin toiminut piirinuohoojana Porissa.

Pisteytyksen jälkeen kaksi tarjoajaa (voittanut tarjoaja ja toinen tarjoaja) ovat päätyneet tasapisteisiin. Hankintayksikkö on katsonut perustelluksi ratkaista valinnan muulla tavoin kuin arvalla. Valinnan perusteluna on hankintapäätöksestä ilmenevin tavoin ollut voittaneesta tarjoajasta saatu kokemus ja asiakaspalaute hänen toiminnastaan nykyisessä nuohouspiirissä.

Hankinnassa on noudatettu tasapuolisuutta eikä ketään palveluntarjoajaa ole asetettu hankinnassa eriarvoiseen asemaan.

LAUSUNTO

Porin Nuohouspalvelu Oy on antanut lausunnon.

VASTASELITYS

Vuoden 2005 päätös

Hankintayksiköllä on ollut hankintasäännösten mukaan velvoite kilpailuttaa nuohouspalveluiden hankinnat. Kilpailuneuvosto on ratkaisussaan 15.10.2001 Dnro 56/690/2001 vahvistanut, että nuohouspalveluissa on kysymys julkisista hankinnoista. Asia on vahvistettu myös korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytännössä. Kilpailuttamisvelvoite on siten oikeuskäytännön valossa ollut selvä.

Hankintayksikkö on myös käyttänyt mainitussa hankinnassa voittaneen tarjoajan valinnan perusteena selvästi hankintalain vastaisia perusteita.

Vuoden 2007 päätös

Siltä osin kuin tarjoajan valintaa on haastattelujen kohdalla perusteltu voittaneesta tarjoajasta saadulla kokemuksella ja asiakaspalautteella hankintapäätöksen perustelut ovat olleet selvästi hankintasäännösten vastaiset siinäkin tapauksessa, että kaikilla haastattelijoilla ei itsellään olisi ollut kokemusta silloisten piirinuohoojien toiminnasta.

Voittanut tarjoaja ei ole täyttänyt tarjoajille tarjouspyynnössä asetettuja kelpoisuusedellytyksiä. Voittaneen tarjoajan työntekijät eivät ole ainakaan hankintapäätöksen tekohetkellä täyttäneet tarjouspyynnön vaatimuksia nuohoojan pätevyydestä.

HANKINTAYKSIKÖN LISÄSELVITYS

Nuohouspalveluiden hankinnassa ei kysymyksessä olevissa tapauksissa ole hankintayksikön ja palveluntuottajan välillä ollut taloudellista etuisuutta. Hankintayksikkö ei ole suorittanut eikä suorita palveluntuottajalle nuohouspalveluista mitään vastiketta, vaan nuohouspalvelun maksaa palvelun tilaaja eli kiinteistön omistaja tai haltija. Alueen pelastustoimen tehtävänä on kysymyksessä olevissa tapauksissa ainoastaan järjestää palvelut kuntalaisille ja valvoa, että palveluntuottajat toimivat nuohouspalvelusopimuksen mukaisesti.

Nuohouspalveluiden hinta muodostuu Nuohousalan Keskusliiton mallin mukaisesti. Mallin mukaan palvelun hinta muodostuu nuohottavalle kohteelle määritetyn yksikkömäärän ja pelastustoimen vahvistaman yksikköhinnan tulosta. Palvelun hinta saadaan siten kertomalla kertyneet yksiköt alueen pelastustoimen määrittämällä yksikköhinnalla. Työt, joille ei ole määritetty yksikkömäärää, hinnoitellaan yleensä tuntityönä siten, että yksikkökertymä tuntia kohden on 60 yksikköä.

Nuohousyksikön hinnasta päättää alueen pelastustoimi. Päätöksentekijänä on tässä tapauksessa ollut Satakunnan pelastustoimen neuvottelukunta. Nuohoussopimuksen mukaan nuohousyksikön hintaa tarkistetaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä tai Satakunnan nuohoojat ry:n aloitteesta. Korotusesitykset nuohousyksikön hintaan tulevat yleensä Satakunnan nuohoojat ry:n aloitteesta.

