Market Court dismisses bid protest where procurement errors were corrected before final decision, awarding only legal costs.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus on julkaissut Euroopan unionin julkisten hankintojen TED-tietokannassa 5.6.2008 ja HILMA-palvelussa 3.6.2008 avointa menettelyä koskevan hankintailmoituksen meritaimenpoikasten toimittamisen ja istuttamisen puitejärjestelystä ajalle 1.4.2009–31.5.2012 sekä lähettänyt 4.6.2008 päivätyn tarjouspyynnön viidelle tarjoajalle. Hankintayksikkö on saanut neljä tarjousta.

Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikön kalatalousjohtaja on päätöksellään 29.8.2008 dnro 2305/5722/2008 päättänyt, että meritaimenpoikasten toimittajiksi valitaan Savon Taimen Oy (osuus 55 prosenttia), Vanhakylän Kalanviljely Oy (osuus 27 prosenttia) ja Köyliön Kalanviljely Oy (osuus 18 prosenttia).

Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikön kalatalousjohtajan päätöksellä 3.9.2008 dnro 2305/5722/2008 aikaisempaa hankintapäätöstä on oikaistu siten, että hinnaltaan edullisimman tarjouksen tehneen Vanhankylän Kalanviljely Oy:n vertailuperusteena käytettyä hintaa on muutettu. Päätöksellä ei ole muutettu aikaisemman päätöksen lopputulosta.

Hankintailmoituksen mukaan hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on 360.000–520.000 euroa.

Hankintayksikkö on ilmoittanut markkinaoikeudelle, että se ei pane hankintapäätöstä täytäntöön ennen kuin markkinaoikeus on antanut ratkaisun asiassa.

Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen nimi on muuttunut 1.1.2009 Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinokeskukseksi. Hankintayksiköstä käytetään jäljempänä myös nimitystä Varsinais-Suomen TE-keskus.

HAKEMUS

Taimen Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Varsinais-Suomen TE-keskuksen kalatalousyksikön kalatalousjohtajan 29.8.2008 tekemän hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä soveltamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä ja valitsemaan hakijan toimittamaan 55 prosenttia hankittavista meritaimenpoikasista. Hakija on toissijaisesti vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan maksamaan sille hyvitysmaksuna 125.000 euroa. Hakija on lisäksi vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 3.477 eurolla korkoineen.

Tarjouspyynnössä ei ole riittävän avoimesti selvitetty toimitusvarmuuden arvioimiskriteerejä eivätkä pisteytyksen perusteena olevat seikat ja laskelmat myöskään ilmene tarjouspyynnöstä.

Toimitusvarmuuden kannalta merkityksellisintä on, kuinka paljon ja kuinka monessa laitoksessa tarjoaja varmuudella pystyy tuottamaan Isojoen kantaa olevaa taimenta sopimuskaudella. Merkitystä ei niinkään ole sillä, kuinka paljon ja kuinka useassa laitoksessa tarjoaja tarjouksen tekohetkellä kalanpoikasia tuottaa.

Hakija ei viljele vuodessa enempää meritaimenta kuin on mitä on tarpeen sopimusten edellyttämien poikasmäärien toimittamiseksi varmuudella ostajille. Käytännössä toimitusvarmuus taataan sillä, että esimerkiksi 2-vuotiaita isojokisia meritaimenia tuotetaan vuosittain varmuusmarginaaliksi useita kymmeniä tuhansia enemmän kuin mitä sopimusten mukaan pitää toimittaa. Ylijäävä varmuusmarginaali kasvatetaan 3-vuotiaiksi ruokakaloiksi hakijan omilla ruokakalakasvattamoilla.

Toimitusvarmuudessa tulee siis ottaa huomioon todellinen kyky kasvattaa 2-vuotiaita isojokisia meritaimenia. Koska hakijalla on omat emokalat sekä koko ajan kasvamassa uusia sukukypsiksi tulevia emokaloja, hakijalla on mahdollisuus nyt kilpailutetulla sopimuskaudella kasvattaa vuodessa 500.000 kappaletta 2-vuotiasta isojokista taimenta ja tarvittaessa vielä tätä enemmänkin.

