Market Court dismisses bid protest where winner failed to submit required base bid despite procedural errors.

SELOSTUS ASIASTA

Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri on pyytänyt 18.4.2005 päivätyllä tarjouspyynnöllä neljältä tarjoajalta tarjouksia Hakamäentien parantamisesta ja muuttamisesta yleiseksi tieksi siihen liittyvine katujärjestelyineen sekä Hämeenlinnanväylän muuttamisesta yleiseksi tieksi välillä Hakamäentie–Rantarata. Hankinnasta on julkaistu hankintailmoitus Julkiset Hankinnat -lehdessä 10.2.2005/6. Hankintayksikkö on saanut kolmelta tarjoajalta yhteensä 13 tarjousta.

Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri on 14.11.2005 päätöksellään 2217/1999/01/159 UKI-857 hylännyt Skanska Tekra Oy:n antamasta kahdesta vaihtoehtotarjouksesta ensimmäisen tarjouspyynnön vastaisena sekä päätöksellään 2217/1999/01/157 UKI-855 hylännyt Lemcon Oy:n kyseistä urakkaa koskevan perustarjouksen ja yhtiön kaikki viisi vaihtoehtoista tarjousta tarjouspyynnön vastaisina.

Skanska Tekra Oy ja Lemcon Oy ovat tehneet markkinaoikeudelle edellä mainittuja hankintayksikön päätöksiä koskeneet hakemukset.

Markkinaoikeus on päätöksellään 29.3.2006 nrot 65–67/2006 kumonnut Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirin 14.11.2005 tekemän päätöksen, jolla Skanska Tekra Oy:n vaihtoehtotarjous 1 oli hylätty, ja kieltänyt päätöksessä asetetun 200.000 euron sakon uhalla Tiehallintoa jatkamasta hankintamenettelyä ilman, että sanotussa markkinaoikeuden päätöksessä todettu hankintamenettelyn virheellisyys tulee korjatuksi. Markkinaoikeus on hylännyt Lemcon Oy:n asiassa esittämät vaatimukset.

Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri on 6.4.2006 päätöksellään 2611/2006/30/3 UKI-341 valinnut urakoitsijaksi Tieliikelaitoksen (nykyinen Destia Oy).

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on valitun tarjouksen perusteella 103.040.000 euroa.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 2.6.2006.

Skanska Tekra Oy:n toiminimi on 2.1.2007 muutettu Skanska Infra Oy:ksi.

Korkein hallinto-oikeus on 11.1.2007 antamallaan päätöksellä taltionumero 47 hylännyt Lemcon Oy:n edellä mainitusta markkinaoikeuden päätöksestä tekemän valituksen.

HAKEMUS JA HAKIJAN LISÄKIRJELMÄT

Skanska Infra Oy on vaatinut, että markkinaoikeus poistaa Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirin 6.4.2006 tekemän hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Hakija on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 9.967.900 euroa. Lisäksi hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen asianosaiskulut 23.670 eurolla ja oikeudenkäyntikulut 84.522,37 eurolla, molemmat korkoineen.

Hakija on esittänyt perusteluinaan muun ohella seuraavaa.

Tarjouspyynnön mukaan tarjoajan on tullut jättää tarjouskilpailussa tarjouspyyntöasiakirjojen vaatimusten mukainen perustarjous. Hankintayksikkö on virheellisesti hyväksynyt tarjousvertailuun voittaneen tarjoajan perustarjoukseksi kutsutun tarjouksen siitä huolimatta, ettei kyseinen tarjous ole vastannut hankintayksikön perustarjoukselle asettamia yksiselitteisiä edellytyksiä.

Markkinaoikeus ja korkein hallinto-oikeus ovat kysymyksessä olevan hankintamenettelyn osalta jo antamillaan päätöksillä vahvistaneet sen, että tarjoajien on tullut tarjouskilpailussa antaa yksi perustarjouksen vaatimukset ja kriteerit täyttävä tarjous. Jos näin ei ole tapahtunut, hankintayksikön on tarjouspyynnön ehtojen mukaisesti tullut hylätä paitsi tarjouspyynnön vastainen perustarjous myös tarjoajan antamat vaihtoehtoiset tarjoukset.

