Market Court dismisses bid protest as joint procurement entity did not serve public bodies.

ASIAN TAUSTA

Tammisaaren kaupunginvaltuusto on 17.10.2005 tekemällään päätöksellä § 19 hyväksynyt alueellista jätehuoltoyhteistyötä koskevan sopimuksen tekemisen Rosk´n Roll Oy Ab:n (jäljempänä myös Rosk´n Roll) kanssa. Sopimus on allekirjoitettu 17.3.2006. Sopimuksen ovat allekirjoittaneet Tammisaaren kaupunki ja yhdeksän muuta kuntaa sekä Rosk´n Roll.

Sopimuksen mukaan Tammisaaren kaupunki ja yhdeksän muuta kuntaa antavat kuntien vastuulla olevan jätteen hyödyntämisen ja käsittelyn Rosk´n Rollin tehtäväksi muun ohella siten, että Rosk´n Roll vastaa sopimuksen perusteella yhdyskuntajätteen kuljetusten kilpailuttamisesta. Sopimus on tullut voimaan 1.4.2006 ja se on voimassa 31.12.2020 saakka.

Ennen sopimuksen allekirjoittamista Tammisaaren kaupungin tekninen lautakunta on päätöksellään 9.3.2006 § 50 päättänyt, että Tammisaaren kaupunki siirtyy sopimusperusteisesta jätteenkuljetuksesta jätelain 10 §:n 1 momentin mukaiseen kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen.

Rosk´n Roll Oy Ab on vuonna 1988 perustettu yhtiö, jonka toimiala on jätehuolto oheistoimintoineen. Yhtiön osakkeista on vuoden 2007 vuosikertomuksen mukaan 99,6 prosenttia 12 kunnan tai kaupungin omistuksessa. Loppuosa osakkeista on yksityisessä omistuksessa. Lokakuussa 2005, kun Tammisaaren kaupunki teki kysymyksessä olevan päätöksensä, yhtiön osakkeista 3,7 prosenttia oli yksityisessä omistuksessa.

ÖPPET BOLAG SOPTRANS X AVOIMEN YHTIÖN HAKEMUS

Öppet bolag Soptrans X Avoin yhtiö (jäljempänä myös X) on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Tammisaaren kaupunginvaltuuston 17.10.2005 tekemän päätöksen, jolla on annettu kaupungin jätteenkeräys ja -kuljetus Rosk´n Rollin hoidettavaksi ilman tarjouskilpailua, sekä velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä ja kilpailuttamaan hankinnan.

X on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön keskeyttämään hankintapäätöksen täytäntöönpanon väliaikaisesti markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi. X on toissijaisesti vaatinut, että Tammisaaren kaupunki velvoitetaan maksamaan hakijalle hyvitysmaksuna 50.000 euroa jokaiselta kuluneelta ja kuluvalta virheelliseltä hankintavuodelta. Yhtiö myös vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäveron sisältävät oikeudenkäyntikulut 9.606,31 eurolla korkoineen.

Poikkeuksena kuntien kilpailuttamisvelvollisuudesta on hankintayksikön sidosyksiköltä tai yhteishankintayksilöltä tekemä hankinta. Sidosyksikköhankinta on hankinta, jonka hankintayksikkö tekee siitä muodollisesti erilliseltä ja päätöksenteon kannalta itsenäiseltä yksiköltä, esimerkiksi osakeyhtiöltä, jos hankintayksikkö yksin tai muiden hankintayksiköiden kanssa valvoo yksikköä samalla tavoin kuin se valvoo omia toimipaikkojaan ja jos yksikkö harjoittaa pääosaa toiminnastaan niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on.

Arviossa on myös otettava huomioon sidosyksikön mahdollinen yksityinen omistus. EY-tuomioistuin on Stadt Halle -päätöksessään (asia C-26/03) katsonut, ettei sidosyksikössä voi olla yksityistä omistusta. Tuomioistuimen päätöksen mukaan yksityisen yrityksen osakkuus sulkee pois sen, että hankintayksikkö voisi valvoa yhtiötä vastaavalla tavalla kuin se valvoo omia toimipaikkojaan.

