Market Court voids tender decisions for unequal treatment and orders State Pension Institute to pay winning bidders' legal costs.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Kansaneläkelaitoksen terveys- ja toimeentuloturvaosaston kuntoutusryhmä on pyytänyt 2.4.2007 päivätyllä tarjouspyynnöllä Dnro 16/331/2007 tarjouksia Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) 6, 7 ja 12 §:n mukaisen harkinnanvaraisen kuntoutuksen ja ammatillisen kuntoutuksen Tyk-toiminnan kuntoutuspalveluista kahdeksalla eri palvelulinjalla ajalle 1.1.2008–31.12.2011. Hankinnasta on julkaistu hankintailmoitus Julkiset Hankinnat -lehdessä 19.4.2007/16.

Kansaneläkelaitoksen terveys- ja toimeentuloturvaosaston kuntoutusryhmä on päätöksellään 17.9.2007 Dnro 16/331/2007 muun ohella hylännyt Healthlake Oy:n laitosmuotoista Tyk-toimintaa koskevan tarjouksen, Savonlinnan Kylpylaitos Oy:n laitosmuotoista Tyk-toimintaa ja laitosmuotoisia Aslak-kursseja koskevat tarjoukset, Sunborn Saga Oy:n laitosmuotoista Tyk-toimintaa koskevan tarjouksen, Hengitysliitto Heli ry:n Tyk-toiminnan laitos- ja avokuntoutusta koskevat tarjoukset, Kiipulasäätiön Tyk-toiminnan laitos- ja avokuntoutusta koskevat tarjoukset sekä Imatran Kylpylä Oy:n Tules-kurssia (selkä-, niska- ja niveloireiset), Tules-elämänhallintakurssia, laitosmuotoisia Aslak-kurssia ja Tyk-toimintaa koskevat tarjoukset tarjouspyynnössä edellytettyjen kelpoisuusehtojen puuttumisen vuoksi. Edellä mainitulla päätöksellä on lisäksi hylätty Suomen Reumaliitto ry:n avo- ja laitosmuotoista Tyk-toimintaa koskevat tarjoukset palvelun toteutuksen jaksotuksen puutteellisuuden vuoksi.

Kansaneläkelaitoksen terveys- ja toimeentuloturvaosaston kuntoutusryhmä on edellä mainitussa hankintapäätöksessä todennut, ettei muun ohella opettajille ole saatu hankittua riittävästi Aslak-kursseja ja että sanotun hankintapäätöksen perusteella hyväksyttyjen palveluntuottajien kuntoutustoiminta ei kata riittävästi palvelujen tarvetta kyseiselle kohderyhmälle. Kansaneläkelaitoksen terveys- ja toimeentuloturvaosaston kuntoutusryhmä on sanotussa hankintapäätöksessä vielä esittänyt, että hylätyistä tarjouksista siirretään neuvottelumenettelyyn Savonlinnan Kylpylaitos Oy:n tarjous laitosmuotoisten Aslak-kurssien osalta. Kansaneläkelaitoksen terveys- ja toimeentuloturvaosaston kuntoutuksesta vastaava johtaja on hyväksynyt esityksen päätöksellään 18.9.2007.

Kansaneläkelaitoksen terveys- ja toimeentuloturvaosaston kuntoutuksesta vastaava johtaja on päätöksellään 8.10.2007 hyväksynyt Suomen Reumaliitto ry:n avo- ja laitosmuotoista Tyk-toimintaa koskevat tarjoukset.

Tarjouspyynnön mukaan Kansaneläkelaitos järjestää hankinnan kohteena olevaa toimintaa vuosittain noin 60 miljoonalla eurolla.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan sopimus valittujen palveluntuottajien kesken on tehty ehdolla, jonka mukaan sopimus purkautuu, jos markkinaoikeus tai korkein hallinto-oikeus kumoaa hankintapäätöksen.

HEALTHLAKE OY:N HAKEMUS ASIASSA 333/07/JH

Hakemus

Healthlake Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Kansaneläkelaitoksen terveys- ja toimeentuloturvaosaston kuntoutusryhmän hankintapäätöksen 17.9.2007 Dnro 16/331/2007 siltä osin kuin päätöksellä on hylätty hakijan Tyk-toimintaa koskeva tarjous ja velvoittaa Kansaneläkelaitoksen korjaamaan virheellisen menettelynsä. Hakija on lisäksi vaatinut arvonlisäverollisten oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 1.693,28 eurolla korkoineen.

Hakija on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Hankintayksikkö on hylännyt hakijan laitosmuotoista Tyk-toimintaa koskevan tarjouksen sen vuoksi, ettei hakijalla ole katsottu olleen Tyk-toimintaan työterveyshuollon erikoislääkärin kelpoisuusehdot täyttävää lääkäriä. Tarjouspyyntö on ollut Tyk-toiminnan henkilöstöltä vaadittavien ominaisuuksien osalta epäselvä ja tulkinnanvarainen. Epäselvyyden puolesta puhuvat hankintayksikölle tarjouskilpailun aikana esitetyt kysymykset Tyk-toimintaan liittyen sekä se, että vastaavalla perusteella on hylätty myös muita tarjouksia.

Tarjouspyynnön liitteenä olleessa standardissa on edellytetty erikoislääkärin asiantuntemusta, mutta tarjouspyynnön liitteenä olleella lomakkeella on vain tiedusteltu, onko tarjoajalla käytössään Tyk-toimintaan työterveyshuollon erikoislääkäriä. Hakija on ymmärtänyt kohdan vanhan käytännön mukaisesti siten, että työterveyshuollon erikoislääkärin käytöstä saisi lisäpisteitä tarjousten vertailussa.

Asiassa on kyse työterveyshuollon erikoislääkärin yhden tunnin työpanoksesta 33 vuorokauden aikana kahdeksalle henkilölle. Kyseessä on ollut niin vähämerkityksellinen seikka, ettei sen perusteella olisi voitu hylätä hakijan tarjousta. Hakijalla on ollut mahdollisuus hankkia käyttöönsä kelpoisuusehdot täyttävä erikoislääkäri tarjouskilpailun kohteena olevan toiminnan alkamiseen mennessä.

Vastine

Kansaneläkelaitos on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Tarjouspyynnössä on kohdassa 2 yksiselitteisesti todettu, että tarjoajien tulee täyttää palvelulinjakohtaiset kelpoisuusehdot tullakseen valituksi. Tarjouspyynnön liitteenä olleessa Kansaneläkelaitoksen laitosmuotoisen kuntoutuksen standardissa on kuvattu toimintaa koskevat yleiset ja palvelulinjakohtaiset vaatimukset. Standardissa on todettu, että moniammatilliseen työryhmään kuuluu lääkäri ja että työryhmässä tulee olla käytettävissä erikoislääkärin asiantuntemusta. Standardin mukaisesti terveydenhuollossa erikoislääkärillä on tarkoitettu lääketieteen lisensiaattia, joka on suorittanut erikoislääkärin tutkinnon ja jolle Terveydenhuollon oikeusturvakeskus on myöntänyt oikeuden toimia erikoislääkärinä. Tarjouspyynnössä vaatimus on vielä tarkennettu koskemaan Tyk-toiminnan osalta työterveyshuollon erikoislääkäriä vähintään tunnin ajaksi.

Tarjoajia on koskenut lomakkeella 3 ilmoitetut ja tarjouksia lomakkeella 4 ilmoitetut ehdot. Tyk-toimintaa koskevalla lomakkeella 4 d on selvästi ilmoitettu, että Tyk-toiminnassa on oltava käytettävissä työterveyshuollon erikoislääkäri tunnin ajan. Palvelulta vaadittavat vähimmäisvaatimukset on näin ollen ilmoitettu tarjouspyynnössä sekä sen liitelomakkeissa. Tarjouskilpailun aikana Kansaneläkelaitokselle esitetty kysymys on koskenut työterveyshuollon erikoislääkärin opetuskeskusteluajan huomioon ottamista henkilöstön pisteytyksessä.

Hakija on tarjonnut Tyk-toimintaan työterveyslääkäriä, joka on ollut koulutukseltaan lääketieteen lisensiaatti ja jolla on ollut Työterveyslaitoksen työterveyshuollon pätevöitymiseen johtava koulutus. Erikoistumiskoulutuksessa ei ole kuitenkaan kyse vaaditusta erikoislääkärin tutkinnosta eikä hakijan tarjous ole tästä syystä täyttänyt asetettuja kelpoisuusehtoja.

Hankintayksiköllä on oikeus määrittää hankittavan palvelun sisältö. Kansaneläkelaitoksen ammatillisin kuntoutuksen asiantuntijat ovat katsoneet että Tyk-toiminnassa kuntoutujan pitää saada työterveyshuollon erikoislääkärin palvelua vähintään tunnin ajan. Jos työterveyshuollon erikoislääkärin palveluita on varattu jaksolle yli kolme tuntia, on tästä annettu tarjotun henkilöstön pisteytyksessä yksi laatupiste lisää.

Aikaisemmin järjestetyn tarjouskilpailun aikana on ollut riittävää, että työryhmään on kuulunut lääkäri. Hankintayksikkö on kuitenkin halunnut nostaa palvelujen laatutasoa ja yhtenäistää niiden sisältöä. Asetettu työterveyshuollon erikoislääkärin kelpoisuusehto on ollut objektiivinen ja vaatimus on perustunut tietoon siitä, millaista asiantuntemusta työelämän haasteisiin vastaamaan kykenevältä ammatillisen kuntoutuksen henkilöstöltä nykyään vaaditaan. Asetettu vaatimus ei ole syrjivä tai kilpailua rajoittava. Hankintayksikkö on saanut laitosmuotoista Tyk-toimintaa koskevia tarjouksia 38 palveluntuottajalta, joista 25 on hyväksytty ja 13 hylätty.

Lausunto

Ikaalisten Kylpylä Oy on antanut lausunnon.

Karjalohjan Päiväkumpu Oy, Itä-Suomen Kuntoutuspalvelu Oy, Saarijärven Kylpylä Oy, Taukokangas-säätiö, Pohjois-Karjalan Kuntoutussäätiö, Härmän Kuntoutus Oy, Kuntoutumis- ja liikuntasäätiö Peurunka, Suomen Reumaliitto ry, Kruunupuisto Oy, Rokuan Kuntoutus Oy, Kuntoutussairaalasäätiö Kankaanpää, Hengitysliitto Heli ry, X:n kansalaislahjasäätiö, Miinan Hoitolat Oy, Petrea Säätiö, Invalidisäätiö, Kuntoutussäätiö – Stiftelsen för Rehabilitering, ODL Terveys Oy, Huoltoliitto ry, Reumasäätiö ja Invalidiliitto ry eivät ole käyttäneet niille varattua tilaisuutta lausunnon antamiseen.

Vastaselitys

Healthlake Oy on lausunut antamassaan vastaselityksessä muun ohella seuraavaa.

Hankintayksikkö on alun perin katsonut, että Suomen Reumaliitto ry:n ja Savonlinnan Kylpylaitos Oy:n tarjoukset eivät täytä asetettuja kelpoisuusvaatimuksia. Hankintayksikkö on kuitenkin myöhemmin hyväksynyt kyseisten tarjoajien tarjoukset. Hankintayksikkö on menetellyt hakijaa kohtaan epätasapuolisesti ja syrjivästi, kun se ei ole vastaavalla tavalla hyväksynyt hakijan tarjousta.

Hankintapäätös loukkaa suhteellisuusperiaatetta. Yhden tunnin työterveyshuollon erikoislääkärin palvelu ei voi vaikuttaa palvelun laatutasoon.

Lisävastine

Kansaneläkelaitos on lisävastineessaan todennut muun ohella, että tarjouspyyntöasiakirjojen huolellinen lukeminen on ollut riittävää tarjouspyynnön mukaisen tarjouksen tekemiselle. Käytetyt käsitteet on kuvattu tyhjentävästi tarjouspyyntöasiakirjoissa. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on käytetty kuntoutuksen ammattitermejä, koska tarjouspyyntö on tarkoitettu kuntoutuksen ammattilaisille.

Suomen Reumaliitto ry:n tarjouksesta on jäänyt täyttämättä kohta, joka on koskenut toteutettavia kuntoutusvuorokausia ja -jaksoja. Tarjouksesta ei ole voinut todeta, vastaako tarjottu palvelu tältä osin Kansaneläkelaitoksen standardissa edellytettyä. Tarjous on tällä perusteella hylätty. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on yksiselitteisesti määritelty vaadittujen palvelujaksojen kestot ja lukumäärät. Palvelun toteuttamiselle on tarjouspyyntöasiakirjoissa jätetty kuitenkin valinnanvaraa jaksotusten määrän ja jaksojen pituuden osalta. Suomen Reumaliitto r.y:n tarjous on täyttänyt muilta osin asetetut kelpoisuusehdot.

Hankintayksikkö on käsitellyt Suomen Reumaliitto ry:n tarjouksen uudelleen oikaisupyynnön johdosta ja todennut, että tarjouksen virhe on ollut vähäinen ja ettei virheessä ole ollut kyse Tyk-toiminnan sisällön, vaikuttavuuden tai turvallisuuden kannalta olennaisista puutteista taikka tarjousvertailussa arvioitavista seikoista. Hankintayksikkö on päättänyt pyytää suhteellisuusperiaatetta noudattaen puuttuvat tiedot jälkikäteen. Suomen Reumaliitto ry:n myöhemmin toimittamien palvelun toteuttamisen vuorokausi- ja jaksotustietojen jälkeen tarjous on hyväksytty. Kun hankintayksikkö korjaa menettelyssä tekemänsä virheen, tämä ei tarkoita sitä, että kaikille muilla perusteilla hylätyille tarjoajille pitäisi antaa mahdollisuus korjata tarjoustensa puutteet.

