Market Court voids procurement decision for using reference counts as sole economic efficiency criterion.
Legislator summary
AI generatedThe Market Court voided the Nurmijärvi Municipal Council's procurement decision regarding laundry services after the winning bidder withdrew. The Council had selected a second-place bidder but failed to hold a new tender because it relied on reference counts as the primary criterion for economic efficiency. The court ruled that this criterion was insufficient to assess overall cost-effectiveness and unfairly disadvantaged new entrants, mandating a completely new tender process.
Legislator headnote
AI generatedPublic Procurement Act s. 76 § 1 momentti; Public Procurement Act s. 76 § 2 momentti: The use of reference counts as the sole criterion for determining overall economic efficiency in public tenders is invalid as it fails to assess relevant capability and may discriminate against new market entrants.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS
Nurmijärven, Tuusulan ja Mäntsälän kuntien pesulapalveluista ja asusteiden sekä liinavaatteiden vuokrauksesta on julkaistu avointa menettelyä koskeva kansallinen hankintailmoitus Julkiset hankinnat -lehdessä 20.12.2007/51–52. Tarjousten viimeistä jättöpäivää koskeneen kirjoitusvirheen johdosta ilmoitus on julkaistu korjattuna samassa lehdessä 3.1.2008/1. Tarjouspyyntö on myös lähetetty yhdeksälle palveluntoimittajalle. Hankintasopimus on todettu tehtävän hankintapäätöksen saatua lainvoiman siten, että sopimus jatkuu 31.12.2010 saakka. Lisäksi on varattu mahdollisuus jatkaa sopimusta kahdella yhden vuoden mittaisella kaudella. Hankintayksikkö on saanut viisi tarjousta.
Nurmijärven kunnanhallitus on päätöksellään 31.3.2008 § 118 valinnut pesulapalvelujen (omien tekstiilien pesetys ja huolto sekä vuokratekstiilien pesetys, huolto ja vuokraus) tuottajaksi Admiral Textiilide Rent O?:n.
Nurmijärven kunnanhallitus on kokouksessaan 26.5.2008 § 204 todennut, että valitun tuottajan ilmoitettua luopuvansa hankintasopimuksesta, 31.3.2008 tehty hankintapäätös on todettava rauenneeksi. Kunnanhallitus on samassa kokouksessa päättänyt, että jo suoritetun kilpailutuksen pohjalta pesulapalvelut hankitaan Lindström Oy:ltä.
Nurmijärven kunnanhallitus on 25.6.2008 ilmoittanut markkinaoikeudelle, että se ei tee hankintasopimusta eikä pane hankintapäätöstä täytäntöön ennen kuin asia on käsitelty ja ratkaistu markkinaoikeudessa.
Nurmijärven kunnanhallitus on ilmoittanut hankinnan arvonlisäverottomaksi kokonaisarvoksi Nurmijärven kunnan osalta 1,4 miljoonaa euroa varsinaiselta sopimuskaudelta sekä sen mahdolliselta jatkokaudelta.
HAKEMUS
Berendsen Textile Service Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Nurmijärven kunnanhallituksen hankintapäätöksen ja että hankintayksikkö velvoitetaan järjestämään uusi tarjouskilpailu.
Tarjouspyynnössä on tarjousten arviointikriteerinä mainittu kuljetuksiin liittyvät ympäristötekijät. Hakijan Tuusulaan lokakuussa 2008 valmistuvaa pesulaa ei ole otettu huomioon kuljetusmatkoja arvioitaessa, vaikka tämä seikka oli otettu huomioon samaa hankintaa koskevassa aikaisemmassa päätöksessä. Kun ensimmäisessä hankintapäätöksessä voittajaksi valittu yritys luopui sopimuksesta, tarjouspyyntö uusittiin toukokuussa 2008 kysymällä tarjoajilta, olivatko näiden tekemät tarjoukset vielä voimassa.
VASTINE
Nurmijärven kunta on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa hakijan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 700 eurolla.
