Market Court dismisses bid protest against municipal waste contract award to public company.

ASIAN TAUSTA, TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Tammisaaren kaupunginvaltuusto on 17.10.2005 tekemällään päätöksellä § 19 hyväksynyt alueellista jätehuoltoyhteistyötä koskevan sopimuksen tekemisen Rosk´n Roll Oy Ab:n (jäljempänä myös Rosk´n Roll) kanssa. Sopimus on allekirjoitettu 17.3.2006. Sopimuksen ovat allekirjoittaneet Tammisaaren kaupunki ja yhdeksän muuta kuntaa sekä Rosk´n Roll.

Sopimuksen mukaan Tammisaaren kaupunki ja yhdeksän muuta kuntaa antavat kuntien vastuulla olevan jätteen hyödyntämisen ja käsittelyn Rosk´n Rollin tehtäväksi muun ohella siten, että Rosk´n Roll vastaa sopimuksen perusteella yhdyskuntajätteen kuljetusten kilpailuttamisesta. Sopimus on tullut voimaan 1.4.2006 ja se on voimassa 31.12.2020 saakka.

Ennen sopimuksen allekirjoittamista Tammisaaren kaupungin tekninen lautakunta on päätöksellään 9.3.2006 § 50 päättänyt, että Tammisaaren kaupunki siirtyy sopimusperusteisesta jätteenkuljetuksesta jätelain 10 §:n 1 momentin mukaiseen kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen.

Rosk´n Roll Oy Ab on vuonna 1988 perustettu yhtiö, jonka toimiala on jätehuolto oheistoimintoineen. Yhtiön osakkeista on vuoden 2007 vuosikertomuksen mukaan 99,6 prosenttia 12 kunnan tai kaupungin omistuksessa. Loppuosa osakkeista on yksityisessä omistuksessa. Lokakuussa 2005, kun Tammisaaren kaupunki teki kysymyksessä olevan päätöksensä, yhtiön osakkeista 3,7 prosenttia oli yksityisessä omistuksessa.

Rosk´n Roll Oy Ab on pyytänyt TED-tietokannassa 13.6.2007 ja Julkiset hankinnat -lehdessä 14.6.2007/24 julkaistulla hankintailmoituksella sekä tarjouspyynnöllä 29.6.2007 tarjouksia sekajätteen keräyksestä ja kuljettamisesta Tammisaaren kaupungissa ajalle 1.10.2007–31.5.2012. Hankintailmoituksessa on varattu mahdollisuus jatkaa sopimuskautta yhdellä vuodella.

Rosk´n Roll Oy Ab:n toimitusjohtaja on päätöksellään 7.8.2007 valinnut HFT Network Oy:n tarjouksen.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan varsinaisen hankintakauden osalta noin miljoona euroa.

Hankintasopimus Rosk´n Rollin ja HFT Network Oy:n välillä on allekirjoitettu 12.10.2007.

Lassila & Tikanoja Oyj on valittanut Tammisaaren kaupungin 17.10.2005 § 19 päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen, joka on 16.12.2007 antamallaan päätöksellä jättänyt yhtiön valituksen tutkimatta siltä osin kuin siinä on vedottu päätöksen hankintalain vastaisuuteen. Muilta osin Helsingin hallinto-oikeus on hylännyt yhtiön valituksen. Hallinto-oikeudesta saadun tiedon mukaan päätös on lainvoimainen.

HAKEMUS JA HAKEMUKSEN TÄYDENNYS

Lassila & Tikanoja Oyj (jäljempänä myös L & T) on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Rosk´n Rollin päätöksen 7.8.2007 sekajätteen keräyksestä ja kuljetuksesta Tammisaaren kaupungissa ja velvoittaa yhtiön korjaamaan virheellisen menettelynsä.

L & T on markkinaoikeudelle 17.9.2007 saapuneella hakemuksen täydennykseksi otsikoidulla asiakirjalla vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa myös Tammisaaren kaupunginvaltuuston päätöksen 17.10.2005 § 19. Hakija on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Rosk´n Rollin ja Tammisaaren kaupungin yhteisvastuullisesti maksamaan sille hyvitysmaksuna 10.000 euroa. Lisäksi hakija on vaatinut, että Rosk´n Roll ja Tammisaaren kaupunki velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut vähintään 500 eurolla korkoineen.

Rosk´n Rollin kesällä 2007 suorittama tarjouskilpailu on ollut virheellinen, koska Tammisaaren kaupunki ei olisi ilman kilpailutusta voinut vuosina 2005 ja 2006 tehdyillä päätöksillä antaa Tammisaaren kaupungin vastuulla olevan jätteen hyödyntämistä ja käsittelyä Rosk´n Rollin tehtäväksi. Rosk´n Roll ei ole sellainen Tammisaaren kaupungin valvonnassa oleva yksikkö, jolta Tammisaaren kaupunki olisi voinut tehdä hankinnan ilman kilpailutusta niin sanottuna in-house-hankintana.