Hankintayksikkö on neuvotellut Savonlinnan Kylpylaitos Oy:n kanssa opettajien ammattiryhmän laitosmuotoisista Aslak-kursseista. Tarjouskilpailussa ei ole saatu hankittua opetusalalle soveltuvia Aslak-kurssien palveluntuottajia ja sanotulla palveluntuottajalla on ollut erityisosaamista kyseisen ammattiryhmän Aslak-kuntoutuksesta. Neuvotellulle lisähankinnalle Savonlinnan Kylpylaitos Oy:ltä on ollut objektiivinen, perusteltu ja hyväksyttävä syy. Hakija on lisäksi valittu yhdeksi laitosmuotoisten Aslak-kurssien palveluntuottajaksi eikä hakijalla ole tältä osin oikeussuojan tarvetta.

Työterveyshuollon erikoislääkärin koulutus antaa parhaat valmiudet arvioida kuntoutusta laajemmin työn ja ammatillisen kuntoutuksen kannalta. Osalta Tyk-toimintaan osallistuvilta kuntoutujilta puuttuu oma työterveyshuolto. Tuolloin kuntoutuksen työkytkentää voidaan lisätä kuntoutuslaitoksen henkilöstön osaamisella, kun kuntoutuslääkärinä toimii työterveyshuollon erikoislääkäri.

Työterveyshuollon erikoislääkäri on työterveyshuoltoon erikoistunut lääkäri, joka on saanut kuuden vuoden koulutuksen. Kuntoutuslääkärin ammattinimikkeellä voidaan tarkoittaa pelkästään lääketieteen lisensiaattia tai mihin tahansa erikoistunutta lääketieteen lisensiaattia. Lääkärillä voi olla myös erityispätevyyksiä, kuten esimerkiksi kuntoutuksen erityispätevyys. Työterveyshuollon pätevöitymiseen johtava koulutus tarkoittaa yleensä ammatillista lisäkoulutusta, joka esimerkiksi Työterveyslaitoksen järjestämänä on laajuudeltaan seitsemän opintoviikkoa. Kysymys ei ole siis tarjouspyynnössä vaaditusta työterveyshuollon erikoislääkärin koulutuksesta tai siihen verrattavasta koulutuksesta.

Kansaneläkelaitoksen järjestämän kuntoutuksen tulee olla hyvän kuntoutuskäytännön mukaista ja perustua eritysasiantuntemukseen ja -osaamiseen. Kansaneläkelaitos on yhdessä muiden kuntoutuksen asiantuntijoiden kanssa johdonmukaisesti kehittänyt kuntoutuspalvelujen sisältöä ja säännöllisin väliajoin edellyttänyt uusituissa standardeissa entistä ammattitaitoisemman henkilöstön toteuttamaa kuntoutusta.

Hankintayksikkö on tehnyt tarjouspyynnön siten, että työterveyshuollon erikoislääkärin palvelun ostaminen on ollut mahdollista ulkopuolelta, jos palveluntarjoajalla ei ole omasta takaa käytössään tätä resurssia. Tästä syystä työterveyshuollon erikoislääkärin palvelulle ei ole asetettu kuin yhden tunnin työpanosta koskeva vaatimus, vaikka pidempi aika olisi laadun kannalta perusteltua.

SAVONLINNAN KYLPYLAITOS OY:N HAKEMUS ASIASSA 334/07/JH

Hakemus

Savonlinnan Kylpylaitos Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Kansaneläkelaitoksen terveys- ja toimeentuloturvaosaston kuntoutusryhmän hankintapäätöksen 17.9.2007 Dnro 16/331/2007 ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä.

Hakija on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Hankintayksikkö on sulkenut hakijan Tyk-toimintaa koskevan tarjouksen tarjousvertailun ulkopuolelle sen vuoksi, ettei hakijan tarjoaman palvelun ole katsottu täyttäneen tarjoukselle asetettua kelpoisuusehtoa työterveyshuollon erikoislääkärin ja kuntosalin pinta-alan osalta.

Tarjouspyyntöasiakirjat ovat olleet ristiriitaisia tai ainakin tulkinnanvaraisia. Tyk-toiminnan osalta Kansaneläkelaitoksen laitosmuotoisen kuntoutuksen standardissa on määritelty muun ohella, että kuntoutusta toteuttavassa työryhmässä on oltava käytettävissä erikoislääkärin asiantuntemusta. Standardissa ei määritellä sitä, minkä alan erikoislääkärin asiantuntemusta Tyk-tominnassa on käytettävä. Epäselvyyttä tilanteeseen on tuonut myös pisteytyslomakkeen kohdat, joiden mukaan työterveyshuollon erikoislääkärin yhden tunnin työpanoksesta ei saa lisäpisteitä, mutta yli kolmen tunnin työskentelystä saa yhden pisteen ja muun erikoislääkärin yhden tunnin palvelusta myös yhden pisteen. Pätevyysvaatimukset ja pisteytykset ovat olleet helposti ymmärrettävissä väärin. Lisäksi samaan aikaan kilpailutettu Aslak-kurssitoiminta on eronnut tältä osin Tyk-toiminnan vaatimuksista.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa on lisäksi todettu, että mikäli mainitut kelpoisuusehdot eivät täyty, tarjoaja voidaan sulkea pois tarjouskilpailusta. Lomakkeella ilmoitetut tiedot ja ehdot eivät siten ole olleet välttämättömiä vaan harkinnanvaraisia.

Hakija on tarjouksessaan ilmoittanut, että sillä on käytettävissä työterveyshuollon erikoislääkäri. Hakija on tarjouksensa lomakkeella 5 d täsmentänyt tätä siten, että sillä on käytettävissään työterveyslääkäri tarvittaessa konsultointiin. Tätä on tullut tulkita siten, että työterveyslääkärin eli myös työterveyshuollon erikoislääkärin konsultaatio järjestetään silloin, kun sitä edellytetään. Tyk-tomintaan sisältyvän tunnin työterveyshuollon erikoislääkärin osuus on lähes merkityksetön kurssisisällölle ja vaikutukseton kuntoutuksen tuloksellisuuden kannalta.

Hankintayksikkö on hylännyt hakijan tarjouksen myös liian pienen kuntosalin vuoksi. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on kuntosalin osalta edellytetty vähintään 60 neliömetrin kokoa, kun hakijan kuntosalin koko on ollut 42 neliömetriä. Hankintayksikkö on myöhemmin siirtänyt hakijan tarjoaman Aslak-kurssin neuvottelumenettelyyn, jossa kuntosaliasiaa on käsitelty. Nykyisen kokoisen kuntosalin lisäksi hakijalla on käytössään kaksi harjoitustilaa välineistöineen. Kuntosalin ja sen vieressä sijaitsevan 30 neliömetrin suuruisen harjoutustilan välinen väliseinä on poistettavissa. Koska hankintayksikkö on hyväksynyt Aslak-kursseja koskevassa neuvottelumenettelyssä kuntosalin ja siihen tehtävät rakenteelliset muutokset, tulisi samalla perusteella katsoa tarjouksen täyttävän myös Tyk-toimintaa koskevat edellytykset.

Vastine

Kansaneläkelaitos on vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää hakemuksen tutkimatta ja toissijaisesti hylkää hakemuksen.

Hakijan hakemus on jätettävä tutkimatta myöhässä saapuneena. Hakija on saanut hankintapäätöksen muutoksenhakuohjeineen tiedoksi 28.9.2007. Hakemus markkinaoikeudelle on tullut tehdä 12.10.2007 mennessä. Hakijan 12.10.2007 markkinaoikeudelle toimittama kirjelmä ei ole täyttänyt hakemukselle asetettuja vähimmäisvaatimuksia. Hakija on sanotussa kirjelmässään ilmoittanut, että vaatimusten perusteet ja asiakirjat toimitetaan markkinaoikeudelle myöhemmin. Kirjelmä on ollut niin puutteellinen, ettei sitä voida ottaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Hakija on jättänyt vasta 7.11.2007 markkinaoikeudelle lainmukaisen hakemuksen. Vasta tästä kirjelmästä on käynyt ilmi, mitä muutosta päätökseen haetaan ja millä perusteella. Hakemuksen täydennykseksi nimetyssä asiakirjassa on tosiasiallisesti ollut kysymys uudesta hakemuksesta, joka on jätettävä myöhässä tehtynä tutkimatta.

Tarjouspyynnössä on yksiselitteisesti todettu, että tarjoajien tulee tullakseen valituksi täyttää palvelulinjakohtaiset kelpoisuusehdot. Tarjouspyynnön liitteenä olleessa Kansaneläkelaitoksen laitosmuotoisen kuntoutuksen standardissa on kuvattu toimintaa koskevat yleiset ja palvelulinjakohtaiset vaatimukset. Standardissa on todettu, että moniammatilliseen työryhmään kuuluu lääkäri ja että työryhmässä tulee olla käytettävissä erikoislääkärin asiantuntemusta. Standardin mukaisesti terveydenhuollossa erikoislääkärillä on tarkoitettu lääketieteen lisensiaattia, joka on suorittanut erikoislääkärin tutkinnon ja jolle Terveydenhuollon oikeusturvakeskus on myöntänyt oikeuden toimia erikoislääkärinä. Tarjouspyynnössä vaatimus on vielä tarkennettu koskemaan Tyk-toiminnan osalta työterveyshuollon erikoislääkäriä vähintään yhden tunnin ajaksi.

Tarjoajia on koskenut lomakkeella 3 ilmoitetut ja tarjouksia lomakkeella 4 ilmoitetut kelpoisuusehdot. Tyk-toimintaa koskevalla lomakkeella 4 d on selvästi ilmoitettu, että Tyk-toiminnassa on oltava käytettävissä työterveyshuollon erikoislääkäri tunnin ajan. Palvelulta vaadittavat vähimmäisvaatimukset on näin ollen ilmoitettu tarjouspyynnössä sekä sen liitelomakkeissa.

Hakija on tarjouksensa lomakkeella 5 d esittänyt moniammatillliseen työryhmään kuntoutuslääkäriä, joka on koulutukseltaan lääketieteen lisensiaatti. Hankintayksikkö on pyytänyt hakijalta lisäselvitystä kyseisen lääkärin koulutuksesta. Hakijan toimittamasta selvityksestä on ilmennyt, ettei asetettu työterveyshuollon erikoislääkärin kelpoisuusehto täyty. Hakija on lomakkeella 5 d tarjonnut muuna erikoistyöntekijänä työterveyslääkäriä, joka konsultoi tarvittaessa. Tämä ei ole kuitenkaan riittänyt täyttämään asetettua kelpoisuusehtoa, kun jaksolle ei ole varattu työterveyshuollon erikoislääkärille yhtään tuntia. Erikoistumiskoulutuksessa ei ole kysymys vaaditusta erikoislääkärin tutkinnosta. Hakijan tarjous ei ole näin ollen täyttänyt asetettuja kelpoisuusehtoja. Hakijan tarjouksen hyväksyminen olisi ollut muita tarjoajia syrjivää.

Hankintayksiköllä on oikeus määrittää hankittavan palvelun sisältö eli tässä tapauksessa muun muassa palvelua antava henkilökunta. Kansaneläkelaitoksen ammatillisin kuntoutuksen asiantuntijat ovat katsoneet että Tyk-toiminnassa kuntoutujan pitää saada työterveyshuollon erikoislääkärin palvelua vähintään tunnin ajan. Jos työterveyshuollon erikoislääkärin palveluita on varattu jaksolle yli kolme tuntia, on tästä annettu tarjotun henkilöstön pisteytyksessä yksi laatupiste lisää.

Aikaisemmin järjestetyn tarjouskilpailun aikana on ollut riittävää, että työryhmään on kuulunut lääkäri. Hankintayksikkö on kuitenkin halunnut nostaa palvelujen laatutasoa ja yhtenäistää sen sisältöä. Asetettu työterveyshuollon erikoislääkärin kelpoisuusehto on ollut objektiivinen ja vaatimus on perustunut tietoon siitä, millaista asiantuntemusta työelämän haasteisiin vastaamaan kykenevältä ammatillisen kuntoutuksen henkilöstöltä nykyään vaaditaan. Asetettu vaatimus ei ole syrjivä tai kilpailua rajoittava. Hankintayksikkö on saanut laitosmuotoista Tyk-toimintaa koskevia tarjouksia 38 palveluntuottajalta, joista 25 on hyväksytty ja 13 hylätty.

Tyk-toiminnan ryhmäkuntoutuksessa ryhmän koko on 6–8 henkilöä. Näin ison ryhmän kohdalla kuntoutuslaitoksessa tulee olla toimintaa varten riittävän iso kuntosali, jotta kuntoutus on vaikuttavaa ja asiakkaiden turvallisuus voidaan taata. Hankintaa valmisteltaessa hankintayksikön asiantuntijat päätyivät siihen, että kuntosalin tulee olla vähintään 60 neliömetrin suuruinen. Hankintayksikkö on saanut tarjouskilpailun perusteella riittävästi palveluntuottajia Tyk-toimintaan ja hankintapäätös on tehty tarjouskilpailuun jätettyjen tarjousten perusteella. Hakijan esittämä tarjousten jälkikäteinen parantamien on hankintalainsäännösten vastaista. Hakijan kanssa on neuvoteltu opetusalan Aslak-kurssien hankinnasta. Tällöin on otettu huomioon hakijan esittämät kuntosalin rakentamissuunnitelmat.

