Market Court voids procurement decision for failure to disclose weighting criteria in tender evaluation.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Kuopion seudun hankintatoimi on pyytänyt 2.11.2007 päivätyllä tarjouspyynnöllä Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymän ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän puolesta tarjouksia perintä- ja muistutuspalveluista ajalle 1.2.2008–31.12.2011. Tarjouspyynnössä on varattu mahdollisuus sopimuskauden jatkamiseen yhdellä vuodella. Hankinnasta on julkaistu 2.11.2007 avointa menettelyä koskeva kansallinen hankintailmoitus Internet-osoitteessa www.hankintailmoitukset.fi. Hankintayksikkö on saanut neljä tarjousta.

Kuopion seudun hankintatoimen hankintajohtaja on päätöksellään 21.12.2007 § 178 B päättänyt hyväksyä Intrum Justitia Oy:n (myöhemmin myös Intrum Justitia) tarjouksen.

Kuopion kaupunginhallitus on päätöksellään 11.2.2008 § 73 hylännyt Aktiv Kapital Finland Oy:n (myöhemmin myös Aktiv Kapital) oikaisuvaatimuksen.

Intrum Justitian tarjouksen mukainen hankinnan arvolisäveroton kokonaisarvo on ollut 0 euroa. Intrum Justitian tarjouksen mukaan se ei peri hankintayksiköltä maksua tarjouksen mukaisista palveluista.

Hankintayksikkö on markkinaoikeudelle ilmoittanut, että hankintaa ei ole pantu täytäntöön ja että palvelua hoidetaan tilapäisin järjestelyin.

HAKEMUS

Aktiv Kapital on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa hankintapäätöksen 21.12.2007 § 178 B ja määrää hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä siten, että hankintasopimus on tehtävä Aktiv Kapitalin kanssa.

Hankintamenettely on ollut virheellinen, koska Intrum Justitia ei ole täyttänyt tarjouspyynnössä määriteltyjä tarjoajan kelpoisuusvaatimuksia. Tarjoajista vain Aktiv Kapital on täyttänyt tarjouspyynnössä tarjoajalle asetetut kelpoisuusvaatimukset.

Tarjouspyynnössä on edellytetty, että tarjoaja esittää referenssit vähintään kolmesta vastaavasta asiakassuhteesta, jotka ovat jatkuneet yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta. Vastaavia referenssejä on voinut saada ainoastaan sellaisilta toimeksiantajilta, joilla on käytössä ASLA-potilaslaskutusjärjestelmä. Tähän seikkaan viittaa myös tarjouspyynnön vähimmäisvaatimus, joka liittyy kuvaukseen ASLA-yhteensopivuudesta. Mainittu potilaslaskutusjärjestelmä on käytössä vain yliopistollisilla sairaaloilla. Hakija on tarjoajista ainoa, jolla on referenssit neljältä yliopistolliselta sairaalalta.

Hankintayksikkö on myös suorittanut tarjousten vertailun virheellisesti todetessaan, että hakijalla ei ole suoraan ulosottokelpoisten saatavien niputusmahdollisuutta. Hakijan tarjoukseen on sisältynyt suoraan ulosottokelpoisten saatavien niputusmahdollisuus.

Hakijan tarjouksen liitteessä 1 on esitetty saatavien niputusta koskeva rajapintakuvaus, jossa on kuitenkin suositeltu, että niputusta ei käytettäisi hankintayksikölle aiheutuvan lisätyön vuoksi. Niputettavan saatavan suoritusta koskevat tiedot on syötettävä manuaalisesti ASLA-potilaslaskutusjärjestelmään. Estetilityksissä niputus aiheuttaa ongelmia, koska estetilitykset eivät siirry automaattisesti virhelistalle. Niputetun saatavan este on myös monistettava ASLA-potilaslaskutusjärjestelmässä niille laskuille, jotka on niputettu ulosottohakemukseen. Vaikka niputusominaisuudella hankintayksiköt voivat säästää kuluja estemaksujen osalta, niin niputettu ulosoton aineisto aiheuttaa hankintayksiköille manuaalista työtä siinä määrin, että niputuksesta ei synny kustannussäästöjä.