Hankintayksikön hankintaa varten asettamat asiantuntijaryhmät ovat itse todenneet voittaneen tarjoajan antaman perustarjouksen useassa kohdassa tarjouspyynnön vaatimusten vastaiseksi. Hankintayksikkö on tästä huolimatta hyväksynyt voittaneelta tarjoajalta kaksi tarjousta mukaan tarjousvertailuun.

Hankintayksikkö on hyväksynyt voittaneen tarjoajan perustarjouksessa sellaisia ratkaisuja, jotka ovat olleet tarjouspyynnön tuotevaatimusten vastaisia ja joita hakija on tarjonnut vaihtoehtotarjouksissaan mahdollisina lisävaihtoehtoina. Hankintayksikön perustarjoukselle asettamien kriteerien valossa on selvää, että voittanut tarjoaja on jättänyt tarjouskilpailussa ainoastaan vaihtoehtotarjouksen tunnusmerkit osittain täyttäviä tarjouksia, joissa on poikettu perustarjouksen vaatimuksista kehittelemällä suunnitelmia ja tarjoamalla rakennettavien kohteiden ulkonäköä muuttavia ratkaisuja.

Jo voittaneen tarjoajan tarjousyhteenvedosta ilmenee, että tarjouksessa on useissa kohdin poikettu tarjouspyynnön vaatimuksista. Myös voittaneen tarjoajan tarjousasiakirjassa ”Alustava rakennussuunnitelma väylät” todetaan useassa eri kohdassa, että tarjouksessa on tehty muutoksia perussuunnitelmaan. Asiakirjassa on selostettu väyliä koskevia sekä kuivatukseen, vesihuoltoon ja kunnallistekniikkaan tehtyjä muutoksia. Eräät kaduille esitetyt muutoskohdat edellyttävät myös Helsingin kaupungin hyväksyntää, jonka saamisesta tarjoajalla ei tarjousta antaessaan ole voinut olla mitään takeita. Tarjoajan on tullut tarjota tällaiset tilaajan hyväksynnän vaatimat muutokset vaihtoehtotarjouksissaan eikä perustarjouksessa.

Voittanut tarjoaja on ilmoittanut perustarjouksessaan laskeneensa Messukeskuksen läheisyyteen tulevan rampin E4R2 tasausta lähes kahdella metrillä 200 metrin matkalla, mikä on muuttanut tarjouspyynnössä perustarjoukselle asetettuja pysty- ja vaakageometriaa koskevia vaatimuksia. Esitetty muutos edellyttää muutosta Helsingin kaupungin hyväksymään katusuunnitelmaan ja siten sen uutta hallinnollista käsittelyä. Voittaneen tarjoajan ehdottamaa toteutustapaa on ollut mahdollista tarjota vaihtoehtotarjouksessa, mutta ei perustarjouksessa. Voittaneen tarjoajan tarjoama ratkaisu muuttaa kohteen ulkonäköä huomattavasti. Voittanut tarjoaja on myös pystynyt kyseisellä tarjouspyynnön vastaisella ratkaisullaan alentamaan tarjoushintaansa.

Tarjouspyynnön lähtökohtana on ollut, että vesijohdot ja viemärit toteutetaan Hakamäentien vesihuollon yleissuunnitelman 2005 mukaisesti. Sen mukaan Ratapihantien sadevesiviemäriä siirretään 200 metrin matkalla ramppisillan rakentamisen vuoksi. Uusi, iso sadevesiviemäri on siten tullut rakentaa syvälle välittömästi pääradan viereen. Kysymys on ollut teknisesti ja taloudellisesti erittäin vaativasta ja laajasta työkokonaisuudesta. Voittaneen tarjoajan perustarjoukseen ei ole sisältynyt mainittua sadevesiviemärin rakentamista, vaikka tarjouspyyntö on tätä edellyttänyt. Samalla voittanut tarjoaja on tarjouspyynnön vastaisesti pidentänyt ramppisiltaa S21.