Lausunto

Ikaalisten Kylpylä Oy on antanut lausunnon.

Kiipulasäätiö on antamassaan lausunnossa todennut, että tarjouspyyntöasiakirjat ovat olleet ristiriitaiset ja tulkinnanvaraiset. Tarjouspyyntöasiakirjoista ei ole selvinnyt, mitkä kriteerit ovat olleet ehdottomia edellytyksiä tarjouksen hyväksymiselle ja millä seikoilla on vastaavasti ollut merkitystä tarjousten vertailussa.

Työterveyshuollon erikoislääkärin yhden tunnin käyttämistä koskeva vaatimus on ollut palvelun laatuun ja vaikuttavuuteen nähden vähämerkityksellinen seikka. Hankintayksikön olisi tullut suhteellisuusperiaatteen mukaisesti selvittää muilla tekijöillä tarjouksen kelpoisuus.

Sunborn Saga Oy, Hopeaniemi Oy, Healthlake Oy, Karjalohjan Päiväkumpu Oy, Itä-Suomen Kuntoutuspalvelu Oy, Saarijärven Kylpylä Oy, Taukokangas-säätiö, Pohjois-Karjalan Kuntoutussäätiö, Härmän Kuntoutus Oy, Kuntoutumis- ja liikuntasäätiö Peurunka, Suomen Reumaliitto ry, Kruunupuisto Oy, Rokuan Kuntoutus Oy, Kuntoutussairaalasäätiö Kankaanpää, Hengitysliitto Heli ry, X:n kansalaislahjasäätiö, Miinan Hoitolat Oy, Petrea Säätiö, Invalidisäätiö, Kuntoutussäätiö – Stiftelsen för Rehabilitering, ODL Terveys Oy, Huoltoliitto ry, Reumasäätiö ja Invalidiliitto ry eivät ole käyttäneet niille varattua tilaisuutta lausunnon antamiseen.

Vastaselitys

Savonlinnan Kylpylaitos Oy on lausunut antamassaan vastaselityksessä muun ohella seuraavaa.

Hakijan 12.10.2007 markkinaoikeudelle toimittamasta hakemuksesta on käynyt ilmi hakemuksen koskevan Kansaneläkelaitoksen terveys- ja toimeentuloturvaosaston kuntoutusryhmän päätöstä 17.9.2007 Dnro 16/331/2007. Markkinaoikeus on pyytänyt hakijaa täydentämään hakemustaan ja hakija on antanut pyydetyn täydennyksen markkinaoikeudelle määräajassa.

Aktiivisen, moniammatillisen ohjauksen, opetuksen ja yhteisen työskentelyn kokonaistuntimäärä on Tyk-kurssilla yli 200 tuntia. Työterveyshuollon erikoislääkäriä koskeva yhden tunnin vaatimus on merkityksetön kuntoutuksen toteuttamisen kannalta.

Lisävastine

Kansaneläkelaitos on lisävastineessaan todennut muun ohella, että tarjouspyyntöasiakirjojen huolellinen lukeminen on ollut riittävää tarjouspyynnön mukaisen tarjouksen tekemiselle. Käytetyt käsitteet on kuvattu tyhjentävästi tarjouspyyntöasiakirjoissa. Tarjouskilpailun ulkopuolelle jätettyjen tarjousten määrä ei ole ollut poikkeuksellisen suuri. Kaikki poissulkemiset on tehty sen vuoksi, etteivät tarjoajat tai tarjoukset ole täyttäneet tarjouspyynnössä ilmoitettuja vähimmäisvaatimuksia. Vaadittuja ominaisuuksia ei voi korvata muilla ominaisuuksilla.

Hankintayksikkö on neuvotellut hakijan kanssa tarjouskilpailun jälkeisestä lisähankinnasta opettajien ammattiryhmän laitosmuotoisten Aslak-kurssien osalta. Tarjouskilpailussa ei ole saatu hankittua opetusalalle soveltuvia Aslak-kursseja ja hakijalla on ollut erityisosaamista kyseisen ammattiryhmän Aslak-kuntoutuksesta. Neuvottelulle lisähankinnasta hakijan kanssa on ollut objektiivinen, perusteltu ja hyväksyttävä syy. Neuvottelujen perusteella hakija sitoutui korjaamaan tarjouksessaan olevat puutteet ja hakijan Aslak-palvelua koskeva tarjous voitiin hyväksyä. Perusteita neuvotella Tyk-toiminnan osalta ei ole ollut, koska tältä osin on saatu riittävä määrä palveluntuottajia tarjouskilpailun perusteella.

Työterveyshuollon erikoislääkärin koulutus antaa parhaat valmiudet arvioida kuntoutusta laajemmin työn ja ammatillisen kuntoutuksen kannalta. Pätevyys tuo ammatillisen kuntoutuksen osaamisen laatua Kansaneläkelaitoksen ammatilliseen kuntoutukseen. Osalta Tyk-toimintaan osallistuvilta kuntoutujilta puuttuu oma työterveyshuolto. Tuolloin kuntoutuksen työkytkentää voidaan lisätä kuntoutuslaitoksen henkilöstön osaamisella edellyttämällä, että kuntoutuslääkärinä toimii työterveyshuollon erikoislääkäri.

Työterveyshuollon erikoislääkäri on työterveyshuoltoon erikoistunut lääkäri, joka on saanut kuuden vuoden koulutuksen. Kuntoutuslääkärin ammattinimikkeellä voidaan tarkoittaa pelkästään lääketieteen lisensiaattia tai mihin tahansa erikoistunutta lääketieteen lisensiaattia. Lääkärillä voi olla myös erityispätevyyksiä, kuten esimerkiksi kuntoutuksen erityispätevyys. Työterveyshuollon pätevöitymiseen johtava koulutus tarkoittaa yleensä ammatillista lisäkoulutusta, joka esimerkiksi Työterveyslaitoksen järjestämänä on laajuudeltaan seitsemän opintoviikkoa. Kyse ei ole siis tarjouspyynnössä vaaditusta työterveyshuollon erikoislääkärin koulutuksesta tai siihen verrattavasta koulutuksesta.

Kansaneläkelaitoksen järjestämän kuntoutuksen tulee olla hyvän kuntoutuskäytännön mukaista ja perustua eritysasiantuntemukseen ja -osaamiseen, mitä työterveyshuollon erikoislääkärin vaatimus ammatillisessa kuntoutuksessa tarkoittaa. Kansaneläkelaitos on yhdessä muiden kuntoutuksen asiantuntijoiden kanssa johdonmukaisesti kehittänyt kuntoutuspalvelujen sisältöä ja säännöllisin väliajoin edellyttänyt uusituissa standardeissa entistä ammattitaitoisemman henkilöstön toteuttamaa kuntoutusta.

Hankintayksikkö on tehnyt tarjouspyynnön siten, että työterveyshuollon erikoislääkärin palvelun ostaminen on ollut mahdollista ulkopuolelta, jos palveluntarjoajalla ei ole omasta takaa käytössään tätä resurssia. Tästä syystä työterveyshuollon erikoislääkärin palvelulle ei ole asetettu kuin yhden tunnin työpanosta koskeva vaatimus, vaikka pidempi aika olisi laadun kannalta perusteltua. Tulevaisuudessa toteutettavissa tarjouskilpailuissa työterveyshuollon erikoislääkärin rooli tulee myös merkittävästi kasvamaan nykyisestä vaatimustasosta.

SUNBORN SAGA OY:N HAKEMUS ASIASSA 335/07/JH

Hakemus

Sunborn Saga Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Kansaneläkelaitoksen terveys- ja toimeentuloturvaosaston kuntoutusryhmän hankintapäätöksen 17.9.2007 Dnro 16/331/2007 ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Hakija on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Kansaneläkelaitoksen maksamaan sille hyvitysmaksuna 50.000 euroa. Hakija on lisäksi vaatinut arvonlisäverollisten oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 915 eurolla korkoineen.

Hakija on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Hankintayksikkö on hylännyt hakijan Tyk-toimintaa koskevan tarjouksen sen vuoksi, ettei hakijalla ole katsottu olleen Tyk-toimintaan työterveyshuollon erikoislääkärin kelpoisuusehdot täyttävää lääkäriä. Tarjouspyyntö on ollut Tyk-toiminnan henkilöstöltä vaadittavien ominaisuuksien osalta epäselvä.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että tarjouspyynnön liitteenä olleessa Kansaneläkelaitoksen laitosmuotoisen kuntoutuksen standardissa on kuvattu toimintaa koskevat yleiset ja palvelulinjakohtaiset vaatimukset. Tarjouspyynnöstä on käynyt ilmi, että standardin vaatimusten täyttyminen on edellytyksenä tarjouksen hyväksymiselle. Tarjouspyynnössä ei ole mainittu, että tarjouspyynnön liitelomakkeiden palvelulinjakohtaiset edellytykset ovat poikkeamia standardista. Tarjoajaa ja tarjousta koskevat kelpoisuusehdot 3 d ja 4 d sisältävät kysymyksiä ominaisuuksista, jotka on laadun pisteytysmuistiossa luokiteltu lisäpisteitä tuottaviksi ominaisuuksiksi. Tarjouspyynnössä ei ole esitetty, että yhdenkin lomakkeessa mainitun kelpoisuusehdon täyttymättä jääminen tarkoittaa palveluntarjoajan sulkemista tarjouskilpailusta.

Tyk-toiminnan osalta standardissa on määritelty muun ohella, että kuntoutusta toteuttavassa työryhmässä on oltava käytettävissä erikoislääkärin asiantuntemusta. Standardissa ei määritellä sitä, minkä alan erikoislääkärin asiantuntemusta on oltava käytettävissä. Erikoislääkärin erikoistumisala ei näin ollen ole ollut ratkaisevaa. Hakija on ilmoittanut käytössään olevan fysikaalisen lääketieteen ja kuntoutuksen erikoislääkärin. Hakijan tarjous on täyttänyt standardissa asetetut vaatimukset.

Työterveyshuollon erikoislääkäriä koskeva vaatimus tulee esille ensisijaisesti pisteytysmuistiossa ja lomakkeen 4 d kelpoisuusehdoissa. Tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella hakija on saanut sellaisen käsityksen, että työterveyshuollon erikoislääkärin käytöstä saisi lisäpisteitä tarjousten laatuvertailussa ja ettei kyseessä ole ehdoton vaatimus tarjousten hyväksymiselle.

Työterveyshuollon erikoislääkärin roolin tärkeys ei käy riittävällä tavalla ilmi tarjouspyyntöasiakirjoista. Vaatimusta ei mainita lainkaan varsinaisen tarjouspyyntöasiakirjan tekstiosassa tai standardissa. Lisäksi yhden tunnin vaatimukselle on annettu suhteettoman suuri merkitys muihin laatuvaatimuksiin nähden.

Hakijan terveyskylpylän työterveyshuollon erikoislääkäri on jäänyt eläkkeelle keväällä 2007. Mikäli hakija olisi ymmärtänyt työterveyshuollon erikoislääkärin palvelujen merkityksen hankinnassa, hakija olisi ilmoittanut hankkivansa työterveyshuollon erikoislääkärin tehtävät ostopalveluna.

Vastine

Kansaneläkelaitos on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa Sunborn Saga Oy korvaamaan sen asianosaiskulut 500 eurolla.

Tarjouspyynnössä on yksiselitteisesti todettu, että tarjoajien tulee täyttää palvelulinjakohtaiset kelpoisuusehdot tullakseen valituksi. Tarjouspyynnön liitteenä olleessa Kansaneläkelaitoksen laitosmuotoisen kuntoutuksen standardissa on kuvattu toimintaa koskevat yleiset ja palvelulinjakohtaiset vaatimukset. Standardissa on todettu, että moniammatilliseen työryhmään kuuluu lääkäri ja että työryhmässä tulee olla käytettävissä erikoislääkärin asiantuntemusta. Standardin mukaisesti terveydenhuollossa erikoislääkärillä on tarkoitettu lääketieteen lisensiaattia, joka on suorittanut erikoislääkärin tutkinnon ja jolle Terveydenhuollon oikeusturvakeskus on myöntänyt oikeuden toimia erikoislääkärinä. Tarjouspyynnössä vaatimus on vielä tarkennettu koskemaan Tyk-toiminnan osalta työterveyshuollon erikoislääkäriä vähintään yhden tunnin ajaksi.

Tarjoajia on koskenut lomakkeella 3 ilmoitetut ja tarjouksia lomakkeella 4 ilmoitetut kelpoisuusehdot. Tyk-toimintaa koskevalla lomakkeella 4 d on selvästi ilmoitettu, että Tyk-toiminnassa on oltava käytettävissä työterveyshuollon erikoislääkäri tunnin ajan. Palvelulta vaadittavat vähimmäisvaatimukset on näin ollen ilmoitettu tarjouspyynnössä sekä sen liitelomakkeissa.