Hankintapäätöksen 31.3.2008 tekemisen jälkeen valittu palveluntoimittaja ilmoitti luopuvansa sopimuksen tekemisestä ennen hankintapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa sen vuoksi, että sen uuden pesulan valmistuminen oli viivästynyt ja tuotantokapasiteetti ei riittänyt tarjouskilpailun kohteena olleiden pesulapalvelujen hoitamiseen. Uudeksi toimittajaksi valittiin alkuperäisessä tarjouskilpailussa toiseksi tullut toimittaja. Hakija oli tullut tarjouskilpailussa tuolloin kolmanneksi.
Hakemuksen mukaan tarjouspyyntö olisi uusittu. Näin ei kuitenkaan ole menetelty, vaan tarjoajilta kysyttiin, pitävätkö ne tarjouksensa edelleen voimassa sellaisenaan 31.8.2008 saakka.
Pesulapalvelujen tuottamiseen sisältyy ympäristöriskejä ja -vaikutuksia, joita syntyy varsinaisesta pesulatoiminnasta ja kuljetuksista. Hankinnassa haluttiin ottaa huomioon hankinnan aiheuttamia ympäristövaikutuksia antamalla vertailupisteitä (enintään 5 pistettä) kuljetusmatkan perusteella. Annetut kuljetusmatkapisteet perustuivat tarjouksissa annettuihin sijaintipaikkatietoihin ja päätöksentekohetken tilanteeseen, jolloin uudeksi toimittajaksi valitun toimittajan pesula sijaitsi Hämeenlinnassa ja hakijan pesula Kankaanpäässä. Mahdollisia rakenteilla olevia, suunnittelussa olevia tai mahdollisesti joskus suunnitteluun tulevia sijoituspaikkoja ei otettu huomioon. Kummassakin tehdyssä hankintapäätöksessä ja vertailussa hakijan pesulan sijainti Kankaanpäässä on otettu huomioon samalla tavalla. Myös hakijan saama pistemäärä on ollut sama.
Hakija ei olisi voittanut tarjouskilpailua tarjouspyynnössä mainittujen vertailuperusteiden mukaan. Hakija ei olisi voittanut tarjouskilpailua siinäkään tapauksessa, että kuljetuksiin liittyviä ympäristötekijöitä ei olisi lainkaan otettu huomioon tarjousvertailussa.
LAUSUNTO
Lindström Oy on antanut lausunnon.
VASTASELITYS
Hakija on antanut vastaselityksen, jossa on selostettu hakijan uuden pesulan valmistumisaikataulua. Hakijan Tuusulan pesulan tuotanto on käynnistynyt 3.11.2008.
MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT
Hankintamenettely
Tarjouspyyntö, hakijan tarjous ja hankintapäätös 26.5.2008 § 204
Nurmijärven, Mäntsälän ja Tuusulan kunnat ovat pyytäneet tarjousta muun muassa pesulapalveluiden hankkimiseksi. Tarjouspyynnössä on hankinnan valintaperusteeksi ilmoitettu kokonaistaloudellinen edullisuus ja sen vertailuperusteiksi hinta- ja kustannustekijät (a–c) 50 prosentin painoarvolla sekä toiminnalliset tekijät ja muut tekijät (d–m) 50 prosentin painoarvolla.
Toiminnalliset tekijät ja muut tekijät, joista kustakin on voinut saada enintään viisi pistettä, on tarjouspyynnössä jaoteltu seuraavasti:
– d) tuotteiden soveltuvuus käyttäjän käyttötarkoituksiin
– e) tilausjärjestelmä
– f) toimitus, jakelu ja keräily
– g) raportointi
– h) palvelun laatutakuu ja reklamointi
– i) pesulatoiminnan ympäristöasioiden hoitaminen
– j) kuljetuksiin liittyvät ympäristötekijät
– k) toiminnan ja kuljetusten varmistaminen ja varajärjestelmät poikkeuksellisten ja häiriötilanteiden varalta, esimerkiksi lakkotilanne ja kuljetushäiriötilanne
– l) pesulapalvelun tuottajan ja kuntien toimipisteiden välinen yhteistyö
– m) toimintakokemus ja referenssit.
Tarjouspyynnön kohta j) ”kuljetuksiin liittyvät ympäristötekijät” on jaoteltu kahteen alakohtaan seuraavasti:
– ”kuljetusmatka pesulasta linnun tietä mitattuna kuntien maantieteelliseen keskipisteeseen – lyhin kuljetusmatka 5 pistettä
– muut suorassa suhteessa vähemmän kuljetusmatkan pituuden perusteella”.