Virheettömässä menettelyssä hankintayksikön olisi pitänyt arvioida hakijan tarjous niputusmahdollisuuden osalta samoin kuin muidenkin tarjoajien tarjoukset ja antaa hakijalle yhtä paljon pisteitä kuin muille tarjoajille. Tällöin hakija olisi saanut yhtä suuren pistemäärän kuin tarjouskilpailun voittanut Intrum Justitia. Hankintayksikön olisi myös pitänyt tarjousten vertailussa huomioida, että hakijalla on käytössään automaattinen ohitusmaksujärjestelmä, joka ei sido hankintayksiköiden henkilöstöresursseja. Hakijan tarjous on ollut laadultaan ja hinnaltaan kokonaistaloudellisesti edullisin.

VASTINE

Kuopion seudun hankintatoimi on Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymän ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän puolesta vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa Aktiv Kapitalin korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 500 eurolla.

Hankintayksikkö on suorittanut hankintamenettelyn virheettömästi ja hankintasäännösten mukaisesti. Hankintayksikkö on käyttänyt hyväksi käytettävissä olleet kilpailuolosuhteet eikä tarjouspyyntö ole ollut epätasapuolinen tai syrjivä.

Tarjouspyynnössä ei ole edellytetty tarjoajien referenssiasiakkuuksien olevan ainoastaan yliopistollisia sairaaloita eikä myöskään sitä, että kyseisissä asiakkuussuhteissa tarjoajan toimeksiantajilla on oltava käytössään ASLA-potilaslaskutusjärjestelmä. Tarjouspyynnössä on edellytetty ainoastaan, että tarjoajan laskutusjärjestelmässä tiedonsiirto tapahtuu konekielisesti ja että siinä on huomioituna tietoturvallisuuteen liittyvät seikat sekä ASLA-yhteensopivuus.

Atk-pohjainen ohitusmaksujärjestelmä ei ole ollut kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteena eikä sitä ole muutenkaan tarjoajilta edellytetty. Näin ollen hankintayksikkö ei ole voinut ottaa kyseistä ominaisuutta huomioon tarjousten vertailussa.

Hakijan tarjous on ollut niputusmahdollisuuden osalta epäselvä. Tarjouspyynnössä on pyydetty vastaamaan niputusmahdollisuutta koskevaan kohtaan ”kyllä” tai ”ei”. Hakija on tarjouksessaan antanut kummankin vastausvaihtoehdon. Hankintayksikkö on tämän vuoksi katsonut hakijan tarjouksen epäselväksi ja jättänyt hakijan tarjouksen tältä osin pisteittä.

LAUSUNTO

Intrum Justitia Oy on lausunnossaan vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Hankintayksikkö on suorittanut hankintamenettelyn virheettömästi. Tarjouspyynnössä ei ole edellytetty, että tarjoajalla on oltava käytössään ASLA-potilaslaskutusjärjestelmä. Järjestelmän edellyttäminen tarjoajilta olisi ollut hankintasäännösten vastaista, koska tarjoajien käytössä olevalla tietojärjestelmällä ei ole vaikutusta hankinnan kohteena olevan palvelun tuottamiseen. Järjestelmän edellyttäminen suosisi myös perusteettomasti tarjoajia, joilla on kyseinen tietojärjestelmä käytössään.

Tarjouspyynnössä ei ole edellytetty, että tarjoajilla on käytössään ohimaksujärjestelmä. Se ei myöskään ole ollut tarjouspyynnössä kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteena.

Hakijan tarjous on ollut epäselvä niputusmahdollisuuden osalta.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hakemuksen tutkiminen

Asiassa on ensisijaisesti ratkaistavana kysymyksenä, onko Kuopion seudun hankintatoimen hankintajohtajan päätöksessä 21.12.2007 § 178 B kysymys julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalain) mukaisesta hankinnasta.