Hakija on tarjonnut moniammatilliseen työryhmään lääketieteen lisensiaattia ja fysiatrian erikoislääkäriä. Hakijan tarjous ei ole näin ollen täyttänyt asetettuja kelpoisuusehtoja.

Hankintayksiköllä on oikeus määrittää hankittavan palvelun sisältö eli tässä tapauksessa muun muassa palvelua antava henkilökunta. Kansaneläkelaitoksen ammatillisin kuntoutuksen asiantuntijat ovat katsoneet, että Tyk-toiminnassa kuntoutujan pitää saada työterveyshuollon erikoislääkärin palvelua vähintään tunnin ajan. Jos työterveyshuollon erikoislääkärin palveluita on varattu jaksolle yli kolme tuntia, on tästä annettu henkilöstön osalta pisteytyksessä yksi laatupiste lisää.

Asetettu työterveyshuollon erikoislääkärin kelpoisuusehto on ollut objektiivinen ja vaatimus on perustunut tietoon siitä, millaista asiantuntemusta työelämän haasteisiin vastaamaan kykenevältä ammatillisen kuntoutuksen henkilöstöltä nykyään vaaditaan.

Lausunto

Ikaalisten Kylpylä Oy on antanut lausunnon.

Karjalohjan Päiväkumpu Oy, Itä-Suomen Kuntoutuspalvelu Oy, Saarijärven Kylpylä Oy, Taukokangas-säätiö, Pohjois-Karjalan Kuntoutussäätiö, Härmän Kuntoutus Oy, Kuntoutumis- ja liikuntasäätiö Peurunka, Suomen Reumaliitto ry, Kruunupuisto Oy, Rokuan Kuntoutus Oy, Kuntoutussairaalasäätiö Kankaanpää, Hengitysliitto Heli ry, X:n kansalaislahjasäätiö, Miinan Hoitolat Oy, Petrea Säätiö, Invalidisäätiö, Kuntoutussäätiö – Stiftelsen för Rehabilitering, ODL Terveys Oy, Huoltoliitto ry, Reumasäätiö ja Invalidiliitto ry eivät ole käyttäneet niille varattua tilaisuutta lausunnon antamiseen.

Vastaselitys

Sunborn Saga Oy on lausunut antamassaan vastaselityksessä muun ohella seuraavaa.

Hakijan ja Kansaneläkelaitoksen yhteistyö on alkanut vuonna 1980. Kansaneläkelaitoksen on kokemuksensa perusteella tullut ymmärtää, että hakijalla on standardit täyttävä henkilökunta ja toimintaympäristö palvelun suorittamiseksi. Kansaneläkelaitoksen olisi tullut tiedustella hakijalta kelpoisuusehtojen täyttymistä.

HENGITYSLIITTO HELI RY:N HAKEMUS ASIASSA 336/07/JH

Hakemus

Hengitysliitto Heli ry on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Kansaneläkelaitoksen terveys- ja toimeentuloturvaosaston kuntoutusryhmän Tyk-toimintaa koskevan hankintapäätöksen 17.9.2007 Dnro 16/331/2007 ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä.

Hakija on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Hankintayksikkö on sulkenut hakijan Tyk-toimintaa koskevan tarjouksen tarjousvertailun ulkopuolelle sen vuoksi, ettei hakijan tarjoaman palvelun ole katsottu täyttäneen asetettua kelpoisuusehtoa työterveyshuollon erikoislääkärin osalta.

Kansaneläkelaitos on sulkenut 13 avomuotoisesta ja 11 laitosmuotoisesta Tyk-toiminnasta annettua tarjousta tarjousvertailun ulkopuolelle. Hankintayksikkö on hyväksynyt vain 24 laitosmuotoisesta ja 15 avomuotoisesta Tyk-toiminnasta jätettyä tarjousta. Julkisista hankinnoista annetun lain keskeinen tavoite on kilpailun edistäminen ja tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu. Poikkeuksellisen suuri hylkäysprosentti yhden muodollisen sekä laadun ja vaikuttavuuden kannalta merkityksettömän syyn perusteella vääristää kilpailua ja syrjii suurta osaa palvelun tuottajista.

Tarjouspyyntöasiakirjat ovat olleet ristiriitaisia tai ainakin tulkinnanvaraisia. Tyk-toiminnan osalta Kansaneläkelaitoksen laitosmuotoisen kuntoutuksen standardissa on määritelty muun ohella, että kuntoutusta toteuttavassa työryhmässä on oltava käytettävissä erikoislääkärin asiantuntemusta. Standardissa ei määritellä sitä, minkä alan erikoislääkärin asiantuntemusta on käytettävä. Epäselvyyttä tilanteeseen on tuonut myös pisteytyslomakkeen kohdat, joiden mukaan työterveyshuollon erikoislääkärin yhden tunnin palvelusta ei saa lisäpisteitä, mutta yli kolmen tunnin palvelusta saa yhden pisteen ja muun erikoislääkärin yhden tunnin palvelusta myös yhden pisteen. Pätevyysvaatimukset ja pisteytykset ovat olleet helposti ymmärrettävissä väärin. Lisäksi lomakkeessa 4 d, jossa on ollut maininta työterveyshuollon erikoislääkärin käyttämisestä, on todettu, että mikäli lomakkeessa mainitut kelpoisuusehdot eivät täyty, palveluntuottaja voidaan sulkea pois tarjouskilpailusta. Tämä on viitannut harkinnanvaraiseen seikkaan.

Hakija on tarjouksessaan ilmoittanut, että sillä on käytettävissään työterveyshuollon erikoislääkäri yhden tunnin ajan Tyk-toimintaan. Lähtökohtana on ollut, että tarvittava asiantuntemus on käytettävissä toimintakauden alusta lähtien. Hakija on tarjouksessaan esittänyt erikoislääkärin olevan lääketieteen lisensiaatti, joka on käynyt terveydenhuollon pitkän kurssin. Hakija on tulkinnut tämän riittävän vaadituksi pätevyydeksi. Hakija on yrittänyt selvittää mainitun pätevyyden riittävyyttä hankintayksiköltä.

Tyk-toiminnassa keskeinen toimintatapa on moniammatillisen työryhmän käyttö. Tyk-toimintaan sisältyvän tunnin työterveyshuollon erikoislääkärin osuus on alle 0,5 prosenttia koko kurssin kestosta. Työterveyshuollon erikoislääkärin ehdoton vaatimus on ollut perusteeton ja merkityksetön.

Vastine

Kansaneläkelaitos on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa Hengitysliitto Heli ry:n korvaamaan sen asianosaiskulut 500 eurolla.

Tarjouspyynnössä on yksiselitteisesti todettu, että tarjoajien tulee täyttää palvelulinjakohtaiset kelpoisuusehdot tullakseen valituksi. Tarjouspyynnön liitteenä olleessa Kansaneläkelaitoksen laitosmuotoisen kuntoutuksen standardissa on kuvattu toimintaa koskevat yleiset ja palvelulinjakohtaiset vaatimukset. Standardissa on todettu, että moniammatilliseen työryhmään kuuluu lääkäri ja että työryhmässä tulee olla käytettävissä erikoislääkärin asiantuntemusta. Standardin mukaisesti terveydenhuollossa erikoislääkärillä on tarkoitettu lääketieteen lisensiaattia, joka on suorittanut erikoislääkärin tutkinnon ja jolle Terveydenhuollon oikeusturvakeskus on myöntänyt oikeuden toimia erikoislääkärinä. Tarjouspyynnössä vaatimus on vielä tarkennettu koskemaan Tyk-toiminnan osalta työterveyshuollon erikoislääkäriä vähintään yhden tunnin ajaksi.

Tarjoajia on koskenut lomakkeella 3 ilmoitetut ja tarjouksia lomakkeella 4 ilmoitetut kelpoisuusehdot. Tyk-toimintaa koskevalla lomakkeella 4 d on selvästi ilmoitettu, että Tyk-toiminnassa on oltava käytettävissä työterveyshuollon erikoislääkäri tunnin ajan. Palvelulta vaadittavat vähimmäisvaatimukset on näin ollen ilmoitettu tarjouspyynnössä sekä sen liitelomakkeissa.

Hakija on tarjouksessaan esittänyt moniammatilliseen työryhmään kuntoutuslääkäriä, joka on koulutukseltaan lääketieteen lisensiaatti ja jolla on työterveyshuollon erikoistumiskoulutus. Erikoistumiskoulutuksessa ei ole kysymys vaaditusta erikoislääkärin tutkinnosta. Hakijan tarjous ei ole näin ollen täyttänyt asetettuja kelpoisuusehtoja. Vaadittua kelpoisuutta ei voi korvata myöskään hakijan esittämillä muilla ominaisuuksilla.

Hankintayksiköllä on oikeus määrittää hankittavan palvelun sisältö eli tässä tapauksessa muun muassa palvelua antava henkilökunta. Kansaneläkelaitoksen ammatillisin kuntoutuksen asiantuntijat ovat katsoneet, että Tyk-toiminnassa kuntoutujan pitää saada työterveyshuollon erikoislääkärin palvelua vähintään tunnin ajan. Jos työterveyshuollon erikoislääkärin palveluita on varattu jaksolle yli kolme tuntia, on tästä annettu tarjotun henkilöstön pisteytyksessä yksi laatupiste lisää.

Aikaisemmin järjestetyn tarjouskilpailun aikana on ollut riittävää, että työryhmään on kuulunut lääkäri. Hankintayksikkö on kuitenkin halunnut nostaa palvelujen laatutasoa ja yhtenäistää niiden sisältöä. Asetettu työterveyshuollon erikoislääkärin kelpoisuusehto on ollut objektiivinen ja vaatimus on perustunut tietoon siitä, millaista asiantuntemusta työelämän haasteisiin vastaamaan kykenevältä ammatillisen kuntoutuksen henkilöstöltä nykyään vaaditaan. Hankintayksikkö on saanut laitosmuotoista Tyk-toimintaa koskevia tarjouksia 38 palveluntuottajalta, joista 25 on hyväksytty ja 13 hylätty.

Lausunto

Ikaalisten Kylpylä Oy on antanut lausunnon.

Karjalohjan Päiväkumpu Oy, Itä-Suomen Kuntoutuspalvelu Oy, Saarijärven Kylpylä Oy, Taukokangas-säätiö, Pohjois-Karjalan Kuntoutussäätiö, Härmän Kuntoutus Oy, Kuntoutumis- ja liikuntasäätiö Peurunka, Suomen Reumaliitto ry, Kruunupuisto Oy, Rokuan Kuntoutus Oy, Kuntoutussairaalasäätiö Kankaanpää, Hengitysliitto Heli ry, X:n kansalaislahjasäätiö, Miinan Hoitolat Oy, Petrea Säätiö, Invalidisäätiö, Kuntoutussäätiö – Stiftelsen för Rehabilitering, ODL Terveys Oy, Huoltoliitto ry, Reumasäätiö ja Invalidiliitto ry eivät ole käyttäneet niille varattua tilaisuutta lausunnon antamiseen.

Vastaselitys

Hengitysliitto Heli ry on lausunut antamassaan vastaselityksessä muun ohella seuraavaa.

Ottaen huomioon, että hakija on toteuttanut Kansaneläkelaitoksen rahoittamaa Tyk-kuntoutusta alusta alkaen ja saavuttanut toiminnassaan hyvät arvostelut ja saanut siitä kiitettävää palautetta, hakijan tarjouskilpailun ulkopuolelle sulkeminen on ollut kilpailua rajoittavaa, syrjivää ja kohtuutonta.

Hankintayksikkö on hyväksynyt Savonlinnan Kylpylaitos Oy:n yhdeksi Aslak-toiminnan palveluntuottajaksi neuvottelumenettelyn kautta, vaikka Savonlinnan Kylpylaitos Oy:n tarjoamat tilat eivät ole täyttäneet asetettuja vaatimuksia. Hankintayksikkö ei siten ole kohdellut tarjoajia tasapuolisesta.

KIIPULASÄÄTIÖN HAKEMUS ASIASSA 337/07/JH

Hakemus

Kiipulasäätiö on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Kansaneläkelaitoksen terveys- ja toimeentuloturvaosaston kuntoutusryhmän hankintapäätöksen 17.9.2007 Dnro 16/331/2007 ja velvoittaa hankintayksikköä korjaamaan virheellisen menettelynsä. Kiipulasäätiö on lisäksi vaatinut arvonlisäverollisten oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 3.074,40 eurolla korkoineen.

Hakija on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Hankintayksikkö on sulkenut hakijan Tyk-toimintaa koskevat tarjoukset tarjousvertailun ulkopuolelle sen vuoksi, ettei hakijan tarjoaman palvelun ole katsottu täyttäneen tarjoukselle asetettua kelpoisuusehtoa työterveyshuollon erikoislääkärin osalta.