Rosk´n Rollin osalta sidosyksikön tai yhteishankintayksikön edellytykset eivät täyty. Yhtiössä on yksityistä omistusta, mikä Stadt Halle -päätöksen mukaan jo aiheuttaa sen, ettei yhtiö voi olla hankintalain mukainen sidosyksikkö. Yhtiön toiminta ei myöskään lähes yksinomaan tai pääosiltaan kohdistu sen omistaviin hankintayksiköihin. Yhtiöllä on päinvastoin laajaa kaupallista toimintaa ja se tarjoaa palveluitaan yksityiselle sektorille sekä yksityishenkilöille että yrityksille. Näin ollen kyseessä ei ole niin sanottu in-house-hankinta eikä Rosk´n Roll ole hankintalain mukainen sidosyksikkö eikä myöskään yhteishankintayksikkö.

Tammisaaren kaupunki ei voi antaa kaupungin jätehuoltoa ja jätteenkuljetusta Rosk´n Rollin hoidettavaksi ilman tarjouskilpailua. Tammisaaren kaupunki on menetellyt julkisia hankintoja koskevien säännösten vastaisesti.

TAMMISAAREN KAUPUNGIN VASTINE

Tammisaaren kaupunki on vaatinut, että hakemus jätetään tutkimatta tai hylätään.

Tammisaaren kaupunki ei ole tehnyt hankintalaissa tarkoitettua julkista hankintaa Rosk´n Rollilta. Tammisaaren kaupunki ei ole ostanut eikä muutenkaan hankkinut taloudellista vastiketta vastaan palvelua Rosk´n Rollilta. Rosk´n Roll on toiminut Tammisaaren kaupungin lukuun jätteenkuljetuspalveluiden kilpailuttajana.

Tammisaaren kaupunki on siirtänyt toimivaltansa kilpailuttamiseen Rosk´n Roll Oy Ab:lle, joka toimii kuntien jätehuollon hankintayksikkönä. Kaupunki on tehnyt yhteistyötä Rosk´n Roll Oy Ab:n kanssa vuodesta 1996 lähtien.

Hankintalakia ei sovelleta kuntien yhteistyösopimukseen eikä sen hyväksymistä koskevaan valtuuston päätökseen. Öppet bolag Soptrans X Avoin yhtiö ei ole osallistunut Rosk´n Rollin järjestämään tarjouskilpailuun. Sillä ei näin ollen ole hankintalain mukaista asianosaisasemaa tässä asiassa. Hankintalakia ei tälläkään perusteella voida soveltaa asiaan.

Tammisaaren kaupunki ja yhdeksän muuta kuntaa ovat sopineet lakisääteisen jätehuollon järjestämisestä ja kilpailuttamisesta ja tehneet tätä koskevan sopimuksen Rosk´n Rollin kanssa. Tammisaaren kaupunginvaltuuston päätös 17.10.2005 § 19 jäteyhteistyösopimuksen tekemisestä omistajakuntien ja Rosk´n Rollin välillä ja Tammisaaren teknisen lautakunnan päätös 9.3.2006 § 50 siirtymisestä kunnallisesti järjestettyyn jätekuljetukseen jätelain 10 §:n 1 momentin mukaisesti ovat lainvoimaisia. Kumpaakaan päätökseen ei voi enää hakea muutosta.

LISÄKIRJELMÄT

X on esittänyt vastaselityksessään muun ohella, että Tammisaaren kaupungin virheellinen menettely on aiheuttanut sen, että avoin yhtiö ei ole voinut osallistua hankintaan. Se on mitä ilmeisimmin menettänyt tilaisuuden voittaa hankinnan kohde itselleen rehellisessä ja tasapuolisessa hankintamenettelyssä.

Tammisaaren kaupunki on lisävastineissaan esittänyt, että Rosk´n Roll on kymmenen kunnan perustama yritys, jonka tehtävä on hoitaa kuntien jätteidenkuljetuksen järjestäminen ja kilpailuttaminen. Öppet bolag Soptrans X Avoin yhtiö ei ole sellainen taho, joka kykenisi hoitamaan Rosk´n Rollille sopimuksella siirretyt velvoitteet Tammisaaren kaupungin ja muiden sopimuskuntien puolesta.