Korotusesitykset perustuvat Nuohousalan Keskusliiton antamiin suosituksiin ja sen kokoamiin kustannusindekseihin. Edellisen kerran nuohousyksikön hintaa on tarkistettu huhtikuussa 2008. Uusi yksikköhinta on tullut voimaan 1.7.2008.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Sovellettavat säännökset

Porin kaupungin 2. nuohouspiirin piirinuohoojan palvelujen hankinnan osalta hankintamenettely on aloitettu ennen 1.6.2007. Asiaan sovelletaan siten tämän hankinnan osalta julkisista hankinnoista annetun lain 1505/1992 säännöksiä sellaisina kuin ne olivat julkisista hankinnoista annetun lain 348/2007 (molemmat lait jäljempänä myös hankintalaki) tullessa voimaan.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on 2. nuohouspiirin osalta ollut noin 130.000 euroa vuodessa. Hankintasopimus on tältä osin tehty 5.10.2005 toistaiseksi voimassa olevana. Ottaen huomioon mainitut seikat sekä kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun asetuksen 380/1998 (jäljempänä hankinta-asetus) 7 §:n 2 momentti, markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä olevan palveluhankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ylittänyt hankinta-asetuksessa säädetyn kynnysarvon määrän. Ottaen huomioon palvelujen sisällön markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä on ollut hankinta-asetuksen liitteen A pääluokkaan 14 (Rakennusten puhtaanapitopalvelut ja kiinteistöjen hallintapalvelut) niin sanottuihin ensisijaisiin palveluihin kuuluva palvelu, jonka hankintaan on sen lisäksi, mitä hankintalaissa on säädetty, sovellettava hankinta-asetuksen säännöksiä.

Porin kaupungin 1. nuohouspiirin piirinuohoojan palvelujen hankinta on puolestaan aloitettu 1.6.2007 jälkeen. Tältä osin asiaan sovelletaan siten 1.6.2007 voimaan tulleen hankintalain säännöksiä.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on 1. nuohouspiirin osalta noin 197.000 euroa vuodessa. Hankintasopimus on myös tältä osin ollut tarkoitus tehdä toistaiseksi. Ottaen huomioon mainitut seikat sekä hankintalain 19 §:n 3 momentti, markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä olevan palveluhankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo ylittää hankintalain 16 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisen tavara- ja palveluhankintojen kynnysarvon määrän. Ottaen huomioon edellä palvelujen pääluokasta todetun markkinaoikeus katsoo, että hankinnan kohteena on hankintalain liitteen A mukainen ensisijainen palveluhankinta ja hankintaan tulevat sovellettaviksi hankintalain I ja IV osien säännösten lisäksi hankintalain II osan säännökset.

Hakemuksen tutkiminen

Vuoden 2005 päätös

Hankintalain (1505/1992) 9 §:n mukaan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluu tutkia hakemuksesta, onko hankinnassa menetelty hankintalain tai muiden säännöksessä mainittujen julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Markkinaoikeuden toimivallan edellytyksenä näin ollen on, että markkinaoikeudelle tehdyssä hakemuksessa esitetyt vaatimukset koskevat hankintalaissa tarkoitettua hankintaa.

Satakunnan pelastuslaitos on hankintalain 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa mainittu viranomainen ja siten hankintalaissa tarkoitettu hankintayksikkö, joten sen on hankintalain 1 §:n mukaan tullut hankinnoissaan noudattaa, mitä hankintalaissa säädetään. Satakunnan pelastuslaitoksen tekemien hankintojen hankintalain mukaisuus voi näin ollen tulla arvioitavaksi markkinaoikeudessa hankintalain 9 §:n nojalla.

Hankinnan käsite on määritelty hankintalain 4 §:n 1 kohdassa. Säännöksen mukaan hankinnalla tarkoitetaan tavaroiden ja palvelujen ostamista, vuokraamista tai siihen rinnastettavaa toimintaa sekä urakalla teettämistä. Hankintalain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 154/1992 vp) on todettu, että hankinnan määritelmä on laaja. Säännöksessä tarkoitetusta ostamiseen ja vuokraamiseen rinnastettavasta toiminnasta on lain mainituissa esitöissä todettu esimerkkeinä osamaksukauppa ja leasingkauppa sekä optiosopimukset.

Lainkohdassa tarkoitetulle tavaroiden ja palvelujen ostamiselle ja vuokraamiselle, kuten myös urakalla teettämiselle, on ominaista vastikkeellisuus. Hankintasopimuksen vastikkeellisuutta on oikeuskäytännössä tulkittu laajasti. Merkitystä on annettu erityisesti sille, onko sopimuksella katsottava olevan tarjoajalle taloudellista arvoa. Taloudellista arvoa on katsottu olevan paitsi sopimuksilla, joista maksetaan rahallinen korvaus, myös sopimuksilla, jotka oikeuttavat tarjoajan muuhun hankintayksikön myöntämään taloudellisesti mitattavissa olevaan hyötyyn tai etuun.

Hankinnan kohteena olevien nuohouspalveluiden järjestämisestä säädetään pelastuslain (468/2003) 39 §:ssä. Mainitun pykälän 1 momentin mukaan alueen pelastustoimi päättää nuohouspalvelujen järjestämisestä alueellaan. Pykälän 2 momentin mukaan alueen pelastustoimi voi alueellaan tai osassa sitä joko 1) tuottaa nuohouspalvelut itse, 2) hankkia nuohouspalvelut muulta palvelujen tuottajalta taikka 3) sallia rakennuksen omistajan tai haltijan sopia nuohouksesta palvelujen tuottajan kanssa. Pykälän 3 momentin mukaan alueen pelastustoimen järjestäessä nuohouspalvelut edellä 1 tai 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla se päättää myös nuohouksesta perittävästä maksusta.