Tarjouspyyntö on ollut työterveyshuollon erikoislääkärin vaatimuksen osalta tulkinnanvarainen. Tarjouspyynnön liitteenä olleen tarjouksen kelpoisuusehtoja koskevan lomakkeen mukaan hankintayksikkö on voinut sulkea palveluntuottajan pois tarjouskilpailusta, mikäli ehdot eivät täyty. Sanamuoto on viitannut ehtojen harkinnanvaraisuuteen. Epäselvyyttä tilanteeseen ovat tuoneet myös pisteytyslomakkeen kohdat, joiden mukaan työterveyshuollon erikoislääkärin palvelusta saa lisäpisteitä. Kansaneläkelaitoksen laitosmuotoisen kuntoutuksen standardissa ei ole esitetty vaatimusta työterveyshuollon erityslääkärin käytöstä, koska standardista ei ilmene, minkä alan erikoislääkärin asiantuntemusta on oltava käytössä. Ehdot on esitetty tarjouspyyntöasiakirjoissa epäselvästi ja tulkinnanvaraisesti

Tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella hakija on saanut sellaisen käsityksen, että työterveyshuollon erikoislääkärin käytöstä saisi lisäpisteitä tarjousten laatuvertailussa ja ettei kyseessä ole ehdoton vaatimus tarjouksen hyväksymiselle.

Työterveyshuollon erikoislääkärin yhden tunnin mittainen työpanos on ollut kokonaisuuden kannalta vähämerkityksellinen. Hakijalla on ollut valmiudet suoriutua hankinnasta ja se pystyy täyttämään myös ehdon työterveyshuollon erikoislääkärin käyttämisestä hankintakauden alkaessa. Oikeuskäytännön mukaan on riittävää, että edellytykset täyttyvät palvelun alkaessa.

Vastine

Kansaneläkelaitos on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa Kiipulasäätiön korvaamaan sen asianosaiskulut 500 eurolla.

Tarjouspyynnössä on yksiselitteisesti todettu, että tarjoajien tulee täyttää palvelulinjakohtaiset kelpoisuusehdot tullakseen valituksi. Tarjouspyynnön liitteenä olleessa Kansaneläkelaitoksen laitosmuotoisen kuntoutuksen standardissa on kuvattu toimintaa koskevat yleiset ja palvelulinjakohtaiset vaatimukset. Standardissa on todettu, että moniammatilliseen työryhmään kuuluu lääkäri ja että työryhmässä tulee olla käytettävissä erikoislääkärin asiantuntemusta. Standardin mukaisesti terveydenhuollossa erikoislääkärillä on tarkoitettu lääketieteen lisensiaattia, joka on suorittanut erikoislääkärin tutkinnon ja jolle Terveydenhuollon oikeusturvakeskus on myöntänyt oikeuden toimia erikoislääkärinä. Tarjouspyynnössä vaatimus on vielä tarkennettu koskemaan Tyk-toiminnan osalta työterveyshuollon erikoislääkäriä vähintään tunnin ajaksi.

Tarjoajia on koskenut lomakkeella 3 ilmoitetut ja tarjouksia lomakkeella 4 ilmoitetut kelpoisuusehdot. Tyk-toimintaa koskevalla lomakkeella 4 d on selvästi ilmoitettu, että Tyk-toiminnassa on oltava käytettävissä työterveyshuollon erikoislääkäri yhden tunnin ajan. Palvelulta vaadittavat vähimmäisvaatimukset on näin ollen ilmoitettu tarjouspyynnössä sekä sen liitelomakkeissa.

Hakija on tarjonnut moniammatilliseen työryhmään kuntoutuslääkäriä, joka on ollut koulutukseltaan lääketieteen lisensiaatti. Hakijan tarjous ei ole näin ollen täyttänyt asetettuja kelpoisuusehtoja. Hakijan esittämä väite siitä, että tarjoajille olisi tullut antaa mahdollisuus täydentää tarjouspyynnön vastaisia tarjouksiaan, on perusteeton.

Hankintayksiköllä on oikeus määrittää hankittavan palvelun sisältö eli tässä tapauksessa muun muassa palvelua antava henkilökunta. Kansaneläkelaitoksen ammatillisin kuntoutuksen asiantuntijat ovat katsoneet, että Tyk-toiminnassa kuntoutujan pitää saada työterveyshuollon erikoislääkärin palvelua vähintään tunnin ajan. Jos työterveyshuollon erikoislääkärin palveluita on varattu jaksolle yli kolme tuntia, on tästä annettu tarjotun henkilöstön pisteytyksessä yksi laatupiste lisää.

Aikaisemmin järjestetyn tarjouskilpailun aikana on ollut riittävää, että työryhmään on kuulunut lääkäri. Hankintayksikkö on kuitenkin halunnut nostaa palvelujen laatutasoa ja yhtenäistää niiden sisältöä. Asetettu työterveyshuollon erikoislääkärin kelpoisuusehto on ollut objektiivinen ja vaatimus on perustunut tietoon siitä, millaista asiantuntemusta työelämän haasteisiin vastaamaan kykenevältä ammatillisen kuntoutuksen henkilöstöltä nykyään vaaditaan. Vaadittua kelpoisuutta ei voi myöskään korvata muilla ominaisuuksilla.

Hankintayksikkö on saanut laitosmuotoista Tyk-toimintaa koskevia tarjouksia 38 palveluntuottajalta, joista 25 on hyväksytty ja 13 hylätty. Hankintayksikkö on siten huolehtinut myös kilpailuin aikaansaamisesta. Hakija on itsekin todennut, että se tarvittaessa kykenisi tarjoamaan työterveyshuollon erikoislääkärin palveluja.

Lausunto

Ikaalisten Kylpylä Oy on antanut lausunnon.

Kajaanin kuntokeskus, Karjalohjan Päiväkumpu Oy, Itä-Suomen Kuntoutuspalvelu Oy, Saarijärven Kylpylä Oy, Taukokangas-säätiö, Pohjois-Karjalan Kuntoutussäätiö, Härmän Kuntoutus Oy, Kuntoutumis- ja liikuntasäätiö Peurunka, Suomen Reumaliitto ry, Kruunupuisto Oy, Rokuan Kuntoutus Oy, Kuntoutussairaalasäätiö Kankaanpää, Hengitysliitto Heli ry, X:n kansalaislahjasäätiö, Miinan Hoitolat Oy, Petrea Säätiö, Invalidisäätiö, Kuntoutussäätiö – Stiftelsen för Rehabilitering, ODL Terveys Oy, Huoltoliitto ry, Reumasäätiö ja Invalidiliitto ry eivät ole käyttäneet niille varattua tilaisuutta lausunnon antamiseen.

Vastaselitys

Kiipulasäätiö on lausunut antamassaan vastaselityksessä muun ohella seuraavaa.

Vaatimus työterveyshuollon erikoislääkärin kuulumisesta työryhmään ei ole ilmennyt Kansaneläkelaitoksen laitosmuotoisen kuntoutuksen standardista, joka on sisältänyt toimintaa koskevat yleiset ja palvelulinjakohtaiset vaatimukset. Hakijan tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön vastainen. Hankintayksikön olisi tullut suhteellisuusperiaatteen mukaisesti käyttää erityistä harkintavaltaa, jotta jäykkä päätöksentekomekanismi ei olisi johtanut tarjoajien epätasapuoliseen ja syrjivään kohteluun.

IMATRAN KYLPYLÄ OY:N HAKEMUS ASIASSA 338/07/JH

Hakemus

Imatran Kylpylä Oy on ensisijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Kansaneläkelaitoksen terveys- ja toimeentuloturvaosaston kuntoutusryhmän hankintapäätöksen 17.9.2007 Dnro 16/331/2007 ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Imatran Kylpylä Oy on toissijaisesti vaatinut, että Kansaneläkelaitos velvoitetaan maksamaan hakijalle hyvitysmaksuna 420.000 euroa. Lisäksi Imatran Kylpylä Oy on vaatinut arvonlisäverottomien oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 7.591 eurolla korkoineen.

Hakija on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Hankintayksikkö on sulkenut hakijan tarjoukset tarjouskilpailun ulkopuolelle virheellisin perustein ja suhteellisuusperiaatteen vastaisesti katsoessaan asetettujen kelpoisuusehtojen jääneen täyttymättä. Hankintayksikkö on menetellyt edelleen virheellisesti hyväksyessään kaksi tarjoajaa hankintamenettelyyn, vaikka hankintayksikkö on aluksi katsonut myös kyseisten tarjousten osalta kelpoisuusehtojen puuttuvan.

Hankintayksikkö on katsonut, etteivät hakijan tarjoukset täytä työryhmän jäsenten ja muiden erityistyöntekijöiden pätevyyteen liittyvää kelpoisuusehtoa, kun erityistyöntekijänä toimiva sosiaalityöntekijä on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri pääaineenaan sosiaalipsykologia. Tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan kelpoisuusvaatimuksena sosiaalityötekijän tehtäviin on ollut ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä.

Hakija on tarjouksessaan esittänyt henkilökunnan täyttävän asetetut vaatimukset ja olevan standardin mukaisen. Hakija on tarjouksessaan ilmoittanut palveluksessaan olevan sosiaalityöntekijän suorittaneen yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon pääaineena sosiaalipsykologia. Kyseinen työtekijä on myös pätevä sosiaalityöntekijä suoritettuaan sosiaalityön pätevöitymiskoulutuksen. Pätevöitymistodistusta ei ole esitetty tarjouksessa, mutta tarjouksessa on muutoin kirjallisesti ilmoitettu työntekijöiden täyttävän kelpoisuusedellytykset.

Hankintayksikkö on 3.7.2007 pyytänyt hakijalta lisäselvitystä henkilöstön epäselvistä koulutustiedoista. Lisäselvityspyynnössä ei ole kuitenkaan esitetty, miltä osin tarjous olisi ollut puutteellinen. Hakija on täsmennyksessään lisännyt tietoja henkilöstöstään, mutta ei ole huomannut toimittaa sosiaalityöntekijän pätevöitymistodistusta, kun sitä ei ole nimenomaisesti pyydetty ja kun hakija on tarjouksessaan ilmoittanut vaatimusten täyttyvän.

Hankintayksikkö on katsonut kaksi muuta tarjousta asetettujen kelpoisuusehtojen vastaiseksi, mutta hyväksynyt tarjoukset kuitenkin hankintapäätöksen tekemisen jälkeen. Suomen Reumaliitto ry:n Kuntoutuskeskus Apilan tarjous on ollut kurssien jaksotuksen osalta kelpoisuusehtojen vastainen ja Savonlinnan Kylpylaitos Oy on tarjonnut liian pientä kuntosalia. Hankintayksikkö on kuitenkin hyväksynyt myöhemmin Suomen Reumaliitto ry:n tarjouksen ja neuvotellut Savonlinnan Kylpylaitos Oy:n kanssa. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus edellyttää, että hankintayksikkö olisi neuvotellut vastaavalla tavalla myös hakijan kanssa.

Tarjoajien kelpoisuuden arvioinnissa on otettava huomioon suhteellisuus- ja syrjimättömyysperiaatteet. Edellä mainittujen perusteella on riittävää, että tarjoaja vahvistaa kelpoisuusehtojen täyttymisen tarjouksessaan, vaikka henkilöstö olisi käytettävissä vasta sopimusajan alussa.

Yhden pätevöitymistodistuksen pois jääminen tarjouksesta ei ole riittävä peruste tarjouksen hylkäämiselle. Hankintayksikön ratkaisu on ollut äärimmäisen muodollinen eikä siinä ole otettu huomioon suhteellisuusperiaatetta.

Vastine

Kansaneläkelaitos on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa Imatran Kylpylä Oy:n korvaamaan sen asianosaiskulut 500 eurolla.

Tarjouspyynnössä on yksiselitteisesti todettu, että tarjoajien tulee täyttää palvelulinjakohtaiset kelpoisuusehdot tullakseen valituksi. Tarjoajia on koskenut lomakkeella 3 ilmoitetut ja tarjouksia lomakkeella 4 ilmoitetut kelpoisuusehdot. Lomakkeella 4 on ilmoitettu, että kuntoutuspalvelun toteuttamiseen osallistuvien moniammatillisen työryhmän jäsenten ja muiden erikoistyöntekijöiden on täytettävä standardissa mainitut pätevyysedellytykset. Pätevyysedellytykset on tullut lisäksi todentaa lomakkeilla 5 b–5 d. Kansaneläkelaitoksen standardissa on määritelty sosiaalityöntekijän kelpoisuusvaatimukset. Hakija on tarjouksensa lomakkeella 4 c ilmoittanut kelpoisuusedellytysten täyttyvän henkilöstön osalta.

Hakija on tarjouksensa lomakkeella 5 c esittänyt sosiaalityöntekijäksi yhteiskuntatieteiden maisteria. Muuta tietoa sosiaalityöntekijän koulutuksesta ei ole esitetty. Tarjous on jäänyt sosiaalityöntekijän koulutuksen osalta epäselväksi sen suhteen, sisältyykö suoritettuun tutkintoon standardissa vaadittuja pääaineopintoja sosiaalityössä tai onko sen lisäksi suoritettu vaaditut opinnot sosiaalityössä. Tästä syystä hankintayksikkö on pyytänyt hakijalta tarkennusta sosiaalityöntekijän koulutustietoihin. Tarkennuspyynnössä on viitattu pätevyysvaatimuksiin eikä pyynnön merkitys ole voinut jäädä hakijalle epäselväksi.

Hakijan toimittamasta selvityksestä on ilmennyt, että hakijan esittämän yhteiskuntatieteiden maisterin pääaineena on ollut sosiaalipsykologia. Hakijan tarjous ei ole näin ollen täyttänyt asetettua kelpoisuusehtoa.