MARKKINAOIKEUDEN PÄÄTÖS VÄLIAIKAISESTA KIELLOSTA

Markkinaoikeus on 19.9.2007 antamallaan päätöksellä hylännyt Öppet bolag Soptrans X Avoimen yhtiön väliaikaista kieltoa koskevan vaatimuksen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Sovellettavat säännökset

Asiassa esitetyt vaatimukset kohdistuvat Tammisaaren kaupunginvaltuuston 17.10.2005 tekemään päätökseen. Näin ollen ratkaistaessa, kuuluuko asia markkinaoikeuden toimivaltaan, on sovellettava sopimuksen hyväksymishetkellä voimassa ollutta julkisista hankinnoista annettua lakia 1505/1992, jäljempänä hankintalaki (1505/1992).

Hakemuksen tutkiminen

Asiassa on ensisijaisesti ratkaistavana kysymyksenä, onko Tammisaaren kaupunginvaltuuston päätöksessä 17.10.2005 § 19 kysymys hankintalain (1505/1992) mukaisesta hankinnasta.

Markkinaoikeus toteaa, että kyseisellä päätöksellä Tammisaaren kaupunki on hyväksynyt alueellista jätehuoltoyhteistyötä koskevan sopimuksen, jonka sopijapuolina ovat Rosk´n Roll ja 10 kuntaa tai kaupunkia.

Yhteistyösopimuksen mukaan sopimuksen taustana ja tarkoituksena on sopimuksen kohdan 2 mukaan ”sopia osakeyhtiölain (734/1978) säännöksiä ja yhtiöjärjestyksen määräyksiä täydentävästi Rosk´n Rollin päätöksenteosta, kuntien keskinäisistä suhteista Rosk´n Rollin osakkeenomistajina sekä kuntien ja Rosk´n Rollin välisistä suhteista”.

Sopimuksen mukaan sopimuksen osapuolina olevat kunnat antavat Rosk´n Rollin tehtäväksi kuntien vastuulla olevan jätteen hyödyntämisen ja käsittelyn jätelain 13 §:n 2 momentin tarkoittamalla tavalla. Rosk´n Roll huolehtii sopimuksen velvoitteiden mukaisesti niistä kunnille kuuluvista jätehuollon tehtävistä, jotka jätelain mukaan voidaan antaa Rosk´n Rollin tehtäväksi. Sopimuksessa on myös yksityiskohtaisia ehtoja Rosk´n Rollin operatiivisista tehtävistä, kustannuksista, maksuista ja laskuttamisesta, jäteneuvonnasta, jätehuoltomääräyksistä ja vanhojen kaatopaikkojen kunnostuksesta.

Sopimuksessa on lisäksi sovittu, että kunnat eivät maksa Rosk´n Rollille korvausta niiden tehtävien hoitamisesta, joista Rosk´n Roll huolehtii kuntien puolesta. Rosk´n Roll rahoittaa toimintansa kokonaisuudessaan jätteen tuottajilta perimillään maksuilla ja muilla liiketoiminnassaan perimillään maksuilla. Sopimuksen mukaan Rosk´n Roll ei jaa osinkoa, vaan yhtiön mahdollinen ylijäämä käytetään toimialueen jätehuollon hyväksi.

Hankintalain (1505/1992) 4 §:n 1 kohdan mukaan hankinnalla tarkoitetaan tavaroiden ja palvelujen ostamista, vuokraamista tai siihen rinnastettavaa toimintaa sekä urakalla teettämistä. Hankintalaissa (1505/1992) ei ole ollut hankintasopimuksen määritelmää.

Voimassa olevan julkisista hankinnoista annetun lain 348/2007, jäljempänä hankintalaki (348/2007), 5 §:n 1 kohdan mukaan hankintasopimuksella tarkoitetaan kirjallista sopimusta, joka on tehty yhden tai usean hankintayksikön ja yhden tai usean toimittajan välillä ja jonka tarkoituksena on rakennusurakan toteuttaminen, tavaran hankinta tai palvelun suorittaminen taloudellista vastiketta vastaan. Markkinaoikeus toteaa, että uuden hankintalain määritelmä vastaa aikaisemman lain aikaista oikeuskäytäntöä hankintasopimuksesta.

