Market Court dismisses HP's bid protest against Espoo City's Fujitsu selection due to lack of procedural violation. The court finds no unfair treatment despite differing evaluation criteria. The decision upholds the procurement process and orders HP to cover Fujitsu's legal costs.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Espoon kaupunki on pyytänyt EU:n laajuisesti huhtikuussa 2007 julkaistulla neuvottelumenettelyä koskevalla hankintailmoituksella osallistumishakemuksia hankintailmoituksessa tarkemmin määriteltyjä perustietotekniikkapalveluja koskevaan tarjouskilpailuun. Espoon kaupunki on lähettänyt 3.7.2007 päivätyn tarjouspyynnön tarjouskilpailuun valituille neljälle tarjoajalle. Tarjouspyynnön mukaan hankinnan hankintakausi on neljä vuotta, minkä lisäksi tarjouspyyntö on sisältänyt mahdollisuuden hankintakauden jatkamiseen kahdeksi vuodeksi. Hankintayksikkö on saanut neljä tarjousta.

Espoon kaupungin palvelukeskuksen johtaja on päätöksellään 22.2.2008 § 1 valinnut perustietotekniikkapalveluiden toimittajaksi Fujitsu Services Oy:n (jäljempänä myös Fujitsu).

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan varsinaisen sopimuskauden osalta noin 18.556.000 euroa.

HAKEMUS

Hewlett-Packard Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Espoon kaupungin palvelukeskuksen johtajan päätöksen 22.2.2008 § 1 perustietotekniikkapalvelujen toimittajan valinnasta ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan hakijalle hyvitysmaksuna 350.000 euroa. Lisäksi hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan hakijan arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 16.500 eurolla korkoineen.

Hakija ei saamiensa tietojen perusteella ole vakuuttunut siitä, että hankintayksikkö on suorittanut tarjousten hintavertailun tasapuolisesti ja vertailukelpoisten tarjousten perusteella. Hankintayksikkö on tarjoajien kysymyksiin ennen tarjousten antamista toimittamissaan vastauksissa antanut tarjoajille mahdollisuuden perustaa tarjouksensa parhaiksi katsomiinsa volyymikriteereihin. Tämä on johtanut siihen, että tarjoukset ovat todennäköisesti perustuneet hyvin erilaisiin volyymikriteereihin ja hinnoitteluperusteisiin.

Tarjousten laatuvertailun osalta hankintayksikkö on tuonut hankintapäätöksensä perusteluissa esiin lisäarvoa tuottavina seikkoina lukuisia voittaneeseen tarjoukseen liittyviä seikkoja, jotka ovat kuitenkin sisältyneet myös hakijan tarjoukseen.

Hankintayksikön tällainen menettely on koskenut kaikkia laadun arviointikriteereitä (1–4).

Kriteereiden 1 (Perustekniikkapalvelupalvelujen toiminnalliset ominaisuudet ja prosessit) ja 2 (Toimittajan yhteistyöprosessit) osalta hankintapäätöksessä todetaan, että voittaneen tarjoajan tarjous tuottaa lisäarvoa ITlL-mallin sekä kehittämisen osalta.

Hakijan tarjouksessa mainitaan kuitenkin, että hakija panostaa vahvasti IT:n parhaiden käytäntöjen eli ITlL:n edistämiseen. Hakija on osallistunut ITlL:n uuden version luomiseen ja esimerkiksi ”Service Operation” alueen kirja on hakijayhtiön kirjoittama. Pisteytys (6 pistettä vastaten nykytilaa) on näin ollen ollut virheellinen, koska hakija on selvästi osoittanut tarjouksessaan nykytilan ylittäviä palveluita tai toiminnallisia ominaisuuksia. Kehitysohjelman osalta hakija on tarjonnut samoja elementtejä kuin voittanutkin tarjoaja, mutta eri nimillä.

Kriteerin 2 osalta perusteluissa mainitaan erikseen voittaneen tarjoajan osalta esimerkkinä menestyksellisestä yhteistyöstä kolmannen osapuolen kanssa Helsingin kaupungin Effica-käyttöpalvelut. Hakijan osalta mainitaan puolestaan yhteistyö TietoEnatorin kanssa, joka tuottaa Effica-käyttöpalvelut Espoolle. Lisäarvosta on kuitenkin annettu pisteitä vain voittaneelle tarjoajalle, vaikka hakijalla on Espoon kaupunki esimerkkinä samasta aiheesta.

Kriteerin 3 (Perustietotekniikkapalvelujen laadulliset ja strategiset ominaisuudet) osalta voittaneen tarjouksen lisäarvoa tuottavina seikkoina on perusteluissa mainittu itsepalveluportaali, innovatiivisina ratkaisuina virtualisointi ja thinclient-pohjaiset ratkaisut sekä käyttäjähallintaan esitetty Single-Sign-On -palvelu, vaikka vastaavat palvelut löytyvät myös hakijan tarjouksesta. Muun ohella itsepalveluportaali on jo ollut hankintayksikön käytössä, koska hakija on nykyinen toimittaja. Näin ollen virheellisenä voidaan pitää sitä tarjousten vertailussa esitettyä näkemystä, ettei hakijan tarjouksesta ole nähtävissä hankintayksikölle tuotettavaa lisäarvoa.