Koska hakija on suurin kalankasvattaja sekä Suomessa että Ruotsissa, hakijalla on mahdollisuus kasvattaa taimenia useissa eri paikoissa. Jo pelkästään hakijan Lankakosken, Korholankosken, Siikakosken, Joutsan ja Sulkavan laitosten tämänhetkisten ympäristölupien perusteella on mahdollista kasvattaa yli 600.000 kg vuosittain. Hakija on myös aina kyennyt toimittamaan hankintayksikön tilaamat meritaimenet. Toimitusvarmuuteen vaikuttaa lisäksi se, että hakijalla on oma kuljetuskalusto.

Hankintayksikön esittämät perustelut toimitusvarmuuden arvioinnista ovat riittämättömät. Tähän on vaikuttanut myös se seikka, että hankintayksikkö on hyväksynyt Savon Taimen Oy:n tarjouksessa olevan maininnan, että sen kokonaistuotantomäärä on salassa pidettävä tieto. Näin ollen vertailusta ei käy ilmi, mikä on Savon Taimen Oy:n tarjouksessa tarkoitettu tieto kokonaistuotantomäärästä.

Savon Taimen Oy on tarjouksessaan ilmoittanut, että kasvatukseen otettava mäti hankitaan osittain Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta. Hakijan oman kokemuksen mukaan tällainen riippuvuus ulkopuolisesta toimijasta heikentää toimitusvarmuutta. Vertailussa mainittua seikkaa ei ole otettu huomioon eikä vaadittu Savon Taimen Oy:ltä selvitystä siitä, kuinka paljon yritys joutuu käyttämään ulkopuolista mätiä.

Hakija on saanut toimitusvarmuudesta kuusi pistettä ja Savon Taimen Oy kymmenen pistettä. Hakijalle kuuluisi antaa toimitusvarmuudesta vähintään yhtä paljon pisteitä kuin Savon Taimen Oy:lle. Hakijan tarjous muodostuisi tuolloin kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi.

VASTINE

Varsinais-Suomen TE-keskus on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Kukaan tarjoajista ei ole saanut täyttä kymmentä pistettä pelkästään kokonaistuotannon perusteella. Yhden tarjoajan ilmoitettua kokonaistuotantonsa olevan liikesalaisuus tarjoajien kokonaistuotantomäärät eivät ole ilmenneet hankintapäätöksen vertailutaulukosta. Tarjouspyynnössä ilmoitetun mukaisesti myös viljelyolosuhteille on annettu vertailussa merkitystä.

Kokonaistuotannon perusteella tarjoukset on suhteutettu toisiinsa siten, että eniten tuottava tarjoaja on saanut kahdeksan pistettä ja tarjoaja, jonka kokonaistuotanto on pienin, on saanut puolet tästä pistemäärästä eli neljä pistettä. Pienin ilmoitettu tuotantomäärä on ollut noin puolet suurimmasta ilmoitetusta. Muut tarjoajat ovat sijoittuneet ilmoitetun tuotantonsa perusteella näiden kahden väliin saaden viisi ja kuusi pistettä.

Savon Taimen Oy:n hajautettu tuotanto on poikennut selkeästi muista tarjoajista ja tuotantorakenne on ollut tarjolla olevista vaihtoehdoista toimitusvarmin. Savon Taimen Oy on ainoa tarjoajista, jonka mädinhankinta on hajautettu siten, että osa tuotetaan itse ja osa hankitaan muualta. Tämä vähentää poikastuotannon riskejä.

Viljelyolosuhteisiin kuuluu osana myös laitosten vesitys ja sijainti vesistössä. Hakija on ilmoittanut, että sen toinen tuotantolaitos sijaitsee vesilähteenä käytettävän vesistön yläjuoksulla ja toinen laitos sijaitsee erään järven yläpuolella. Savon Taimen Oy on ilmoittanut, että sen laitokset sijaitsevat pääsääntöisesti latvavesillä. Vesityksen osalta hakija on ilmoittanut, että osa toisen laitoksen vedestä pumpataan laitokselle. Savon Taimen Oy on ilmoittanut, että sen kolmen laitoksen vesitys on painovoimainen.

Tarjouksissa esitettyjen tietojen perusteella hakijan ja Savon Taimen Oy:n välillä on selkeä ero niin kokonaistuotantomäärän kuin erillisten tuotantoyksiköidenkin osalta. Savon Taimen Oy on tarjonnut hankintayksikölle eniten poikasia (noin 70.000 kpl/vuosi) alkuvaiheessa ja se on täten ainoana tarjoajana huomioinut myös mahdollisen lisätarpeen. Viljelyolosuhteiden osalta yhtiöiden välinen ero on pienempi. Painovoimainen vesitys on kuitenkin katsottava selkeästi toimintavarmemmaksi.