Hankintalain (348/2007) esitöissä (HE 50/2006 vp s. 50) on todettu, että sopimusta ei ole katsottava hankintasopimukseksi, jos sen pääasiallisena tarkoituksena on muun toiminnan kuin hankinnan toteuttaminen. Tarkastelun lähtökohtana olisi tällöin se, muodostaako järjestely tai sopimuskokonaisuus jakamattoman kokonaisuuden, josta hankintaa ei voida erottaa. Jakamattoman kokonaisuuden olisi katsottava kuuluvan hankintalainsäädännön soveltamisalaan vain silloin, kun hankinnan osuus kokonaisuudesta on olennainen. Hankintasopimuksella tulisi olla myös taloudellista arvoa. Hallituksen esityksen mukaan taloudellista arvoa voidaan katsoa olevan sopimuksella, josta maksetaan rahallinen korvaus tai joka oikeuttaa tarjoajan muuhun hankintayksikön myöntämään taloudelliseen hyötyyn.

Hallituksen esityksessä todetaan lisäksi (HE 50/2006 vp s. 62), että yleensä kahden erillisen hankintayksikön väliset hankinnat tulee kilpailuttaa. Koska hankintalainsäädäntö toisaalta koskee vain hankintasopimusten tekemistä, muina kuin hankintasopimuksina toteutettavat hankintayksiköiden yhteistyöjärjestelyt eivät ole lain piirissä. Hallituksen esityksen mukaan siten esimerkiksi kuntalain 10 luvun ja paikallishallinnon erillislakien tarkoittama kuntien yhteistoiminta ei kuuluisi kilpailuttamisvelvoitteen piiriin, ellei sitä toteuteta hankintasopimuksella.

Markkinaoikeus toteaa, että vaikka Tammisaaren kaupunginvaltuuston päätöstä 17.10.2005 § 19 arvioidaankin hankintalain (1505/1992) perusteella, myös hankintalain (348/2007) mukaiselle hankintasopimuksen määritelmälle voidaan antaa asiassa tulkinnallista merkitystä. Arvioitaessa kysymystä siitä, onko Tammisaaren kaupunginvaltuuston edellä tarkoitetun päätöksen pääasiallisena tarkoituksena ollut hankinnan toteuttaminen, merkitystä on annettava myös jätelain (1072/1993) säännöksille.

Jätelain 10 §:n 1 momentin mukaan kunnan on järjestettävä joko omana toimintanaan taikka muuta yhteisöä tai yksityistä yrittäjää käyttäen asumisessa syntyneen jätteen sekä ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettavan valtion, kunnan ja seurakunnan sekä julkisoikeudellisen yhteisön ja yhdistyksen julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyneen muun jätteen kuin ongelmajätteen kuljetus (kunnan järjestämä jätteenkuljetus).

Jätelain 10 §:n 2 momentin mukaan edellä 1 momentissa tarkoitettu jätteenkuljetus voidaan järjestää kunnassa tai sen osassa kunnan päätöksellä ja tarkemmin määräämillä ehdoilla myös siten, että jätteen haltija sopii siitä kuljetuksen suorittajan kanssa (sopimusperusteinen jätteenkuljetus).

Jätelain 13 §:n 1 momentin mukaan kunnan on järjestettävä 10 §:n 1 momentissa tarkoitetun asumisessa syntyneen ja siihen rinnastettavan jätteen hyödyntäminen ja käsittely. Lain 13 §:n 2 momentin mukaan kunta voi antaa jätehuollon osittain tai kokonaan muun yhteisön tai yksityisen yrittäjän hoidettavaksi. Kunta vastaa tällöinkin siitä, että sille säädetty velvollisuus tulee täytetyksi.

Jätelain 16 §:n 1 momentin mukaan kuntien on tarpeen mukaan huolehdittava niille kuuluvasta jätehuollon järjestämisestä yhteistoiminnassa. Jos kuntien yhteistoiminta on tarpeen jätehuollon järjestämiseksi tässä laissa tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten mukaisesti, mutta kunnat eivät pääse yhteistoiminnasta keskenään sopimukseen, valtioneuvosto voi velvoittaa kunnat yhteistoimintaan ja määrätä sen ehdoista. Yhteistoimintaan velvoittamisesta säädetään jätelain 16 §:n 2 momentissa.