Voittaneen tarjoajan perustarjous on poikennut tarjouspyynnössä vaaditusta myös Kivihaan tunnelin, sillan S14 pilareiden sekä sillan S22 siipimuurien osalta. Voittaneen tarjoajan Kivihaan tunnelin perustusten alle suunnittelema murskepatja ei ole täyttänyt vesitiiveyttä koskevia urakkakohtaisia tuotevaatimuksia, koska tarjottu ratkaisu ei säilytä pohjavedenpinnan tasoa vaaditulla tasolla. Voittanut tarjoaja on niin ikään olennaisella tavalla muuttanut sillan S14 pilareiden muotoa ja vähentänyt niiden lukumäärää sekä poikennut sillan S22 kohdalla tarjouspyynnön tuotevaatimuksesta, jonka mukaan kyseisen sillan siipimuurien tulee olla ylittävän tien suuntaiset. Lisäksi voittanut tarjoaja on tarjonnut perustarjouksessaan muitakin yksilöitävissä olevia tarjouspyynnöstä poikkeavia ratkaisuja, jotka joko yksinään tai yhdessä muiden tarjouspyynnöstä poikkeavien ratkaisujen kanssa ovat tehneet voittaneen tarjoajan tarjouksen vertailukelvottomaksi.

Tarjoajalla ei ole oikeutta poiketa tehdystä tarjouspyynnöstä. Voittanut tarjoaja on ottanut tietoisen riskin sen kaikkien tarjousten hylkäämisestä, kun se ei ole jättänyt tarjouspyynnön mukaista perustarjousta. Voittaneen tarjoajan perustarjouksessa olleet puutteet ovat olleet merkittäviä.

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen hylkääminen ei ole pelkästään hankintayksikön oikeus vaan myös velvollisuus. Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se ei ole perustarjouksen puuttumisen vuoksi hylännyt kaikkia voittaneen tarjoajan antamia tarjouksia. Tämän lisäksi tarjousten pisteytyskin on ollut virheellistä ja hakijaa syrjivää.

Hakijan perustarjouksen mahdolliset vähäiset poikkeamat tarjouspyyntöasiakirjoista eivät ole olleet tarjouksen vertailtavuuden kannalta merkityksellisiä. Hakijan perustarjouksessaan Vihdintielle tekemä 0,5 metrin tasauksen muutos ei edellytä katusuunnitelman muuttamista. Hakijan antama perustarjous on kaikilta osin täyttänyt tarjouspyynnön ehdottomat tuotevaatimukset ja ollut siten tarjouspyynnön vaatimusten mukainen.

Koska hakija on ainoana tarjoajista jättänyt tarjouskilpailussa hankintayksikölle perustarjouksen mukaisen tarjouksen, sillä on ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hakijalle tulee näin ollen määrätä maksettavaksi asiassa hyvitysmaksu.

HANKINTAYKSIKÖN VASTINE JA LISÄKIRJELMÄT

Tiehallinto on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa hakijan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 50.400 eurolla korkoineen.

Hankintayksikkö on esittänyt perusteluinaan muun ohella seuraavaa.

Hankinnassa on ollut kysymys kokonaisarvoltaan erittäin suuresta, kaupunkiympäristöön sijoittuvasta teknisesti poikkeuksellisen vaativasta rakennusurakasta, jolle on synnyttänyt lisähaasteita se, että urakoitsijan velvoitteisiin on varsinaisen rakentamisen lisäksi sisällytetty myös hankkeen rakennussuunnittelu.

Hankkeen ja tarjousten tekemisen lähtöaineistona on ollut normaalitilanteesta poiketen lukuisa määrä eritasoisia tie- ja katusuunnitelmia. Hankintayksikkö on hyväksynyt hankinta-menettelyssään sen, että tarjoajien perustarjoukset sisältävät pieniä perussuunnitelmista poikkeavia tarkennuksia, kunhan perustarjoukset täyttävät muut tarjouspyynnön vaatimukset. Se, että voittanut tarjoaja on perustarjouksessaan vienyt joiltakin osin suunnittelua pidemmälle kuin hakija, ei ole tehnyt voittaneen tarjoajan antamaa perustarjousta tarjouspyynnön vastaiseksi.

Rampin tasauksen osalta voittaneen tarjoajan perustarjouksessa esitetty 1,8 metrin muutos rampin tasaukseen on poikennut katusuunnitelmasta. Ramppi on pääosin katua ja tasauksen muutos saattaa vaatia katusuunnitelman uudelleen käsittelyn. Tasauksen muutos ei kuitenkaan ole este katusuunnitelman hyväksymiselle, sillä se ei ole ristiriidassa lainvoimaisen asemakaavan kanssa. Hankintayksikkö on katsonut kyseisen perustarjouksessa olleen muutoksen niin vähäiseksi, että se ei tee näin laajassa hankkeessa tarjousta vertailukelvottomaksi.