Mainittujen seikkojen perusteella Savon Taimen Oy:lle on ollut perusteltua toimitusvarmuuden vertailussa lisätä kaksi pistettä, kun hakija on jäänyt kuuteen pisteeseen ja kahdelta muulta yhtiöltä on vähennetty pisteitä riskialttiin tuotantorakenteen takia. Esitettyjen lukujen ja tietojen perusteella olisi ollut kohtuutonta pisteyttää hakijan ja Savon Taimen Oy:n tarjoukset samalla pistemäärällä. Pisteytystavasta riippumatta Savon Taimen Oy on ollut selkeästi paras sekä kokonaistuotannon että viljelyolosuhteiden osalta.

Hakija on käyttänyt ainoana tarjoajista porrastettua hintaa. Vaikka hakija olisi sijoittunut vertailun alkukierroksella toiseksi, hinnanporrastus olisi joka tapauksessa pudottanut hakijan neljänneksi.

LAUSUNNOT

Savon Taimen Oy ja Köyliön Kalanviljely Oy ovat antaneet lausuntonsa. Vanhankylän Kalanviljely Oy ei ole käyttänyt sille varattua tilaisuutta lausunnon antamiseen.

Savon Taimen Oy on todennut, että hakijan esittämiä tietoja tämän käytössä olevista laitoksista on arvioitava ottaen huomioon, että suuri osa hakijan laitoksista on kirjolohen ruokakalatuotantoon tarkoitettuja merialueella sijaitsevia verkkokassilaitoksia, jotka eivät sovellu lohi- ja taimenistukkaiden tuottamiseen. Hakijan mainitsema Sulkavan laitos on verkkoallas ja kassilaitos, joka ei vastaa lohi- ja taimenistukkaiden tuotantovaatimuksia.

Tarjouspyynnöstä käy selvästi ilmi, että tarjouskilpailussa parhaiten menestyneeltä hankitaan poikasia 60.000 eurolla vuosittain. Tämä tarkoittaa käytännössä kalakoosta riippuen vuositasolla 41.000–49.000 poikasta. Tarjouksessaan Savon Taimen Oy on arvioinut pystyvänsä toimittamaan 70.000 poikasta vuodessa. Savon Taimen Oy:n toiminnassa ei ole mitään sellaista seikkaa, kuten emokalojen määrään tai kuljetuskalustoon liittyvää seikkaa, minkä vuoksi yhtiö ei kykenisi tarjoamansa määrän toimittamiseen.

Köyliön Kalanviljely Oy on kiirehtinyt asian käsittelyä. Yhtiöllä on kasvatusaltaissa yli 20.000 meritaimenen poikasta odottamassa kevään 2009 istutuksia. Kalanpoikasia ei voi varastoida odottamaan seuraavan kevään istutuskautta.

VASTASELITYS

Hakija on esittänyt vastaselityksessään muun ohella, että myös tarjouspyynnössä arviointiperusteeksi ilmoitetut kalatautitarkkailun tulokset on otettava huomioon tarjousten vertailussa.

Hakija on tarjonnut poikaset rokotettuina, mikä lisää noin kymmenellä sentillä kustannuksia poikasta kohti ja vaikuttaa kalojen laatuun.

Savon Taimen Oy:n laitoksilla on ollut toistuvasti ja myös aivan viime aikoina merkittäviä ilman lääkitystä kalakuolemiin johtavia kalatauteja. Savon Taimen Oy:n laitoksilla on vuosina 2004–2008 todettu lääkitystä vaativia kalatauteja 25 kertaa. Näistä 6 kertaa on todettu tarjousta edeltäneeltä vuoden 2008 alkupuoliskolta.

Hakijan Lankajärven laitoksella ei ole todettu koskaan kalatauteja. Korholankoskenkaan laitoksella ei ole todettu kalatautia 20.7.2005 jälkeen. Lisäksi hakijalla on Suomessa useita muita mahdollisia laitoksia, joilla on selvästi parempi tautihistoria kuin Savon Taimen Oy:n laitoksilla.

Vastoin Savon Taimen Oy:n esittämää hakijan Sulkavan laitos soveltuu meritaimenpoikasten kasvattamiseen.