Rosk´n Roll on Tammisaaren kaupungista erillinen ja päätöksenteon kannalta itsenäinen oikeushenkilö. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on asiassa C-107/98 (Teckal) antamassaan tuomiossa todennut, että hankinnat on kilpailutettava pääsääntöisesti aina, kun ne tehdään hankintayksiköstä muodollisesti erillisen ja päätöksenteon kannalta itsenäisen yksikön kanssa. Pelkkä hankintayksikön määräenemmistö sidosyksikössä ei yksin tarkoita sitä, että taho voidaan katsoa hankintayksikön päätösvallassa olevaksi sidosyksiköksi. Hakijan käsityksen mukaan Rosk´n Roll toimii itsenäisesti kunnasta riippumattomana tahona.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen asiassa C-26/03 (Stadt Halle) antaman päätöksen perusteella yksityisomistus merkitsee sitä, että hankintayksikkö ei voi harjoittaa yksikköön vastaavaa valvontavaltaa kuin omiin toimipaikkoihinsa. Rosk´n Roll on osakeyhtiö, jossa osakkaana on kuntien lisäksi yksityisiä tahoja. Näin ollen myös käsillä olevassa tapauksessa on katsottava, että yksityinen omistus aiheuttaa Rosk´n Rollissa sen, että sitä ei voida katsoa sidosyritykseksi eikä näin ollen oikeutta suoriin hankintoihin ole.

Rosk´n Roll ei voi toimia hankintayksikön sidosyksikkönä hankintalain tarkoittamassa mielessä, koska sen toiminta kohdistuu merkittävässä määrin myös yksityisille markkinoille. Hankintalain esitöiden mukaan suoria hankintoja ei ole mahdollista tehdä sellaiselta yksiköltä, joka harjoittaa kaupallista toimintaa. Sidosyksikön harjoittaman toiminnan tulee kohdistua pääasiallisesti niihin hankintayksiköihin, joiden määräysvallassa sidosyksikkö on.

Rosk´n Rollin liiketoiminta koostuu pääasiassa kaatopaikkaliiketoiminnasta. Tuossa toiminnassa kaupan ja teollisuuden jätteet tulevat muodostamaan merkittävän osan. Jatkossakin yhtiön palvelujen myynti yksityissektorille jatkuu. Yhtiön kaupallisen toiminnan määrän ei voida katsoa olevan pieni eikä yhtiö voi toimia suorana sidosyksikkönä.

Tammisaaren kaupunginvaltuuston päätöksessä 17.10.2005 § 19 on ollut kysymys hankintalain 4 §:n mukaisesta hankinnasta. Laissa hankinnan määritelmä on laaja ja ratkaisevaksi muodostuu, onko sopimuksen tarkoituksena tosiasiallisesti tuotteiden tai palveluiden ostaminen. Tammisaaren kaupungin ja Rosk´n Rollin välisessä yhteistyösopimuksessa on tosiasiallisesti kysymys hankinnasta ja kilpailuvelvoitteen siirtämisestä kaupungista muodollisesti erilliselle ja päätöksenteon kannalta itsenäiselle oikeushenkilölle. Mikäli Tammisaaren kaupunki ei olisi solminut yhteistyösopimusta Rosk´n Rollin kanssa, hankinnan kilpailuttaminen olisi ollut suoraan itse Tammisaaren kaupungin tehtävä sen siirryttyä jätelain 10 §:n 1 momentin mukaiseen kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen.

TAMMISAAREN KAUPUNGIN VASTINE

Tammisaaren kaupunki on vaatinut, että hakemus jätetään tutkimatta tai hylätään.

Tammisaaren kaupunki ja yhdeksän muuta kuntaa ovat sopineet lakisääteisen jätehuollon järjestämisestä ja kilpailuttamisesta ja tehneet tätä koskevan sopimuksen Rosk´n Rollin kanssa. Tammisaaren kaupunginvaltuuston päätös 17.10.2005 § 19 jäteyhteistyösopimuksen tekemisestä omistajakuntien ja Rosk´n Rollin välillä sekä Tammisaaren teknisen lautakunnan päätös 9.3.2006 § 50 siirtymisestä kunnallisesti järjestettyyn jätekuljetukseen jätelain 10 §:n 1 momentin mukaisesti ovat lainvoimaisia päätöksiä, joihin ei enää voi hakea muutosta valittamalla.

Tammisaaren kaupunki ei ole tehnyt hankintalaissa tarkoitettua julkista hankintaa Rosk´n Rollilta. Tammisaaren kaupunki ei ole ostanut eikä muutenkaan hankkinut taloudellista vastiketta vastaan palvelua Rosk´n Rollilta. Rosk´n Roll on toiminut Tammisaaren kaupungin lukuun jätteenkuljetuspalveluiden kilpailuttajana. Hankintalakia ei sovelleta kuntien yhteistyösopimukseen eikä sen hyväksymistä koskevaan valtuuston päätökseen.

Tammisaaren kaupunki on siirtänyt toimivaltansa kilpailuttamiseen Rosk´n Rollille, joka toimii kuntien jätehuollon hankintayksikkönä. Kaupunki on tehnyt yhteistyötä Rosk´n Rollin kanssa vuodesta 1996 lähtien. Yhteistyösopimuksen allekirjoittaneiden muiden kuntien vastaavista päätöksistä ei ole tehty valituksia.

Rosk´n Rollin toiminnassa on kysymys kuntien sopimukseen perustuvasta yhtiömuotoisesta jätehuoltoyhteistyöstä eikä hakemuksen tekijällä ole asianosaisasemaa kuntien yhteistyön järjestämistä koskevassa asiassa. Hakijalla ei ole mahdollisuutta toimia mukana kuntien välisessä yhteistyössä. Hakija ei hakemuksessaan edes väitä, että Rosk´n Rollin suorittama jätekuljetushankinta olisi tapahtunut hankintalain säännösten vastaisesti.