Hankintalain 76 §:n mukaan markkinaoikeuden toimivallan edellytyksenä hakemuksen tutkimiselle on, että hakijan hakemuksessa esitetyt vaatimukset koskevat hankintalaissa tarkoitettua hankintaa.

Hankintalain 5 §:n 1 kohdan mukaan hankintasopimuksella tarkoitetaan kirjallista sopimusta, joka on tehty yhden tai useamman hankintayksikön ja yhden tai useamman toimittajan välillä ja jonka tarkoituksena on rakennusurakan toteuttaminen, tavaran hankinta tai palvelun suorittaminen taloudellista vastiketta vastaan.

Asiassa on tältä osin arvioitavana, ovatko hankintayksikön hankkimat perintä- ja muistutuspalvelut hankintalain 5 §:n edellyttämällä tavalla tarjoajille ja hankintayksikölle vastikkeellisia.

Tarjouspyynnön mukaan tarjouspyyntö on koskenut Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymän (jäljempänä myös ISLAB) laskuttamien, maksamatta olevien saatavien muistutuspalvelua, vapaaehtoista perintää, oikeudellista perintää ja jälkiperintää saatavien vanhenemiseen asti.

Tarjouspyynnössä on edellytetty tarjoajien tarjoushinnan osalta ilmoittavan erillisen hinnoitteluliitteen mukaan kysytyt, eri perintätoimista kuntayhtymälle ja ISLAB:ille aiheutuvat kustannukset sekä vapaaehtoisen perinnän kustannukset toimeksiantajalle ja velallisille. Tarjouspyynnön mukaan velalliselle aiheutuvia kustannuksia ei huomioida tarjousvertailussa. Edelleen tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että ohimaksujen osalta kuntayhtymälle ja ISLAB:ille ei pidä aiheutua kuluja.

Markkinaoikeus toteaa, että sekä Intrum Justitia että Aktiv Kapital ovat tarjouksessaan määritelleet palvelunsa hinnaksi hankintayksikölle 0 euroa. Tarjoajat ovat kuitenkin tarjouksissaan ilmoittaneet, että he perivät hankintayksikön saatavien perinnästä velallisilta erisuuruisia perintäkuluja perinnän laajuudesta ja saatavien suuruudesta riippuen.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintasopimuksen vastikkeellisuutta on oikeuskäytännössä vakiintuneesti tulkittu laajasti. Merkitystä on annettu erityisesti seikalle, onko sopimuksella katsottava olevan tarjoajalle taloudellista arvoa. Taloudellista arvoa on katsottu olevan paitsi sopimuksilla, joista maksetaan rahallinen korvaus, myös sopimuksilla, jotka oikeuttavat tarjoajan muuhun hankintayksikön myöntämään taloudellisesti mitattavissa olevaan hyötyyn tai etuun.

Saatavien perinnästä annetun lain (513/1999) 10 §:n mukaan velallisen on korvattava saatavien perinnästä velkojalle aiheutuvat kohtuulliset kulut riippumatta siitä, periikö saatavaa velkoja itse vai toimeksisaaja velkojan lukuun. Kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon saatavan suuruus, suoritettu työmäärä, perintätehtävän tarkoituksenmukainen suoritustapa ja muut seikat. Lain 10 a §:ssä on säännökset kuluttajasaatavien perintäkulujen enimmäismääristä.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön hankkimat perintä- ja muistutuspalvelut ovat hankintalaissa säädetyllä tavalla vastikkeellisia. Palvelussa palveluntarjoajan taloudellinen etu muodostuu velallisilta perittävistä maksuista, joita palveluntarjoaja on perintälain 10 §:n nojalla oikeutettu perimään. Hankinnan vastikkeellisuus muodostuu näin ollen hankintayksikön palveluntarjoajalle luovuttamasta, alun perin hankintayksikölle kuuluvasta, oikeudesta periä velalliselta perintälain mukaisia maksuja.