Kriteeristä 4 (Käyttöottoprojektin suunnitelma) ei ole huomioitu sitä seikkaa, että hakijalla on nykyisenä toimittajana eniten toimintaympäristön osaamista. Hakijan esittämä käyttöönottoprojektin aikataulu ja suunnitelma on perustunut siihen, että hakijalla on hallussaan hankintayksikön kriittiset järjestelmät sähköpostista ERP-järjestelmään sekä lähiverkko ja palomuurit.

Koska edellä mainitut seikat on luettu eduksi vain voittaneelle tarjoukselle, tarjousten laatuvertailu on ollut hakijaa syrjivää. Hankintapäätöksessä esitetyt perustelut ovat olleet jokaisen laatua mittaavan arviointiperusteen osalta ylimalkaisia ja subjektiivisia.

Hankintapäätöksessä on myös kriteerin 4 osalta ollut selkeä pisteytysvirhe. Hakijan tarjouksen on tältä osin todettu olevan ”Espoon tavoitetilan mukainen”, mikä on tarjouspyynnön mukaan oikeuttanut tarjoajan kuuteen pisteeseen. Hakijalle on tältä osin kuitenkin annettu vain neljä pistettä. Pisteytys on ollut virheellinen.

Hankintayksikkö on tehnyt hankinnassa myös tarjoajien tasapuolista kohtelua loukkaavan menettelyvirheen, kun se on tarjousten vertailuajankohtana käynyt neuvotteluja vain voittaneen tarjoajan kanssa.

VASTINE

Espoon kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hakijan korvaamaan hankintayksikön arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 17.437,50 eurolla korkoineen.

Hakijan väitteet hankintamenettelyssä tehdyistä virheistä ovat perusteettomia. Hankinta on suoritettu kaikilta osin hankintasäännösten mukaisesti ja tarjoajia kohtaan tasapuolisesti.

Kilpailutuksen yksi tavoite on ollut saada läpinäkyvä hinnoittelu niin, että volyymien, palvelutarpeiden tai teknologian muuttuessa hankintayksikkö pystyisi arvioimaan muutosten vaikutukset palvelun hintaan. Tämän vuoksi tarjouspyynnön liitteessä 8 (Moduulikuvaukset) on kuvattu tarjouspyyntöön sisältyvät palvelut. Jokaisesta palvelusta on yksilöity palvelun nykytila ja tavoitetila, palveluvolyymit nykytilassa ja kolmen vuoden kuluttua, palvelu- ja vasteajat, palvelun laatumittarit sekä liittymä muihin prosesseihin. Lisäksi tarjouspyynnön liitteessä 7 (Volyymit) on kuvattu palveluiden volyymitiedot nykytilassa ja ennuste vuodeksi 2010 sekä hallinnon ja kuntalaisverkon nykyiset palvelut.

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjoajia hinnoittelemaan palvelut moduuleittain. Tarjouspyynnön hintaliitteessä on todettu esimerkinomaisesti, mitä volyymikriteereillä tarkoitetaan. Koska hankintayksikkö ei ole halunnut sitoa toimittajia tiettyyn hinnoittelumalliin, tarjoajien on ollut mahdollista käyttää tehokkainta ja heille soveliainta hinnoittelumallia. Esimerkiksi lähitukipalveluiden osalta hinnoittelu on voinut perustua työasemamäärään, lähitukihenkilöiden määrään tai lähitukitapahtumien määrään.

Tarjouspyynnössä on määritelty hankinnan kohteena olevat palvelut palvelumoduuleittain ja siinä on edellytetty, että kaikki tarjoajat sitoutuvat toimittamaan palvelut hankintayksikölle kokonaispalveluna kattaen kaikki tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset. Kaikki tarjoajat ovat sitoutuneet tarjouksissaan tarjouspyynnön vaatimuksiin. Näin ollen tarjoukset ovat sisältönsä puolesta olleet keskenään vertailukelpoisia. Koska hankinnan kohteena on ollut kokonaispalvelu, on ollut perusteltua, että vertailun kohteena on hinnan osalta ollut juuri kokonaishinta.

Se seikka, että hankintayksikkö on antanut tarjoajille vapauden hinnoitella palvelut heille tehokkainta ja soveliainta hinnoittelumallia käyttäen, ei ole ollut hakijan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaista. Tarjoukset ovat olleet sisältönsä puolesta vertailukelpoisia ja ne ovat sisältäneet saman palvelun toteuttamisen. Voittaneen tarjoajan hinnoittelu on perustunut tarjouspyynnössä ilmoitettuihin volyymitietoihin. Sen sijaan hakijan tarjousta ei ole kaikilta osin perustettu tarjouspyynnön volyymitietoihin. Tarjouspyynnön volyymitiedoilla laskettuna hakijan tarjous olisi ollut hinnaltaan vieläkin korkeampi.

