Market court dismisses public procurement bid rejection claim but orders reimbursement of legal costs.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖKSET

Tampereen kaupunki on 15.12.2006 päivätyllä tarjouspyynnöllä ja Julkiset Hankinnat -lehden numerossa 28.12.2006/51–52 julkaistulla hankintailmoituksella pyytänyt tarjouksia Koukkuniemen ravinto- ja huoltokeskuksen (uudisrakennus) keittiön ja henkilöstöravintolan keittiölaitteisiin ja –kalusteisiin liittyvistä keittiölaitetöistä pääurakkaan alistettuna sivu-urakkana urakka-ajalle 5.3.2007–31.7.2008. Hankinnasta on julkaistu hankintailmoitus Euroopan unionin virallisen lehden täydennysosassa 16.12.2006/S 240-256538. Hankintayksikkö on saanut neljä tarjousta.

Tampereen kaupungin tilakeskuksen toimitusjohtaja on päätöksellään 12.3.2007 § 74 päättänyt, että laitetoimittajaksi valitaan Metos Oy osakokonaisuuksissa 1–4, 7–10, 12 ja 15, Dieta Oy osakokonaisuuksissa 5, 11, 13, 14 ja 16 sekä osakokonaisuudessa 6 JohnsonDiversey UK Limited.

Tampereen Aterian toimitusjohtaja on päätöksellään 9.3.2007 § 75 päättänyt, että laitetoimittajaksi valitaan osakokonaisuuksien 17 ja 19 osalta Metos Oy.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut hyväksyttyjen tarjouksien perusteella noin 1.600.000 euroa.

Hankintayksikkö on allekirjoittanut hankintasopimukset valittujen tarjoajien kanssa 17.4.2007.

HAKEMUS ASIASSA 109/07/JH

Hakemus

Electrolux Professional Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Tampereen kaupungin tilakeskuksen toimitusjohtajan päätöksen 12.3.2007 § 74 ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön suorittamaan sille hyvitysmaksuna 144.896 euroa. Lisäksi hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 7.863,33 eurolla korkoineen.

Hakija on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Hankintayksikön laatima tarjouspyyntö on ollut sisällöltään syrjivä.

Hankintayksikkö on suorittanut tarjousten vertailun virheellisesti. Tarjouspyynnön mukaan tarjoukset on tullut pisteyttää asteikolla 1–5, mutta todellisuudessa tarjoukset ovat pisteytetty jopa pisteen kymmenyksen tarkkuudella. Hankintayksikkö ei ole myöskään perustellut hankintapäätöstä hankintalain edellyttämällä tavalla.

Metos Oy:n saamat pisteet ovat noudattaneet samaa kaavaa lähes kaikissa osakokonaisuuksissa. Vakioitu pisteytys ei ole voinut johtua hankittavien tuotteiden samankaltaisuuksista, koska tuotteet ovat olleet erilaisia. Hankintayksikön onkin täytynyt arvioida Metos Oy:n tuotteita sellaisilla arviointiperusteilla, joita ei ole ilmoitettu tarjouspyynnössä. Metos Oy:n tarjoamat tuotteet on lisäksi epäuskottavalla tavalla arvioitu teknisten, toiminnallisten ja laadullisten ominaisuuksien osalta lähes täydellisiksi kaikissa muissa osakokonaisuuksissa paitsi osakokonaisuuksissa 14 (henkilöstöravintolan linjasto) ja 16 (vaunupesukone).

Niistä tarjouslomakkeen osakokonaisuuksista, joista hakija on antanut halvimman tarjouksen, hakija vaatii hyvitysmaksuna 25 prosenttia tarjouksien kokonaisarvosta. Hyvitysmaksuvaatimus perustuu osaksi siihen, että hakijalla on ollut valikoimassaan sellaiset tuotteet, jotka olisivat vastanneet toiminnallisesti tarjouspyynnön sisältöä, mutta eivät tarjouspyynnön yksityiskohtaisia tuotevaatimuksia.

HAKEMUS ASIASSA 110/07/JH

Hakemus

Electrolux Professional Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Tampereen kaupungin Tampereen Aterian toimitusjohtajan päätöksen 9.3.2007 § 75 ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön suorittamaan sille hyvitysmaksuna 20.000 euroa. Lisäksi hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.931,67 eurolla korkoineen.

Hakija on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Tarjouspyyntö on ollut syrjivä ja tarjousvertailu on ollut virheellinen. Tarjouspyynnön osakokonaisuuden 17 hakijaa syrjivän sisällön vuoksi hakija ei ole voinut jättää tarjousta sanotun osakokonaisuuden osalta. Hakija on kuitenkin tältäkin osin hankintalaissa tarkoitettu asianosainen, koska osallistuminen tarjouskilpailuun on estynyt hankintayksiköstä johtuvasta syystä.

Hyvitysmaksuvaatimus perustuu siihen, että hakijalla on ollut valikoimassaan myös sellaisia toiminnallisesti tarjouspyynnön sisältöä vastaavia tuotteita, jotka eivät olleet vastanneet tarjouspyynnön yksityiskohtaisia tuotevaatimuksia.

VASTINEET ASIOISSA 109/07/JH ja 110/07/JH

Tampereen kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemukset.