Vastoin hankintayksikön väittämää myös hakija on tarjouksessaan varautunut siihen, että se toimittaa enemmän kuin vuosittaisella 110.000 euron määrärahalla muutoin poikasia hankittaisiin. Korholankosken laitoksella viljelyolosuhteet ovat sellaiset, että meritaimenpoikasten kasvatusaltaisiin vesi tulee kokonaan painovoimalla. Hankintayksiköllä on myös tältä osin virheellinen käsitys.

Varmin tapa turvata toimitussopimusten edellyttämä poikastuotanto kaikissa olosuhteissa on selvästi yli tarpeen oleva oma poikastuotanto. Se seikka, että Savon Taimen Oy ostaa mätiä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta, ei tee tuon yhtiön tarjouksesta toimitusvarmuuden osalta parempaa, koska myös hakijalla on mahdollisuus ostaa mätiä normaaliin poikastuotantoon samalta tuottajalta. Olennaista on, että hakijalla mädin haudonta ja poikasten alkuvaiheen kasvatus tapahtuu Lankajärven laitoksella, jossa ei ole koskaan ollut kalatauteja.

Hakijan olisi tullut saada laadusta kolme pistettä enemmän kuin Savon Taimen Oy:n.

LISÄKIRJELMÄT

Savon Taimen Oy:n mukaan kaikki sen laitosten todistuksissa olevat diagnoosit taudinaiheuttajista koskevat bakteereja tai loisia, jotka ovat vuodenajasta riippuen aina vesiluonnossa läsnä ja siten löydettävissä lähes kaikilta kalanviljelylaitoksilta. Osa loisista tai mikrobeista on jopa lajispesifisiä. Pelkkä loisten tai mikrobien diagnosointi ei tarkoita koko parven sairautta tai lääkitsemistarvetta.

Havaintojen lukumäärään vaikuttaa myös se, kuinka usein näytteitä lähetetään tutkittavaksi. Savon Taimen Oy lähettää näytteitä tutkittavaksi aktiivisesti, kun taas hakijan vastaselityksestä ja tarjouksesta käy ilmi, että hakijan laitoksilta näytteitä on lähetetty erittäin niukasti rajoittuen miltei pelkästään viranomaisten vaatimiin kasvatuskauden ulkopuolisiin pakollisiin näytteisiin. Tarjouspyynnössä ei ole edellytetty kalojen olevan rokotettuja.

Varsinais-Suomen TE-keskus on lisävastineessaan todennut, että EVIRA:n tutkimustuloksia ei ole käytetty vertailussa pisteytyksen perusteena, koska tutkimustuloksia koskevat todistukset eivät ole olleet keskenään vertailukelpoisia koskiessaan eri kalalajeja. Todistukset ovat lisäksi olleet eri ajoilta. Tutkimustuloksista ilmenee lisäksi vesistössä esiintyviä hyvin yleisinä bakteereja. Näiden aiheuttamat taudit ovat yleensä viljelyolosuhteissa hyvin hallittavissa.

Mainituista syistä hankintayksikkö päätyi pisteytykseen, jossa EVIRA:n kalatautitarkkailun perusteella kolmelle tarjoajalle annettiin viisi pistettä ja Vanhakylän Kalanviljely Oy:ltä vähennettiin yksi piste sen vuoksi, että tutkimuksissa meritaimenet oli useaan kertaan todettu paisetaudin kantajiksi. Loput 3–5 pistettä annettiin ensisijaisesti kuljetuskaluston tehokkuuden perusteella. Hankintayksikkö on vertailussa painottanut, että laitoksilla ei esiinny eläintautilaissa tarkoitettuja vastustettavia kalatauteja, jotka aiheuttaisivat siirtorajoituksia.

Hakija on antanut lisävastaselityksen, jossa hakija katsoo hankintayksikön ja Savon Taimen Oy:n vähättelevän tutkimushavaintoja.