Markkinaoikeus toteaa, että Tammisaaren kaupungilla on ollut oikeus ottaa jätelain 10 §:n 1 momentin mukaisesti jätteen hyödyntäminen ja käsittely kunnan hoidettavaksi sekä 13 §:n 2 momentin nojalla antaa tehtävät kuntien välisellä yhteistyösopimuksella Rosk´n Rollin hoidettaviksi.

Markkinaoikeus toteaa toisaalta, että jätelaissa ei ole säännöstä siitä, että kunta voisi ilman hankintalainsäädännön mukaista tarjouskilpailua antaa jätelain 13 §:n 2 momentin nojalla jätehuollon yhteisön tai yksityisen yrittäjän hoidettavaksi. Näin ollen kysymystä siitä, onko Tammisaaren kaupungin menettelyssä kysymys hankintalain (1505/1992) 4 §:n 1 kohdan mukaisesta hankinnasta on arvioitava hankintalainsäädännön näkökulmasta.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on asiassa C-220/05 (Jean Auroux ym. v. Commune de Roanne, tuomio 18.1.2007, Kok. 2007, s. I-385) antamassaan tuomiossa arvioinut hankinnan käsitettä tapauksessa, jossa hankintayksikkö antoi rakennusurakkana toisen hankintaviranomaisen tehtäväksi yleishyödyllisen aluekehittämishankkeen toteuttamisen. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomion perustelujen mukaan hankintayksikkö ei voi vapautua kilpailutukselta antamalla rakennusurakan hankintayksikölle, jonka velvollisuutena olivat erillisten aliurakoiden kilpailuttaminen (tuomion kohdat 66–68).

Markkinaoikeus toteaa, että toisin kuin Auroux-tapauksessa, käsillä olevassa asiassa on ensisijaisesti kysymys menettelystä, jossa Tammisaaren kaupunki on yhdessä muiden kuntien kanssa siirtänyt kilpailuttamisvelvoitteensa ja tehtävänsä jätehuollon osalta Rosk´n Rollille. Menettely ei asiassa esitetyn selvityksen mukaan ole Auroux-tapauksen oikeusohjeiden vastaisesti vähentänyt jätehuollon kilpailutusta, sillä Rosk´n Roll on sittemmin kilpailuttanut nyt kysymyksessä olevaan sopimukseen perustuvat jätteenkuljetusta koskevat hankinnat.

Markkinaoikeus katsoo asian esitetyn selvityksen perusteella, että Tammisaaren kaupunginvaltuuston päätöksen 17.10.2005 § 19 pääasiallisena tarkoituksena ei ole ollut hankintalain (1505/1992) 4 §:ssä määritelty hankinta, vaan päätöksessä ja sen nojalla solmitussa sopimuksessa on ensisijaisesti ja pääasiallisesti ollut kysymys jätelain mukaisesta kuntien välisen yhteistyön järjestämisestä ja organisoinnista, joka on toteutettu jätelain 13 §:n 2 momentissa tarkoitettuna eri osapuolten väliseen sopimukseen perustuvana järjestelynä.

Edellä mainitun yhteistyösopimuksen kohdassa 6 todetaan seuraavaa sopimusosapuolten välisistä taloudellisista järjestelyistä: ”Kunnat eivät maksa Rosk´n Rollille korvausta niiden tehtävien hoitamisesta, joista Rosk´n Roll huolehtii kuntien puolesta tämän sopimuksen perusteella. Rosk´n Roll rahoittaa toimintansa kokonaisuudessaan jätteen tuottajilta perimillään maksuilla ja muilla liiketoiminnastaan perimillään maksuilla. Julkisoikeudellisten maksujen osalta Rosk´n Roll tekee ehdotuksen, kunnat vahvistavat maksun ja hyväksyvät maksuunpanoluettelon, Rosk´n Roll laskuttaa ja kunnat hoitavat perinnän.”