Hankintayksikkö on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Hakija on antanut tarjoukset osakokonaisuuksista 3, 4, 7, 9, 11, 15, 16 ja 19, joten hakijalla on asianosaisasema ja oikeudellinen intressi valittaa päätöksistä vain edellä mainittujen osakokonaisuuksien osalta.

Ravintokeskuksen toiminnan tehokkuus perustuu siihen, että koko rakennus on suunniteltu toimintaperusteisesti siten, että rakennuksen muoto, järjestelmät ja laitteet sopivat tuotanto- ja palveluprosesseihin sekä tukevat niiden tehokkuutta. Ravintokeskuksessa valmistetaan aterioita cook & chill ja cook & serve -menetelmillä, keskitettyyn jakeluun, hajautettuun jakeluun sekä kotiateriapalveluun. Laitteiden on oltava kapasiteeteiltaan ja toimintaominaisuuksiltaan soveltuvia tietyn suuruisen ateriamäärän ja tietyntyyppisten aterioiden valmistukseen.

Hankintayksiköllä on laaja harkintavalta määritellessään hankinnan kohdetta ja siltä vaadittavia ominaisuuksia. Hankintayksikkö on käyttänyt harkintavaltaa oikein ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Hankittavien tuotteiden ominaisuudet on määritelty lähtien liikkeelle prosesseista sekä toiminnan tehokkuuden ja monimuotoisuuden asettamista vaatimuksista eikä laitetoimittajan ratkaisuista.

Tarjousvertailu on suoritettu asianmukaisesti soveltaen tarjouspyynnössä ilmoitettuja arviointiperusteita ja tarjoajia on kohdeltu tasapuolisesti ja syrjimättömästi.

Hinnan pisteytys on suoritettu tarjouspyynnössä ilmoitetulla tavalla siten, että halvin hinta on saanut viisi pistettä ja seuraavat suhteellisen pistemäärän. Näin ollen hintapisteissä on päädytty desimaalin tarkkuuteen.

Teknisten, toiminnallisten ja laadullisten ominaisuuksien osalta pisteytys on suoritettu siten, että arviointityöryhmän jäsenet ovat henkilökohtaisesti pisteyttäneet tarjoukset, minkä jälkeen arviointityöryhmä on yhdistänyt näkemyksensä ja muodostanut näin annettavan pistemäärän. Myös huoltopalveluiden ja muiden palveluiden osalta pisteytys on suoritettu edellä teknisten, toiminnallisten ja laadullisten ominaisuuksien osalta kerrotulla tavalla kuitenkin niin, että lopuksi Tilakeskuksen ja Aterian arviointityöryhmien pisteistä on laskettu keskiarvo, jolloin pisteissä on päädytty desimaalin tarkkuuteen.

Metos Oy on saanut kaikkien tarjoamiensa osakokonaisuuksien osalta samat pisteet huoltopalveluiden ja muiden palveluiden osalta, koska samansisältöiset ja -tasoiset huoltopalvelut ja muut palvelut ovat koskeneet yhtäläisesti kaikkia tarjottuja osakokonaisuuksia. Myös muiden tarjoajien osalta on menetelty samalla tavalla pisteytettäessä huoltopalveluita ja muita palveluja.

Hankintayksikkö myöntää menetelleensä virheellisesti siltä osin, kun se ei ole perustellut hankintapäätöksiä sanallisesti.

Hakijan tarjous on ollut halvin osakokonaisuuksien 3, 4, 7, 9 ja 15 osalta, mutta hakijan tarjoamissa tuotteissa on ollut olennaisia poikkeamia ja puutteita tarjouspyyntiasiakirjoissa ilmoitettuihin vaatimuksiin verrattuna. Myös hakijan tarjouksien sisältämissä tiedoissa ja selvityksissä on ollut sellaisia puutteita, jotka ovat vaikuttaneet negatiivisesti vertailussa. Lisäksi hakija on saanut alhaisimmat pisteet huoltopalveluiden ja muiden palveluiden vertailussa. Edellä mainituista syistä johtuen hakijalla ei olisi ollut todellista mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua.

LAUSUNNOT ASIOISSA 109/07/JH ja 110/07/JH

Metos Oy, Dieta Oy ja JohnsonDiversey UK Limited eivät ole käyttäneet niille varattua tilaisuutta lausunnon antamiseen.

VASTASELITYKSET ASIOISSA 109/07/JH ja 110/07/JH

Electrolux Professional Oy on esittänyt vastaselityksissään muun ohella, että tarjouspyyntöasiakirjoissa on asetettu hankittaville laitteille yksityiskohtaisia vaatimuksia, jotka on laatinut Metos Oy:n entinen työntekijä. Nämä yksityiskohtaiset vaatimukset ovat rinnastettavissa teknisiin eritelmiin. Tarjoajia ei saa sitoa tarjouspyynnössä olevilla teknisillä eritelmillä tarjoamaan sellaisia laitteita, jotka edustavat vain tiettyä kilpailevaa teknologiaa. Tarjouspyynnössä on käytetty sellaisia yksityiskohtaisia eritelmiä, jotka ovat suosineet Metos Oy:tä.