Markkinaoikeus katsoo, ottaen huomioon sopimuskauden pituuden ja tarjouspyynnössä esitetyn arvion maksumuistutusten ja perittävien saatavien lukumäärästä, että hankinnan arvo ylittää hankintalain 15 §:n 1 kohdan mukaisen palveluhankintojen kansallisen kynnysarvon 15.000 euroa.

Hakemuksen tutkimiselle markkinaoikeudessa ei näin ollen ole estettä.

Hankintamenettely

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon hankintalain 1 §:n 2 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen tarjouskilpailuissa. Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Tarjoajien kelpoisuus

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan muun muassa tarjoajien soveltuvuus on arvioitava hankintamenettelyssä ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouskilpailusta tulee sulkea pois ehdokas tai tarjoaja, jolla ei ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Ehdokkaiden tai tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle voidaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arvioinnista hankintalain 52–59 §:ssä säädetään.

Hankintalain 56 §:n 1 ja 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi esittää ehdokkaiden tai tarjoajien rahoituksellista ja taloudellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä sekä laatua koskevia vaatimuksia sekä vaatia ehdokkaita ja tarjoajia esittämään niihin liittyviä selvityksiä. Vaatimusten ja niiden täyttymisen todistamiseksi pyydettävien selvitysten tulee liittyä ehdokkaan ja tarjoajan edellytyksiin toteuttaa hankinta, ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksista ja selvityksistä on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Hakija on esittänyt, että hankintayksikön olisi tullut hylätä Intrum Justitian tarjous, koska Intrum Justitia ei ole täyttänyt tarjouspyynnössä määriteltyjä tarjoajan kelpoisuusehtoja referenssien osalta.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä on ilmoitettu tarjoajaa koskevien kelpoisuusvaatimusten osalta kyseiseltä osin edellytettävän referenssejä hankintamenettelyn kohdetta vastaavista asiakassuhteista kolmesta asiakassuhteesta, jotka ovat kestäneet yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta. Tarjouspyynnön tarjouksen vähimmäisvaatimuksia koskevassa kohdassa on lisäksi edellytetty, että tarjouksen liitteenä on kuvaus tarjotun järjestelmän ASLA-yhteensopivuudesta tarjouspyynnön liitteessä 1 annetun rajapintakuvauksen mukaan.

Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnössä ei ole hakijan väittämällä tavalla edellytetty, että tarjoajien referenssiasiakkailla on käytössään ASLA-potilaslaskutusjärjestelmä. Tarjouspyynnöstä ilmenee, että tarjoajan perintäjärjestelmältä on edellytetty ASLA-yhteensopivuutta. Kysymys on ollut tarjoajalta edellytetystä ominaisuudesta, joka ei ole liittynyt tarjoajan referensseihin. Tarjouspyynnössä ei ole tarjoajan ehdottomaksi kelpoisuusvaatimukseksi määritelty, että tarjoajan referenssiasiakkaiksi nimeämillään asiakkailla on käytössään kyseinen järjestelmä.

Markkinaoikeus katsoo näin ollen, että hankintayksikkö on voinut hankintapäätöksessään esittämillä perusteilla arvioida kaikki tarjoajat kelpoisuusehdot täyttäviksi ja hyväksyä tarjoukset tarjousvertailuun.

Tarjousten vertailu

Hakija on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti tarjousten vertailussa, koska se ei ole antanut hakijalle pisteitä suoraan ulosottokelpoisten saatavien niputusmahdollisuudesta. Hakija on myös vedonnut tarjoamansa perintä- ja muistutuspalvelun laadun paremmuuteen verrattuna Intrum Justitian tarjoamaan palveluun.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on vakiintuneesti katsottu olevan harkintavaltaa soveltaessaan käytettäviksi ilmoittamiaan vertailuperusteita. Soveltamisen ja siihen liittyvän vertailtavien tarjousten pisteyttämisen tulee kuitenkin olla tasapuolista ja syrjimätöntä ottaen huomioon erityisesti hankintalain 2 §:n 1 momentti. Tarjousten vertailuasiakirjoista tulee ilmetä, millä perusteella tarjousten eri ominaisuuksille on annettu pisteitä ja että pisteiden antaminen on tapahtunut tarjoajia syrjimättömästi sekä tarjouspyynnössä ilmoitetuin vertailuperustein.