Kysymyksessä olevassa tapauksessa hankintayksikkö eli Satakunnan pelastuslaitos on päättänyt järjestää nuohouspalvelut pelastuslain 39 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla hankkimalla nuohouspalvelut muulta palvelujen tuottajalta. Hankintayksikkö on mainitun pykälän 3 momentin mukaisesti päättänyt myös nuohouksesta perittävästä maksusta. Hankintayksikkö on ilmoittanut, ettei se maksa puheena olevista nuohouspalveluista palveluntuottajalle vastiketta, vaan palvelun maksaa palveluntuottajalle asiakas. Hankintayksikkö on ilmoittanut asiassa tehtäväkseen palveluiden järjestämisen kuntalaisille ja sen valvomisen, että palveluntuottajat toimivat asiassa tehdyn nuohouspalvelusopimuksen mukaisesti.

Hankintayksikkö on siten julistanut piirinuohoojan tehtävät Porin kaupungin 2. nuohouspiirin alueella haettavaksi sen vuoksi, että kyseisen nuohouspiirin alueella asuville olisi tarjolla pelastuslain 39 §:ssä ja sisäasiainministeriön nuohouksesta annetussa asetuksessa tarkoitettuja nuohouspalveluita. Mainituissa säännöksissä tarkoitettujen nuohouspalveluiden järjestäminen on pelastustoimen vastuulla.

Markkinaoikeus on edellä todetun perusteella hankintalain 9 §:n nojalla toimivaltainen tutkimaan hakijan Porin kaupungin 2. nuohouspiirin piirinuohoojan valinnasta tekemän hakemuksen. Asiaa ei anna aihetta arvioida toisin se, että aikaisemmassa markkinaoikeuden oikeuskäytännössä on asiaa arvioitu myös toisin antaen erityistä oikeudellista tulkintamerkitystä sille, kuka maksaa palvelusta aiheutuvan vastikkeen valitulle palveluntarjoajalle.

Vuoden 2007 päätös

Kesäkuun alussa 2007 voimaan tulleen hankintalain (348/2007) 76 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluu tutkia hakemuksesta, onko hankinnassa menetelty hankintalain tai muiden säännöksessä mainittujen julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Markkinaoikeuden toimivallan edellytyksenä on siten tältäkin osin se, että markkinaoikeudelle tehdyssä hakemuksessa esitetyt vaatimukset koskevat hankintalaissa tarkoitettua hankintaa.

Hankintalain 5 §:n 1 kohdan mukaan hankintasopimuksella tarkoitetaan kirjallista sopimusta, joka on tehty yhden tai usean hankintayksikön ja yhden tai usean toimittajan välillä ja jonka tarkoituksena on rakennusurakan toteuttaminen, tavaran hankinta tai palvelun suorittaminen taloudellista vastiketta vastaan. Hankinnan käsitteeseen kuuluva hankintasopimuksen vastikkeellisuus on siten 1.6.2007 voimaan tulleessa hankintalaissa tuotu esiin lain sanamuodon tasolla. Käsitteen sisältö on kuitenkin pysynyt aiemman oikeustilan mukaisena.

Kysymyksessä olevassa hankinnassa Satakunnan pelastuslaitos ei edellä todetun mukaisesti maksa palveluntuottajalle nuohouspalveluista rahallista korvausta, vaan palvelun maksaa palveluntuottajalle asiakas. Hankinnan vastikkeellisuus muodostuu kuitenkin edellä todetulla tavalla hankintayksikön palveluntarjoajalle luovuttamasta oikeudesta periä hankintayksikön järjestämisvastuulla olevasta nuohouspalvelusta asiakkailta maksuja.

Näin ollen ja edellä esitettyjen perusteiden mukaisesti markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön hankkimat nuohouspalvelut ovat hankintalaissa edellytetyllä tavalla vastikkeellisia myös hankintayksikön 19.11.2007 tekemän päätöksen osalta. Hankinnan kohteena olevissa nuohouspalveluissa on siten kysymys hankintalaissa tarkoitetusta hankinnasta. Hakemus on näin ollen myös tältä osin tutkittava.

Hankintamenettely

Vuoden 2005 päätös

Satakunnan pelastuslaitoksen aluepalopäällikön päätöksen 5.10.2005 § 62 mukaisen palvelun hankinnasta ei ole järjestetty hankintalain mukaista tarjouskilpailua.