Sadevesiviemärin osalta voittaneen tarjoajan perustarjous on sisältänyt ratkaisun, jossa sadevesiviemäri jätetään paikalleen eikä sitä kunnosteta.

Sadevesiviemäriä on tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan tullut siirtää sen vuoksi, että se olisi muuten jäänyt ramppisillan S21 perustusten alle niin hankalaan paikkaan, että sen myöhempi kunnostaminen olisi ollut erittäin vaikeaa. Koska voittanut tarjoaja on muuttanut perustarjouksessaan ramppisillan S21 suunnitelmaratkaisua pidentämällä siltaa 18,7 metrillä, sadevesiviemäri ei jää ramppisillan perustusten alle, minkä vuoksi se voidaan jättää paikalleen.

Hankinnan tarkoituksena ei ole mainitulta osin ollut vanhan viemäriputken itsetarkoituksellinen siirtäminen vaan ramppisillan rakentaminen ja viemärin siirtäminen ramppisillan rakentamisen mahdollistamiseksi. Hankintayksikkö on hyväksynyt voittaneen tarjoajan tältä osin perustarjoukseen esittämän muutoksen, koska voittanut tarjoaja on esittämällään ratkaisulla poistanut sen tarjouspyyntöasiakirjoista ilmenevän syyn, jonka takia sadevesiviemäriä oli tarjouspyyntöasiakirjoissa suunniteltu siirrettäväksi. Voittaneen tarjoajan esittämä ratkaisu ei ole ollut tarjouspyynnön vastainen. Yhden sadevesiviemärin siirtämättä jättäminen ei myöskään ole niin merkittävä asia, että koko tarjous olisi tämän takia vertailukelvoton.

Ilmalanrinteen kaukalon kaventamisen ja viherkaistan siirtämisen osalta voittaneen tarjoajan tarjouksesta ilmenee, että kaukalon kokonaisleveyttä kavennetaan ja viherkaista siirretään kaukalon sisältä kaukalon ulkopuolella olevan tukimuurin päälle 80 metrin matkalla. Tarjouksen mukaan kaukalon sisällä olevien ajokaistojen leveydet ovat pysyneet muuttumattomina ja kaukalon sisällä olevan kevyen liikenteen väylän kokonaisleveys on kasvanut.

Tarjouspyynnön suunnitelma, jossa viherkaista on sijoitettu kaukalon sisälle, on ollut vasta alustava suunnitelma eikä hyväksytty, lainvoimainen katusuunnitelma. Helsingin kaupunki ei ole voinut hyväksyä katusuunnitelmaa, sillä katusuunnitelman perustana oleva alueen asemakaava on ollut vasta luonnosvaiheessa. Tarjouspyynnön suunnitelma on perustunut alueen asemakaavaluonnokseen, johon on ollut mahdollista esittää tarkennuksia ja muutoksia.

Kaavaluonnoksessa esitetty puurivin istuttaminen betonikaukaloon ei ole ollut hyvä ratkaisu, koska puiden menestymismahdollisuudet kaukalon sisällä ovat heikot. Koska tarjouspyynnössä ollut suunnitelma on ollut vasta alustava, tarjoajien on ollut mahdollista kehittää tarjoamaansa ratkaisua enemmän kuin tilanteessa, jossa katusuunnitelma olisi jo hyväksytty.

Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan kehittänyt tarjouspyynnön alustavaa suunnitelmaa paremmaksi. Tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan urakoitsijan tulee hyväksyttää katusuunnitelma kaupungilla urakan aikana. Hyväksyminen on urakoitsijan riskinä, eikä lopullista varmuutta voittaneen tarjoajan suunnitelmamuutosten hyväksymisestä kaavoituksen ollessa kesken vielä ole ollut. Kysymyksessä on kuitenkin ollut vain vähäinen poikkeama tarjouspyynnön suunnitelmaluonnoksesta, minkä takia sitä ei ole katsottu tarjouksen hylkäysperusteeksi näin laajassa hankkeessa. Koska hyväksyttyä katusuunnitelmaa ei ole ollut, myöskään mitään tiettyä hyväksyttyä poikkileikkauksen mitoitusta ei ole ollut olemassa. Voittaneen tarjoajan perustarjous ei siten ole voinut olla Ilmalanrinteen kaukalonkaan suhteen tarjouspyynnön vastainen.