Yhteistyösopimuksen sekä muun asiassa esitetyn selvityksen mukaan Tammisaaren kaupunki, johon hakija on kohdistanut kaikki vaatimuksensa markkinaoikeudessa, ei maksa Rosk´n Rollille rahallista korvausta yhtiön kaupungille tuottamista palveluista. Rosk´n Rollin ei myöskään voida katsoa saavan itselleen taloudellista hyötyä sillä perusteella, että yhtiöllä on oikeus laskuttaa sopimuksen mukaan itselleen sopimukseen kuuluvien kuntien alueella jätteen tuottajilta maksuja, joiden peruste vahvistetaan erikseen kuntakohtaisesti. Esitetyn selvityksen mukaan maksut perustuvat vastaavalla tavalla kuin kunnan itsensä hoitamassa jätteenkuljetuksessa jätetaksaan jätteenkuljetuksen ja -käsittelyn kustannusten kattamiseksi. Yhteistyösopimuksessa on lisäksi sovittu, että Rosk´n Roll ei jaa osinkoa, vaan mahdollinen ylijäämä käytetään toimialueen jätehuollon hyväksi.

Nämä seikat huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että Rosk´n Rollin kanssa solmittua yhteistyösopimusta ei voida myöskään pitää hankintasäännösten edellyttämällä tavalla vastikkeellisena.

Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että Tammisaaren kaupunginvaltuuston tekemässä päätöksessä ei ole ollut kysymys hankintasäännösten mukaisesta hankinnasta. Hakemuksen tutkiminen ei siten kuulu markkinaoikeuden toimivaltaan ja hakemus on jätettävä tutkimatta.

Kysymys Rosk´n Rollin oikeudellisesta luonteesta

Koska asiassa on muutoin esitetty väitteitä, joiden perusteena on Rosk´n Rollin hankintalainsäädännössä tarkoitettu oikeudellinen luonne joko sidosyksikkönä tai yhteishankintayksikkönä, markkinaoikeus katsoo perustelluksi lausua esitetyistä väitteistä. Koska väitteet on esitetty sen varalta, että markkinaoikeus päätyisi pitämään kaupunginvaltuuston päätöstä edellä tarkoitetusta sopimuksesta hankintana, jäljempänä esitetty arvio ei muuta markkinaoikeuden edellä esittämää käsitystä siitä, ettei asia kuulu markkinaoikeuden toimivaltaan.

Rosk´n Roll on esittänyt täyttävänsä omistajakuntiensa yhteistyöorganisaatioksi perustettuna sidosyksikön edellytykset. Hakija on puolestaan katsonut, ettei yhtiö ole sidosyksikkö. Tammisaaren kaupunki on puolestaan esittänyt näkemyksen, jonka mukaan yhtiötä voitaisiin tarkastella yhteishankintayksikkönä tai muutoin hankintayksikkönä. Hakijan mukaan Rosk´n Roll ei ole myöskään yhteishankintayksikkö.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalaki (1505/1992) ja hankintoja koskevat direktiivit eivät sisällä säännöksiä sidosyksikköhankinnoista, vaan tällaisen järjestelyn oikeudellinen arviointi on perustunut ensisijaisesti Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöön. Tällaista määritelmää ei sisälly myöskään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2004/18/EY julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta (jäljempänä hankintadirektiivi). Hankintadirektiiviin sisältyy sen sijaan määritelmä muun ohella yhteishankintaviranomaisesta (hankintadirektiivin 1 artiklan 10 alakohta). Hankintalakiin (348/2007) sidosyksikön määritelmä on otettu yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä kehittyneiden tulkintakannanottojen perusteella.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on ratkaisussaan C-107/98 (Teckal, tuomio 18.11.1999, Kok. 1999 s. I-8121) määrittänyt sidosyksikköhankinnan edellytykseksi, että hankinnan suorittava hankintayksikkö valvoo toista oikeushenkilöä samalla tavalla kuin se valvoo omia toimipaikkojaan ja joissa tämä oikeushenkilö harjoittaa pääosaa toiminnastaan sen omistavien viranomaisten kanssa. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on ratkaisussaan C-26/03 (Stadt Halle ja RPL Lochau, tuomio 11.1.2005, Kok. 2005, s. I-1) vahvistanut Teckal-tapauksessa määriteltyjen edellytysten sidosyksikköhankinnalle soveltuvan myös julkisiin palveluhankintoihin. Teckal-ratkaisun mukaiset edellytykset sidosyksikköhankinnalle on sittemmin sisällytetty hankintalain (348/2007) 10 §:ään.