Hinnan olisi pitänyt olla ratkaisuperuste. Tekniset ominaisuudet eivät alan lähtökohtien mukaan ole merkityksellisiä eivätkä asianmukaisia. Vaikka ne olisivatkin sitä, ne voisivat toimia kelpoisuusvaatimuksina eivätkä arviointiperusteina.

Hankintayksikön tarjouspyyntöasiakirjoissa ilmoittamista kokonaistaloudellisuuden arviointiperusteista laitteita koskevia vaatimuksia ei voida käyttää arviointiperusteena, vaan niiden avulla arvioidaan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuutta. Myöskään huoltopalveluja ja muita palveluja arvioimalla ei voida mitata tarjouksen kokonaistaloudellista edullisuutta vaan tarjoajan kelpoisuutta. Hankintayksikkö on lisäksi asettanut tarjouspyynnössä hinnan arviointiperusteen painoarvon liian pieneksi ottaen huomioon hankinnan kohteen.

MARKKINAOIKEUDEN ASIOISSA 109/07/JH JA 110/07/JH ANTAMA VÄLIAIKAISTA KIELTOA KOSKEVA RATKAISU

Markkinaoikeus on 5.4.2007 antamassaan päätöksessä katsonut, ettei asioissa ole syytä väliaikaisesti kieltää kysymyksessä olevien hankintapäätöksien täytäntöönpanoa.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Sovellettavat säännökset

Hankintamenettely on aloitettu ennen 1.6.2007. Asiaan sovelletaan siten julkisista hankinnoista annetun lain 1505/1992 (jäljempänä hankintalaki) säännöksiä sellaisina kuin ne olivat julkisista hankinnoista annetun lain 348/2007 tullessa voimaan.

Kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun asetuksen (hankinta-asetus) 1 §:n 1 momentin mukaan ennakoidulta arvonlisäverottomalta arvoltaan kynnysarvon ylittävään hankintaan sovelletaan hankintalain lisäksi kyseisen asetuksen säännöksiä. Saadun selvityksen mukaan kysymyksessä olevan hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton arvo ylittää säädetyn kynnysarvon määrän ja hankintaan sovelletaan siten hankintalain säännösten lisäksi hankinta-asetuksen säännöksiä.

Hakemuksen tutkiminen asiassa 110/07/JH

Hankintalain 9 a §:n 1 momentin mukaan asian voi saattaa markkinaoikeudessa käsiteltäväksi ja käyttää siinä puhevaltaa säännöksessä mainittujen viranomaisten ohella se, jota asia koskee. Hankintalain esitöissä (HE 154/1992 vp s. 15 ja HE 69/1997 vp s. 22) tällä on todettu tarkoitettavan henkilöä, jolla on oikeudellinen intressi saada muutos virheelliseen hankintamenettelyyn.

Oikeuskäytännössä tällaisena asianosaisena on pidetty vakiintuneesti lähinnä alalla toimivaa kilpailevaa yrittäjää, jolla on tai olisi ollut mahdollisuus saada oma tarjouksensa hyväksytyksi oikein toteutetussa hankintamenettelyssä. Tilanteissa, joissa hankintayksikkö on kilpailuttanut hankinnan hankintasäännösten edellyttämin tavoin, alalla toimiva yrittäjä on oikeuskäytännössä katsottu asianosaiseksi lähtökohtaisesti vain, jos tämä on antanut tarjouskilpailussa tarjouksen tai ainakin voinut osoittaa pyrkineensä osallistumaan tarjouskilpailuun. Esimerkkinä viimeksi mainitusta on tilanne, jossa yrittäjä ei ole hankintalain 5 §:n 1 momentissa tarkoitetusta oikeudesta ja tarjousten tekemiselle varattuna aikana tekemästään pyynnöstä huolimatta saanut hankintayksiköltä tarjouspyyntöä tarjouksen tekemistä varten.

Asiassa on edellä esitetyllä tavalla ilmennyt, että hankintayksikkö on kilpailuttanut hankinnan asianmukaisesti ja että hakija ei ole jättänyt tarjousta osakokonaisuudesta 17 tiedossaan olleesta tarjouspyynnöstä huolimatta. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, ettei hakijalla ole hankintalain 9 a §:ssä tarkoitetulla tavalla asianosaisasemaa koskien tarjouspyynnön osakokonaisuutta 17, joten hakemus asiassa 110/07/JH on jätettävä tältä osin tutkimatta.

Markkinaoikeus tutkii asian tarjouskilpailun osakokonaisuuksien 3, 4, 7, 9, 11, 15, 16 ja 19 osalta, joiden osalta hakija on jättänyt tarjouksen ja tullut tarjouskilpailussa hylätyksi.

Hankintamenettely

Tarjouspyyntö ja kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteet

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon hankintalain 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Hankinta-asetuksen 32 §:n 1 momentin mukaan sopimukseen liittyvät tekniset eritelmät on mainittava tarjouspyyntöasiakirjoissa tai niihin liittyvissä muissa asiakirjoissa. Pykälän 2 momentin mukaan sopimukseen liittyviä teknisiä eritelmiä ei saa laatia siten, että niissä esiintyy tietyn valmistajan tuote, tiettyä alkuperää oleva tuote tai erityisen menetelmän avulla valmistettu tuote, ja siten, että ne sen vuoksi suosivat tai karsivat tiettyjä tarjoajia, jollei teknisten eritelmien laatiminen edellä kuvatulla tavalla ole hankinnan kohteesta johtuvista syistä perusteltua.