Hakija on tarjouksessaan ilmoittanut, että sillä on Suomessa kolme omaa pesulaa ja että sille valmistuu Tuusulaan uusi tuotantolaitos, jonne hakija siirtää pääkaupunkiseudun pesulapalvelut kesällä 2008. Tarjouksessa on myös todettu, että hakijan huoltoyksikkönä tulee toimimaan hakijan Kankaanpään yksikkö Tuusulan pesulan käynnistymiseen saakka.
Hankintapäätöksen mukaan voittaneen tarjoajan kokonaispisteet ovat olleet 94,19 ja hakijan 91,05. Hankintapäätöksen perusteluliitteessä todetaan kuljetuksiin liittyvien ympäristöasioiden osalta, että hakijan ilmoitusta kesällä valmistuvasta lähempänä sijaitsevasta pesulasta ei ole voitu ottaa huomioon, koska pesula ei ollut käytössä tarjouksia jätettäessä. Hankintapäätöksen perusteluliitteen mukaan vertailu on siten perustunut tarjousten jättöaikana vallinneeseen todelliseen tilanteeseen.
Voittanut tarjoaja on saanut vertailuperusteesta ”kuljetuksiin liittyvät ympäristötekijät” 4,09 pistettä ja hakija 1,13 pistettä. Kahden muun tarjoajan pisteet ovat tältä osin olleet vastaavasti 5 ja 2,01 pistettä.
Kysymyksenasettelu markkinaoikeudessa
Julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 80 §:n 3 momentin mukaan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvan asian käsittelyyn sovelletaan muutoin, mitä hallintolainkäyttölaissa säädetään, ei kuitenkaan hallintolainkäyttölain 74 §:n 3 momenttia.
Hallintolainkäyttölain 33 §:n ja 51 §:n 1 momentin perusteella asianosaisten käsitykset hankintamenettelyn mahdollisen virheellisyyden kohdentumisesta tai asian oikeudellisesta luonteesta eivät sido tuomioistuinta.
Hakijan vaatimukset markkinaoikeudessa kohdistuvat tarjouspyynnössä esitettyyn tarjousten vertailuperusteeseen ”kuljetuksiin liittyvät ympäristötekijät”. Markkinaoikeudessa on sen vuoksi ja edellä todetut hallintolainkäyttölain säännöksetkin huomioon ottaen ensisijaisesti arvioitava sanottua tarjousten vertailuperustetta suhteessa kansalliseen hankintalainsäädäntöön sekä Euroopan yhteisöjen lainsäädäntöön ja oikeuskäytäntöön. Markkinaoikeudessa on erityisesti arvioitava, täyttääkö hankintayksikön tarjouspyynnössään asettama kuljetusmatkan pituuteen pohjautuva vertailuperuste tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimukset. Markkinaoikeus arvioi samasta syystä myös vertailuperustetta, joka koskee referenssien esittämistä.
Markkinaoikeuden oikeudellinen arviointi
a) Kuljetuksiin liittyvät ympäristötekijät
Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.
Hankintalain 21 §:n 2 momentin mukaan liitteen B palveluhankintoihin sovelletaan, mitä hankintalain I, III ja IV osassa säädetään. Pykälän 3 momentin mukaan EU-kynnysarvon ylittäviin liitteen B palveluhankintoihin on lisäksi sovellettava, mitä jälki-ilmoitusvelvollisuudesta 35 §:ssä sekä teknisistä eritelmistä, ympäristöominaisuuksia koskevista teknisistä eritelmistä ja tarjoajan esittämästä näytöstä 44–46 §:ssä säädetään.
Kansallisia menettelyjä koskevan hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Pykälän 2 momentin perusteella käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta myös arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden asettamisessa voidaan noudattaa soveltuvin osin, mitä 62 §:ssä säädetään.
Hankintalain 62 §:n 1 momentin mukaan kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteina voidaan käyttää esimerkiksi laatua, hintaa, teknisiä ansioita, esteettisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia, ympäristöystävällisyyttä, käyttökustannuksia, kustannustehokkuutta, myynnin jälkeistä palvelua ja teknistä tukea, huoltopalveluja, toimituspäivää tai toimitus- ja toteutusaikaa taikka elinkaarikustannuksia. Hankintalain 62 §:n 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi kokonaistaloudellista edullisuutta arvioidessaan ottaa huomioon myös ympäristövaatimusten täyttymiseen liittyviä perusteita, jos tällaiset perusteet ovat mitattavissa ja liittyvät hankinnan kohteeseen.
Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 116) on 72 §:n säännöskohtaisissa perusteluissa todettu, että tarjousten vertailuperusteita koskevat edellytykset vastaisivat EU-kynnysarvot ylittävien hankintojen vertailuperusteille asetettavia edellytyksiä.
Hankintalain 62 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa on puolestaan todettu viitaten muun ohella Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomioon C-513/99 (Concordia Bus Finland, Kok. 2002, s. I-7213), että jokaisen kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteen ei ole välttämättä tuotettava taloudellista etua hankintayksikölle, vaan myös sellaiset seikat, jotka eivät ole puhtaasti taloudellisia, voivat vaikuttaa tarjouksen edullisuuteen. Mainitussa ratkaisussaan yhteisöjen tuomioistuin on pitänyt kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteena esimerkiksi sellaisia ympäristönäkökohtia, jotka eivät tuota hankintayksikölle välitöntä taloudellista etua (HE 50/2006 vp s. 106). Hallituksen esityksen mukaan hankintalain 62 §:n säännökset mahdollistavat esimerkiksi tarjouspyynnön teknisissä eritelmissä määritellyn enimmäistason alittavien saastepäästöjen huomioimisen tarjousten vertailussa edellyttäen, että tällaiset perusteet ovat mitattavia (HE 50/2006 vp s. 107).
Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on tuomiossaan C-448/01 (EVN AG ym, Kok. 2003, s. I-14527) viitaten tuomioon asiassa C-513/99 tuonut esiin, että jokaisen niistä perusteista, joita hankintaviranomainen käyttää taloudellisesti edullisimman tarjouksen selvittämiseksi, ei olisi välttämättä oltava puhtaasti taloudellinen (tuomion kohta 32). Ratkaisussa on edelleen todettu yhteisöjen tuomioistuimen hyväksyneen sen, että kun hankintaviranomainen julkista hankintaa ratkaistessaan päättää tehdä sopimuksen taloudellisesti edullisimman tarjouksen tekijän kanssa, se saa ottaa huomioon ympäristönäkökohtia, kunhan nämä näkökohdat liittyvät hankinnan kohteeseen, ne eivät anna hankintaviranomaiselle rajoittamatonta valinnan vapautta, ne on nimenomaisesti mainittu tarjouseritelmässä tai hankintailmoituksessa ja ne noudattavat kaikkia yhteisön oikeuden perusperiaatteita, erityisesti syrjintäkiellon periaatetta (tuomion kohta 33).
Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on tuomiossaan C-324/98 (Telaustria Verlags GmbH ym, Kok. 2000, s. I-10745) todennut, että vaikka hankintasopimus jäisi hankintadirektiivien soveltamisalan ulkopuolelle, hankintasopimuksia tekevien hankintayksiköiden on kuitenkin yleisesti noudatettava perustamissopimuksen perustavanlaatuisia oikeussääntöjä ja erityisesti kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kieltoa koskevaa periaatetta (tuomion kohta 60). Tämä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen perustavanlaatuisten oikeussääntöjen soveltamisulottuvuutta koskeva näkökanta on vahvistettu myös muun muassa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomion C-410/04 (ANAV, Kok. 2006, s. I-3303) kohdassa 18.
Euroopan komission vuonna 2005 julkaiseman käsikirjan ”Ympäristöä säästäviä hankintoja. Käsikirja ympäristönäkökohtien huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa” sivulla 39 on tuotu esiin, että sellainen hankinnan toteuttamisen ehto, joka asettaa tarjoajia huonompaan asemaan pelkästään tavaroiden toimittamismatkan pituuden takia, on syrjivä.
Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännöstä käy edellä mainituin tavoin ilmi, että vaikka hankinta jäisi osittain tai kokonaan EU-kynnysarvot ylittäviä hankintoja koskevien säännösten soveltamisalan ulkopuolelle, hankinnassa on kuitenkin noudatettava Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen perustavanlaatuisia oikeussääntöjä, erityisesti muun muassa palveluiden vapaata liikkuvuutta turvaavaa syrjinnän kieltoa koskevaa periaatetta. Syrjinnän kielto on vahvistettu myös hankintalain 2 §:n 1 momentissa.
Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön vertailuperuste ”kuljetuksiin liittyvät ympäristötekijät” pohjautuu edellä ilmenevin tavoin ainoastaan kuljetusmatkan pituuteen. Markkinaoikeus katsoo, että sanottu vertailuperuste asettaa tarjoajat epätasa-arvoiseen asemaan näiden sijoittumispaikan perusteella ja on sen vuoksi tarjoajia syrjivä. Hankintayksikön menettely vertailuperusteiden asettamisessa ei näin ollen ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua tarjouskilpailussa.
b) Referenssit
Tarjouspyynnön kohdassa m) ”Toimintakokemus ja referenssit (max 5 pistettä)” on todettu tarjousten vertailusta ja pisteytyksestä seuraavaa:
– ”laaja, monipuolinen ja ajallisesti merkittävä toimintakokemus vastaavan palvelun tuottamisesta 5 pistettä
– laajuudeltaan, monipuolisuudeltaan ja ajallisesti vähäinen toimintakokemus vastaavan palvelun tuottamisesta 2,5 pistettä
– ei toimintakokemusta vastaavan palvelun tuottamisesta 0 pistettä”.
Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä (asia C-315/01, GAT, Kok. 2003, s. I-6351, tuomion 62–67 kohta) on katsottu, että luettelomaista referenssilistaa, josta ilmenee vain tarjoajan aikaisempien asiakkaiden nimet ja näiden lukumäärä, mutta ei muita täsmennyksiä näille asiakkaille suoritetuista toimituksista, ei voida käyttää tarjouksen valinnan perusteena. Ratkaisun mukaan perusteena tällaisten referenssilistojen käytön kiellolle on se, että niiden perusteella ei voida selvittää, mikä tarjouksista on hankintayksikölle taloudellisesti edullisin.
Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan muun ohella palveluhankinnoissa, joissa palvelun tarjoamisesta vastaavien henkilöiden asiantuntemuksella, ammattitaidolla tai pätevyydellä on erityinen merkitys, vertailuperusteina voidaan käyttää myös hankinnan toteuttamisessa tarvittavaa tarjoajien soveltuvuuden vähimmäisvaatimukset ylittävää laadunhallintaa, pätevyyttä, kokemusta ja ammattitaitoa.
Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 116) on todettu, että tarjousten valinnassa käytettävien vertailuperusteiden tulisi pääsääntöisesti liittyä hankinnan kohteeseen. Siten vastaavasti kuin EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa, ehdokkaiden tai tarjoajien soveltuvuuteen liittyviä tekijöitä ei tulisi käyttää tarjousten arvioinnissa. Hallituksen esityksen mukaan edellä mainitusta yhteisöjen tuomioistuimen tuomiosta ilmenevän oikeusohjeen on koettu rajoittavan kohtuuttomasti tarjouksen valintaa erityisesti toissijaisissa palveluhankinnoissa. Hallituksen esityksessä on korostettu toisaalta, että 72 §:n 1 momentissa tarkoitettu kansallinen sääntely, joka poikkeaa hankintadirektiivien menettelytavoista, ei kuitenkaan saa johtaa yhteisön perustamissopimuksen vastaisella tavalla ehdokkaiden tai tarjoajien syrjivään kohteluun.
Hallituksen esityksen mukaan vähimmäisvaatimuksen ylittävän kelpoisuuden huomioon ottaminen soveltuisi käytännössä esimerkiksi tiettyä ammatillista pätevyyttä edellyttäviin suunnittelu-, kehitys-, tutkimus- ja koulutushankintoihin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluhankintoihin. Hallituksen esityksessä on esitetty myös hankintalain 72 §:n 1 momentista soveltamisesimerkki, jonka mukaan hankintayksiköllä olisi mahdollisuus antaa tarjousten arvioinnissa lisäpisteitä vähimmäisvaatimukset ylittävästä ammattitaidosta, kuten lisätutkinnosta, jolla on merkitystä palvelun suorittamiselle.