Tammisaaren kaupunki on vastineessaan ilmoittanut myös yhtyvänsä Rosk´n Rollin puolesta asiassa esitettyyn.

ROSK´N ROLL OY AB:N VASTINE

Rosk´n Roll Oy Ab on vaatinut, että markkinaoikeus jättää hakemuksen tutkimatta tai hylkää hakemuksen ja velvoittaa Lassila & Tikanoja Oyj:n korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla.

Siltä osin kun hakemuksessa on vaadittu Rosk´n Rollin päätöksen 7.8.2007 kumoamista, hakijan hakemuksessa ei ole edes väitetty, että Rosk´n Rollin hankintapäätös olisi tehty hankintalain säännösten vastaisesti. Hakijan väitteet ovat kohdistuneet ainoastaan Tammisaaren kaupunginvaltuuston 17.10.2005 tekemään päätökseen.

Tammisaaren kaupunginvaltuuston päätöksessä 17.10.2005 § 19 ei ole kysymys julkista hankintaa koskevasta hankintapäätöksestä. L & T:llä ei ole asianosaisasemaa kuntien yhteistyön järjestämistä koskevassa asiassa. Hakemus on jätettävä tutkimatta siltä osin kuin se koskee Tammisaaren kaupunginvaltuuston edellä mainittua päätöstä.

Rosk´n Rollin toiminnassa on kysymys kuntien sopimukseen perustuvasta yhtiömuotoisesta yhteistyöstä lakisääteisen jätehuollon käytännön järjestämisessä ja kilpailuttamisessa. Alueen kuntien jätelain mukaiset viranomaistehtävät hoidetaan yhteistyössä yhteisessä toimielimessä, Länsi-Uudenmaan jätelautakunnassa, joka on Tammisaaren kaupungin lautakunta.

Rosk´n Roll on julkisoikeudellinen oikeushenkilö, joka on perustettu tyydyttämään sellaisia yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta ja jonka hallituksen jäsenet kunnat nimeävät. Kuntien yhteistyösopimuksen mukaan Rosk´n Roll ei jaa osinkoa. Rosk´n Roll on hankintalaissa tarkoitettu hankintayksikkö.

Jos vastoin Rosk´n Rollin käsitystä katsottaisiin, että yhteistyösopimuksessa olisi kyse hankinnasta, johon tulisi soveltaa hankintalain säännöksiä, sekä jouduttaisiin pohtimaan sidosyksikkö-käsitteen soveltamista, kuntien yhteistyöorganisaatioksi perustettu Rosk´n Roll on täyttänyt voimassa olleet sidosyksikön edellytykset.

Rosk´n Roll on ollut sitä sitovien sopimusten ja lainvoimaisten päätösten perusteella velvollinen kilpailuttamaan kysymyksessä olevan jätteenkuljetuspalvelun. Tammisaaren kaupunki ei ole tehnyt kaupungin sekajätteen keräystä ja kuljetusta koskevaa hankintaa Rosk´n Rollilta, vaan Rosk´n Roll on toiminut kaupungin lukuun kilpailuttaessaan kysymyksessä olevat jätteenkuljetuspalvelut.

LISÄKIRJELMÄT

Hakija on esittänyt vastaselityksissään muun ohella, että Tammisaaren kaupunginvaltuuston yhteistyösopimuksen hyväksymistä koskeva päätös ja Rosk´n Rollin päätös ovat toisiinsa liittyviä ja yhtiö on asianosainen tässä asiassa.

Rosk´n Roll on lisäkirjelmässään esittänyt muun ohella, että Tammisaaren kaupungin sekajätteen kuljetusta koskeva hankinta on tehty tarjouskilpailua käyttäen ja myös L & T on osallistunut tarjouskilpailuun. Jos Rosk´n Rollin käsityksen vastaisesti jätteenkuljetuksen kilpailuttamisen järjestäminen olisi pitänyt kilpailuttaa, hankintalain soveltaminen asiaan edellyttäisi muun muassa vastikkeellisuutta eli sitä, että Rosk´n Roll olisi saanut tarjouskilpailun järjestämisestä Tammisaaren kaupungilta vastiketta.

Tällöin myös hyvitysmaksu liittyisi jätteenkuljetuksen kilpailuttamisen hankintaan eikä jätteenkuljetustoiminnan kilpailuttamiseen. L & T:llä ei ole ollut asianosaisasemaa hyvitysmaksun osalta eikä myöskään perustetta hyvitysmaksua koskevalle vaatimukselleen.

MARKKINAOIKEUDEN PÄÄTÖS VÄLIAIKAISESTA KIELLOSTA

Markkinaoikeus on 19.9.2007 antamallaan päätöksellä hylännyt Lassila & Tikanoja Oyj:n väliaikaista kieltoa koskevan vaatimuksen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Sovellettavat säännökset

Hakemuksen kohteena oleva Rosk´n Rollin järjestämä tarjouskilpailu on aloitettu 13.6.2007. Näin ollen asiaan sovelletaan 1.6.2007 voimaan tullutta julkisista hankinnoista annettua lakia 348/2007, jäljempänä hankintalaki (348/2007).