Hankintalain 7 §:n 1 momentin ja hankinta-asetuksen 41 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista tulee hyväksyä kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde ja tarjousten valintaan vaikuttavat seikat tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden sekä niiden mahdollisen painotuksen määrittämisessä. Kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteina tulee kuitenkin käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on taloudellisesti edullisin. Arviointiperusteiden tulee lisäksi liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä, eivätkä ne myöskään saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Tarjouspyynnössä on todettu, että tarjouksista hyväksytään tilaajalle osakokonaisuuskohtaisesti kokonaistaloudellisesti edullisin tarjousasiakirjojen mukainen tarjous seuraavien tarjouspyynnössä esitettyjen arviointiperusteiden mukaan.

1. Urakkahinta, painoarvo 50 prosenttia

2. Tekniset, toiminnalliset ja laadulliset ominaisuudet, painoarvo 35 prosenttia

– Laitteiden laatua arvioidaan laitetoimittajan lähettämän laite-/positiokohtaisen listan perusteella ja laitetoimitus arvioidaan osakokonaisuuskohtaisesti, huomioiden erityisesti tarjottujen laitteiden soveltuvuutta ravintokeskuksen tarpeisiin.

– Keittiölaitteiden määrittely 15.12.2006 -asiakirjassa kuvatut laitekohtaiset tarkemmat laadulliset kuvaukset/vaatimukset.

– työturvallisuus

– ergonomia ja työmukavuus

– helppokäyttöisyys

– suorituskyky

– puhdistettavuus

– tiedonsiirtomahdollisuudet

– esteettisyys

3. Huoltopalvelut, painoarvo 10 prosenttia

– resurssit

– sijainti, selvitys paikallisesta (tai lähimmästä) päivystys- ja huoltovalmiudesta

– nopeus, vasteaika

– ammattitaito, huoltohenkilökunnan koulutus ja kokemus

– ammattikeittiölaitteiden huollon osuus koko huoltolaitetoiminnasta

– varaosien saatavuus

– ennakkohuolto

– laitetietokanta, laitekannan huoltohistoria, kustannusseuranta

4. Muut palvelut, painoarvo 5 prosenttia

– käytönopastus

– käyttäjille järjestettävä/annettava koulutus

– käytönaikainen tekninen tuki

– ohjekirjat.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön liitteenä 6 ja siten tarjouspyynnön osana on ollut ”KEITTIÖLAITTEIDEN MÄÄRITTELY 15.12.2006” -nimellä otsikoitu asiakirja, jossa on eritelty hankinnan kohteena olevilta laitteilta edellytetyt vaatimukset.

Hakija on esittänyt, että tarjouspyyntöön on sisältynyt syrjiviä tuotevaatimuksia, jotka on laadittu mukaillen Metos Oy:n tuotteita.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa hankinnan kohteen ja sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden määrittelyssä. Hankintayksikön velvollisuutena on toisaalta määritellä hankinnan kohde sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä olevassa hankinnassa tarjouspyyntöön sisältyneet tuotevaatimukset ovat olleet edellä kuvatulla tavalla varsin yksityiskohtaisia, mutta niiden voidaan arvioida olleen yleisesti kaikkien tarjoajien täytettävissä. Tuotevaatimuksissa ei ole edellytetty tiettyjä tuotemerkkejä tai tiettyä alkuperää olevia tuotteita. Vaatimukset ovat olleet hankinnan kohteen kannalta asianmukaisia ja tarjousten vertailtavuuden kannalta perusteltuja. Myös tuotevaatimuksissa edellytetyt tuotteiden kapasiteettiin ja tehoon liittyneet suureet ovat olleet perusteltuja saatujen tarjousten vertailtavuuden turvaamiseksi.

Tarjouspyynnössä on todettu seuraavaa: ”Keittiölaiteurakoitsija tarjoaa tuotevalikoimastaan laitetta, joka vastaa parhaiten/lähiten Keittiölaitteiden määrittely 15.12.2006 -asiakirjassa kuvattuja ominaisuuksia. Keittiölaiteurakoitsijan on toimitettava tarjouksen liitteenä erillinen kirjallinen osakokonaisuuskohtaisesti ryhmitelty laite/positiokohtainen lista, jossa kuvataan tarjottavat laitteet ja niiden ominaisuudet. Pisteytys tehdään siten, että verrataan urakoitsijan tarjouksessaan esittämiä ratkaisuja tarjouspyyntöasiakirjoissa esitettyihin tarpeisiin ja vaatimuksiin.”

Markkinaoikeus toteaa, että edellä mainittua tarjouspyynnön kohtaa on tulkittava niin, että tuotevaatimukset eivät ole olleet ehdottomia vaatimuksia, vaan tarjoaja on voinut näistä vaatimuksista jossain määrin poiketa. Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole ylittänyt harkintavaltansa hankinnan kohteen määrittelyssä ja etteivät tarjouspyyntöön sisältyneet laitevaatimukset ole olleet tarjoajia syrjiviä.

Hakija on esittänyt, että tarjouskilpailu olisi tullut ratkaista hinnan perusteella ja että käytetyt arviointiperusteet ovat olleet hankintalain vastaisia.