Laatuvertailussa hakija on saanut kriteereistä 1–4 yhteensä 32,16 pistettä, kun voittanut tarjoaja on saanut täydet 60 pistettä.

Hakijan väitteet laatuvertailun virheistä ovat perusteettomia. Laatuvertailu on kaikilta osin suoritettu tasapuolisesti ja tarjouksista ilmenneiden tietojen perusteella. Hakijan tarjous on ollut monilta osin voittanutta tarjousta suppeampi. Siitä ei ole ilmennyt kaikkia hankintayksikön kannalta keskeisiä seikkoja samalla tarkkuudella kuin voittaneesta tarjouksesta. Pisteytys on siten ollut perusteltu ja hankintasäännösten mukainen.

Kriteerin 1 osalta ITlL-mainintaa hankintapäätöksen perusteluissa on pidettävä ainoastaan viitteenomaisena eikä mainittua seikkaa ole otettu pisteytyksessä huomioon. Pisteytyksessä on sen sijaan otettu huomioon, että hakija on ilmoittanut jatkavansa nykyisiä palveluitaan, mikä ei ole ollut tarjouspyynnön tavoitetilan eikä moduulikuvausten mukaista.

Kriteerin 2 osalta on kysymys samanlaisesta esimerkinomaisesta maininnasta (Effica-käyttöpalvelut), jota ei ole pisteytyksessä erikseen otettu huomioon.

Kriteerin 3 osalta hakija ei ole tuonut tarjouksensa lisäarvoa riittävällä tavalla esille. Sen sijaan voittaneen tarjoajan tarjouksessa esimerkiksi itsepalveluportaali on kuvattu erittäin selkeästi.

Kriteerin 4 osalta on otettava huomioon, että hakija ei ole aikaisempana toimittajana kuitenkaan kaikkien tarjouspyynnössä mainittujen osioiden toimittaja. Pisteytyksessä on arvioitu muun ohella riskienhallintaa, josta hakija on esittänyt puutteellisen suunnitelman. Asiassa on myös otettava huomioon, että hankintayksikkö ei voi tarjousvertailussa ottaa huomioon aikaisempaa kokemusta tarjoajasta, koska tämä olisi omiaan suosimaan aiempaa tai paikallista toimittajaa muiden tarjoajien kustannuksella. Hankintayksiköllä voi kuitenkin tietyissä tapauksissa olla oikeus ottaa huomioon aikaisempia huonoja kokemuksia jonkun tarjoajan toimitusten laadusta tai muista toimitukseen liittyvistä seikoista.

Kriteerin 4 osalta hankintapäätöksen perustelut ovat olleet jossain määrin epätarkat, kun perusteluissa on mainittu hakijan tarjouksen olleen tältä osin tavoitetilan mukainen. Näin ei tosiasiassa ole ollut, minkä vuoksi pisteytys on tältäkin osin ollut perusteltu. Pisteytyksen oikeellisuus on ilmennyt kyseisen arviointiperusteen hakijaa koskevista muista perusteluista.

Hakijan syrjiviksi väittämät neuvottelut hankintayksikön ja voittaneen tarjoajan välillä on käyty tarjousten vertailun jälkeen ja neuvottelut ovat koskeneet sopimusehtojen täsmentämistä. Neuvottelut eivät ole millään tavoin vaikuttaneet tarjousvertailun tai hankintapäätöksen lopputulokseen. Hakijan väite menettelyvirheestä on siten perusteeton.

Hankintamenettely on ollut kaikilta osin hankintasäännösten mukaista. Vaikka hankintayksikön katsottaisiinkin menetelleen hankinnassaan joiltain osin virheellisesti, hakijalla ei ole ollut hankintasäännöksissä edellytettyä todellista mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua virheettömässä menettelyssä. Hakijan tarjous on ollut annetuista tarjouksista selvästi kallein ja se on sen vuoksi saanut hinnan osalta tarjoajista alhaisimmat pisteet. Hinnan painoarvo tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnissa on ollut 40 prosenttia. Hakijan tarjouksen saama pistemäärä ei riittäisi tarjouskilpailun voittoon siinäkään tapauksessa, että hakija saisi laatua koskeneista arviointiperusteista voittaneen tarjoajan tavoin täydet pisteet. Hakijan hyvitysmaksuvaatimus on siten perusteettomana hylättävä.

LAUSUNTO

Fujitsu Services Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen. Lisäksi Fujitsu Services Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hakijan korvaamaan Fujitsu Services Oy:n arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.290 eurolla korkoineen.