Voittaneen tarjoajan perustarjouksessaan Kivihaan tunneliin tarjoama murskepatja on ollut vesitiiviystavoitteen kannalta huono ratkaisu, mikä on otettu huomioon tarjouksen laadun arvioinnissa. Tarjotulla ratkaisulla saavutetaan kuitenkin pohjavedenpinnan tason säilyttämiseksi riittävä tiiviys eikä tarjous siten ole tältä osin ollut ehdottomien tuotevaatimusten vastainen.

Sillan S14 pilareiden muodon muuttaminen ja lukumäärän vähentäminen ei myöskään ole ollut tarjouspyynnön tuotevaatimusten vastaista. Siltojen urakkakohtaisten tuotevaatimusten mukaan pilareiden muotoa voidaan perustellusti muuttaa, jos sille saadaan tilaajan hyväksyntä. Voittanut tarjoaja on ottanut riskin tarjoamansa muutoksen hyväksyttävyydestä, sillä se ei ole tarjousaikana kysynyt tilaajan hyväksyntää muutokselle. Hankintayksikkö on tarjouksia arvioidessaan kuitenkin katsonut, että voittaneen tarjoajan tältä osin tarjoama ratkaisu on ollut hyväksyttävissä.

Sillan S22, joka on kevyen liikenteen alikulkusilta, siltakohtaisten tuotevaatimusten mukaan sillan siipimuurien tulee olla ylittävän tien suuntaiset. Siipimuuri on sillan osa, jolla tarkoitetaan sillan alikulkuaukon ulkopuolella, molemmilla puolilla siltaa olevia tukimuureja, jotka estävät ylimenevän tien tienpenkereen maa-ainesten valumisen alimenevälle tielle. Siipimuurien asentoratkaisussa on kysymys ulkonäköseikasta eikä ratkaisulla ole teknistä merkitystä. Voittaneen tarjoajan perustarjouksessa siipimuurit ovat alimenevän tien suuntaiset. Kysymyksessä on ollut itse siltaankin nähden vähäisestä yksityiskohdasta, jonka takia voittaneen tarjoajan perustarjousta ei ole tullut hylätä.

Voittaneen tarjoajan perustarjous ei muutenkaan ole ollut sillä tavoin tarjouspyynnön vaatimusten vastainen, että se olisi tullut hylätä. Kaikki tarjoukset ovat lisäksi jo kertaalleen olleet markkinaoikeuden tutkittavana, jonka on virallisperiaatteen mukaisesti tullut tutkia kaikkien tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus. Markkinaoikeus ja korkein hallinto-oikeus ovat päätöksissään päätyneet siihen, että hankintayksikkö on menetellyt oikein hylätessään kaikki Lemcon Oy:n tekemät tarjoukset. Näin ollen voittaneen tarjoajan ja hakijan tarjoukset on jo aiemmissa oikeuskäsittelyissä katsottu tarjouspyynnön mukaisiksi.

Asiassa on myös huomattava, että näin laajassa ja monimutkaisessa hankinnassa on mahdollista löytää kaikista tarjouksista teknisiä yksityiskohtia, joiden voidaan väittää olevan jossakin määrin jonkin tarjouspyynnön vaatimuksen vastaisia. Tällaisessa hankkeessa yhden tai useammankaan sanotunlaisen seikan löytyminen tarjouksesta ei kuitenkaan sellaisenaan voi tarkoittaa sitä, että tarjous tulee hylätä tarjouspyynnön vastaisena. Kysymyksessä olevan hankintamenettelyn arvioinnin kannalta on ratkaisevaa, ovatko hakijan voittaneen tarjoajan tarjouksista poimimat suunnitelmamuutokset siinä määrin olennaisia, että niillä on merkitystä tarjouksen vertailukelpoisuudelle. Tässä tapauksessa hankintayksikkö on arvioinut sekä voittaneen tarjoajan että hakijan perustarjoukset tarjouspyynnön mukaisiksi, vaikka niissä kummassakin on ollut joitakin puutteellisuuksia.