Kelpoisuusehtojen asettamisessa on otettu huomioon hankinnan luonne ja se, että vaatimukset ovat olleet järkevässä suhteessa hankinnan laatuun nähden. Vaatimus sosiaalityöntekijän pätevyydestä on ollut suhteellisuusperiaatteen mukainen. Asetettu sosiaalityöntekijän kelpoisuusehto on ollut objektiivinen ja vaatimus on perustunut tietoon siitä, millaista asiantuntemusta ja koulutusta kuntoutuksen haasteisiin vastaamaan kykenevältä kuntoutushenkilöstöltä nykyään vaaditaan.

Hankintayksiköllä on oikeus määrittää hankittavan palvelun sisältö eli tässä tapauksessa muun muassa palvelua antava henkilökunta. Hankintayksikön sosiaalityöntekijöille asettama kelpoisuusvaatimus on samansisältöinen sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa laissa (272/2005) asetettujen vaatimusten kanssa.

Hakijan tarjousta ei ole hylätty vähäisen puutteen vuoksi. Sosiaalityöntekijä on käsillä olevissa kuntoutuspalveluissa keskeinen ammattihenkilö, jonka työpanos on kuntoutukselle asetettujen laatu- ja vaikuttavuusvaatimusten täyttymisen kannalta merkittävä. Tarjoajien tasapuolisen kohtelun vaatimus edellyttää, että asetetut vaatimukset koskevat samalla tavalla kaikkia tarjoajia. Hakijan olisi tullut antaa riittävä selvitys kelpoisuusehtojen täyttymisestä jo tarjouksessa tai viimeistään pyydetyssä lisäselvityksessä.

Suomen Reumaliitto ry:n Tyk-toimintaa koskevasta tarjouksesta on jäänyt täyttämättä kohta, joka on koskenut toteutettavia kuntoutusvuorokausia ja -jaksoja. Tarjouksesta ei ole voinut todentaa, vastaako tarjottu palvelu tältä osin Kansaneläkelaitoksen standardissa edellytettyä ja tarjous on hylätty. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on määritelty vaadittujen palvelujaksojen kestot ja lukumäärät yksiselitteisesti. Palvelun toteuttamiselle on tarjouspyyntöasiakirjoissa jätetty kuitenkin paljon valinnanvaraa jaksotusten määrien ja pituuksien osalta. Suomen Reumaliitto ry:n tarjous on täyttänyt muilta osin asetetut kelpoisuusehdot.

Hankintayksikkö on käsitellyt Suomen Reumaliitto ry:n tarjouksen uudelleen oikaisupyynnön johdosta ja todennut, että tarjouksen virhe on ollut vähäinen ja ettei virheessä ole ollut kyse toiminnan sisällön, vaikuttavuuden tai turvallisuuden kannalta olennaisista puutteista taikka tarjousvertailussa arvioitavista seikoista. Hankintayksikkö on päättänyt pyytää suhteellisuusperiaatetta noudattaen puuttuvat tiedot jälkikäteen. Suomen Reumaliitto ry:n myöhemmin toimittamien palvelun toteuttamisen vuorokausi- ja jaksotustietojen jälkeen tarjous on hyväksytty. Sama virhe on ollut myös Suomen Reumaliitto ry:n Aslak-kursseja koskevassa tarjouksessa ja sanottu tarjous on kuitenkin hyväksytty suoraan. Hankintayksikkö on menetellyt johdonmukaisesti hyväksyessään myös Suomen Reumaliitto ry:n Tyk-toimintaa koskevan tarjouksen.

Hankintayksikkö on neuvotellut Savonlinnan Kylpylaitos Oy:n kanssa opettajien ammattiryhmän laitosmuotoisten Aslak-kurssien osalta. Savonlinnan Kylpylaitos Oy:n tarjousta ei ole hyväksytty Tyk-toiminnan osalta. Tarjouskilpailussa ei ole saatu hankittua opetusalalle soveltuvia Aslak-kurssien palveluntuottajia ja sanotulla palveluntuottajalla on ollut erityisosaamista kyseisen ammattiryhmän Aslak-kuntoutuksesta. Neuvottellulle lisähankinnasta Savonlinnan Kylpylaitos Oy:n kanssa on ollut objektiivinen, perusteltu ja hyväksyttävä syy.

Lausunto

Ikaalisten Kylpylä Oy on antanut lausunnon.

Savonlinnan Kylpylaitos Oy on antanut lausunnon.

Kiipulasäätiö on todennut antamassaan lausunnossa muun ohella seuraavaa.

Tarjouspyyntöasiakirjat ovat olleet ristiriitaiset ja tulkinnanvaraiset. Tarjouspyyntöasiakirjoista ei ole selvinnyt, mitkä kriteerit ovat olleet ehdottomia edellytyksiä tarjouksen hyväksymiselle ja millä seikoilla on vastaavasti ollut merkitystä tarjousten vertailussa.

Hankintalain mukaista ei ole sulkea tarjoajaa tarjouskilpailun ulkopuolelle kuntoutuksen laadun kannalta vähämerkityksellisen muodollisen syyn perusteella. Hankintayksikön harkintavalta tarjoajan kelpoisuuden arvioinnissa on laajempaa kuin tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuuden arvioimisessa. Hankintayksikön olisi tullut suhteellisuusperiaatteen mukaisesti selvittää muilla tekijöillä tarjouksen kelpoisuus.

Reumasäätiö on vaatinut antamassaan lausunnossa hakemuksen hylkäämistä ja hakijan velvoittamista korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 4.100,73 eurolla korkoineen.

Reumasäätiö on todennut muun ohella, että hakija ei ole lisäselvityspyynnöstä huolimatta toimittanut selvitystä sosiaalityöntekijänsä pätevyydestä. Hankintayksikkö on menetellyt oikein sulkiessaan hakijan tarjouksen tarjouskilpailun ulkopuolelle puuttuvan kelpoisuuden vuoksi. Kelpoisuusvaatimukset ovat kohdistuneet kaikkiin tarjoajiin tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Kelpoisuusvaatimuksilla ei ole pyritty sulkemaan ketään tarjoajaa tarjouskilpailun ulkopuolelle.

Healthlake Oy, Hengitysliitto Heli ry, Hopeaniemi Oy, Sunborn Saga Oy, Kyyhkylä-säätiö, Norrvalla Folkhälsan Ab, Karjalohjan Päiväkumpu Oy, Itä-Suomen Kuntoutuspalvelu Oy, Saarijärven Kylpylä Oy, Taukokangas-säätiö, Pohjois-Karjalan Kuntoutussäätiö, Härmän Kuntoutus Oy, Kuntoutumis- ja liikuntasäätiö Peurunka, Suomen Reumaliitto ry, Kruunupuisto Oy, Rokuan Kuntoutus Oy, Kuntoutussairaalasäätiö Kankaanpää, X:n kansalaislahjasäätiö, Miinan Hoitolat Oy, Petrea Säätiö, Invalidisäätiö, Kuntoutussäätiö – Stiftelsen för Rehabilitering, ODL Terveys Oy, Huoltoliitto ry, Invalidiliitto ry ja Rokuan Kuntoutus Oy eivät ole käyttäneet niille varattua tilaisuutta lausunnon antamiseen.

Vastaselitys

Imatran Kylpylä Oy on lausunut antamassaan vastaselityksessä muun ohella seuraavaa.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa arvioidessaan tarjoajien kelpoisuutta. Hankintayksiköllä ei ole velvollisuutta hylätä tarjousta kelpoisuusehtojen puuttumisen vuoksi. Suhteellisuusperiaatteen mukaan hankintayksiköllä ei olisi tässä tapauksessa ollut oikeutta jättää hakijan tarjousta tarjousvertailun ulkopuolelle.

Hankintayksikkö on hyväksynyt Suomen Reumaliitto ry:n tarjouksen hankintapäätöksen tekemisen jälkeen saadun selvityksen perusteella. Hankintayksikön olisi tullut pyytää riittävä selvitys myös hakijalta, jotta tarjoajia olisi kohdeltu syrjimättömästi.

Lisävastine

Kansaneläkelaitos on lausunut antamassaan lisävastineessa muun ohella seuraavaa.

Kaikki poissulkemiset on tehty sen vuoksi, etteivät tarjoajat tai tarjoukset ole täyttäneet tarjouspyynnössä ilmoitettuja vähimmäisvaatimuksia.

Kansaneläkelaitoksen järjestämän kuntoutuksen tulee olla hyvän kuntoutuskäytännön mukaista ja perustua eritysasiantuntemukseen ja -osaamiseen. Vaatimusten täyttäminen edellyttää muun muassa sitä, että kuntoutusta antavalla henkilöstöllä on asianmukainen koulutus. Tarjouskilpailusta poissulkemiset on tehty sillä perusteella, etteivät tarjoajat ole täyttäneet tarjouspyynnössä ilmoitettuja vähimmäisvaatimuksia. Tarjouspyynnön mukaisen tarjouksen tehneen kannalta on syrjivää, jos tarjousten vertailuun otetaan sellainen tarjous, joka ei vastaa tarjouspyyntöä.

Hyvitysmaksua koskeva vaatimus on hylättävä, koska hankintayksikkö on tehnyt valittujen palveluntuottajien kanssa puitesopimukset. Uusia palveluntuottajia voidaan ottaa tarvittaessa mukaan järjestelyyn kesken sopimuskauden. Reaalikeinot ovat siten vielä käytettävissä.

MARKKINAOIKEUDEN VÄLIAIKAISTA KIELTOA KOSKEVA RATKAISU

Markkinaoikeus on asiassa 338/07/JH hylännyt 24.10.2007 antamallaan päätöksellä hakijan väliaikaista oikeussuojaa koskevan vaatimuksen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Sovellettavat säännökset

Hankintamenettely on aloitettu ennen 1.6.2007. Asiaan sovelletaan siten julkisista hankinnoista annetun lain 1505/1992 (jäljempänä hankintalaki) säännöksiä sellaisina kuin ne olivat julkisista hankinnoista annetun lain 348/2007 tullessa voimaan.

Kysymyksessä oleva hankinta koskee kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun asetuksen (380/1998) liitteessä B lueteltujen toissijaisten palvelujen pääluokkaan 25 (terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut) kuuluvia kuntoutuspalveluita. Hankintamenettelyyn sovelletaan siten hankinta-asetuksen 3 §:n 2 momentin mukaisesti vain asetuksen jälki-ilmoitusta ja teknisiä eritelmiä koskevia säännöksiä.

Hakemuksen tutkiminen asiassa 334/07/JH

Hankintayksikkö on esittänyt, että Savonlinnan Kylpylaitos Oy:n hakemus tulee jättää tutkimatta myöhässä saapuneena, koska hakija on vasta 7.11.2007, eli hakemuksen tekemiselle varatun määräajan jälkeen, toimittanut markkinaoikeudelle sellaisen hakemuksen, jolla asia on voinut tulla vireille markkinaoikeudessa.

Hankintalain 9 b §:n 2 momentin mukaan hakemus markkinaoikeudelle on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon tarjouskilpailun ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuteen (hakemusosoitus). Asian käsittelyyn markkinaoikeudessa sovelletaan hankintalain 9 a §:n 4 momentin mukaan muutoin hallintolainkäyttölakia, jollei hankintalaissa toisin säädetä.

Hallintolainkäyttölain 23 §:n 1 momentin mukaan valituskirjelmässä on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi sekä perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Hallintolainkäyttölain 28 §:n 1 momentin mukaan, jos valitus on puutteellinen, valittajalle on varattava tilaisuus täydentää sitä, jollei täydentäminen ole asian käsittelyn kannalta tarpeetonta. Pykälän 2 momentin mukaan valittajalle on annettava valituksen täydentämistä varten kohtuullinen määräaika ja samalla ilmoitettava, millä tavoin valitus on puutteellinen.

Hakija on saanut tiedon tarjouskilpailusta sulkemisestaan hakemusosoituksineen 29.9.2007. Hakija on 12.10.2007 markkinaoikeudelle toimittamassaan hakemuksessa sekä sen kahdessa liitteessä yksilöinyt hakemuksensa koskevan Kansaneläkelaitoksen terveys- ja toimeentuloturvaosaston kuntoutusryhmän päätöstä 17.9.2007 Dnro 16/331/2007, jolla hakijan tarjous on suljettu tarjousvertailun ulkopuolelle. Hakemuksessa on vaadittu hakijan tarjousvertailun ulkopuolelle sulkemisen perumista ja hakemukseen on oheistettu Kansaneläkelaitoksen hakijalle toimittamat ilmoitus hakijan tarjouksen hylkäämisestä sekä perustelut tarjousvertailun ulkopuolelle jätettävien tarjousten hylkäämiselle. Hakemuksessa on vielä todettu, että vaatimusten perusteet ja tarvittavat asiakirjat toimitetaan markkinaoikeudelle myöhemmin.

Markkinaoikeus on 26.10.2007 varannut hakijalle hallintolainkäyttölain 28 §:n mukaisen tilaisuuden täydentää hakemustaan vaatimusten sekä niiden perusteiden osalta. Hakija on toimittanut hakemuksen täydennyksen markkinaoikeudelle 9.11.2007. Täydennyksestä on ilmennyt vaatimukset hankintapäätöksen kumoamisesta ja hakijan mukaan ottamisesta tarjouskilpailuun sekä vaatimusten perusteet.