Hakijan väitteet hintavertailun virheistä ovat perusteettomia. Fujitsu on hinnoitellut tarjouksensa tarjouspyynnön mukaisesti ja sen tarjous on ollut vertailukelpoinen muiden tarjousten kanssa. Mitään näyttöä pienemmästä hintaerosta hakijan ja Fujitsun tarjousten välillä ei ole esitetty, vaan pikemminkin hakijan tarjous olisi tarjouspyynnön mukaisilla volyymikriteereillä laskettuna osoittautunut hinnaltaan vielä kalliimmaksi. Hakijalla on hankintayksikön aikaisempana toimittajana ollut parhaat mahdollisuudet palvelun volyymikehityksen arviointiin. Muut tarjoajat ovat sen sijaan olleet täysin riippuvaisia tarjouspyynnön tiedoista.

Myös hakijan väitteet laatuvertailun virheistä ovat perusteettomia. Hakijan tarjous on ollut monilta osin Fujitsun tarjousta ylimalkaisempi. Laatutekijöiden vertailu on suoritettu asianmukaisesti.

Hakijalla ei ole ollut todellista mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua, joten hakijan hakemus on tämänkin vuoksi hylättävä.

VASTASELITYS

Hakijan mukaan saadut tarjoukset eivät ole olleet hinnan suhteen vertailukelpoisia. Antaessaan tarjoajille vapauden hinnoitella tarjouksensa parhaiksi katsomillaan volyymikriteereillä, hankintayksikkö on käytännössä antanut tarjoajille vapauden vertailukelvottomien tarjousten antamiseen.

Hankintayksikön väitteet hakijan tarjouksen ylimalkaisuudesta eivät pidä paikkaansa. Myös neuvotteleminen Fujitsun kanssa ennen hankintapäätöksen antamista on ollut muita tarjoajia kohtaan syrjivää. Koska neuvottelut on käyty ennen hankintapäätöksen tiedoksiantoa, neuvotteluissa on mitä todennäköisimmin käsitelty tarjousten vertailuun liittyneitä seikkoja.

Fujitsun tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen ja se olisi siksi tullut hylätä. Tarjouspyynnössä on edellytetty tarjoajia käyttämään tarjouspyynnössä vaadittua tarjousrakennetta ja siinä on kielletty tarjoajia miltään osin muuttamasta tarjouksen rakennetta. Yhtenä tarjouspyynnön edellytyksenä on ollut, että tarjoaja hyväksyy tarjouspyynnön liitteenä olleen puitesopimusluonnoksen sellaisenaan, eikä tarjoaja muuta sitä miltään osin. Fujitsu on kuitenkin liittänyt tarjoukseensa täydentäviä sopimusehtoja koskevan liitteen 4.3, johon kirjattuja ehtoja se on ehdottanut käytettäväksi laadittaessa puitesopimuksen liitteitä.

LISÄKIRJELMÄT

Hankintayksikkö on lisäkirjelmässään todennut hakijan ja Fujitsun tarjouksissaan nimenomaisesti ilmoittaneen, että heidän tarjouksensa kattavat vähintään tarjouspyynnön moduulikuvausten mukaisen kokonaispalvelun toteuttamisen. Tämä on ollut myös tarjouspyynnön ehtona. Tarjoukset ovat siten olleet sisältönsä puolesta yhteismitallisia ja vertailukelpoisia.

Fujitsun tarjous ei ole ollut hakijan esittämin tavoin tarjouspyynnön vastainen. Fujitsu on tarjouksessaan yksiselitteisesti hyväksynyt tarjouspyynnön liitteenä olleen puitesopimusluonnoksen sellaisenaan. Tarjouksensa liitteellä 4.3 Fujitsu on ehdottanut tiettyjä ehtoja käytettäväksi sopimuksen liitteiden muotoilussa. Kysymys on kuitenkin ollut vain ehdotuksesta eikä sitovasta tarjousehdosta.

Fujitsu Services Oy on antanut lisälausunnon.

HANKINTAPÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANON VÄLIAIKAINEN KIELTÄMINEN

Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 11.8.2008 taltionumero 1853 hylännyt Hewlett-Packard Oy:n edellä mainitusta markkinaoikeuden päätöksestä tekemän valituksen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Sovellettavat säännökset

Hankintamenettely on aloitettu ennen 1.6.2007. Asiaan sovelletaan siten julkisista hankinnoista annetun lain 1505/1992 (jäljempänä hankintalaki) säännöksiä sellaisina kuin ne olivat julkisista hankinnoista annetun lain 348/2007 tullessa voimaan.

Asiassa saadun selvityksen mukaan kysymyksessä olevan palveluhankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo ylittää kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetussa asetuksessa (hankinta-asetus) säädetyn kynnysarvon. Kysymyksessä on hankinta-asetuksen liitteessä A lueteltuihin niin sanottuihin ensisijaisiin palveluihin kuuluva palvelu, jonka hankintaan on sen lisäksi, mitä hankintalaissa on säädetty, sovellettava mainitun asetuksen säännöksiä.