Tarjouspyynnössä on yhtenä palvelun laadun arviointiperusteen alakohtana esitetty kysymys ”Onko tarjoajalla suoraan ulosottokelpoisten saatavien niputusmahdollisuus: kyllä/ei”. Hakija on tarjouksessaan vastannut kysymykseen ilmoittamalla molemmat vastausvaihtoehdot.

Kyllä-vastauksen on todettu tarjouksessa merkitsevän, että ”suoraan ulosottokelpoiset saatavat niputetaan vapaaehtoisessa perinnässä, kun potilaan laskut tulevat saman aineiston sisällä ja ovat tiedostossa peräkkäisinä tietoina” ja että ”tällä tavoin muodostettua nippua käsitellään yhtenä kokonaisuutena vapaaehtoisessa perinnässä”. Ei-vastauksen on todettu tarjouksessa puolestaan merkitsevän, että ”ulosottoon toimitettaessa nippu puretaan alkuperäisiin laskuihin, koska ULJAS -järjestelmän hakemustietoihin ei saada sisällytettyä kuin yksi laskun viitenumero per hakemus”. Tarjouksen mukaan tilanne olisi toinen jos laskun viitenumero olisi saatavakohtainen tieto.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä kyseiseen kohtaan on pyydetty vastausta kyllä tai ei. Tarjouspyynnössä on lisäksi erikseen korostettu, että tarjouksista tulee ilmetä arviointiin vaikuttavat asiat riittävällä tarkkuudella, jotta esitettyjä kohtia voidaan arvioida tarjousten perusteella. Hankintayksikkö on näin ollen tarjouspyynnössään nimenomaisesti painottanut tietojen riittävän tarkkaa ilmoittamista.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoaja vastaa siitä, että annettu tarjous on tarjouspyynnön mukainen. Hankintalain 2 §:n 1 momentissa säädetyn tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus edellyttää, että tarjouksia arvioidaan lähtökohtaisesti sellaisina kuin ne on toimitettu hankintayksikölle tarjousten jättämiselle asetetussa määräajassa.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella markkinaoikeus katsoo, että hakijan tarjouksesta ei käy yksiselitteisesti ilmi se, onko hakijan tarjoamaan palveluun sisältynyt suoraan ulosottokelpoisten saatavien niputusmahdollisuus vai ei. Näin ollen hankintayksikön ei voida katsoa menetelleen tarjousten vertailussa hakijaa syrjivästi, kun se ei ole antanut kyseisestä kohdasta hakijalle pisteitä.

Markkinaoikeus toteaa hakijan esittämään toiseen väitteeseen, että tarjouspyynnössä ei ole ilmoitettu tarjouksen kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteeksi laadun osalta automatisoituun tietojenkäsittelyyn perustuvaa ohimaksujärjestelmää. Hankintayksikön ei siten voida katsoa menetelleen hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole suorittanut mainitulla perusteella tarjousten vertailua.

Markkinaoikeus toteaa näin ollen, että tarjousten vertailussa ei ole tapahtunut hakijan esittämillä perusteilla virheitä. Asiakirjoista ja hakijan esittämästä käy kuitenkin ilmi, että tarjouspyynnössä ei ole ilmoitettu laadun vertailussa sittemmin käytettyjä painoarvoja taikka vertailuperusteiden tärkeysjärjestystä.