Markkinaoikeus toteaa, että hallintolainkäytössä valituskirjelmän sisältövaatimukset ovat niukat ja niitä on oikeuskäytännössä myös sovellettu melko joustavasti. Markkinaoikeus katsoo, että hakijan hakemuksesta 12.10.2007 on jo käynyt ilmi, mitä tarjouskilpailua ja hankintapäätöstä hakemus koskee. Hakemuksesta on vielä käynyt ilmi hakijan haluavan muutosta Kansaneläkelaitoksen päätökseen, jolla se on suljettu Tyk-toimintaa koskevan tarjousvertailun ulkopuolelle. Markkinaoikeus katsoo, että 12.10.2007 markkinaoikeudelle toimitetussa hakemuksessa on riittävällä tavalla ilmoitettu hallintolainkäyttölain 23 §:n 1 momentissa edellytetyt seikat hakemuksen vireille tulemiseksi ja että hakemus on näin ollen ajoissa saapuneena tutkittava.

Hankintamenettely

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon hankintalain 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Tarjouspyyntö

Healthlake Oy, Savonlinnan Kylpylaitos Oy, Sunborn Saga Oy, Hengitysliitto Heli ry ja Kiipulasäätiö ovat esittäneet tarjouspyynnön olleen epäselvä, kun tarjouspyynnöstä tai sen liiteasiakirjoista ei ole ilmennyt Tyk-toimintaan osallistuvalta henkilöstöltä vaadittavat ominaisuudet riittävän selkeällä tavalla tai se, että asetetut edellytykset olisivat olleet ehdottomia tarjouksen hyväksymiselle.

Tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi tarjousten valintaan vaikuttavat seikat ja hankinnan kohde tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Tarjouspyynnön liitteenä olleella lomakkeella 4 d ”Tarjousta koskevat kelpoisuusehdot” on todettu, että mikäli sanotussa lomakkeessa mainitut kelpoisuusehdot eivät täyty, palveluntuottajan tarjous voidaan sulkea pois tarjouskilpailusta. Lomakkeella on muun ohella tiedusteltu, onko tarjoajalla käytettävissä Tyk-toimintaan työterveyshuollon erikoislääkäri yhteensä yhden tunnin ajaksi. Tarjoajan on tullut ilmoittaa vastauksensa tarjouspyynnön liitteenä olleella lomakkeella 5 d ”kuntoutuksen toteuttaminen”, jossa on kohdat muun ohella ammatillisen työryhmän ammattinimikkeille, koulutuksen esittämiselle erityisaloineen, koulutuksen määrälle sekä tunneille.

Tarjouspyynnön liitteenä olleen standardin Tyk-toimintaa koskevassa osiossa 3.3.2 sivulla 56 on todettu moniammatilliseen työryhmään kuuluvan muun ohella lääkärin. Kohdassa on vielä todettu moniammatillisen työryhmän henkilöstön pätevyysvaatimusten ilmoitetun standardin luvussa VII. Standardin luvussa VII on käsitteiden osalta todettu, että erikoislääkärillä on erikoislääkärin tutkinnon ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen myöntämä oikeus toimia erikoislääkärinä. Erikoislääkäriltä on todettu vaadittavan vielä lääketieteen lisensiaatin tutkinnon jälkeen erikoislääkärin koulutus, joka on ammatillinen jatkotutkinto. Kohdassa on samoin selostettu tarkemmin erikoislääkärin koulutusta sekä viitattu asiaa koskevaan lainsäädäntöön. Kohdassa on myös määritelty, mitä lääketieteen lisensiaatilla tarkoitetaan.

Edellä lausuttuun nähden markkinaoikeus toteaa jo tarjouspyynnön lomakkeessa 4 d yksiselitteisesti esitetyn, että tarjoajilla on tullut olla Tyk-toiminnassa käytössään vähintään yhden tunnin ajan työterveyshuollon erikoislääkärin palveluja. Tarjouspyynnöstä on lisäksi sen sanamuodon perusteella ilmennyt, että Tyk-toimintaa koskevilla lomakkeilla 3 d ja 4 d esitettyjen ehtojen on täytyttävä, jotta tarjous voitaisiin hyväksyä. Erikoislääkärin vaatimus sekä se, mitä erikoislääkärillä on tarkoitettu, on puolestaan käynyt ilmi tarjouspyynnön liitteenä olleesta standardista. Asiassa ei ole merkitystä sillä, mitä muiden palvelulinjojen osalta on edellytetty tai mitä aikaisempien kilpailutusten yhteydessä on Tyk-toimintaan liittyen edellytetty. Asiaa ei anna aihetta arvioida toisin myöskään se, mitä Tyk-toiminnan osalta palvelulinjakohtaisesta pisteytysmuistiosta 2 d on todettu siitä, että mikäli Tyk-toimintaan on varattu työterveyshuollon erikoislääkärin tunteja yli kolme tuntia, saa tarjoaja tästä yhden pisteen.

Edellä lausuttuun nähden markkinaoikeus katsoo, ettei tarjouspyynnön voida todeta olleen Tyk-toimintaan liittyvän työterveyshuollon erikoislääkärin vaatimuksen osalta siten epäselvä, ettei se olisi ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Työterveyshuollon erikoislääkäriä koskevat vaatimukset

Kansaneläkelaitos on sulkenut Healthlake Oy:n, Savonlinnan Kylpylaitos Oy:n, Sunborn Saga Oy:n, Hengitysliitto Heli ry:n ja Kiipulasäätiön Tyk-toimintoja koskevat tarjoukset tarjousvertailun ulkopuolelle sillä perusteella, etteivät tarjoukset ole sisältäneet Tyk-toimintaan työterveyshuollon erikoislääkäriä.

Healthlake Oy, Savonlinnan Kylpylaitos Oy, Sunborn Saga Oy, Hengitysliitto Heli ry ja Kiipulasäätiö ovat esittäneet, että vaatimus työterveyshuollon erikoislääkärin osallistumisesta tunnin ajaksi Tyk-toimintaan on ollut suhteellisuusperiaatteen vastainen ja kohtuuton. Healthlake Oy, Savonlinnan Kylpylaitos Oy, Sunborn Saga Oy, Hengitysliitto Heli ry ja Kiipulasäätiö ovat lisäksi esittäneet, että palveluntarjoajilla on ollut riittävä kelpoisuus hankinnasta suoriutumiseen ja tarjousvertailun ulkopuolelle jättäminen on ollut tältä osin kohtuutonta.

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että sisällöltään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen hylkääminen ei ole ainoastaan hankintayksikön oikeus, vaan hankintayksikkö on tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi velvollinen hylkäämään tarjouspyynnön vastaisen tarjouksen silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä on edellytetty edellä kuvatulla tavalla, että Tyk-toiminnassa kuntoutukseen osallistuu työterveyshuollon erikoislääkäri vähintään yhden tunnin ajan. Markkinaoikeus toteaa, että vaikkakin hankintayksikkö on tarjouspyynnössään esittänyt vaatimuksen työterveyshuollon erikoislääkärin osallistumisesta Tyk-kuntoutustoimintaan liittyneen tarjouksen kelpoisuuteen, on mainittu edellytys liittynyt hankinnan kohteen määrittelyyn ja siten tarjouksen sisältöön eikä sen selvittämiseen, onko tarjoajalla taloudellisia tai teknisiä edellytyksiä suoriutua hankinnasta. Mainittu vähimmäisedellytys on käynyt tarjouspyynnöstä ilmi niin selkeästi, ettei asiassa ole merkitystä hankintayksikön sinällään virheellisesti esittämällä seikalla, että edellytys olisi liittynyt tarjouksen kelpoisuusarviointiin.

Hankintayksikön harkintavaltaan kuuluu hankinnan kohteen

määrittäminen. Palveluntuottajaa koskeva vaatimus työterveyshuollon erikoislääkärin osallistumisesta Tyk-toimintaan on tarjouspyynnön sanamuodon mukaan asetettu valinnan edellytykseksi. Sanottu vaatimus on ollut tasapuolinen ja syrjimätön. Kaikilla palveluntarjoajilla on ollut lisäksi mahdollisuus täyttää vaatimus, kun tarjouspyynnössä on todettu olevan riittävää, että tarjoaja antaa luotettavan selvityksen ehtojen täyttymisestä viimeistään 1.1.2008 mennessä.

Tarjoaja kantaa vastuun tarjouksensa sisällöstä ja siitä, että tarjouksesta käyvät riittävällä tavalla ilmi hankintayksikön tarjouspyynnössään edellyttämät seikat. Healthlake Oy, Savonlinnan Kylpylaitos Oy, Sunborn Saga Oy, Hengitysliitto Heli ry ja Kiipulasäätiö eivät ole tarjouksissaan ilmoittaneet käytössään olevan työterveyshuolloin erikoislääkäriä tai esitetty lääkäri ei ole täyttänyt koulutukselle asetettua vaatimusta. Tarjouksissa ei ole myöskään annettu selvitystä siitä, että tarjoajilla olisi tai tulisi viimeistään hankintakauden alkaessa olemaan käytössään Tyk-toimintaan työterveyshuollon erikoislääkärin palveluja.

Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että hankintasäännösten mukaisen tarjouskilpailun perusperiaatteena on hankintayksikölle jätettyjen tarjousten lopullisuus. Tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu edellyttää, että yhdellekään tarjoajalle ei lähtökohtaisesti anneta mahdollisuutta parantaa tarjoustaan tarjousten jättämiselle varatun määräajan jälkeen. Hankintayksiköllä ei ole näin ollen ollut velvollisuutta varata hakijoille tilaisuutta täydentää tarjouksiaan puheena olevilta osin eikä liioin oikeutta ottaa tarjouksia arvioitaessa huomioon muita kuin saaduista tarjouksista ilmeneviä seikkoja.

Edellä lausuttuihin nähden markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikön voida todeta menetelleen hankintamenettelyä koskevien oikeusohjeiden vastaisesti jättäessään Healthlake Oy:n, Savonlinnan Kylpylaitos Oy:n, Sunborn Saga Oy:n, Hengitysliitto Heli ry:n ja Kiipulasäätiön tarjouspyynnön vastaiset Tyk-toimintaa koskevat tarjoukset tarjousvertailun ulkopuolelle.

Sosiaalityöntekijän vaatimukset

Imatran Kylpylä Oy on esittänyt hankintayksikön menetelleen virheellisesti jättäessään sen tarjoukset tarjousvertailun ulkopuolelle.

Kuten edellä on todettu, oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että sisällöltään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen hylkääminen ei ole ainoastaan hankintayksikön oikeus, vaan hankintayksikkö on tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi velvollinen hylkäämään tarjouspyynnön vastaisen tarjouksen silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on jättänyt tarjousvertailun ulkopuolelle Imatran Kylpylä Oy:n laitosmuotoista tules-kurssia, tule-oireisten laitosmuotoista elämänhallintakurssia, laitosmuotoista Aslak-kurssia ja laitosmuotoista Tyk-toimintaa koskevat tarjoukset perustellen tätä sillä, ettei sosiaalityöntekijäksi ilmoitetun henkilön koulutus ole täyttänyt tarjouspyynnössä esitettyjä vaatimuksia.

Tarjouspyynnön liitteenä olleessa standardissa on sivulla 75 todettu kelpoisuusvaatimuksena sosiaalityöntekijän tehtäviin kuntoutustutkimuksissa, kuntoutustarveselvityksissä, Tyk-toiminnassa, ja Aslak-kursseissa olevan ylemmän korkeakoulututkinnon, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä. Tältä osin standardissa on vielä viitattu sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annettuun lakiin. Sosionomin osalta standardissa on todettu, että Tules-kursseissa ja yksilöllisissä kuntoutusjaksoissa sosiaalityöntekijänä voi toimia myös sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksessa AMK:n tutkinnon suorittanut sosionomi.

Markkinaoikeus toteaa työterveyshuollon erikoislääkärin vaatimuksen osalta edellä esitetyin tavoin, että vaikka hankintayksikkö on tarjouspyynnössään esittänyt vaatimuksen sosiaalityöntekijän koulutuksesta liittyvän tarjouksen kelpoisuuteen, mainittu edellytys on liittynyt hankinnan kohteen määrittelyyn ja siten tarjouksen sisältöön eikä sen selvittämiseen, onko tarjoajalla taloudellisia tai teknisiä edellytyksiä suoriutua hankinnasta. Mainittu vähimmäisedellytys on käynyt tarjouspyynnöstä ilmi niin selkeästi, ettei asiassa ole merkitystä hankintayksikön sinällään virheellisesti esittämällä seikalla, että edellytys olisi liittynyt tarjouksen kelpoisuusarviointiin.

Palveluntuottajaa koskeva vaatimus sosiaalityöntekijän koulutuksesta on edellä todetusti tarjouspyynnön sanamuodon mukaan asetettu tarjouksen valinnan edellytykseksi. Ottaen huomioon hankinnan kohteen sanottu vaatimus ei ole ollut tarjoajia syrjivä tai epätasapuolinen. Kaikilla palveluntarjoajilla on ollut lisäksi mahdollisuus täyttää vaatimus, kun tarjouspyynnössä on todettu olevan riittävää, että tarjoaja antaa luotettavan selvityksen ehtojen täyttymisestä viimeistään 1.1.2008 mennessä.

Imatran Kylpylä Oy on tules-kurssia, tule-oireisten laitosmuotoista elämänhallintakurssia, laitosmuotoista Aslak-kurssia ja laitosmuotoista Tyk-toimintaa koskevissa tarjouksissaan ilmoittanut sosiaalityöntekijäksi henkilön, jolla on yhteiskuntatieteiden maisterin koulutus, ja joka on lisäksi työnohjaaja ja TRO.