Edellä esitetyllä tavalla tarjouspyynnön liitteenä 6 on ollut ”KEITTIÖLAITTEIDEN MÄÄRITTELY 15.12.2006” -nimellä otsikoitu asiakirja, jossa on eritelty hankinnan kohteena olevilta laitteilta edellytetyt vaatimukset. Asiakirjassa on myös joidenkin laitteiden osalta tarkennettu edellä tarjouspyynnön kohdassa 2 mainittuja teknisten, toiminnallisten ja laadullisten ominaisuuksien arvioinnissa huomioon otettavia seikkoja. Markkinaoikeus katsoo tältä osin, että tarkennuksissa on ollut kysymys sellaisista teknisistä ja muista yksityiskohdista, jotka ovat liittyneet laite- tai tuotekohtaisesti tarjouspyynnön kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiin edellä tarjouspyynnössä mainittujen teknisten, toiminnallisten ja laadullisten ominaisuuksien arvioinnissa.

Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntö ei ole ollut kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden ilmoittamisen osalta sillä tavoin epäselvä, että ammattimaisesti toimivalla tarjoajalla olisi sen perusteella voinut jäädä epäselväksi, millä perusteilla ja millä tavoin tarjouksia tullaan arvioimaan. Asiassa ei ole myöskään ilmennyt syytä katsoa, ettei tarjouspyyntö olisi ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Markkinaoikeus katsoo, että teknisten, toiminnallisten ja laadullisten ominaisuuksien arvioinnissa käytettävät arviointiperusteet sekä huoltopalveluiden ja muiden palveluiden arviointiperusteet ovat paitsi liittyneet hankinnan kohteeseen myös olleet sellaisia, että hankintayksikkö on voinut niiden avulla selvittää, mikä tarjouksista on kokonaistaloudellisesti edullisin. Mainitut arviointiperusteet eivät ole myöskään olleet luonteeltaan tarjoajia syrjiviä tai antaneet hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa. Hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa puitteissa määrittää urakkahinnan painoarvoksi 50 prosenttia syrjimättä hakijaa tai vaarantamatta tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua.

Tarjousten vertailu ja hankintapäätöksen perusteleminen

Hankintalain 7 a §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Säännöksen esitöiden mukaan päätöksen tulee sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta sekä siihen vaikuttaneista keskeisistä seikoista, joita ovat muun muassa tarjouksen valintaperusteet ja niiden soveltamistapa.

Tarjouspyynnön mukaan kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden pisteytysasteikko on ollut 1–5. Hankintapäätöksen liitteenä olevan vertailutaulukon mukaan hankintayksikkö on antanut arviointiperusteista hinnan, huoltopalveluiden ja muiden palveluiden osalta tarjoajille pisteitä kymmenyksen tarkkuudella kuitenkin siten, että pisteet sijoittuvat asteikolle 1–5. Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on mainittujen arviointikriteerien osalta noudattanut tarjouspyynnössä ilmoittamaansa pisteytysasteikkoa.

Markkinaoikeus toteaa, ettei tarjouspyynnössä ole asetettu mitään tärkeysjärjestystä tai suhteellista painotusta teknisten, toiminnallisten ja laadullisten ominaisuuksien arvioinnissa huomioon otettaville seitsemälle tarkemmalle arviointikriteerille. Näin ollen tarjoajat ovat voineet olettaa tarjouksia laatiessaan, että teknisten, toiminnallisten ja laadullisten ominaisuuksien arvioinnissa huomioon otettavat seikat ovat olleet keskenään suunnilleen samanarvoisessa asemassa. Kun kuitenkin otetaan huomioon, että tarjouspyyntö on sisältänyt erittäin suuren määrän erilaisia keittiölaitteita ja keittiökalusteita, tätä arviointilähtökohtaa on voitu täsmentää tarjouspyynnön liitteen 6 mukaisella asiakirjalla, jossa on tarkemmin kohdennettu arviointiperusteita hankittaviin keittiölaitteisiin ja -kalusteisiin. Tarjouspyyntöasiakirjoista on siten kokonaisuudessaan ilmennyt, mitä ominaisuuksia arvioidaan kunkin laitteen tai tuotteen osalta.

Tarjouspyynnössä ilmoitetun ja hankintayksikön erikseen kertoman mukaan teknillisiä, toiminnallisia ja laadullisia ominaisuuksia on arvioitu siitä näkökulmasta, miten hyvin ne soveltuvat hankintayksikön tarpeisiin. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole käyttänyt mainittua näkökulmaa teknisten, toiminnallisten ja laadullisten ominaisuuksien arviointiin erillisen arviointiperusteen tavoin. Hankintayksikön menettelyä ei tällä perusteella voida pitää tarjouspyynnön vastaisena eikä tarjoajia syrjivänä tai epätasapuolisena.

Hankintapäätöksissä on viitattu niiden liitteinä olleisiin tarjousvertailuihin, joista ovat ilmenneet kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteet ja niiden painotus. Lisäksi kyseisiin taulukoihin on kunkin tarjoajan osalta kirjattu osakokonaisuuskohtaisesti tarjoajan eri arviointiperusteiden osalta saamat pistemäärät sekä tarjoajan kokonaispistemäärä. Tarjoukset on pisteytetty kaikkien tarjouspyynnössä ilmoitettujen arviointiperusteiden osalta.