Hankintamenettely

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon hankintalain 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Voittaneen tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Hakija on esittänyt tarjouskilpailun voittaneen Fujitsu Services Oy:n tarjouksen olleen tarjouspyynnön vastainen, koska Fujitsu Services Oy on liittänyt tarjoukseensa täydentäviä sopimusehtoja koskevan liitteen, johon kirjattuja ehtoja on ehdotettu käytettäväksi laadittaessa puitesopimuksen liitteitä.

Tarjousvertailussa tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu voi toteutua ainoastaan, jos tarjoukset ovat keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia. Hankintayksikkö on tästä syystä velvollinen hylkäämään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousvertailussa.

Tarjouspyynnön mukaan tarjous on tullut antaa tarjouspyynnön liitteessä 15 kuvatun rakenteen mukaisesti. Tarjouspyynnön liitteen 15 mukaan tarjoaja ei ole saanut muuttaa tarjouksen rakennetta miltään osin. Tarjouspyynnön liitteen 3 mukaan tarjoajan on tullut tarjouksessaan nimenomaisesti sitoutua noudattamaan tarjouspyynnön liitteenä 4 olleen puitesopimusluonnoksen ehtoja. Tarjouspyynnön liitteen 3 mukaan sopimusehdot ovat olleet ehdottomia vaatimuksia eikä niihin ole saanut tehdä muutoksia. Tarjouspyynnön liitteen 3 mukaan toimittajan esittämiä sopimusehtoja ei oteta huomioon kokonais-taloudellista edullisuutta arvioitaessa.

Tarjouskilpailun voittaneen Fujitsu Services Oy:n tarjous on rakenteeltaan noudattanut tarjouspyynnön liitteessä 15 kuvattua rakennetta. Fujitsu on tarjouksessaan (s. 43) myös ilmoittanut, että ”Hyväksymme Espoon tarjouspyynnön liitteenä olevan Puitesopimusluonnoksen”. Tämän lisäksi mainitussa tarjouksen kohdassa on todettu, että ”Ehdotamme käytettäväksi Liitteessä 4.3 ’Täydentävät sopimusehdot’ kirjattuja määrityksiä laadittaessa Puitesopimuksen liitteitä, kuten hintaliite, yhteistyömenettelyt, laatuliite, palvelukuvaukset yms”. Sama seikka on tuotu esiin myös täydentäviä sopimusehtoja koskevassa tarjouksen liitteessä 4.3.

Markkinaoikeus toteaa, että Fujitsun tarjous on rakenteeltaan vastannut tarjouspyynnössä edellytettyä. Fujitsu on myös tarjouksessaan hyväksynyt tarjouspyynnön liitteenä olleen puitesopimusluonnoksen tarjouspyynnössä edellytetyin tavoin. Se seikka, että Fujitsu on näiden sopimusehtojen lisäksi ehdottanut puitesopimuksen liitteitä laadittaessa käytettäväksi tarjouksessaan kuvattuja täydentäviä sopimusehtoja, ei ole merkinnyt sitä, että Fujitsu olisi tarjouspyynnössä edellytetyn vastaisesti poikennut tarjouksessaan puitesopimuksen ehdoista. Tähän nähden markkinaoikeus katsoo, ettei Fujitsun tarjousta ole tullut pitää hakijan esittämästä syystä tarjouspyynnön vastaisena. Hankintayksikkö ei siten ole menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole hylännyt Fujitsun tarjousta tarjouspyynnön vastaisena.

Tarjouksen valinta- ja arviointiperusteet sekä hankinnan kohde

Tarjouksen valintaperusteena on tarjouspyynnön mukaan ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka arviointiperusteita ovat tarjouspyynnön liitteen 2 mukaan olleet seuraavat seikat:

1) perustietotekniikkapalvelun toiminnalliset ominaisuudet ja prosessit 20 prosentin painoarvolla

2) toimittajan yhteistyöprosessit 20 prosentin painoarvolla

3) perustietotekniikkapalvelun laadulliset ja strategiset ominaisuudet 10 prosentin painoarvolla

4) käyttöönottoprojektin suunnitelma 10 prosentin painoarvolla

5) kustannukset neljän vuoden sopimuskaudella 40 prosentin painoarvolla.

Arviointiperusteita on täsmennetty tarjouspyynnön liitteessä 2, jossa on kunkin arviointiperusteen osalta kuvattu kyseisen arviointiperusteen pisteytystapa sekä tuotu esiin kunkin arviointiperusteen alla huomioon otettavia tekijöitä. Mainitussa tarjouspyynnön liitteessä on myös kaikkien laadullisten arviointiperusteiden osalta tuotu esiin niitä seikkoja, joita hankintayksikkö erityisesti arvostaa tai joiden se erityisesti katsoo tuottavan sille lisäarvoa.