Vertailuperusteen ”laatu” osatekijäkohtaisten painotusten ilmoittamatta jättäminen

Tarjouspyynnön mukaan hankintapäätös tehdään kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella. Tarjousten kokonaistaloudellista edullisuutta vertailtaessa vertailuperusteina käytetään hintaa 30 pisteen painoarvolla ja palvelun laatua 70 pisteen painoarvolla.

Palvelun laatu on jaettu tarjouspyynnössä osatekijöihin aineiston käsittely, selvitys ASLA-yhteensopivuudesta mm. lähtevän aineiston ja saapuvan aineiston osalta, ulosottokelpoisten saatavien niputusmahdollisuus, jälkiperinnän toimenpiteet, raportointi ja prosessin seuranta, koulutus ja asiakaspalvelu. Tarjouspyynnössä ei ole ilmoitettu, millä painoarvoilla kyseisiä laatukriteereitä tullaan tarjousvertailussa pisteyttämään.

Hankintapäätöksestä ilmenee, että tarjouspyynnössä ilmoitettuja 70 pisteen yhteispainotuksella olevia laatukriteereitä on tarjousten vertailussa painotettu seuraavasti:

– Kuvaus jälkiperinnän toimenpiteiden sisällöstä 8 pistettä

– Raportointi ja prosessin seuranta 9 pistettä

– Selvitys perintäprosessin kulun reaaliaikaisseurannasta 8 pistettä

– Koulutus 5 pistettä

– Asiakaspalvelu 5 pistettä

– Selvitys ASLA-yhteensopivuudesta 10 pistettä

– Tarjoajan mahdollisuus välittää tietoja Aslan määräämällä tiedostonimellä 10 pistettä

– Ulosottokelpoisten saatavien niputusmahdollisuus 1 piste

– Raportointi ja prosessin seuranta 7 pistettä

– Käyttöönottovaiheen koulutus KYS:llä 7 pistettä.

Hankintalain tarjouspyyntöä koskevan 72 §:n 2 momentin mukaan käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta arvioinnissa käytettävät vertailuperusteet on ilmoitettava tärkeysjärjestyksessä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Mainitun säännöksen mukaan vertailuperusteiden asettamisessa voidaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä 62 §:ssä säädetään.

Hankintalain tarjouksen valintaa koskevan 62 §:n 3 momentin mukaan käytettäessä tarjouksen valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus on ilmoitettava hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa. Momentin viimeisen virkkeen mukaan vertailuperusteet on ilmoitettava tärkeysjärjestyksessä, jos vertailuperusteiden suhteellisen painotuksen ilmaiseminen ei ole perustellusti mahdollista.

Hankintalain sanamuodon mukaan vertailuperusteiden suhteellisen painotuksen ilmoittamatta jättäminen olisi mahdollista vain poikkeuksellisissa tilanteissa. Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 107) on todettu vertailuperusteiden ilmoittamisvelvollisuudella pyrittävän edistämään hankintamenettelyn avoimuutta ja mahdollistamaan menettelyn jälkikäteinen arviointi. Tarjoajien todetaan voivan ottaa vertailuperusteet huomioon tarjouksia laatiessaan, mikä osaltaan edistää myös tarjousten vertailukelpoisuutta.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on 24.1.2008 antamassaan tuomiossa (asia C-532/06, Emm. G. Lianakis AE ym. vastaan Dimos Alexandroupolis ym.) katsonut, että julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 92/50/EY 36 artiklan 2 kohdan, kun sitä luetaan taloudellisten toimijoiden yhdenvertaista kohtelua koskevan periaatteen ja siitä seuraavan avoimuusvelvoitteen valossa, vastaista on, että hankintamenettelyssä hankintaviranomainen määrää myöhemmin painoarvoja ja osatekijöitä tarjouspyyntöasiakirjoissa tai hankintailmoituksessa mainituille sopimuksen tekemisen perusteille.