Mikäli voittaneen tarjoajan tarjoukset olisi hakijan esittämällä tavalla hylätty, hankintayksikkö olisi samaa herkkyystasoa noudattaen joutunut hylkäämään myös hakijan antamat tarjoukset, koska myöskään hakijan perustarjous ei ole ollut kaikkien yksityiskohtien osalta tarjouspyyntö-asiakirjojen mukainen. Hakija on esittänyt perustarjouksessaan Vihdintielle 70 metrin matkalle vastaavanlaisen 0,5 metrin tasauksen muutoksen kuin voittanut tarjoaja rampille E4R2. Kyseinen muutos olisi ollut vaikutuksiltaan huomattavasti suurempi kuin valitun tarjoajan tekemä muutos, koska suunnitelmamuutos tehtäisiin pääväylällä eikä katurampilla. Tämäkin muutos vaatisi mahdollisesti katusuunnitelman uudelleen käsittelyn. Hakijan perustarjous on poikennut tarjouspyynnöstä myös muun muassa valaistuksen pylväsvälin ja –korkeuden sekä pääradan alittavan sadevesiviemärin osalta. Hankintayksikkö ei ole kuitenkaan katsonut tarpeelliseksi hylätä hakijankaan perustarjousta kyseisten puutteiden vuoksi.

Hakijan viittaamissa voittaneen tarjoajan perustarjouksessa olleissa vähäisissä suunnitelmamuutoksissa ei ole miltään osin ollut kysymys sellaisista seikoista, että hankintayksiköllä olisi ollut velvollisuus sulkea voittanut tarjoaja tarjouskilpailun ulkopuolelle. Hankintayksikkö on kohdellut hankintamenettelyssä kaikkia tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Myös tarjousten pisteytys on tehty tarjouspyynnön mukaisesti ja hakijaa syrjimättömästi.

Hakija ei ole pystynyt osoittamaan, että se olisi jokseenkin varmasti voittanut tarjouskilpailun. Hakijan esittämä hyvitysmaksuvaatimus on lisäksi määrältään ylimitoitettu.

MARKKINAOIKEUDEN VÄLIAIKAISTA KIELTOA KOSKEVA RATKAISU

Markkinaoikeus on päätöksellään 27.4.2006 hylännyt hakijan vaatimuksen Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirin 6.4.2006 tekemän hankintapäätöksen täytäntöönpanon väliaikaisesta kieltämisestä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Sovellettavat säännökset

Hankintamenettely on aloitettu ennen 1.6.2007. Asiaan sovelletaan siten julkisista hankinnoista annetun lain 1505/1992 (jäljempänä hankintalaki) säännöksiä sellaisina kuin ne olivat julkisista hankinnoista annetun lain 348/2007 tullessa voimaan.

Kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun asetuksen 380/1998 (jäljempänä hankinta-asetus) 1 §:n 1 momentin mukaan ennakoidulta arvonlisäverottomalta arvoltaan kynnysarvon ylittävään hankintaan sovelletaan hankintalain lisäksi kyseisen asetuksen säännöksiä.

Kysymyksessä olevan hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ylittänyt rakennusurakoiden osalta säädetyn kynnysarvon. Hankintaan sovelletaan näin ollen hankintalain lisäksi hankinta-asetuksen säännöksiä.

Hakemuksen tutkiminen

Asiassa on ensisijaisesti kysymys voittaneen tarjoajan ja hakijan antamien perustarjousten tarjouspyynnön mukaisuudesta.

Koska Tiehallinto on esittänyt väitteen, jonka mukaan markkinaoikeus ja korkein hallinto-oikeus ovat asian aikaisemmissa oikeuskäsittelyissä pitäneet voittaneen tarjoajan ja hakijan antamia tarjouksia tarjouspyynnön mukaisina, kun ne eivät ole lausuneet mitään niiden tarjouspyynnön vastaisuudesta, asiassa on ensiksi otettava kantaa hakemuksen tutkimisedellytyksiin.

Hakemuksen tutkimiselle ei edellä lausuttu huomioon ottaen ole estettä. Markkinaoikeus hylkää siten Tiehallinnon esittämän oikeudenkäyntiväitteen.