Tarjouspyynnön mukaan hankinnan kohteena ovat olleet Espoon tarpeet täyttäneet perustietotekniset palvelut kokonaisuudessaan. Tarjouspyynnön mukaan hankittavista palveluista muodostuu yhdessä kaupungin tietoliikenneverkon ja puhepalveluiden kanssa yhteinen ICT-infrastruktuuri, jonka tulee olla toimintavarma ja tietoturvallinen ja jota voidaan kehittää kaupungin palvelutuotannon tarpeita vastaavaksi koko sopimuskauden ajan. Tarjouspyynnössä onkin laajasti kuvattu niin Espoon kaupungin tietoteknisten palvelujen nykytilaa kuin tulevaisuuden tavoitetiloja.

Hankinnan kattama palvelukokonaisuus ja sille asetetut vaatimukset on tarjouspyynnössä kuvattu palvelumoduuleittain. Tarjouspyynnön mukaan tarjotun kokonaisuuden on tullut sisältää moduulikuvauksissa kuvatut palvelut, jollei toimittaja ole nimenomaan rajannut palvelua tarjouksen ulkopuolelle. Vähimmäisvaatimuksena on tarjouspyynnön mukaan ollut, että tarjottu kokonaisuus kattaa nykyiset palvelut. Kaikkien tarjoajien on tullut liittää tarjoukseensa tarjouspyynnön liitteenä ollut moduulikuvausten mukaisuutta koskeva taulukko, jossa tarjoajan on tullut kunkin moduulin osalta ilmoittaa, sisältyykö se annettuun tarjoukseen. Kaikki tarjoajat ovat tarjouksissaan ilmoittaneet, että niiden tarjoukset sisältävät kaikki moduulikuvausten mukaiset palvelut.

Tarjousten hintavertailu

Hakija on esittänyt hankintayksikön suorittaneen tarjousten hintavertailun vertailukelvottomien tarjousten perusteella, koska tarjoajat ovat saaneet hinnoitella tarjouksensa käyttäen volyymikriteeriä, jonka ne ovat katsoneet kuvaavan kyseisen moduulin palveluita parhaiten.

Hankintalain 7 §:n 1 momentin ja hankinta-asetuksen 41 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista tulee hyväksyä kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus edellyttää, että hankintayksikön tulee soveltaa etukäteen ilmoittamiaan arviointiperusteita kaikkiin tarjouksiin tasapuolisesti ja syrjimättä. Hankintapäätöksen tulee perustua kaikkiin ennalta ilmoitettuihin arviointiperusteisiin ja hankintapäätöksessä tulee perustella se, miten arviointiperusteita on sovellettu.

Tarjouspyyntö on sisältänyt hintaliitteen, jolla tarjouksen hintatiedot on tullut ilmoittaa. Hintaliitteessä on pyydetty tarjoajia ilmoittamaan tarjouksensa kokonaishinta neljälle vuodelle sekä tietyt muut yhteenvetotiedot tarjouksen hinnoista. Hintaliitteessä on todettu, että tarjousten vertailu tehdään neljän vuoden kokonaishinnan perusteella. Hintaliite on sisältänyt tietyt volyymikriteerit.

Hankintayksikön tarjoajille 13.8.2007 lähettämän täsmennyksen (vastaukset tarjoajien kysymyksiin saatteineen) mukaan hintaliitteessä olevat volyymikriteerit ovat kuitenkin olleet esimerkinomaisia eikä niitä ole tarvinnut välttämättä käyttää. Olennaista on mainitun täsmennyksen mukaan ollut, että kriteerin perusteella asiakkaan tulee voida arvioida volyymien muutosten vaikutuksia palvelun hintaan. Toimittajan on mainitun täsmennyksen mukaan tullut ilmoittaa hintaliitteen volyymisarakkeessa laskennassa käyttämänsä määräarvio, jonka toimittaja on saanut tarjouspyynnön liitteiden perusteella. Mikäli tarjouspyynnön liitteissä esitetyissä luvuissa on ollut ristiriitoja, määrät on tullut arvioida tarjouspyynnön liitteen 7 (Volyymitiedot) perusteella.

Asiassa on siten kysymys siitä, onko annettuja tarjouksia tullut pitää keskenään vertailukelvottomina, kun tarjoajille on annettu vapaus käyttää tarjoushinnan laskennassa erilaisia volyymikriteerejä. Hankintayksikkö on ilmoittanut, ettei se ole halunnut sitoa tarjoajia tiettyyn hinnoittelumalliin, vaan se on jättänyt tarjoajille mahdollisuuden käyttää itselleen tehokkainta ja soveliainta hinnoittelumallia.