Siltä osin kuin asiassa esitetyt vaatimukset kohdistuvat Tammisaaren kaupunginvaltuuston 17.10.2005 tekemään päätökseen, asiaa arvioitaessa on sovellettava sopimuksen hyväksymishetkellä voimassa ollutta julkisista hankinnoista annettua lakia 1505/1992, jäljempänä hankintalaki (1505/1992).

Hakemuksen tutkiminen

Asiassa on ensisijaisesti ratkaistavana kysymyksenä, onko Tammisaaren kaupunginvaltuuston päätöksessä 17.10.2005 § 19 kysymys hankintalain (1505/1992) mukaisesta hankinnasta.

Markkinaoikeus toteaa, että kyseisellä päätöksellä Tammisaaren kaupunki on hyväksynyt alueellista jätehuoltoyhteistyötä koskevan sopimuksen, jonka sopijapuolina ovat Rosk´n Roll ja 10 kuntaa tai kaupunkia.

Yhteistyösopimuksessa sopimuksen tausta ja tarkoitus on sen kohdan 2 mukaan ollut ”sopia osakeyhtiölain (734/1978) säännöksiä ja yhtiöjärjestyksen määräyksiä täydentävästi Rosk´n Rollin päätöksenteosta, kuntien keskinäisistä suhteista Rosk´n Rollin osakkeenomistajina sekä kuntien ja Rosk´n Rollin välisistä suhteista”.

Sopimuksen mukaan sopimuksen osapuolina olevat kunnat antavat Rosk´n Rollin tehtäväksi kuntien vastuulla olevan jätteen hyödyntämisen ja käsittelyn jätelain 13 §:n 2 momentin tarkoittamalla tavalla. Rosk´n Roll huolehtii sopimuksen velvoitteiden mukaisesti niistä kunnille kuuluvista jätehuollon tehtävistä, jotka jätelain mukaan voidaan antaa Rosk´n Rollin tehtäväksi. Sopimuksessa on myös yksityiskohtaisia ehtoja Rosk´n Rollin operatiivisista tehtävistä, kustannuksista, maksuista ja laskuttamisesta, jäteneuvonnasta, jätehuoltomääräyksistä ja vanhojen kaatopaikkojen kunnostuksesta.

Sopimuksessa on lisäksi sovittu, että kunnat eivät maksa Rosk´n Rollille korvausta niiden tehtävien hoitamisesta, joista Rosk´n Roll huolehtii kuntien puolesta. Rosk´n Roll rahoittaa toimintansa kokonaisuudessaan jätteen tuottajilta perimillään maksuilla ja muilla liiketoiminnassaan perimillään maksuilla. Sopimuksen mukaan Rosk´n Roll ei jaa osinkoa, vaan yhtiön mahdollinen ylijäämä käytetään toimialueen jätehuollon hyväksi.

Hankintalain (1505/1992) 4 §:n 1 kohdan mukaan hankinnalla tarkoitetaan tavaroiden ja palvelujen ostamista, vuokraamista tai siihen rinnastettavaa toimintaa sekä urakalla teettämistä. Hankintalaissa (1505/1992) ei ole ollut hankintasopimuksen määritelmää.

Voimassa olevan hankintalain (348/2007) 5 §:n 1 kohdan mukaan hankintasopimuksella tarkoitetaan kirjallista sopimusta, joka on tehty yhden tai usean hankintayksikön ja yhden tai usean toimittajan välillä ja jonka tarkoituksena on rakennusurakan toteuttaminen, tavaran hankinta tai palvelun suorittaminen taloudellista vastiketta vastaan. Markkinaoikeus toteaa, että uuden hankintalain määritelmä vastaa aikaisemman lain aikaista oikeuskäytäntöä hankintasopimuksesta.

Hankintalain (348/2007) esitöissä (HE 50/2006 vp s. 50) on todettu, että sopimusta ei ole katsottava hankintasopimukseksi, jos sen pääasiallisena tarkoituksena on muun toiminnan kuin hankinnan toteuttaminen. Tarkastelun lähtökohtana olisi tällöin se, muodostaako järjestely tai sopimuskokonaisuus jakamattoman kokonaisuuden, josta hankintaa ei voida erottaa. Jakamattoman kokonaisuuden olisi katsottava kuuluvan hankintalainsäädännön soveltamisalaan vain silloin, kun hankinnan osuus kokonaisuudesta on olennainen. Hankintasopimuksella tulisi olla myös taloudellista arvoa. Hallituksen esityksen mukaan taloudellista arvoa voidaan katsoa olevan sopimuksella, josta maksetaan rahallinen korvaus tai joka oikeuttaa tarjoajan muuhun hankintayksikön myöntämään taloudelliseen hyötyyn.

Hallituksen esityksessä todetaan lisäksi (HE 50/2006 vp s. 62), että yleensä kahden erillisen hankintayksikön väliset hankinnat tulee kilpailuttaa. Koska hankintalainsäädäntö toisaalta koskee vain hankintasopimusten tekemistä, muina kuin hankintasopimuksina toteutettavat hankintayksiköiden yhteistyöjärjestelyt eivät ole lain piirissä. Hallituksen esityksen mukaan siten esimerkiksi kuntalain 10 luvun ja paikallishallinnon erillislakien tarkoittama kuntien yhteistoiminta ei kuuluisi kilpailuttamisvelvoitteen piiriin, ellei sitä toteuteta hankintasopimuksella.