Markkinaoikeus katsoo, että Tammisaaren kaupunginvaltuuston päätöstä ei voida pitää sidosyksikköhankintana, kun otetaan huomioon, että Rosk´n Roll on edelleen osittain yksityisomistuksessa ja esitetyn selvityksen mukaan pääosa yhtiön liiketoiminnasta muodostuu muusta toiminnasta kuin toiminnasta sen omistavien kuntien kanssa.

Asiassa tulee lisäksi arvioitavaksi hankintalain (1505/1992) 5 §:n 3 momentin säännös kilpailuvelvoitteesta poikkeamisesta, jonka mukaan tarjouskilpailua ei tarvitse järjestää yhteishankinnassa, kun hankinta tehdään sellaiselta hankintayksikkönä, joka on noudattanut tämän lain säännöksiä hankinnan tekemisessä.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintalain (1505/1992) 5 §:n 3 momenttia voidaan tulkita myös uuden hankintalain (348/2007) 11 §:n perusteella. Viimeksi mainitun säännöksen mukaan hankintayksikön, joka hankkii tavaroita, palveluja tai rakennusurakoita käyttäen yhteishankintayksikköä, katsotaan noudattaneen tätä lakia, jos yhteishankintayksikkö on noudattanut sitä.

Hankintalain (348/2007) 11 §:n 2 momentin mukaan yhteishankintayksiköllä tarkoitetaan sellaista hankintayksikköä, joka hankkii sen suoraan tai välillisesti omistaville hankintayksiköille tavaroita tai palveluja taikka tekee näille tavaroita, palveluja tai rakennusurakoita koskevia hankintasopimuksia tai puitejärjestelyjä. Edellytyksenä on, että yhteishankintayksikkö toimii edellä mainittujen tehtävien hoitamiseksi ja että se on nimenomaisesti perustettu hoitamaan näitä tehtäviä, taikka näiden tehtävien hoitaminen on säädetty tai määrätty yhteishankintayksikön toimialaksi.

Hankintalain (348/2007) esitöiden (HE 50/2006 vp s. 64) mukaan yhteishankintayksikön määritelmä perustuu hankintadirektiivin 1 artiklan 10 alakohdassa olevaan yhteishankintaviranomaisen määritelmään.

Hankintadirektiivin määritelmän mukaan yhteishankintaviranomaisella tarkoitetaan hankintaviranomaista, joka hankkii hankintaviranomaisille tarkoitettuja tavaroita tai palveluita taikka tekee näille tarkoitettuja puitejärjestelyjä. Kuten hallituksen esityksestä (HE 50/2006 vp s. 64) ilmenee, tähän direktiivin mukaiseen määritelmään esitettiin kansallisesti lisättäväksi kaksi muuta edellytystä, joiden mukaan yhteishankintayksikön tulisi ensinnäkin toimia tai olla perustettu nimenomaan toimimaan yhteishankintayksikkönä.

Lisäksi määritelmään ehdotettiin hallituksen esityksessä toista lisäedellytystä, jonka mukaan yhteishankintayksikön tulisi harjoittaa toimintaansa suhteessa sen omistaviin hankintayksiköihin. Markkinaoikeus toteaa, että hankintalain (348/2007) 11 §:n 2 momenttiin ei sisälly nimenomaisesti ilmaistuna hallituksen esityksessä tarkoitettua toista lisäedellytystä. Asiaa on kuitenkin käsitelty hallituksen esityksen perusteluissa.

Hallituksen esityksen (HE 50/2006 vp s. 64) mukaan yhteishankintayksikön tulisi olla nimenomaan hankintayksikkö siten, kuin hankintadirektiivissä on määritelty. Yhteishankintayksikkö voisi lakiehdotuksen 6 §:n mukaisesti olla esimerkiksi kunnan tai valtion viranomainen, liikelaitos taikka julkisoikeudellinen laitos, joka on perustettu yleisen edun tarkoituksessa ilman teollista tai kaupallista luonnetta ja johon kunnan tai valtion viranomainen tai muu lakiehdotuksen 6 §:n 1 momentin 1–3 tai 5 kohdassa mainittu hankintaviranomainen voi käyttää valvonta- tai hallintavaltaa. Hallituksen esityksen mukaan tämä edellytys rajaisi käytännössä teollisen tai kaupallisen luonteen omaavat yksiköt yhteishankintayksikön määritelmän ulkopuolelle.