Hankintalain 5 §:n 1 momentin mukaan hankinnassa on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailumahdollisuudet ja hankinnasta on sen arvosta riippumatta joko ilmoitettava tai tarjouksia on muutoin pyydettävä hankinnan kokoon ja laatuun nähden riittävä määrä. Hankintalain 5 §:n 2 momentin mukaan hankinta saadaan tehdä ilman tarjouskilpailua vain erityisistä syistä. Tällaisina syinä voidaan säännöksen mukaan pitää muun muassa hankinnan vähäistä arvoa tai suoran neuvottelumenettelyn käytölle asetettuja ehtoja, joista säädetään kynnysarvon ylittävistä hankinnoista annetuissa asetuksissa.

Markkinaoikeus katsoo, että asiassa ei ole esitetty seikkoja, joiden perusteella hankintayksikkö olisi voinut hankintasäännösten mukaan suorittaa piirinuohoojan palveluja koskeneen hankinnan ilman tarjouskilpailua. Hankintayksikkö on menetellyt hankinnassa julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti, kun se ei ole järjestänyt kysymyksessä olevasta hankinnasta tarjouskilpailua julkaisten hankinnasta myös hankinta-asetuksen mukaisen hankintailmoituksen. Jättäessään kilpailuttamatta mainitun hankinnan hankintayksikkö on siten menetellyt hankintasäännösten vastaisesti.

Vuoden 2007 päätös

Hankintailmoitus

Hankintalain 35 §:n mukaan hankintayksikön on toimitettava hankinnasta julkaistaviksi ennakkoilmoitus ja hankintailmoitus siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään.

Julkisista hankinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (jäljempänä hankinta-asetus) 7 §:n mukaan, jos hankinnan ennakoitu arvo ylittää hankintalain 16 §:ssä tarkoitetun EU-kynnysarvon, hankintalain 35 §:n 1 momentissa edellytetyt ilmoitukset on tehtävä vakiolomakkeitten vahvistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2004/17/EY ja 2004/18/EY mukaisesti julkisiin hankintamenettelyihin liittyvien ilmoitusten julkaisemista varten annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1564/2005 vahvistettuja vakiolomakkeita käyttäen. Hankintojen määrittelyssä on käytettävä yhteisestä hankintasanastosta (CPV) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2195/2002 mukaisesti kyseisellä asetuksella vahvistettua viitenimikkeistöä.

Hankinta-asetuksen 9 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan hankintayksikön on toimitettava julkaistavaksi hankintailmoitus avoimella tai rajoitetulla menettelyllä, puitejärjestelyllä, neuvottelumenettelyllä tai kilpailullisella neuvottelumenettelyllä toteutettavasta hankintalain 16 §:n 1 momentissa tarkoitetun EU-kynnysarvon ylittävästä tavarahankinnasta, hankintalain liitteen A palveluhankinnasta ja rakennusurakasta.

Markkinaoikeus toteaa, että kyseisestä EU-kynnysarvon ylittävästä hankintalain liitteen A mukaisesta palveluhankinnasta on julkaistu kansallinen hankintailmoitus käyttäen ilmoituksessa hankinnan laatu huomioon ottaen virheellistä CPV-koodia. Hankinnasta ei myöskään ole julkaistu sisällöltään oikeaa EU-hankintailmoitusta.

Markkinaoikeus katsoo edellä lausutun perusteella, että hankintayksikkö on menetellyt hankintailmoituksen julkaisemisessa hankintalain 76 §:ssä tarkoitetulla tavalla julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti.

Tarjoajien soveltuvuuden arvioiminen

Hankintalain 52 §:n mukaan ehdokas tai tarjoaja on suljettava tarjouskilpailusta, ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus muuten arvioitava sekä tarjoajat valittava ennen tarjousten vertailua. Hankintalain 56 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi esittää ehdokkaiden tai tarjoajien rahoituksellista ja taloudellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä sekä laatua koskevia vaatimuksia. Hankintalain 56 §:n 2 momentin mukaan tarjoaja, joka ei täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Tarjouspyynnössä on asetettu tarjoajien soveltuvuusehdoksi muun ohella se, että tarjoajan sekä hänen käyttämiensä työntekijöiden tulee täyttää nuohoojalle pelastuslain 40 §:ssä säädetty kelpoisuusvaatimus. Pelastuslain 40 §:n 1 momentin mukaan nuohoojan ammatin harjoittajalta, hänen palveluksessaan olevalta itsenäisesti nuohoustyötä tekevältä ja alueen pelastustoimen palveluksessa olevalta nuohoojalta vaaditaan nuohoojan ammattitutkinto.

Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnössä on mainitulla soveltuvuusvaatimuksella tarkoitettu asettaa tarjoajille nimenomaan pelastuslain 40 §:n mukaan määräytyvä soveltuvuusvaatimus. Näin ollen nuohoojan ammattitutkintoa on tarjouspyynnön mukaan edellytetty nimenomaan nuohoojan ammatin harjoittajalta ja hänen palveluksessaan olevalta itsenäisesti nuohoustyötä tekevältä. Nuohoojan ammattitutkintoa ei siten ole tarjouspyynnön perusteella katsottava vaaditun kaikilta tarjoajan palveluksessa olevilta vaan nimenomaan itsenäisesti nuohoustyötä tekeviltä.

Kaikissa tarjouksissa on esitetty selvitys tarjoajan ja tarjoajan mahdollisesti käyttämän henkilöstön pätevyydestä. Hakijan tarjouksessa mainittu selvitys on esitetty vain hakijan itsensä osalta, koska hakijan tarjouksessa ei ole esitetty palvelun toteuttamiseen osallistuviksi muita henkilöitä. Vastaava koskee myös erästä toista tarjousta. Kummankin tarjouksen perusteella on katsottava, että tarjoajat ovat täyttäneet tarjouspyynnössä mainitun soveltuvuutta koskeneen vaatimuksen.

Tarjouskilpailun voittaneen Porin Nuohouspalvelu Oy:n tarjouksessa sekä Nuohous- ja Ilmastointipalvelu Nokipojat Oy:n tarjouksessa on esitetty mainittu soveltuvuutta koskeva selvitys paitsi palvelun toteuttamisesta vastaavan henkilön osalta myös kyseisten tarjoajien palveluksessa olleiden muiden henkilöiden osalta. Näistä henkilöistä molempien tarjoajien vastuuhenkilöt ovat täyttäneet pelastuslain 40 §:ssä säädetyn pätevyysvaatimuksen. Tarjouksissa ilmoitettujen tietojen perusteella on katsottava, että myös pääosa tarjoajien palveluksessa olleista muista henkilöistä on täyttänyt sanotun soveltuvuusvaatimuksen.

Tarjoajien palveluksessa olleiden henkilöiden joukossa on molemmilla tarjoajilla kuitenkin ollut myös muun muassa muutama nuohoojaharjoittelijaksi tai nuohoojaoppilaaksi nimetty henkilö. Kaikki mainittujen tarjoajien henkilöstöön kuuluneet eivät siten ole täyttäneet soveltuvuutta koskenutta vaatimusta.

Tarjouksissa ilmoitettujen tietojen perusteella ei kuitenkaan ole ollut pääteltävissä, keiden tarjouksissa ilmoitettujen henkilöiden on ollut tarkoitus suorittaa nuohoustyötä pelastuslain 40 §:ssä tarkoitetuin tavoin itsenäisesti. Mainitun selvityksen puuttuessa ei tarjouksissa ilmoitettujen tietojen perusteella ole siten ollut katsottavissa, että tarjoajat eivät olisi täyttäneet tarjouspyynnössä asetettua vaatimusta tarjoajien soveltuvuudesta.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei ole katsottava, että joku tarjoajista ei olisi täyttänyt tarjouspyynnössä tarjoajien soveltuvuudelle asetettua vaatimusta. Hankintayksikkö ei siten ole menetellyt virheellisesti, kun se ei ole sulkenut ketään tarjoajista tarjouskilpailun ulkopuolelle puuttuvan soveltuvuuden perusteella.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintayksikkö on kuitenkin ottanut mainitun tarjoajien soveltuvuusvaatimuksen huomioon tarjousten vertailussa arvioidessaan tarjouksia tarjoajien ammatillista koulutusta koskevan vertailuperusteen perusteella. Asiassa esitetyn mukaan hankintayksikkö on antanut kaikille tarjoajille mainitusta vertailuperusteesta täyden pistemäärän mainitun soveltuvuusvaatimuksen täyttymisen perusteella.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalain 62 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan tai hinnaltaan halvin. Hankintalain 41 §:n mukaan tarjouspyynnössä on puolestaan ilmoitettava muun ohella tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta myös tarjouksen vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus tai kohtuullinen vaihteluväli taikka poikkeuksellisissa tapauksissa vertailuperusteiden tärkeysjärjestys. Tarjousten vertailu on suoritettava näiden ennalta ilmoitettujen perusteiden mukaisesti ja erillään tarjoajien soveltuvuuden arvioinnista.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu hankinnan valintaperusteeksi kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteita ovat ammatillinen koulutus 35 prosentin, työkokemus nuohousalalla 25 prosentin, kalusto ja välineistö 10 prosentin, toimintavarmuus ja tavoitettavuus 10 prosentin sekä haastattelu 20 prosentin painoarvolla. Tarjoajien soveltuvuutta koskeva vaatimus on esitetty näistä perusteista erillään. Tarjouspyynnössä esitettyjen tietojen perusteella tarjousten vertailu on tullut suorittaa nimenomaan vertailuperusteiksi ilmoitettujen seikkojen perusteella, eikä tarjoajien soveltuvuuteen liittyvien seikkojen huomioon ottaminen ole tässä vaiheessa ollut hankintasäännösten mukaan sallittua. Tarjoajien soveltuvuuden arviointi on tullut suorittaa ennen tarjousten vertailua, minkä jälkeen soveltuvuutta koskevilla seikoilla ei ole tullut olla enää vaikutusta tarjousten vertailuun.