Hankintapäätöksistä tai niiden sisältämistä vertailutaulukoista ei ole kuitenkaan ilmennyt hintaa lukuun ottamatta, miten hankintayksikkö on soveltanut tarjouspyynnössä ilmoittamiaan kokonaistaloudellisen edullisuuden laatua koskevia arviointiperusteita ja niiden arvioinnissa huomioon otettavia seikkoja tai mihin tarjouksista ilmeneviin eroihin annetut pisteet ovat perustuneet. Hankintapäätöstä ei ole siten perusteltu hankintalain edellyttämällä tavalla.

Hankintayksikkö on vastineessaan markkinaoikeudelle esittänyt, miten ilmoitettuja arviointiperusteita on sovellettu ja millä perusteella se on päätynyt pitämään valittujen tarjoajien tarjouksia parempina kuin hakijan tarjouksia. Hankintayksikkö on lisäksi vastineessaan arvioinut tarjousten teknisiä, toiminnallisia ja laadullisia ominaisuuksia osakokonaisuuskohtaisesti. Hakija on puolestaan vastaselityksessään esittänyt oman näkemyksensä eri osakokonaisuuksien arvioinnista annettujen tarjousten perusteella.

a) Osakokonaisuus 3

Osakokonaisuuden 3 (uunit) osalta hankintayksikön mukaan tarjotut uunit ovat olleet suorituskyvyltään samantasoiset. Helppokäyttöisyyteen, turvallisuuteen ja puhdistettavuuteen liittyviä tarjousasiakirjoissa esiintuotuja ominaisuuksia ovat vastanneet parhaiten Metos Oy:n ja Dieta Oy:n tarjoamat uunit. Hakijan tarjoamat uunit ovat olleet heikompia seuraavissa ominaisuuksissa: kypsennysohjelmien ohjelmointitapa, ohjelmapaikat, kalkinpoiston hallitseminen ja usean tuotteen samanaikainen kypsennys. Lisäksi hakijan tarjoamien uunien haccp-ominaisuudella ei ole ollut käyttöä, koska haccp-pakettia ei ole tarjottu osakokonaisuudessa 15 (omavalvontajärjestelmä). Hakijan tarjous on sisältänyt myös eniten puutteita tarjouspyyntöön nähden. Lisätietoja tarjotuista laitteista on löytynyt liitteistä, joihin tarjouksessa ei ollut viitattu. Muilta osin tarjotut uunit ovat vastanneet toisiaan.

Hakija on vastaselityksessään todennut osakokonaisuuden 3 osalta, että kaikkien laitetoimittajien uunien toimintaperiaate on ollut samanlainen. Metos Oy:n laitteissa on ollut kuusi pesuohjelmaa ja Dieta Oy:n laitteissa viisi pesuohjelmaa. Hakijan tarjouksesta on ilmennyt, että tarjotuissa laitteissa on ollut neljä pesuohjelmaa valmiina tehdasasennuksena ja lisäohjelmia voi lisätä tarpeen mukaan.

Hankintayksikkö on pisteyttänyt osakokonaisuuden 3 osittain kypsennysohjelman ja ohjelmointitavan sekä ohjelmapaikkojen perusteella, vaikka tarjouspyynnössä ei ole esitetty ohjelmointitapaa laitevaatimukseksi tai arviointiperusteiksi. Hakijan tarjoaman uunin toimintapa on ollut samanlainen kuin muiden tarjoajien tarjoamilla uuneilla.

Tarjouspyynnössä ei ole ollut eritelty, millainen kalkinpoistonjärjestelmän tulee olla, vaan sitä on ainoastaan pyydetty selvitys. Hakijan tarjoamissa uuneissa on ollut mukana kalkinpoistotoiminto. Kalkinkertymän estämiseksi höyrykeittimen tyhjennys ja huuhtelu tehdään automaattisesti säännöllisin väliajoin. Hakijan uuneissa voidaan kypsentää useita tuotteita samanaikaisesti ja uuneissa on ollut tarjouspyynnössä edellytetty haccp-valmius.

b) Osakokonaisuus 4

Hankintayksikön mukaan osakokonaisuuden 4 (padat) osalta Dieta Oy on tarjonnut tilavuudeltaan suurempia patoja kuin mitä tarjouspyynnössä on edellytetty. Dieta Oy on kuitenkin saanut patojen suuresta koosta huolimatta laadusta lähes täydet pisteet, koska se on tarjonnut patoja tarjouspyynnössä esitetyt määrät. Hakijan tarjoamat padat ovat puolestaan poikenneet tarjouspyynnössä pyydetyistä padoista sekä tilavuudeltaan että kappalemäärältään. Muita eroja on ollut sekoitusohjelmien määrässä sekä ohjelmointitavassa, kypsennysohjelmien ohjelmointitavassa, pohjasekoittimessa, turvatoiminnoissa ja työergonomiassa. Haccp-ominaisuudella ei ole ollut käyttöä, koska haccp-pakettia ei ole tarjottu osakokonaisuuteen 4 osakokonaisuudessa 15 (omavalvontajärjestelmä). Hakijan tarjoamissa padoissa on ollut eniten puutteita tarjouspyynnössä ilmoitettuihin ominaisuuksiin verrattuna. Muilta osin tarjotut padat ovat vastanneet toisiaan.