Markkinaoikeus toteaa, että vaikka Tammisaaren kaupunginvaltuuston päätöstä 17.10.2005 § 19 arvioidaankin hankintalain (1505/1992) perusteella, myös hankintalain (348/2007) mukaiselle hankintasopimuksen määritelmälle voidaan antaa asiassa tulkinnallista merkitystä. Arvioitaessa kysymystä siitä, onko Tammisaaren kaupunginvaltuuston edellä tarkoitetun päätöksen pääasiallisena tarkoituksena ollut hankinnan toteuttaminen, merkitystä on annettava myös jätelain (1072/1993) säännöksille.

Jätelain 10 §:n 1 momentin mukaan kunnan on järjestettävä joko omana toimintanaan taikka muuta yhteisöä tai yksityistä yrittäjää käyttäen asumisessa syntyneen jätteen sekä ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettavan valtion, kunnan ja seurakunnan sekä julkisoikeudellisen yhteisön ja yhdistyksen julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyneen muun jätteen kuin ongelmajätteen kuljetus (kunnan järjestämä jätteenkuljetus).

Jätelain 10 §:n 2 momentin mukaan edellä 1 momentissa tarkoitettu jätteenkuljetus voidaan järjestää kunnassa tai sen osassa kunnan päätöksellä ja tarkemmin määräämillä ehdoilla myös siten, että jätteen haltija sopii siitä kuljetuksen suorittajan kanssa (sopimusperusteinen jätteenkuljetus).

Jätelain 13 §:n 1 momentin mukaan kunnan on järjestettävä 10 §:n 1 momentissa tarkoitetun asumisessa syntyneen ja siihen rinnastettavan jätteen hyödyntäminen ja käsittely. Lain 13 §:n 2 momentin mukaan kunta voi antaa jätehuollon osittain tai kokonaan muun yhteisön tai yksityisen yrittäjän hoidettavaksi. Kunta vastaa tällöinkin siitä, että sille säädetty velvollisuus tulee täytetyksi.

Jätelain 16 §:n 1 momentin mukaan kuntien on tarpeen mukaan huolehdittava niille kuuluvasta jätehuollon järjestämisestä yhteistoiminnassa. Jos kuntien yhteistoiminta on tarpeen jätehuollon järjestämiseksi tässä laissa tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten mukaisesti, mutta kunnat eivät pääse yhteistoiminnasta keskenään sopimukseen, valtioneuvosto voi velvoittaa kunnat yhteistoimintaan ja määrätä sen ehdoista. Yhteistoimintaan velvoittamisesta säädetään jätelain 16 §:n 2 momentissa.

Markkinaoikeus toteaa, että Tammisaaren kaupungilla on ollut oikeus ottaa jätelain 10 §:n 1 momentin mukaisesti jätteen hyödyntäminen ja käsittely kunnan hoidettavaksi sekä 13 §:n 2 momentin nojalla antaa tehtävät kuntien välisellä yhteistyösopimuksella Rosk´n Rollin hoidettaviksi.

Markkinaoikeus toteaa toisaalta, että jätelaissa ei ole säännöstä siitä, että kunta voisi ilman hankintalainsäädännön mukaista tarjouskilpailua antaa jätelain 13 §:n 2 momentin nojalla jätehuollon yhteisön tai yksityisen yrittäjän hoidettavaksi. Näin ollen kysymystä siitä, onko Tammisaaren kaupungin menettelyssä kysymys hankintalain (1505/1992) 4 §:n 1 kohdan mukaisesta hankinnasta on arvioitava hankintalainsäädännön näkökulmasta.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on asiassa C-220/05 (Jean Auroux ym. v. Commune de Roanne, tuomio 18.1.2007, Kok. 2007, s. I-385) antamassaan tuomiossa arvioinut hankinnan käsitettä tapauksessa, jossa hankintayksikkö antoi rakennusurakkana toisen hankintaviranomaisen tehtäväksi yleishyödyllisen aluekehittämishankkeen toteuttamisen. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomion perustelujen mukaan hankintayksikkö ei voi vapautua kilpailutukselta antamalla rakennusurakan hankintayksikölle, jonka velvollisuutena olivat erillisten aliurakoiden kilpailuttaminen (tuomion kohdat 66–68).

Markkinaoikeus toteaa, että toisin kuin Auroux-tapauksessa, käsillä olevassa asiassa on ensisijaisesti kysymys menettelystä, jossa Tammisaaren kaupunki on yhdessä muiden kuntien kanssa siirtänyt kilpailuttamisvelvoitteensa ja tehtävänsä jätehuollon osalta Rosk´n Rollille. Menettely ei asiassa esitetyn selvityksen mukaan ole Auroux-tapauksen oikeusohjeiden vastaisesti vähentänyt jätehuollon kilpailutusta, sillä Rosk´n Roll on sittemmin kilpailuttanut nyt kysymyksessä olevaan sopimukseen perustuvat jätteenkuljetusta koskevat hankinnat.