Markkinaoikeus katsoo, että tarjoukset ovat tarjotun palvelun ja sen laajuuden suhteen olleet keskenään vertailukelpoisia. Tarjouksissa tarjoajat ovat sitoutuneet toimittamaan hankintayksikölle vähintään moduulikuvausten mukaisen palvelun. Markkinaoikeus katsoo, että tarjousten vertailukelpoisuuden kannalta olennaista on ollut nimenomaan tarjousten kattaman palvelun sisältö.

Markkinaoikeus edelleen katsoo, ettei tarjousten vertailukelpoisuuden kannalta ole ollut merkitystä sillä, että tarjoajat ovat voineet hinnoitella tarjouksensa eri volyymikriteerien perusteella. Tarjoajat ovat tarjouksissaan kuitenkin sitoutuneet tietyn palvelukokonaisuuden toteuttamiseen ilmoitetun hinnan mukaisena. Koska vertailu on myös tullut tarjouspyynnönkin mukaan suorittaa kokonaishinnan perusteella, hankintayksikön suorittamaa hintavertailua ei ole pidettävä hakijan esittämin tavoin virheellisenä. Hankintayksikön ei siten ole katsottava menetelleen tarjousten hintavertailussa virheellisesti.

Tarjousten laatuvertailu

Hakija on esittänyt tarjousten laatuvertailun olleen kaikkien laatua koskeneiden arviointiperusteiden osalta hakijaa syrjivä. Hakija on katsonut hankintayksikön lukeneen tarjousten laatuvertailussa voittaneelle tarjoukselle eduksi lukuisia sellaisia seikkoja, jotka ovat hakijan mukaan sisältyneet myös sen tarjoukseen. Hakija on markkinaoikeudessa kiinnittänyt huomiota useisiin yksittäisiin seikkoihin, jotka ovat hakijan mukaan osoittaneet hankintayksikön mainitunlaista toimintaa. Hakija on todennut mainittujen seikkojen olevan vain esimerkkejä lukuisista samanlaisista vertailussa tehdyistä virheistä.

Hankintayksikkö on tehnyt hankinnasta hankintapäätöksen, jonka liitteenä on 17-sivuinen yhteenveto suoritetusta tarjousten vertailusta. Hankintayksikkö on mainitussa yhteenvedossa käynyt kunkin arviointiperusteen osalta tarjoukset tarjoajakohtaisesti läpi ja esittänyt selvityksen niistä seikoista, joihin se on pisteytyksensä kultakin osin perustanut. Useassa kohdin hankintayksikkö on tuonut esiin voittaneen tarjouksen selkeyden lisäarvon tuottamisen osalta ja hakijan osalta tarjouksen astetta suppeamman ja yleisluonteisemman esitystavan. Hankintapäätöksessä on myös tuotu esiin niitä laadullisia eroja, joita tarjouksiin on hankintayksikön mukaan sisältynyt.

Ottaen huomioon hankinnan luonteen markkinaoikeus katsoo, että arviointiperusteet ovat jo itsessään antaneet hankintayksikölle suhteellisen suuren liikkumavaran tarjousten arvioinnissa. Hankinnan luonne ja hankinnan kohteen laajuus huomioon ottaen hankintapäätöksessä ei ole toisaalta voitu tuoda esiin kaikkia yksittäisiä seikkoja, jotka on tarjousten vertailussa kunkin tarjoajan osalta otettu huomioon. Näin ollen se seikka, että jotain yksittäistä kysymystä ei ole tuotu kaikkien tarjousten osalta perusteluissa yhdenmukaisesti esiin, ei vielä sinällään osoita vertailun olleen jotakuta tarjoajaa syrjivä.

Markkinaoikeus toteaa, että hakijan ja voittaneen tarjoajan tarjoukset ovat sisältäneet hankintapäätöksessä kuvatut seikat. Tarjouksiin on myös sisältynyt niitä esitystapaan liittyneitä eroavaisuuksia, joihin hankintapäätöksen perusteluissa on viitattu. Markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole minkään yksittäisen arviointiperusteen osalta tuotu esiin sellaisia seikkoja, joiden perusteella hankintayksikön olisi katsottava ylittäneen sille kuuluvan harkintavallan tarjousten laatuvertailussa.

Asiassa esitetty selvitys huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on harkintavaltansa puitteissa voinut arvioida saamansa tarjoukset laadun osalta hankintapäätöksessä ja sen liitteenä olleessa tarjousten vertailussa kuvatulla tavalla. Hankintayksikön ei siten ole katsottava menetelleen tarjousten laatuvertailussa väitetyin tavoin virheellisesti.

Siltä osin kuin asiassa on viitattu arviointiperusteen 4 (käyttöönottoprojektin suunnitelma) pisteytykseen, markkinaoikeus toteaa, etteivät hankintapäätöksen perustelut ole hakijan osalta olleet pisteytyksen kanssa täysin yhdenmukaiset, kun hakijan projektisuunnitelman on todettu olevan tavoitetilan mukainen hakijan saadessa mainituilta osin vain neljä pistettä. Kyseisen arviointiperusteen tarjousvertailussa esitetyt perustelut ja asiassa esitetty selvitys kokonaisuudessaan huomioon ottaen markkinaoikeus kuitenkin katsoo, ettei pisteytystä ole tältäkään osin pidettävä hakijaa syrjivänä ja virheellisenä.