Edellä olevan perusteella markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti, kun se on ottanut tarjousten vertailussa huomioon tarjoajien soveltuvuutta koskevaksi vaatimukseksi ilmoitetun seikan. Hankintayksikkö on siten menetellyt tältä osin hankintasäännösten vastaisesti.

Tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus

Hankintalain 46 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on pykälän mukaan suljettava tarjouskilpailusta.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu ne tiedot, jotka tarjouksen on tullut sisältää. Näihin tietoihin on kuulunut muun ohella kohta ”Yrityksen laadunvarmistus ja laatujärjestelmät”. Tarjouspyynnön kohdassa 6 on lisäksi todettu, että tarjous voidaan hylätä, jos tarjouspyynnössä esitetyt vaatimukset eivät täyty tai tarjous ei muilta osin vastaa tarjouspyyntöä.

Annetuissa tarjouksissa on Nuohous- ja Ilmastointipalvelu Nokipojat Oy:n tarjousta lukuun ottamatta esitetty selvitys tarjouspyynnössä mainitusta laadunvarmistuksesta ja laatujärjestelmistä.

Yrityksen laadunvarmistuksen ja laatujärjestelmien ilmoittamisessa on ollut kysymys palvelun laatuun vaikuttavasta tekijästä, jolla on tämän vuoksi sinänsä ollut vaikutusta tarjousten sisältöön. Tarjousten vertailuperusteina on kuitenkin ollut edellä todetuin tavoin ammatillinen koulutus, työkokemus nuohousalalla, kalusto ja välineistö, toimintavarmuus ja tavoitettavuus sekä haastattelu. Tarjousten vertailuperusteena ei siten ole ollut yrityksen laadunvarmistusta ja laatujärjestelmiä. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei ole myöskään katsottava, että mainittu seikka olisi tullut otettavaksi huomioon muiden vertailuperusteiden alla vertailuperusteen arviointiin vaikuttavana tekijänä.

Tämän vuoksi ja kun mainitulla tarjouksen puutteella ei siten ole ollut vaikutusta tarjousten vertailun kannalta, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt virheellisesti, kun se ei ole sulkenut Nuohous- ja Ilmastointipalvelu Nokipojat Oy:n tarjousta tarjouskilpailusta tältä osin tarjouspyynnön vastaisena. Kun asiassa ei ole esitetty myöskään muita seikkoja, joiden perusteella asiassa annettujen tarjousten olisi tullut katsoa olleen tarjouspyynnön vastaisia, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikön ole katsottava menetelleen tältä osin hankintasäännösten vastaisesti.

Tarjousten vertailu ja hankintapäätös

Hankintalain 62 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan tai hinnaltaan halvin. Tarjouksen valinta- ja vertailuperusteet on ilmoitettava tarjouspyynnössä.

Hankintalain 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Hankintalain esitöiden mukaan päätöksen tulee sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta sekä siihen vaikuttaneista keskeisistä seikoista, kuten tarjoajan ja tarjouksen valintaperusteista ja niiden soveltamistavasta. Tarjouksia on verrattava jokaista vertailuperustetta käyttäen ja hankintapäätöksessä on perusteltava perusteiden soveltaminen tarjoukseen. Tarjousvertailusta on selvästi ilmettävä kaikkien tarjousten osalta, miten niitä on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta. Jos tarjouksille on annettu toisistaan poikkeavia pisteitä, vertailusta on ilmettävä, mihin tarjousten piste-erot perustuvat (HE 50/2006 vp s. 106 ja 117).

Vertailuperusteisiin kuuluneesta haastattelusta (20 prosentin painoarvo) on tarjouspyynnössä todettu, että Satakunnan pelastuslaitos haastattelee neljän ensimmäisen vertailuperusteen mukaan tehdyn vertailutuloksen perusteella enintään 3–5 tarjoajaa ja että haastattelun perusteella saatu pisteytys lisätään tämän jälkeen kokonaisvertailutulokseen.

Hankintapäätöksessä on todettu, että päätös on tehty kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella, minkä lisäksi päätöksessä on toistettu tarjouspyynnössä ilmoitetut kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet. Päätöksessä on edelleen todettu, että kaikki tarjoajat on haastateltu ja että haastattelutilaisuuteen on osallistunut kolme henkilöä hankintayksiköstä sekä yksi henkilö Satakunnan nuohoojat ry:stä.