Markkinaoikeus katsoo asian esitetyn selvityksen perusteella, että Tammisaaren kaupunginvaltuuston päätöksen 17.10.2005 § 19 pääasiallisena tarkoituksena ei ole ollut hankintalain (1505/1992) 4 §:ssä määritelty hankinta, vaan päätöksessä ja sen nojalla solmitussa sopimuksessa on ensisijaisesti ja pääasiallisesti ollut kysymys jätelain mukaisesta kuntien välisen yhteistyön järjestämisestä ja organisoinnista, joka on toteutettu jätelain 13 §:n 2 momentissa tarkoitettuna eri osapuolten väliseen sopimukseen perustuvana järjestelynä.

Edellä mainitun yhteistyösopimuksen kohdassa 6 todetaan seuraavaa sopimusosapuolten välisistä taloudellisista järjestelyistä: ”Kunnat eivät maksa Rosk´n Rollille korvausta niiden tehtävien hoitamisesta, joista Rosk´n Roll huolehtii kuntien puolesta tämän sopimuksen perusteella. Rosk´n Roll rahoittaa toimintansa kokonaisuudessaan jätteen tuottajilta perimillään maksuilla ja muilla liiketoiminnastaan perimillään maksuilla. Julkisoikeudellisten maksujen osalta Rosk´n Roll tekee ehdotuksen, kunnat vahvistavat maksun ja hyväksyvät maksuunpanoluettelon, Rosk´n Roll laskuttaa ja kunnat hoitavat perinnän.”

Yhteistyösopimuksen sekä muun asiassa esitetyn selvityksen mukaan Tammisaaren kaupunki, johon hakija on Rosk´n Rollin ohella kohdistanut vaatimuksensa markkinaoikeudessa, ei maksa Rosk´n Rollille rahallista korvausta yhtiön kaupungille tuottamista palveluista. Rosk´n Rollin ei myöskään voida katsoa saavan itselleen taloudellista hyötyä sillä perusteella, että yhtiöllä on oikeus laskuttaa sopimuksen mukaan itselleen sopimukseen kuuluvien kuntien alueella jätteen tuottajilta maksuja, joiden peruste vahvistetaan erikseen kuntakohtaisesti. Esitetyn selvityksen mukaan maksut perustuvat vastaavalla tavalla kuin kunnan itsensä hoitamassa jätteenkuljetuksessa jätetaksaan jätteenkuljetuksen ja -käsittelyn kustannusten kattamiseksi. Yhteistyösopimuksessa on lisäksi sovittu, että Rosk´n Roll ei jaa osinkoa, vaan mahdollinen ylijäämä käytetään toimialueen jätehuollon hyväksi.

Nämä seikat huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että Rosk´n Rollin kanssa solmittua yhteistyösopimusta ei voida myöskään pitää hankintasäännösten edellyttämällä tavalla vastikkeellisena.

Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että Tammisaaren kaupunginvaltuuston tekemässä päätöksessä ei ole ollut kysymys hankintasäännösten mukaisesta hankinnasta. Hakemuksen tutkiminen ei siten kuulu markkinaoikeuden toimivaltaan ja hakemus on jätettävä tutkimatta siltä osin kuin hakemus on kohdistunut mainittuun päätökseen.

Kysymys Rosk´n Rollin oikeudellisesta luonteesta

Koska asiassa on muutoin esitetty väitteitä, joiden perusteena on Rosk´n Rollin hankintalainsäädännössä tarkoitettu oikeudellinen luonne joko sidosyksikkönä tai yhteishankintayksikkönä, markkinaoikeus katsoo perustelluksi lausua esitetyistä väitteistä. Koska väitteet on esitetty siinä tarkoituksessa, että markkinaoikeus pitäisi kaupunginvaltuuston päätöstä sopimuksesta hankintana, jäljempänä esitetty arvio ei muuta markkinaoikeuden edellä esittämää käsitystä siitä, ettei asia kuulu markkinaoikeuden toimivaltaan siltä osin kuin hakemus kohdistuu Tammisaaren kaupunginvaltuuston 17.10.2005 § 19 tekemään päätökseen.

Rosk´n Roll on esittänyt täyttävänsä omistajakuntiensa yhteistyöorganisaatioksi perustettuna sidosyksikön edellytykset. Hakija on puolestaan katsonut, ettei yhtiö ole sidosyksikkö. Tammisaaren kaupunki on puolestaan esittänyt näkemyksen, jonka mukaan yhtiötä voitaisiin tarkastella yhteishankintayksikkönä tai muutoin hankintayksikkönä. Hakijan mukaan Rosk´n Roll ei ole myöskään yhteishankintayksikkö.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalaki (1505/1992) ja hankintoja koskevat direktiivit eivät sisällä säännöksiä sidosyksikköhankinnoista, vaan tällaisen järjestelyn oikeudellinen arviointi on perustunut ensisijaisesti Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöön. Tällaista määritelmää ei sisälly myöskään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2004/18/EY julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta (jäljempänä hankintadirektiivi). Hankintadirektiiviin sisältyy sen sijaan määritelmä muun ohella yhteishankintaviranomaisesta (hankintadirektiivin 1 artiklan 10 alakohta). Hankintalakiin (348/2007) sidosyksikön määritelmä on otettu yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä kehittyneiden tulkintakannanottojen perusteella.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on ratkaisussaan C-107/98 (Teckal, tuomio 18.11.1999, Kok. 1999 s. I-8121) määrittänyt sidosyksikköhankinnan edellytykseksi, että hankinnan suorittava hankintayksikkö valvoo toista oikeushenkilöä samalla tavalla kuin se valvoo omia toimipaikkojaan ja joissa tämä oikeushenkilö harjoittaa pääosaa toiminnastaan sen omistavien viranomaisten kanssa. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on ratkaisussaan C-26/03 (Stadt Halle ja RPL Lochau, tuomio 11.1.2005, Kok. 2005, s. I-1) vahvistanut Teckal-tapauksessa määriteltyjen edellytysten sidosyksikköhankinnalle soveltuvan myös julkisiin palveluhankintoihin. Teckal-ratkaisun mukaiset edellytykset sidosyksikköhankinnalle on sittemmin sisällytetty hankintalain (348/2007) 10 §:ään.