Hankintayksikkö on 3.7.2007 päivätyllä lisäselvityspyynnöllä pyytänyt Imatran Kylpylä Oy:tä tarkentamaan epäselvästi ilmoittamiensa ammattihenkilöiden koulutustiedot. Selvityspyynnössä on mainittu ammattihenkilöistä muun ohella sosiaalityöntekijä sekä viitattu ammattihenkilöiden pätevyysvaatimuksiin Kansaneläkelaitoksen laitosmuotoisen kuntoutuksen standardissa. Imatran Kylpylä Oy on antamassaan täsmennyksessä esittänyt sosiaalityöntekijän olevan yhteiskuntatieteiden maisteri pääaineena sosiaalipsykologia. Lisäksi täydennyksessä on ilmoitettu sosiaalityöntekijän olevan työnohjaaja (AMK) sekä toiminnallisten ryhmätyömenetelmien ohjaaja (TRO).

Markkinaoikeus toteaa, että Imatran Kylpylä Oy:n tarjouksesta on ilmennyt sosiaalityöntekijällä olevan yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto. Tarjouksesta ei ole sen sijaan ilmennyt, onko sosiaalityöntekijällä suoritettuna tarjouspyynnösssä edellytetyt pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä. Imatran Kylpylä Oy on tarjouksen täsmennyksessään ilmoittanut, että pääaineopinnot on suoritettu sosiaalipsykologiassa.

Markkinaoikeus katsoo, että selvityksen perusteella sosiaalityöntekijäksi ilmoitetulla henkilöllä ei ole ollut tarjouspyynnössä vaadittua tutkintoa eikä häntä ole voitu ylemmästä tutkinnostaan huolimatta rinnastaa koulutukseltaan myöskään Tules-kursseissa ja yksilöllisissä kuntoutusjaksoissa edellytettyyn AMK-tutkinnon suorittaneeseen sosionomiin.

Markkinaoikeus katsoo edellä lausuttuun nähden, että hankintayksikön ei voida katsoa menetelleen virheellisesti jättäessään Imatran Kylpylä Oy:n sosiaalityöntekijän koulutuksen osalta tarjouspyynnön vastaiset tarjoukset valitsematta.

Tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu

Imatran Kylpylä Oy on esittänyt hankintayksikön menetelleen virheellisesti ja muita tarjoajia kohtaan epätasapuolisesti ja syrjivästi hyväksyessään hankintapäätöksen tekemisen jälkeen Savonlinnan Kylpylaitos Oy:n yhdeksi Aslak-toiminnan palveluntuottajaksi, vaikka Savonlinnan Kylpylaitos Oy on tarjonnut liian pientä kuntosalia ja vaikka sanottu tarjoaja on tämän vuoksi ensiksi suljettu tarjouskilpailun ulkopuolelle. Myös Healtlake Oy ja Hengitysliitto Heli Ry ovat perusteluissaan esittäneet, että hankintayksikkö on menetellyt muita tarjoajia kohtaan epätasapuolisesti ja syrjivästi hyväksyessään myöhemmin aikaisemmin kelpoisuusehtojen vastaiseksi toteamansa tarjouksen.

Hankintayksikön esittämän mukaan Savonlinnan Kylpylaitos Oy:n kanssa on neuvoteltu ainoastaan opettajien ammattiryhmän laitosmuotoisten Aslak-kurssien osalta sen vuoksi, ettei tarjouskilpailussa ollut saatu hankituksi opetusalalle soveltuvia Aslak-kurssien palveluntuottajia ja koska Savonlinnan Kylpylaitos Oy:llä on ollut erityisosaamista opetusalan Aslak-kuntoutuksesta.

Markkinaoikeus katsoo, että arvioitaessa sitä, onko hankintayksikkö käydessään Aslak-kuntoutuksen osalta erillisneuvotteluja Savonlinnan Kylpylaitos Oy:n kanssa, menetellyt tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaarantavalla tavalla ja siten hankintalain 9 §:ssä tarkoitetulla tavalla julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti, hankinta-asetuksen säännökset neuvottelumenettelyn käyttämisestä voidaan ottaa tulkinnallisesti huomioon sen estämättä, että asiaan muutoin sovelletaan vain hankinta-asetuksen jälki-ilmoitusta ja teknisiä eritelmiä koskevia säännöksiä.

Hankinta-asetuksen 10 §:n 1 momentin mukaan hankinnassa on käytettävä avointa tai rajoitettua menettelyä. Neuvottelumenettelyä voidaan käyttää vain asetuksen 12–14 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä. Myös hankinta-asetuksen mukaisia neuvottelumenettelyn edellytyksiä arvioitaessa on kuitenkin sovellettava hankintalain 6 §:n 3 momentissa ilmaistua tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatetta.

Hankintayksikkö on perustellut neuvottelumenettelyyn siirtymistä Savonlinnan Kylpylaitos Oy:n kanssa sillä, että Savonlinnan Kylpylaitos Oy:llä on ollut erityisosaamista opetusalan Aslak-toiminnassa.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan Aslak-kursseilla on tarkoitettu ammatillisesti syvennettyä lääketieteellistä kuntoutusta. Tarjouspyyntöasiakirjoista ei ilmene, että Aslak-kursseja koskevat tarjoukset olisi tullut kohdentaa jo tarjousvaiheessa koskemaan jotakin ammattiryhmää, vaan tarjouksia on tullut tehdä nimenomaisesti palvelulinjoittain, joista Aslak-kurssit ovat olleet yksi palvelulinja.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt syrjivästi ja epätasapuolisesti siirtyessään neuvottelumenettelyyn Aslak-kurssien osalta vain Savonlinnan Kylpylaitos Oy:n kanssa, koska tarjoukset on tullut tehdä edellä tarkoitetulla tavalla kohdistamatta niitä ammattiryhmittäin ja koska asiassa ei ole ilmennyt, että vain Savonlinnan Kylpylaitos Oy:llä olisi ollut mahdollisuus tarjota opetusalan Aslak-kursseja.

Healthlake Oy ja Imatran Kylpylä Oy ovat lisäksi esittäneet hankintayksikön menetelleen virheellisesti hyväksyessään hankintapäätöksen tekemisen jälkeen oikaisupyynnön johdosta Suomen Reumaliitto ry:n yhdeksi avo- ja laitosmuotoisen Tyk-toiminnan palveluntuottajaksi.

Yksi hankintasäännösten mukaisen tarjouskilpailun perusperiaatteista on hankintayksikölle jätettyjen tarjousten lopullisuus. Tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu edellyttää, että yhdellekään tarjoajalle ei lähtökohtaisesti anneta mahdollisuutta parantaa tarjoustaan tarjousten jättämiselle varatun määräajan jälkeen.

Tarjouspyynnön liitteenä olleessa standardissa on määritelty laitos- ja avomuotoisen Tyk-toiminnan rakenne keston ja jaksotuksen osalta. Palvelulinjakohtaisella lomakkeella 1 d on tullut ilmoittaa muun ohella tarjottavan kuntoutuksen jaksotus. Suomen Reumaliitto ry:n tarjouksesta ei ole ilmennyt sen tarjoaman Tyk-toiminnan jaksotusta. Tarjouksen puutteellisuudessa on ollut kysymys hankinnan kohteeseen ja tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuuteen vaikuttavasta seikasta. Hankintayksikkö on pyytänyt Suomen Reumaliitto ry:tä täydentämään tarjoustaan Tyk-toiminnan jaksotuksen osalta.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on näin menetellessään kohdellut muita Tyk-toiminnasta tarjouksen jättäneitä tarjoajia epätasapuolisesti ja syrjivästi antaessaan Suomen Reumaliitto ry:lle mahdollisuuden täydentää puutteellista tarjoustaan tarjouspyynnön mukaiseksi. Hankintayksikkö on siten myös tältä osin toiminut julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti.

Johtopäätös

Hankintayksikkö on edellä todetusti menetellyt hankintalain 9 §:ssä tarkoitetulla tavalla hankintasäännösten vastaisesti Tyk-palvelulinjan osalta antaessaan Suomen Reumaliitto ry:lle mahdollisuuden täydentää tarjouspyynnön vastaista tarjoustaan sekä Aslak-palvelulinjan osalta siirtyessään neuvottelumenettelyyn ainoastaan Savonlinnan Kylpylaitos Oy:n kanssa. Näin ollen asiassa tulee harkittavaksi hankintalain 9 §:ssä säädetyn seuraamuksen määrääminen mainittujen palvelulinjojen osalta.

Seuraamus

Hankintalain 9 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa on säädetty markkinaoikeuden käytettävissä olevista ensisijaisista oikeusturvakeinoista, joita ovat hankintapäätöksen poistaminen, virheellisen menettelyn noudattamisen kieltäminen sekä velvoittaminen virheellisen menettelyn korjaamiseen. Hankintalain 9 §:n 2 momentin mukaan hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi, jos pykälän 1 momentin 1–3 kohdassa määritellyt toimenpiteet saattaisivat aiheuttaa 10 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla haittaa tai jos hakemus on pantu vireille vasta hankintasopimuksen tekemisen jälkeen.

Hankintayksikkö on pannut hankintapäätöksen täytäntöön solmimalla hankintasopimukset purkavalla ehdolla valittujen tarjoajien kanssa. Näin ollen asiassa ovat käytettävissä hankintalain 9 §:n 1 momentin mukaiset ensisijaiset oikeusturvakeinot. Hankintapäätökset voidaan näin ollen kumota siltä osin kun hankintayksikkö on menetellyt hankintapäätökset tehdessään julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti.

Mikäli Kansaneläkelaitoksen terveys- ja toimeentuloturvaosasto aikoo edelleenkin toteuttaa kyseiset Tyk-toimintaa ja Aslak-toimintaa koskevat hankinnat julkisina hankintoina kysymyksessä olevan tarjouspyynnön perusteella, sen on tehtävä asiassa uusi hankintapäätös, jossa otetaan huomioon edellä tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Hakemukset on hylätty siltä osin kuin ne ovat perustuneet hakijoiden väitteisiin siitä, että hankintayksikkö olisi menetellyt julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti hylätessään hakijoiden tarjoukset työterveyshuollon erikoislääkärin puuttumisen tai sosiaalityöntekijän koulutuksen perusteella. Näin ollen Sunborn Saga Oy ja Kiipulasäätiö saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Koska Kansaneläkelaitoksen on katsottu Imatran Kylpylä Oy:n ja Healthlake Oy:n esittämin tavoin laiminlyöneen tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun hankintamenettelyssä, hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan Imatran Kylpylä Oy:n ja Healthlake Oy:n kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Koska hakijoiden hakemukset eivät ole olleet, siltäkään osin kuin ne on hylätty, hallintolainkäyttölain 74 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla ilmeisen perusteettomia, Kansaneläkelaitos saa pitää asianosaiskulut vahinkonaan. Asiassa 338/07/JH lausunnon antanut ja hakemuksen hylkäämistä vaatinut Reumasäätiö saa puolestaan pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Arvonlisäveroa ei arvonlisäverolain 34 §:n 1 momentin mukaan suoriteta terveyden- ja sairaanhoitopalvelun myynnistä. Vaikka Healthlake Oy on patentti- ja rekisterihallituksen ja verohallinnon yhteisen yritystietojärjestelmän mukaan liiketoiminnastaan sinänsä arvonlisäverovelvollinen, sillä ei arvonlisäverolain 102 §:ssä säädetty huomioon ottaen ole kuitenkaan oikeutta vähentää tästä mainitunlaiseen liiketoimintaan liittyvästä oikeudenkäynnistä aiheutuneisiin kuluihinsa sisältyvää arvonlisäveroa omassa verotuksessaan. Hankintayksikkö on siten velvoitettava korvaamaan hakijoiden oikeudenkäyntikulut arvonlisäveroineen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää Savonlinnan Kylpylaitos Oy:n asiassa 334/07/JH esittämän oikeudenkäyntiväitteen.

Markkinaoikeus kumoaa Kansaneläkelaitoksen terveys- ja toimeentuloturvaosaston kuntoutuksesta vastaavan johtajan päätöksen 18.9.2007 Savonlinnan Kylpylaitos Oy:n tarjouksen siirtämisestä neuvottelumenettelyyn laitosmuotoisten Aslak-kurssien osalta ja päätöksen 8.10.2007 Suomen Reumaliitto ry:n avo- ja laitosmuotoista Tyk-toimintaa koskevien tarjousten hyväksymisestä.

Markkinaoikeus velvoittaa Kansaneläkelaitoksen korvaamaan asiassa 333/07/JH Healthlake Oy:n oikeudenkäyntikulut 1.693,28 eurolla ja asiassa 338/07/JH Imatran Kylpylä Oy:n oikeudenkäyntikulut 3.500 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

Markkinaoikeus hylkää Sunborn Saga Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen asiassa 335/07/JH ja Kiipulasäätion oikeudenkäyntikuluvaatimuksen asiassa 337/07/JH.

Markkinaoikeus hylkää Kansaneläkelaitoksen asianosaiskuluvaatimukset asioissa 335/07/JH, 336/07/JH, 337/07/JH ja 338/07/JH ja Reumasäätiön oikeudenkäyntikuluvaatimuksen asiassa 338/07/JH.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Eija Siitari-Vanne ja Ville Parkkari.