Hallituksen esityksen (HE 50/2006 vp s. 65) mukaan yhteishankintayksikkö voisi käytännössä olla esimerkiksi yhden tai useamman kunnan tai kuntayhtymän muodostama yksikkö, jolloin perustamisessa noudatetaan kuntalain mukaisia menettelytapoja. Tällaisen yksikön toimiala tulisi määritellä kunnallisen päätöksenteon yhteydessä sekä yksikön toimintaa koskevassa ohjesäännössä tai vastaavassa asiakirjassa. Hallituksen esityksessä on myös otettu erikseen kantaa siihen, missä asiakirjassa olisi luontevinta määritellä yhtiömuotoisten yhteishankintayksiköiden toimiala.

Hallituksen esityksessä on lisäksi tarkasteltu kysymystä siitä, voiko yhteishankintayksikkönä toimia sidosyksikkö. Hallituksen esityksen mukaan erilaisten järjestelyjen neutraalisuuden vuoksi ja tulkintaongelmien välttämiseksi sidosyksikön toimiessa samalla yhteishankintayksikkönä olisi edellytettävä, että yksikön toiminta yhteishankintayksikkönä kohdistuu sen omistajiin. Hallituksen esityksen mukaan tarkoituksena ei kuitenkaan ole ulottaa sidosyksiköitä koskevia yhteisön oikeuden tulkintoja esimerkiksi määräysvallasta sellaisenaan edellä tarkoitettuun yhteishankintayksikön määritelmään (HE 50/2006 vp s. 65).

Hallituksen esityksen mukaan yhteishankintayksikön toiminnan tulisi kohdistua sen omistajina oleviin hankintayksiköihin. Toiminnan tulee lisäksi olla pysyvää, joten satunnaisia yhteishankintoja tekevää yksikköä ei voitaisi katsoa säännösehdotuksen tarkoittamaksi yhteishankintayksiköksi. Hallituksen esityksen mukaan säännöksellä ei ole myöskään ollut tarkoitus puuttua toimeksiantoina tehtäviin yhteis- ja muihin hankintoihin, jotka olisivat edelleen mahdollisia (HE 50/2006 vp s. 64).

Markkinaoikeus toteaa asiassa esitetyn selvityksen perusteella, että Rosk´n Rollia ei ole perustettu nimenomaisesti hoitamaan sopimukseen osallistuvien kuntien hankintoja. Omistajakuntien ja Rosk´n Rollin välisestä yhteistyösopimuksesta ilmenee, että Rosk´n Rollin toiminnassa on kysymys jätelain 13 §:n 2 momentissa tarkoitetusta jätteiden käsittelystä ja hyödyntämisestä. Tähän sopimuskokonaisuuteen kuuluu osana huolehtiminen osakaskunnille kuuluvista jätelakiin perustuvista kilpailuttamisvelvoitteista. Esitetyn selvityksen mukaan hankintojen kilpailutus muodostaa noin 35 prosentin osuuden Rosk´n Rollin toiminnasta.

Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että Rosk´n Roll ei ole myöskään yhteishankintayksikkö. Asiassa ei kuitenkaan ole tässä yhteydessä tarpeen ratkaista, voitaisiinko yhtiötä pitää hankintalaissa (348/2007) tarkoitettuna hankintayksikkönä jollakin muulla perusteella.

Markkinaoikeus katsoo, että asian näin päättyessä sen ei ole tarpeellista lausua muista Tammisaaren kaupunginvaltuuston päätökseen 17.10.2005 § 19 kohdistetuista väitteistä.

Oikeudenkäyntikulut

Asianosainen on hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian näin päättyessä ei ole kohtuutonta, että hakija pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus jättää Öppet bolag Soptrans X Avoimen yhtiön hakemuksen tutkimatta ja hylkää yhtiön oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain (1505/92) 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Eija Siitari-Vanne, Sami Myöhänen ja Tero Kujala.