Markkinaoikeus katsoo, että Tammisaaren kaupunginvaltuuston päätöstä ei voida pitää sidosyksikköhankintana, kun otetaan huomioon, että Rosk´n Roll on edelleen osittain yksityisomistuksessa ja esitetyn selvityksen mukaan pääosa yhtiön liiketoiminnasta muodostuu muusta toiminnasta kuin toiminnasta sen omistavien kuntien kanssa.

Asiassa tulee lisäksi arvioitavaksi hankintalain (1505/1992) 5 §:n 3 momentin säännös kilpailuvelvoitteesta poikkeamisesta, jonka mukaan tarjouskilpailua ei tarvitse järjestää yhteishankinnassa, kun hankinta tehdään sellaiselta hankintayksikkönä, joka on noudattanut tämän lain säännöksiä hankinnan tekemisessä.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintalain (1505/1992) 5 §:n 3 momenttia voidaan tulkita myös uuden hankintalain (348/2007) 11 §:n perusteella. Viimeksi mainitun säännöksen mukaan hankintayksikön, joka hankkii tavaroita, palveluja tai rakennusurakoita käyttäen yhteishankintayksikköä, katsotaan noudattaneen tätä lakia, jos yhteishankintayksikkö on noudattanut sitä.

Hankintalain (348/2007) 11 §:n 2 momentin mukaan yhteishankintayksiköllä tarkoitetaan sellaista hankintayksikköä, joka hankkii sen suoraan tai välillisesti omistaville hankintayksiköille tavaroita tai palveluja taikka tekee näille tavaroita, palveluja tai rakennusurakoita koskevia hankintasopimuksia tai puitejärjestelyjä. Edellytyksenä on, että yhteishankintayksikkö toimii edellä mainittujen tehtävien hoitamiseksi ja että se on nimenomaisesti perustettu hoitamaan näitä tehtäviä, taikka näiden tehtävien hoitaminen on säädetty tai määrätty yhteishankintayksikön toimialaksi.

Hankintalain (348/2007) esitöiden (HE 50/2006 vp s. 64) mukaan yhteishankintayksikön määritelmä perustuu hankintadirektiivin 1 artiklan 10 alakohdassa olevaan yhteishankintaviranomaisen määritelmään.

Hankintadirektiivin määritelmän mukaan yhteishankintaviranomaisella tarkoitetaan hankintaviranomaista, joka hankkii hankintaviranomaisille tarkoitettuja tavaroita tai palveluita taikka tekee näille tarkoitettuja puitejärjestelyjä. Kuten hallituksen esityksestä (HE 50/2006 vp s. 64) ilmenee, tähän direktiivin mukaiseen määritelmään esitettiin kansallisesti lisättäväksi kaksi muuta edellytystä, joiden mukaan yhteishankintayksikön tulisi ensinnäkin toimia tai olla perustettu nimenomaan toimimaan yhteishankintayksikkönä.

Lisäksi määritelmään ehdotettiin hallituksen esityksessä toista lisäedellytystä, jonka mukaan yhteishankintayksikön tulisi harjoittaa toimintaansa suhteessa sen omistaviin hankintayksiköihin. Markkinaoikeus toteaa, että hankintalain (348/2007) 11 §:n 2 momenttiin ei sisälly nimenomaisesti ilmaistuna hallituksen esityksessä tarkoitettua toista lisäedellytystä. Asiaa on kuitenkin käsitelty hallituksen esityksen perusteluissa.

Hallituksen esityksen (HE 50/2006 vp s. 64) mukaan yhteishankintayksikön tulisi olla nimenomaan hankintayksikkö siten, kuin hankintadirektiivissä on määritelty. Yhteishankintayksikkö voisi lakiehdotuksen 6 §:n mukaisesti olla esimerkiksi kunnan tai valtion viranomainen, liikelaitos taikka julkisoikeudellinen laitos, joka on perustettu yleisen edun tarkoituksessa ilman teollista tai kaupallista luonnetta ja johon kunnan tai valtion viranomainen tai muu lakiehdotuksen 6 §:n 1 momentin 1–3 tai 5 kohdassa mainittu hankintaviranomainen voi käyttää valvonta- tai hallintavaltaa. Hallituksen esityksen mukaan tämä edellytys rajaisi käytännössä teollisen tai kaupallisen luonteen omaavat yksiköt yhteishankintayksikön määritelmän ulkopuolelle.