Hakija on puolestaan ilmoittanut tarjonneensa tuotevalikoimastaan parhaiten vastaavaa laitetta, kuten tarjouspyynnössä on ollut pyydetty. Hankintayksikön laatimaan vertailutaulukkoon on osakokonaisuuden 4 osalta useaan kertaan merkitty hakijan kohdalle ”tieto” ”ei ilmoitettu” tai ”vajaa tieto”. Tiedot kyseisistä ominaisuuksista ovat kuitenkin oleet hakijan toimittaman tarjouksen liitteissä. Padoissa on ollut tarjouspyynnössä edellytetty haccp-valmius.

c) Osakokonaisuus 7

Hankintayksikön mukaan osakokonaisuuden 7 (neljä astianpesuosastoa) osalta hakijalta ja Dieta Oy:ltä on puuttunut tarjouspyynnössä pyydetty prosessikuvaus. Hakijan tarjotinpesukoneen kapasiteetti on ollut pienempi kuin tarjouspyynnössä on edellytetty. Tappimattokoneen osalta hakijan ja Dieta Oy:n tarjouksia ei ole voitu vertailla keskenään, koska kapasiteettia ei ole ilmoitettu tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla. Hakija ei ole selvittänyt tarjouksessaan, miten lautaset siirretään tappimattokoneelle ilman koritusta. Muilta osin tarjotut laitteet ovat vastanneet toisiaan.

Hakija on vastaselityksessään todennut, että tarjouspyynnön lisäkirjeen 2 mukaan kapasiteetin on tullut olla kahden minuutin kontaktiajalla 1.300 tarjotinta tunnissa. Metos Oy:n tarjouksessa tarjotinperuskoneen kapasiteetiksi on ilmoitettu 1.500 tarjotinta/tunti ja hakijan kapasiteetiksi 1.000 tarjotinta/tunti Kumpikaan tarjoajista ei ole ilmoittanut tarjouksessaan kontaktiaikaa. Tarjotinpesukoneiden kapasiteettia on ollut helppo muuttaa. Hankintayksikön väite siitä, ettei tappimattokoneen kapasiteettia ole pystytty vertailemaan, on ollut virheellinen. Kapasiteetit on molemmissa tarjouksissa ilmoitettu siten, että ammattisuunnittelija on pystynyt helposti laskemaan koneiden kapasiteetit.

d) Osakokonaisuus 9

Osakokonaisuuden 9 (kylmälaitteet) osalta hankintayksikkö on todennut, että hakijan tarjoama pakastekaappi on ollut pienempi kuin tarjouspyynnössä on pyydetty. Hakijan ja Dieta Oy:n pakastekaapissa ei ole ollut tarjouspyynnössä pyydettyä lasiovea. Ainoastaan Metos Oy:n tarjoamissa laitteissa on ollut haccp-toiminta. Muilta osin tarjotut laitteet ovat vastanneet toisiaan.

Hakija on todennut tarjouksessaan ilmoittaneensa pakastinkaapin nettotilavuudeksi 400 litraa, joten se on siis ollut tilavuudeltaan tarjouspyynnön mukainen. Koska hakijan tuotevalikoimaan ei ole kuulunut lasiovellista pakastinkaappia, hakija on tarjouspyynnön mukaisesti tarjonnut tuotevalikoimastaan parhaiten vastaavaa laitetta.

e) Osakokonaisuus 11

Hankintayksikön mukaan osakokonaisuudessa 11 (keskitetty jako) Dieta Oy:n tarjotinjakelimien määrä on ollut 10 kappaletta, hakijalla 15 kappaletta ja Metos Oy:llä 13–15 kappaletta. Lautasjakelimien määrä on ollut puolestaan Dieta Oy:llä 9 kappaletta, hakijalla 12 kappaletta ja Metos Oy:llä 10 kappaletta. Pienemmästä tarjotin- ja lautasjakelemien määrästä on koitunut hankintayksikölle etua tilan säästön muodossa. Muilta osin tarjotut laitteet ovat vastanneet toisiaan.

Hakijan mukaan kyseisten tarjotinjakelin- ja lautasjakelinvaunujen kapasiteetti on ollut suoraan riippuvainen käytettävien tarjottimien ja lautasten materiaalista ja paksuudesta. Kaikki markkinoilla olevat jouselliset tarjotin- ja lautasjakelijat ovat samankokoisia, joten varsinaista tilan säästöä ei ole päässyt syntymään.

f) Osakokonaisuus 15

Hankintayksikkö on todennut, että osakokonaisuuden 15 (omavalvontajärjestelmä) osalta hakija ei ole tarjonnut järjestelmäänsä kuin kolmeen laitteeseen. Metos Oy ja Dieta Oy ovat tarjonneet omavalvontajärjestelmää tarjouspyynnön mukaisesti. Lisäksi Metos Oy:n järjestelmässä on ollut monipuolisimpia ja laajempia ratkaisuja tarjottuihin laitteisiin. Muilta osin tarjotut järjestelmät ovat vastanneet toisiaan.