Savon Taimen Oy on toisessa lisälausunnossaan ilmoittanut, että sen tarjouksen liitteenä ollutta ilmoitusta meritaimenpoikastuotannon kokonaismäärästä (150.000–200.000 poikasta vuodessa) on aikaisemmasta ilmoitetusta poiketen julkinen tieto ja että tietoa saa käyttää julkisesti.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankintamenettely

Tarjouspyyntö ja vertailuperusteiden asettaminen

Tarjouspyynnön mukaan hankinnan tavoitteena on puitejärjestely, johon valitaan kolme toimittajaa, jollei kelpoisuusehdot täyttäviä tarjoajia ja hyväksyttäviä tarjouksia ole vähemmän. Puitejärjestelyn tarkoituksena on tarjouspyynnön mukaan välttää kalojen mahdollisten siirtorajoitusten aiheuttamat riskit ja taata toimitusvarmuus sopimuskauden aikana.

Tarjouspyynnön mukaan tarjousten kokonaistaloudellista edullisuutta vertaillaan hinnan, laadun ja toimitusvarmuuden perusteella. Hinnan painoarvoksi on ilmoitettu 80 prosenttia sekä laadun ja toimitusvarmuuden painoarvoksi kummankin osalta kymmenen prosenttia.

Tarjouspyynnön mukaan hinta lasketaan keskipituudeltaan 220–240 millimetrin mittaisten istukkaiden hintojen keskiarvojen perusteella. Halvin tarjous saa 80 pistettä ja muut tarjoukset suhteutetaan tähän.

Laatua arvioidaan tarjouspyynnön mukaan asteikolla 0–10 pistettä ”kalojen terveyden, mm. kalatautitarkkailun tulosten, lammikoiden/kasvatusaltaiden tyhjennystekniikan sekä lastaus- ja kuljetusmenetelmien perusteella”.

Toimitusvarmuutta (0–10 pistettä) arvioidaan tarjouspyynnön mukaan Isojoen kantaa olevien meritaimenpoikasten kokonaistuotantomäärän ja viljelyolosuhteiden perusteella.

Tarjouspyynnössä on myös pyydetty liittämään tarjoukseen arvio siitä, millä varmuudella mitan täyttäviä kaloja voidaan toimittaa. Tarjouspyynnön mukaan tarjouksessa on mainittava yrityksen Isojoen kantaa olevien meritaimenpoikasten kokonaistuotantomäärä toimitusvarmuuden arvioimiseksi. Tarjouspyynnöstä käy muutoin ilmi, että kalojen tulee olla yli 2-vuotiaita ja yli 200 millimetrin mittaisia.

Tarjouspyynnön mukaan parhaan tarjouksen tehneeltä tarjoajalta ostetaan meritaimenpoikasia noin 55 prosenttia, toiseksi sijoittuneelta noin 27 prosenttia ja kolmanneksi sijoittuneelta noin 18 prosenttia hankittavista meritaimenpoikasista.

Hakija on esittänyt, että toimitusvarmuuden vertailuperusteita ei ole tarjouspyynnössä esitetty riittävän avoimesti ja että pisteytyksen perusteet eivät ole ilmenneet tarjouspyynnöstä.

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä on oltava muun ohella hankinnan kohde sekä tarjouksen valintaperuste ja kokonaistaloudellista edullisuutta käytettäessä myös tarjouksen vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys. Pykälän 3 momentin mukaan tarjouspyynnössä on ilmoitettava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjouksen tekemisessä.

Hankintalain 41 §:n 1 momentin 7 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä kokonaistaloudellista edullisuutta tarjouksen vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus tai kohtuullinen vaihteluväli taikka poikkeuksellisessa tapauksessa vertailuperusteiden tärkeysjärjestys. Hankintalain 41 §:n 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa on oltava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjousten tekemisessä.

Hankintalain 62 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin. Pykälän 3 momentin mukaan käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus on ilmoitettava hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden sekä niiden painotuksen määrittämisessä. Kokonaistaloudellisen painotuksen vertailuperusteina tulee käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on taloudellisesti edullisin. Vertailuperusteiden tulee hankintalain mukaisesti liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä. Vertailuperusteet eivät myöskään saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnössä ilmoitetuista kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteista ”laatu” on tulkittavissa tarjouspyynnössä esitetyn mukaisesti tarkoittavan vaatimusta toimittavien kalojen terveydestä ja että muut tarjouspyynnössä laadun vertailussa huomioon otettaviksi ilmoitetut tekijät ovat olleet lähinnä kalojen terveydentilan selvittämiseen liittyvää oheisaineistoa olematta erillisiä ja itsenäisiä laadun vertailuperusteita. Asiassa ei siten ole oikeudellista merkitystä sillä hankintayksikön markkinaoikeudessa ilmoittamalla seikalla, että kalatautitarkkailun tulokset eivät ole hankintayksikön käsityksen mukaan olleet yhteismitallisia. Toimitusvarmuuden osalta tarjouspyynnöstä käy selkeästi ilmi, että vertailuperusteita ovat ”toimitusvarmuus” ja ”viljelyolosuhteet”. Kuten markkinaoikeudessa osapuolet itsekin ovat tuoneet esille, toimitusvarmuus ja viljelyolosuhteet liittyvät hankinnan kohde huomioon ottaen kiinteästi toisiinsa.

Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnössä esitetyt vertailuperusteet ”laatu” ja ”toimitusvarmuus” ovat liittyneet hankinnan kohteeseen ja vertailuperusteet ovat myös olleet luonteeltaan syrjimättömiä. Tarjouspyynnöstä on käynyt samoin ilmi kokonaistaloudellisen edullisuuden pisteytysmenetelmä, vaikka tarjouspyynnössä ei olekaan ilmoitettu toimitusvarmuutta koskevien tarkempien vertailuperusteiden välistä pistejakoa. Toimitusvarmuutta koskevien vertailuperusteiden kiinteä toisiinsa liityntä huomioon riittävänä on pidettävä sitä, että tarjouspyynnön mukaan toimitusvarmuus on arvioitu kokonaisuutena tarjouspyynnössä ilmoitetulla pisteytyksellä (0–10 pistettä).

Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntö ei ole ollut kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden ilmoittamisen osalta sillä tavoin epäselvä, että ammattimaisesti toimivilla kalankasvatusta elinkeinonaan harjoittavilla tarjoajilla olisi sen perusteella voinut jäädä epäselväksi, millä perusteilla ja millä tavoin tarjouksia tullaan vertailemaan. Asiassa ei ole myöskään ilmennyt syytä katsoa, ettei tarjouspyyntö olisi ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Tarjousten vertailu ja hankintapäätöksen perustelu

Hakija on esittänyt, että hankintayksikkö on toiminut hankintoja koskevien oikeussäännösten vastaisesti hyväksyessään tarjousten vertailua tehtäessä Savon Taimen Oy:n ilmoituksen siitä, että tämän tarjoajan ilmoittamaa tietoa yhtiön kokonaistuotantomäärästä on pidettävä salassa pidettävänä tietona. Hakija on lisäksi katsonut, että vertailuperusteita toimitusvarmuus ja laatu on sovellettu hakijaa syrjivästi ja epätasapuolisesti suhteessa Savon Taimen Oy:n tarjoukseen.

Hankintalain 2 §:n 1 momentissa ilmaistu tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus edellyttää, että hankintayksikkö soveltaa etukäteen ilmoittamiaan vertailuperusteita kaikkiin tarjouksiin tasapuolisesti ja syrjimättä.

Hankintalain 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava.

Hankintapäätöksen 29.8.2008 perusteluissa on puitejärjestelyyn valittajien toimittajien valintaa perusteltu toimitusvarmuuden osalta seuraavasti: ”Toimitusvarmuutta arvioitaessa huomioitiin erityisesti isojokelaisen meritaimenen kokonaistuotantoa yhtiön laitoksissa sekä viljelyolosuhteita, mm. erillisten tuotantoyksiköiden määrää. Yhtiö missä on suurin kokonaistuotanto ja eniten erillisiä tuotantoyksiköitä sai 10 pistettä ja muut tarjoajat suhteutettiin tähän.”

Hankintapäätöksessä 29.8.2008 puitejärjestelyyn valittujen toimittajien valintaa on perusteltu laadun osalta puolestaan seuraavasti: ”Laatua arvioitiin terveystarkkailun tulosten ja laitoksen kalaterveysluokituksen perusteella. Arviointia tehdessä huomioitiin lisäksi altaiden tyhjennystekniikkaa sekä kalankuljetuskapasiteettia.”

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on sittemmin 3.9.2008 tehnyt oikaisupäätökseksi nimetyn uuden päätöksen, jolla hankintayksikkö on kumonnut edellä mainitun hankintapäätöksensä sillä perusteella, että päätöksessä ja hintavertailussa on havaittu numerovirhe. Uuden päätöksen perusteella aikaisemmin tehtyä hankintapäätöstä ei kuitenkaan ole lopputulokseltaan muutettu. Hankintapäätöksen perusteluja ei ole myöskään muutettu.