Hallituksen esityksen (HE 50/2006 vp s. 65) mukaan yhteishankintayksikkö voisi käytännössä olla esimerkiksi yhden tai useamman kunnan tai kuntayhtymän muodostama yksikkö, jolloin perustamisessa noudatetaan kuntalain mukaisia menettelytapoja. Tällaisen yksikön toimiala tulisi määritellä kunnallisen päätöksenteon yhteydessä sekä yksikön toimintaa koskevassa ohjesäännössä tai vastaavassa asiakirjassa. Hallituksen esityksessä on myös otettu erikseen kantaa siihen, missä asiakirjassa olisi luontevinta määritellä yhtiömuotoisten yhteishankintayksiköiden toimiala.

Hallituksen esityksessä on lisäksi tarkasteltu kysymystä siitä, voiko yhteishankintayksikkönä toimia sidosyksikkö. Hallituksen esityksen mukaan erilaisten järjestelyjen neutraalisuuden vuoksi ja tulkintaongelmien välttämiseksi sidosyksikön toimiessa samalla yhteishankintayksikkönä olisi edellytettävä, että yksikön toiminta yhteishankintayksikkönä kohdistuu sen omistajiin. Hallituksen esityksen mukaan tarkoituksena ei kuitenkaan ole ulottaa sidosyksiköitä koskevia yhteisön oikeuden tulkintoja esimerkiksi määräysvallasta sellaisenaan edellä tarkoitettuun yhteishankintayksikön määritelmään (HE 50/2006 vp s. 65).

Hallituksen esityksen mukaan yhteishankintayksikön toiminnan tulisi kohdistua sen omistajina oleviin hankintayksiköihin. Toiminnan tulee lisäksi olla pysyvää, joten satunnaisia yhteishankintoja tekevää yksikköä ei voitaisi katsoa säännösehdotuksen tarkoittamaksi yhteishankintayksiköksi. Hallituksen esityksen mukaan säännöksellä ei ole myöskään ollut tarkoitus puuttua toimeksiantoina tehtäviin yhteis- ja muihin hankintoihin, jotka olisivat edelleen mahdollisia (HE 50/2006 vp s. 64).

Markkinaoikeus toteaa asiassa esitetyn selvityksen perusteella, että Rosk´n Rollia ei ole perustettu nimenomaisesti hoitamaan sopimukseen osallistuvien kuntien hankintoja. Omistajakuntien ja Rosk´n Rollin välisestä yhteistyösopimuksesta ilmenee, että Rosk´n Rollin toiminnassa on kysymys jätelain 13 §:n 2 momentissa tarkoitetusta jätteiden käsittelystä ja hyödyntämisestä. Tähän sopimuskokonaisuuteen kuuluu osana huolehtiminen osakaskunnille kuuluvista jätelakiin perustuvista kilpailuttamisvelvoitteista. Esitetyn selvityksen mukaan hankintojen kilpailutus muodostaa noin 35 prosentin osuuden Rosk´n Rollin toiminnasta.

Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että Rosk´n Roll ei ole myöskään yhteishankintayksikkö. Asiassa ei kuitenkaan ole tässä yhteydessä tarpeen ratkaista, voitaisiinko yhtiötä pitää hankintalaissa (348/2007) tarkoitettuna hankintayksikkönä jollakin muulla perusteella.

Hankintamenettely

Rosk´n Roll Oy Ab:n päätös 7.8.2007

Markkinaoikeus toteaa, että L & T:n esittämät perustelut Rosk´n Rollin 7.8.2007 tekemän päätöksen lainvastaisuudesta ovat perustuneet väitteelle, että Tammisaaren kaupunginvaltuuston päätös 17.10.2005 § 19 sanotun hankintamenettelyn perusteena olisi ollut hankintalainsäädännön vastainen. L & T ei ole esittänyt asiassa muuta yksilöityä väitettä Rosk´n Rollin päätöksen 7.8.2007 lainvastaisuudesta.

Markkinaoikeus on edellä katsonut, että Tammisaaren kaupunginvaltuuston päätöksessä 17.10.2005 § 19 ei ole ollut kysymys hankintalain (1505/1992) mukaisesta hankinnasta. Näin ollen päätöstä ei ole pidettävä esitetyllä perusteella hankintoja koskevien oikeussäännösten vastaisena. Tällä perusteella markkinaoikeus hylkää hakijan hakemuksen siltä osin kuin siinä on vaadittu Rosk´n Rollin päätöksen 7.8.2007 kumoamista tai toissijaisesti hyvitysmaksun määräämistä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian näin päättyessä L & T vaatimus oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta hylätään. Ottaen huomioon hakemuksen tutkimiseen liittyvä tulkinnanvaraisuus, ei ole kohtuutonta, että Rosk´n Roll pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus jättää Lassila & Tikanoja Oy:n hakemuksen tutkimatta siltä osin kuin hakemus kohdistuu Tammisaaren kaupunginvaltuuston 17.10.2005 § 19 tekemään päätökseen alueellista jätehuoltoyhteistyötä koskevan sopimuksen hyväksymisestä ja hylkää hakemuksen siltä osin kuin se kohdistuu Rosk´n Roll Oy Ab:n 7.8.2007 tekemään päätökseen valita sekajätteen keräyksen ja kuljetuksen toimittaja Tammisaaren kaupungissa ajalle 1.10.2007–31.5.2012.

Markkinaoikeus hylkää Rosk´n Roll Oy Ab:n ja Lassila & Tikanoja Oy:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 83 §:n nojalla Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Eija Siitari-Vanne, Sami Myöhänen ja Tero Kujala.