Hakijan mukaan hakijan tarjouksesta on käynyt ilmi haccp-valmius. Hakijan selvitys omavalvontajärjestelmästä on ollut vastaavanlainen kuin Metos Oy:llä.

g) Osakokonaisuus 16

Hankintayksikön mukaan osakokonaisuus 16 (vaunupesukone) osalta Metos Oy on tarjonnut tarjouspyynnöstä poiketen vain yhden vaunun pesukonetta. Hakijan tarjous on ollut puutteellinen ja siitä on puuttunut muun muassa vaunupesukoneen sisämittoja ja pesupumpun teho. Lisäksi tarjoukseen on sisältynyt hintavarauma. Muilta osin tarjotut laitteet ovat vastanneet toisiaan.

Hakijan mukaan hakija on ottanut tarjoukseensa hintavarauman, koska tarjouspyynnön tietojen perusteella ei ole pystynyt arvioimaan pestävien vaunujen kokoa. Kaikki tarvittavat tiedot vaunupesukoneesta ovat löytyneet tarjousasiakirjoista.

h) Osakokonaisuus 19

Hankintayksikön mukaan osakokonaisuuden 19 (kaikki muut) osalta hakijan tarjoama induktioliesi ei ole ollut tarjouspyynnössä pyydetyn kokoinen. Yleisissä RTS-kalusteissa Metos Oy:n ja Dieta Oy:n kalusteiden materiaalivahvuudet on ilmoitettu sekä saumat ja rakenne ovat olleet hitsattuja. Hakijan tarjouksessa näistä asioista ei ole ollut mainintaa. Metos Oy:n tarjoamassa lämpöpöydässä on ollut ergonomisia ratkaisuja ja yleiskoneen tilan tarve on ollut pienin. Muilta osin tarjotut laitteet ovat vastanneet toisiaan.

Hakijan mukaan sen tarjoama induktioliesi on ollut täsmälleen tarjouspyynnössä pyydetyn kokoinen. Tarjouspyynnössä ei ole ollut yleisten RTS-kalusteiden kohdalla mainintaa siitä, että kalusteiden saumat ja rakenne tulisi olla hitsattuja. Hakija on tarjonnut tarjouksessaan tarjouspyynnön mukaisia materiaalivahvuuksia yleisiin RTS-kalusteisiin.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on edellä esitetyllä tavalla selvittänyt markkinaoikeudessa tarkemmin osakokonaisuuksien osalta teknillisten, toiminnallisten ja laadullisten ominaisuuksien vertailussa huomioon ottamiansa tekijöitä. Hankintayksikkö ei ole kuitenkaan vielä markkinaoikeudessakaan esittänyt tarjouspyynnön edellyttämiä perusteluja arviointiperusteen yksityiskohtaisesta pisteytyksestä, joten markkinaoikeus ei ole voinut varmistua siitä, että pisteytyserot vastaavat suoritettua arviointia. Asian arviointia jälkikäteisesti vaikeuttaa toisaalta se, että tarjousten arviointi perustuu edellä markkinaoikeuden päätöksessä selostetulla tavalla asiantuntijaryhmien suorittamaan arvioon ja pisteiden keskiarvoihin. Hankintayksikkö on todennut arviointitilanteessa pisteytysryhmän jäsenten tehneen muistiinpanoja antamistaan pisteistä.

Markkinaoikeus katsoo muilta osin, ottaen huomioon hankintayksikön markkinaoikeudelle esittämät perustelut tarjousten arvioinnissa huomioon otetuista seikoista, että hankintayksikkö on jälkikäteisesti kuitenkin kyennyt osoittamaan valittujen tarjousten ja hakijan tarjouksen välillä olleen tarjouspyyntöön perustuvia laadullisia eroja ja että hankintamenettelyn lopputulos ei siten ole ollut hakijaa syrjivä tai epätasapuolinen.

Johtopäätös

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on markkinaoikeudessa esittämänsä selvityksen perusteella pisteyttänyt annetut tarjoukset tarjouspyynnössä ilmoitetulla tavalla ja tarjoajien ilmoittamien tietojen perusteella. Hankintayksikkö ei ole menetellyt tarjousvertailussa hakijaa syrjivästi tai epätasapuolisesti, vaan hankintayksikkö on edellä esitetyn valossa kokonaisuutena arvioiden toiminut tarjouksia pisteyttäessään harkintavaltansa rajoissa.

Näin ollen hankintayksikkö ei ole menetellyt kysymyksessä olevassa hankinnassa sillä tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, että asiassa tulisi harkittavaksi hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetun seuraamuksen määrääminen. Hakemukset on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asian käsittely markkinaoikeudessa on johtunut muun ohella siitä, että hankintapäätös on ollut puutteellisesti perusteltu. Siten olisi kohtuutonta, että hakija joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan. Hankintayksikkö on tämän vuoksi velvoitettava korvaamaan hakijan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut asioissa.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Asia 109/07/JH

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Tampereen kaupungin korvaamaan Electrolux Professional Oy:n oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

Asia 110/07/JH

Markkinaoikeus jättää hakemuksen tutkimatta koskien tarjouspyynnön osakokonaisuutta 17 ja hylkää hakemuksen muutoin.

Markkinaoikeus velvoittaa Tampereen kaupungin korvaamaan Electrolux Professional Oy:n oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Eija Siitari-Vanne ja Jaakko Ritvala.