Sopimusneuvottelujen käyminen

Hakija on vielä esittänyt hankintayksikön menetelleen hankinnassaan tarjoajia kohtaan epätasapuolisesti, kun se on ennen hankintapäätöksen tekemistä käynyt voittaneen tarjoajan kanssa sopimusneuvotteluja.

Hankintapäätöksessä todetaan hakijan mainitsemien neuvottelujen osalta seuraava: ”Tarjouspyynnön liitteenä oli hankinnassa sovellettava puitesopimusmalli. Espoon kaupungin ja Fujitsun edustajat ovat käyneet neuvottelut sopimusehtojen täsmentämisestä ja Fujitsu on hyväksynyt puitesopimuksen tarjouspyynnön mukaisesti.”

Tarjouspyynnön liitteessä 3 on todettu hankintasopimukseen ja sopimusehtoihin liittyen seuraava:

”Tarjoajan tulee tutustua huolellisesti liitteen 4 ’Puitesopimus’ ja sen liitteenä olevien dokumenttien sopimusehtoihin. Sopimusehdot ovat ehdottomia vaatimuksia eikä niihin saa tehdä muutoksia. Tarjoajan on tarjouksessaan nimenomaisesti sitouduttava noudattamaan hankintasopimuksen sopimusehtoina tämän tarjouspyynnön liitteellä 4 mainittuja sopimusehtoja. Toimittajan esittämiä sopimusehtoja ei oteta huomioon kokonaistaloudellista edullisuutta arvioitaessa.

Puitesopimuksen liitteet laaditaan ja viimeistellään sopimusneuvotteluissa huomioiden tarjouspyynnössä ja tarjouksessa esitetyt seikat. Varsinaiseen puitesopimukseen ei tehdä sopimusneuvotteluissa muita kuin teknisluonteisia (päivämäärien ja osapuolien tietojen täydentäminen ja viittauksien tarkistaminen) täydennyksiä.”

Edellä olevan perusteella markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on asiassa saadun selvityksen mukaan käynyt hankinnasta sopimusneuvotteluja tarjouskilpailussa voittajaksi valitun Fujitsu Services Oy:n kanssa ennen hankintapäätöksen tekemistä. Asia on tuotu hankintapäätöksessä esiin toteamuksenluonteisesti.

Markkinaoikeus toteaa, että neuvottelujen käyminen vain yhden tarjoajan kanssa ennen hankintapäätöksen muodollista tekemistä voi joissain tilanteissa olla omiaan vaarantamaan tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjouskilpailussa. Asiassa saadun selvityksen perusteella ei ole kuitenkaan todettavissa, että käydyissä neuvotteluissa olisi käsitelty tarjousvertailuun liittyviä seikkoja, vaan neuvotteluissa on saadun selvityksen mukaan ollut kysymys nimenomaan tarjouspyynnössä mainituista hankintasopimuksen ehtoja koskevista tarkentavista neuvotteluista. Tähän nähden ja asiassa esitetty selvitys huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikön menettely ole kysymyksessä olevassa tapauksessa vaarantanut tarjoajien tasapuolista kohtelua tarjouskilpailussa. Hankintayksikön ei siten ole katsottava menetelleen tältäkään osin hankintasäännösten vastaisesti.

Johtopäätös

Edellä todetuin perustein markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankinnassaan hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti. Hakijan hakemus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä. Pykälän 3 momentin mukaan yksityistä asianosaista ei saa velvoittaa korvaamaan julkisen asianosaisen oikeudenkäyntikuluja, ellei yksityinen asianosainen ole esittänyt ilmeisen perusteetonta vaatimusta.

Asian lopputulos ja hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentti huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että hakija pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hakemus ei kuitenkaan ole ollut hallintolainkäyttölain 74 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla ilmeisen perusteeton, joten ei ole kohtuutonta, että myös hankintayksikkö pitää oikeudenkäyntikulut vahinkonaan.

Fujitsu Services Oy on antanut asiassa kaksi lausuntoa hakemuksesta. Yhtiölle on aiheutunut lausunnon antamisesta kuluja. Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos yhtiö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Tämän vuoksi hakija on velvoitettava korvaamaan Fujitsu Services Oy:n oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen sekä Espoon kaupungin oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Hewlett-Packard Oy:n korvaamaan Fujitsu Services Oy:n oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

Markkinaoikeuden 25.3.2008 määräämä väliaikainen kielto raukeaa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Eija Siitari-Vanne ja Pasi Yli-Ikkelä.