Edellä viitatun direktiivin 92/50/EY 36 artiklan 2 kohdan mukaan tehtäessä sopimus taloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella, hankintaviranomaisen on ilmoitettava sopimusasiakirjoissa tai sopimusta koskevassa ilmoituksessa ne sopimuksen tekemisen perusteet, joita se aikoo soveltaa, mahdollisuuksien mukaan alenevassa järjestyksessä. Tuomioistuin on todennut, että oikeuskäytännön mukaan kyseisessä säännöksessä, kun sitä luetaan edellä mainitun direktiivin 3 artiklan 2 kohdassa mainitun taloudellisten toimijoiden yhdenvertaista kohtelua koskevan periaatteen ja siitä seuraavan avoimuusvelvoitteen valossa, edellytetään, että kaikki ne tekijät, jotka hankintaviranomainen ottaa huomioon selvittääkseen, mikä tarjouksista on taloudellisesti edullisin, ja niiden suhteellinen merkitys ovat mahdollisten tarjoajien tiedossa, kun nämä valmistelevat tarjouksiaan.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö ei ole tarjouspyynnössään ilmoittanut edellä mainittuja tarjousten vertailussa käyttämiään vertailuperusteiden suhteellisia painoarvoja tai tärkeysjärjestystä. Markkinaoikeus katsoo, että hankinnan kohteena olevien palvelujen laatu huomioon ottaen vertailuperusteiden painotuksen tai tärkeysjärjestyksen ilmoittamatta jättämiseen ei ole ollut hankintalain esitöissä mainittua syytä. Markkinaoikeus ottaa tulkinnassaan huomioon myös yhteisöjen tuomioistuimen edellä mainitusta päätöksestä ilmenevän oikeusohjeen vertailuperusteiden ja niiden painotuksen etukäteisen ilmoittamisen tarkoituksesta turvata tarjousmenettelyn avoimuutta ja syrjimättömyyttä tarjousmenettelyn kaikissa vaiheissa. Hankintayksikkö on siten menetellyt tarjouspyyntöä laatiessaan ja tarjouksia vertaillessaan hankintalain 72 §:n 2 momentin ja 62 §:n 3 momentin vastaisesti.

Markkinaoikeus katsoo näin ollen, että Kuopion seudun hankintatoimi on menetellyt hankintalain 76 §:ssä tarkoitetulla tavalla julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa tulee näin ollen harkittavaksi kysymys hankintalain 76 §:n 1 momentissa säädettyjen seuraamusten määräämisestä.

Seuraamus

Kuopion seudun hankintatoimi ei ole tehnyt hankintasopimusta hakemuksen kohteena olevien perintä- ja muistutuspalvelujen osalta. Hankintapäätös voidaan näin ollen kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Hankintamenettelyn edellä todettu virheellisyys on johtanut siihen, etteivät tarjoajat ole voineet tarjouksia laatiessaan tietää, missä suhteessa kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteita tullaan tarjousten vertailussa painottamaan ja soveltamaan. Hankintayksikön virheellinen menettely on ollut omiaan vaarantamaan tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun.

Edellä lausuttu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintamenettelyn virheellisyyttä ole tässä tapauksessa mahdollista korjata muulla tavalla kuin järjestämällä hankinnasta kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli Kuopion seudun hankintatoimi aikoo edelleenkin toteuttaa edellä mainittujen perintä- ja muistutuspalvelujen hankinnan julkisena hankintana, sen tulee järjestää uusi tarjouskilpailu ottamalla huomioon tässä päätöksessä lausuttu.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian lopputulos huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että Kuopion seudun hankintatoimi pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus kumoaa Kuopion seudun hankintatoimen hankintajohtajan päätöksen 21.12.2007 § 178 B ja kieltää Kuopion seudun hankintatoimea tekemästä mainitulta osin hankintasopimusta tai panemasta sanottua päätöstä muutoinkaan täytäntöön nyt asetetun 20.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus hylkää Kuopion seudun hankintatoimen oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 83 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Eija Siitari-Vanne, Ville Parkkari ja Tero Kujala.