Markkinaoikeus toteaa, että nyt kysymyksessä olevassa toissijaisessa palveluhankinnassa ei ole ollut kysymys mistään hankintalain esitöissä esimerkkinä mainitusta hankinnasta. Hankintapäätöksen perusteluista on lisäksi pääteltävissä, että vertailuperustetta on sovellettu pitäen lähtökohtana referenssien lukumäärää.
Markkinaoikeus toteaa, että yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön sekä hankintalain 72 §:n säännösten perusteella yleisenä lähtökohtana myös kansalliset kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa on pidettävä sitä, että vertailuperusteiden tulee olla laadultaan sellaisia, että niiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on hankintayksikölle taloudellisesti edullisin tarjoajan erityisen ammattitaidon tai kokemuksen vuoksi. Pelkkiin aikaisempien asiakassuhteiden lukumäärätietoihin perustuvien referenssiluetteloiden käyttö ei siten ole sellaisenaan sallittua. Referensseillä tulee olla merkitystä kysymyksessä olevan palvelun suorittamisen kannalta ja siten sen kannalta, mikä tarjouksista on hankintayksikölle kokonaistaloudellisesti edullisin.
Tarjouspyynnössä on edellä selostetun mukaisesti ilmoitettu referensseihin liittyen tarjouksen arvioinnin perusteeksi referenssit aikaisemmasta vastaavasta toiminnasta. Tarjouspyynnön mukaan vastaavan toiminnan puuttuessa tästä vertailuperusteesta ei ole voinut saada lainkaan pisteitä. Vaikka tarjouspyynnön mukaan vertailuperusteen pisteytyksessä enemmän pisteitä onkin voinut saada laajasta ja monipuolisesta aikaisemmasta kokemuksesta, markkinaoikeus toteaa, että vertailuperusteen asettaminen on olennaisella tavalla perustunut kuitenkin referenssien lukumäärään.
Markkinaoikeus katsoo siten, että tarjouspyynnön referenssejä koskeva vertailuperuste ei ole ollut omiaan tuottamaan tietoa tarjoajien hankinnan kohteen kannalta olennaisesta pätevyydestä, kokemuksesta tai ammattitaidosta eikä siten selvittämään sitä, mikä tarjouksista on hankintayksikölle kokonaistaloudellisesti edullisin. Referenssien käyttö kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteena johtaa lisäksi helposti tilanteeseen, jossa uutta alalle pyrkivää yritystä kohdellaan muihin tarjoajiin nähden syrjivästi. Hankintayksikön ei siten olisi tullut asettaa tarjoajien referenssitietoja tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteeksi.
Johtopäätös
Edellä olevilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että Nurmijärven kunta on menetellyt hankintalain 76 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen määrättävä sanotussa säännöksessä säädetty seuraamus.
Seuraamus
Nurmijärven kunnanhallitus on sitoutunut olemaan tekemättä hankintasopimusta asian ollessa vireillä markkinaoikeudessa. Kun hankintakausi päättyy vasta 31.12.2010, markkinaoikeus katsoo, että hankintapäätös voidaan kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.
Hankintayksikön virhettä ei tässä tapauksessa ole mahdollista korjata muulla tavalla kuin niin, että hankintayksikkö järjestää asiassa kokonaan uuden tarjouskilpailun, jossa otetaan huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.
Mikäli Nurmijärven kunta aikoo edelleenkin toteuttaa kyseessä olevan pesulapalveluja sekä asusteiden ja liinavaatteiden vuokrauspalveluja koskevan hankinnan julkisena hankintana, sen tulee järjestää siitä uusi tarjouskilpailu ottaen huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.
Annettava ratkaisu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua hakijan esittämistä hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista muista väitteistä.
Oikeudenkäyntikulut
Asian näin päättyessä Nurmijärven kunnan vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään.
MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU
Markkinaoikeus kumoaa Nurmijärven kunnanhallituksen päätöksen 26.5.2008 § 204 ja kieltää Nurmijärven kuntaa tekemästä kyseisen päätöksen perusteella hankintasopimusta tai panemasta sanottua päätöstä muutoinkaan täytäntöön nyt asetetun 50.000 euron sakon uhalla.
Markkinaoikeus hylkää muut esitetyt vaatimukset.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 83 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Eija Siitari-Vanne, Sami Myöhänen ja Tero Kujala.