Edellä mainittuihin päätöksiin on liitetty vertailutaulukoita, joissa on esitetty tarjousten vertailussa annetut pisteet. Taulukoissa on Savon Taimen Oy:n tarjoukselle annettu toimitusvarmuudesta kymmenen pistettä ja hakijan tarjoukselle kuusi pistettä. Laadun osalta sekä hakija että Savon Taimen Oy ovat saaneet kumpikin enimmäispistemäärän kymmenen pistettä.

Hankintayksikkö on hyväksynyt tarjousten vertailua tehtäessä Savon Taimen Oy:n ilmoituksen siitä, että tarjoajan meritaimenen kokonaistuotantoa koskeva tieto ei ole julkinen.

Markkinaoikeus toteaa, että kalankasvatuslaitoksen poikasten tuotantomäärää koskeva tieto voi sinänsä olla sellainen tieto, joka saattaa joissakin oloissa olla salassa pidettävä tieto viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 §:n 1 momentin 17 ja 20 kohta huomioon ottaen. Käsiteltävänä olevassa hankintamenettelyssä mainittu tieto on kuitenkin tarjouspyynnössä ilmoitettu tarjousten vertailuperusteeksi ja tarjouksissa on pyydetty ilmoittamaan kokonaistuotantomäärät mainitun vertailuperusteen arvioimiseksi. Näin ollen tiedon salassa pitämisen vuoksi tarjoajat eivät ole voineet jälkikäteen varmistua tarjousten vertailun oikeellisuudesta. Hankintayksikön menettely ei näin ollen ole ollut omiaan turvaamaan hankintalain 2 §:n 1 momentissa tarkoitettua hankintamenettelyn avoimuutta.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintapäätöksestä 29.8.2008 sekä myöhemmästä oikaisupäätöksestä 3.9.2008 ilmenee sinänsä, että tarjoukset on vertailtu soveltaen hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä ilmoitettuja kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteita. Päätöksistä ei sen sijaan käy ilmi, mihin tarjousten eroihin tarjoajien saamat pisteet perustuvat tai millä perusteilla tarjouksia on voitu pitää samanveroisina sovellettaessa laatua koskevia vertailuperusteita ja millä perusteilla tarjoukset on pisteytetty toimitusvarmuutta koskeneita vertailuperusteita sovellettaessa. Hankintayksikön tekemät päätökset ovat näin ollen jääneet hankintalain 73 §:n 1 momentin vastaisesti puutteellisesti perustelluiksi.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailussa hinnan osuus on tarjouspyynnön mukaisesti ollut 80 prosenttia. Hakijan tarjouksessa esitetty porrastettu hinta on joka tapauksessa johtanut siihen, että hakija ei olisi menestynyt tarjousten vertailussa valittuja tarjoajia paremmin.

Hankintayksikkö on sittemmin markkinaoikeudessa esittänyt sekä toimitusvarmuuden että laadun osalta tarkemmat perustelut suorittamalleen tarjousten vertailulle pisteytyksineen. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on jälkikäteisesti kyennyt osoittamaan valitun tarjoajan ja hakijan tarjouksen välillä olleen tarjouspyyntöön perustuvat ja vertailutaulukoissa ilmenneet laadulliset erot ja että hankintamenettelyn lopputulos ei ole siten ole ollut hakijaa syrjivä tai epätasapuolinen.

Johtopäätös

Hankintamenettely on ollut edellä tarkoitetulla tavalla hankintaa koskevien oikeussääntöjen vastaista. Hankintamenettelyssä tapahtuneet virheellisyydet, jotka ovat liittyneet hankintapäätöksen perusteluiden puutteellisuuteen, ovat sittemmin menettelyn kuluessa korjautuneet. Tämän vuoksi markkinaoikeus katsoo, että asiassa ei tule määrättäväksi hankintalain 76 §:n 1 momentissa säädettyjä seuraamuksia. Hakemus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Asian käsittely markkinaoikeudessa on johtunut hankintayksikön virheellisestä menettelystä, joten olisi hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentin nojalla kohtuutonta, että hakija joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan, Tämän vuoksi hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

Hakija on arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Sen vuoksi vaadituista kuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää Taimen Oy:n hakemuksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinokeskuksen korvaamaan Taimen Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan

hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 83 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola, Eija Siitari-Vanne ja Ville Parkkari.