Päätöksessä on lisäksi mainittu, että tarjousten vertailussa kaksi tarjoajaa eli valituksi tullut Mika Tuovinen ja toinen tarjoaja, ovat päätyneet tasapisteisiin. Päätöksessä on esitetty, että piirinuohoojaksi valitaan Mika Tuovinen. Perusteluna päätösehdotukselle on esitetty saatu kokemus ja asiakaspalaute Tuovisen toiminnasta hänen nykyisessä nuohouspiirissään. Päätösesitys on hyväksytty sellaisenaan.

Hankintapäätöksen liitteenä on ollut tarjousten vertailutaulukko, josta ovat ilmenneet tarjoajien kustakin vertailuperusteesta saamat pisteet samoin kuin tarjoajien kokonaispisteet. Vertailutaulukosta on ilmennyt, että vertailuperusteen ”ammatillinen koulutus” alla on otettu huomioon, onko tarjoajalla ollut piirinuohoojan ammattitutkinto vai ei. Piirinuohoojan ammattitutkinto on vertailutaulukon mukaan johtanut täysien pisteiden saamiseen kyseisestä vertailuperusteesta. Vertailuperusteen ”työkokemus nuohousalalla” alla saadut pisteet on puolestaan annettu sen perusteella, onko tarjoajalla ollut työkokemusta alle kaksi vuotta, yli kaksi vuotta vai yli viisi vuotta.

Kalustoa ja välineistöä koskevan vertailuperusteen osalta pisteet on annettu sen perusteella, onko tarjoajalla kaikki nuohoustyössä tarvittava kalusto ja välineistö vai ei. Toimintavarmuuden ja tavoitettavuuden osalta pisteet on puolestaan annettu sillä perusteella, onko toimintavarmuus ja tavoitettavuus ollut heikko, hyvä vai erittäin hyvä.

Haastattelua koskenut vertailuperuste on jaettu taulukon mukaan perusteisiin ”yleinen käyttäytyminen ja asiallisuus” sekä ”arvio toimimisesta asiakaspalvelijana ja palvelualttius”. Pisteet on näiden perusteiden sisällä jaettu asteikolla hyvä ja tyydyttävä. Viimeksi mainitun osaperusteen arvioinnin osalta vertailutaulukossa on vielä hakijan ja toisen samansuuruisen pistemäärän saaneen tarjoajan osalta todettu, että haastattelijoiden arvio on tämän perusteen osalta perustunut haastattelutilanteessa saatuun kuvaan.

Markkinaoikeus on edellä katsonut hankintayksikön menetelleen tarjouksia vertaillessaan virheellisesti, kun se on ottanut vertailuperustetta ”ammatillinen koulutus” arvioidessaan huomioon tarjoajien soveltuvuuden arviointiin liittyviä seikkoja. Muiden vertailuperusteiden osalta markkinaoikeus toteaa seuraavan.

Työkokemusta nuohousalalla sekä kalustoa ja välineistöä koskeneiden vertailuperusteiden osalta tarjousten vertailutaulukosta on sinänsä ilmennyt ne seikat, joihin suoritettu pisteytys on perustunut. Ilmoitetun pisteytystavan johdosta vertailutaulukosta on myös ollut pääteltävissä, mihin seikkoihin annetut pisteet ovat perustuneet.

Sen sijaan toimintavarmuuden ja tavoitettavuuden koskeneen vertailuperusteen osalta hankintapäätöksestä ei ole ilmennyt, mihin konkreettisiin tarjouksista ilmenneisiin seikkoihin suoritettu pisteytys on perustunut. Päätöksessä on tältä osin ilmoitettu vain pisteiden jakautumistapa asteikolla heikosta hyvään, muttei ole selvitetty niitä tarjouksista ilmenneitä seikkoja, joiden perusteella mainittua perustetta on kunkin tarjouksen osalta arvioitu. Myöskään haastattelua koskeneen vertailuperusteen osalta hankintapäätöksestä ei ole ilmennyt niitä seikkoja, joiden perusteella mainitun vertailuperusteen alla huomioon otettuja tekijöitä on arvioitu. Näiltä osin hankintayksikkö on siten menetellyt tarjouksia vertaillessaan ja hankintapäätöstä perustellessaan hankintasäännösten vastaisesti.

Haastattelua koskeneen vertailuperusteen osalta markkinaoikeus lisäksi toteaa, ettei tarjouspyynnössä todetun perusteella ole tämän vertailuperusteen osalta ollut mahdollista päätellä, mitä seikkoja hankintayksikkö tulee kysymyksessä olevaa perustetta arvioidessaan ottamaan huomioon. Markkinaoikeus näin ollen katsoo, että kysymyksessä oleva vertailuperuste on tarjouspyynnössä esitetyssä muodossaan jättänyt hankintayksikölle käytännössä lähes rajoittamattoman vapauden tarjousten vertailussa.

Hankintayksikkö on kahden tarjoajan välisen tasatilanteen ratkaisemiseksi perustellut voittaneen tarjouksen valintaa voittaneesta tarjoajasta saadulla kokemuksella ja asiakaspalautteella hänen toiminnastaan nykyisessä nuohouspiirissä. Tältä osin markkinaoikeus toteaa, että oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, ettei aikaisempien myönteisten kokemusten käyttäminen tarjousvertailussa ole omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua, jollei hankintayksiköllä ole kokemuksia kaikista tarjoajista. Koska hankintayksiköllä ei asiassa esitetyn selvityksen mukaan ole ollut kokemusta kaikista tarjoajista ja koska hankintayksikkö ei ole antanut myös muille tarjoajille mahdollisuutta esittää selvitystä mainitusta seikasta, markkinaoikeus katsoo hankintayksikön menetelleen tältä osin hankintasäännösten vastaisesti ja muita tarjoajia syrjivästi.

Johtopäätös

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt edellä mainituissa hankinnoissaan aikaisemmin voimassa olleen hankintalain 9 §:n 1 momentissa sekä voimassa olevan hankintalain 76 §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa tulee siten harkittavaksi edellä tarkoitetuissa hankintalaeissa säädetyn seuraamuksen määrääminen.

Seuraamukset

Vuoden 2005 päätös

Hankintasopimus Porin kaupungin 2. nuohouspiirin piirinuohoojan hankinnasta on jo tehty. Hankintayksikön 5.10.2005 tekemä hankintapäätös on siten jo pantu täytäntöön. Hankintalain 9 §:n 2 momentti huomioon ottaen hankintayksikön virheellisen menettelyn seuraamuksena voi enää tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 9 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksua sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Kysymyksessä olevan nuohouspiirin nuohouspalvelujen hankinnasta ei ole järjestetty lainkaan tarjouskilpailua. Hankintalain 9 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu virheetön menettely olisi merkinnyt hankintasäännösten mukaisen tarjouskilpailun järjestämistä. Tämän käytännössä toteutumatta jääneen tarjouskilpailun lopputuloksen jälkikäteiseen arviointiin liittyy lukuisia epävarmuustekijöitä, kuten mitkä yritykset olisivat jättäneet tarjouksensa, millaisia tarjoukset olisivat olleet ja millaisia tarjoajien kelpoisuusperusteita ja tarjousten valintaperusteita hankinnassa olisi sovellettu. Tämän vuoksi ja siitä huolimatta, että hankinnassa noudatettu menettely on ollut virheellistä, asiassa ei ole jälkikäteen mahdollista riittävällä varmuudella todeta, että hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hakemus on siten tältä osin hylättävä.

Vuoden 2007 päätös

Satakunnan pelastuslaitos on ilmoittanut, ettei se tee Porin kaupungin 1. nuohouspiiriä koskevan hankinnan osalta hankintasopimusta ennen kuin markkinaoikeus on antanut asiassa ratkaisun. Satakunnan pelastuslaitoksen pelastusjohtajan päätös 19.11.2007 § 85 voidaan näin ollen kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Mikäli Satakunnan pelastuslaitos aikoo edelleenkin toteuttaa Porin kaupungin 1. nuohouspiirin nuohouspalveluita koskevan hankinnan julkisena hankintana, sen tulee järjestää asiassa uusi tarjouskilpailu ottaen huomioon, mitä edellä tässä päätöksessä on todettu.

Oikeudenkäyntikulut

Asian käsittely markkinaoikeudessa on molempien hankintapäätösten osalta johtunut hallintolainkäyttölain 74 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla hankintayksikön virheestä, joten olisi kohtuutonta, että hakija joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Esitetty oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään kohtuullinen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen siltä osin kuin hakemuksessa on kysymys Porin kaupungin 2. nuohouspiirin piirinuohoojan valinnasta palvelun toimittajaksi.

Markkinaoikeus kumoaa Satakunnan pelastuslaitoksen pelastusjohtajan päätöksen 19.11.2007 § 85 Porin kaupungin 1. nuohouspiirin piirinuohoojan valinnasta palvelun toimittajaksi ja kieltää hankintayksikköä tekemästä sanotun päätöksen perusteella hankintasopimusta tai panemasta päätöstä muutoinkaan täytäntöön. Kieltoa on noudatettava nyt asetetun 50.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Satakunnan pelastuslaitoksen korvaamaan Mikko Kalajoen oikeudenkäyntikulut 4.281 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Hankintalain (1505/1992) 12 §:n ja hankintalain (348/2007) 83 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Eija Siitari-Vanne, Jaakko Ritvala ja Pasi Yli-Ikkelä.