Hankintamenettely

Kysymyksenasettelu

Hakija on esittänyt, että voittanut tarjoaja ei ole antanut tarjouskilpailussa tarjouspyynnön mukaista perustarjousta ja että voittaneen tarjoajan kaikki tarjoukset olisi perustarjouksen puuttumisen vuoksi tullut näin ollen tarjouspyynnön ehtojen mukaisesti hylätä.

Hankintayksikkö on katsonut, että se on menetellyt julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden mukaisesti, kun se ei ole hylännyt voittaneen tarjoajan ja hakijan antamia perustarjouksia tarjouspyynnön vastaisina. Hankintayksikkö on kuitenkin myös esittänyt, että mikäli voittaneen tarjoajan antama perustarjous katsotaan tarjouspyynnön vastaiseksi, myös hakijan antama perustarjous on vastaavalla tavalla ollut tarjouspyynnön vastainen, ja että tällöin kummankin tarjoajan kaikki tarjoukset olisi tullut perustarjouksen puuttumisen vuoksi hylätä.

Tarjouspyynnön 18.4.2005 mukaan tarjousten on tullut perustua tarjouspyyntökirjeeseen sekä urakkatarjouksen laskemista varten laadittuihin tarjouspyyntöasiakirjoihin. Tarjouspyyntöön on sisältynyt luettelo tarjoajille toimitetuista tarjouspyyntöasiakirjoista. Tarjouspyyntöasiakirjoiksi on tarjouspyynnössä määritelty sopimus-kohtaiset urakkaehdot liitteineen, tarjouslomakkeet, urakkakohtaiset tuotevaatimukset, suunnitelma-aineisto, suunnittelua ja esitystapaa koskevat ohjeet kuten myös yleiset laatuvaatimukset ja työselitykset. Hankintayksikkö on lisäksi täsmentänyt tarjouspyyntöään 11.5.2005, 20.6.2005, 26.8.2005 ja 16.9.2005 päivätyillä lisäkirjeillä.

Hankintayksikkö on määritellyt tarjouspyyntöasiakirjoihin kuuluvan ”Sopimuskohtaiset urakkaehdot, SKU, 24.3.2005” -asiakirjan kohdassa 4 sopimusasiakirjoille seuraavan pätevyysjärjestyksen: 1. urakkasopimus, 2. tarjouspyyntö, 3. sopimuskohtaiset urakkaehdot ja sen liitteet, 4. tarjous, 5. urakkakohtaiset tuotevaatimukset, 6. suunnitelma-aineisto, 7. suunnittelua ja esitystapaa koskevat ohjeet sekä 8. yleiset laatuvaatimukset ja työselitykset. Erikseen on vielä määrätty pätevyysjärjestys vahvistetun tiesuunnitelman ja muun suunnitelma-aineiston mukaisille rakennustöitä koskeville suunnitelma-asiakirjoille. Viimeksi mainittu suunnitelma-asiakirjojen pätevyysjärjestys on myös käynyt ilmi 18.4.2005 päivätystä tarjouspyyntökirjeestä.

Tarjouspyynnössä on edellytetty perustarjouksen antamista. Tarjouspyyntökirjeessä 18.4.2005 on todettu perustarjouksen antamisen osalta seuraavaa:

”Kunkin tarjoajan on jätettävä tarjouspyynnön mukainen perustarjous. Sen lisäksi tarjoaja voi halutessaan jättää vaihtoehtoisia tarjouksia. – – Tarjouksen jättäjän on selkeästi yksilöitävä mahdolliset vaihtoehtotarjouksensa, miten ja miltä osin se poikkeaa ns. perustarjouksesta.”

Hankintayksikkö on täsmentänyt perustarjouksen määrittelyä tarjouspyynnön 26.8.2005 päivätyllä lisäkirjeellä nro 3, jossa on lausuttu seuraavaa:

”Perustarjoukseksi katsotaan tarjous, joka on tarjouspyyntöasiakirjojen vaatimusten mukainen. Vaihtoehtoinen tarjous on tarjous, joka poikkeaa perustarjouksesta, mutta on tarjouspyyntöasiakirjojen vaatimusten mukainen. Vaihtoehtoisen tarjouksen tekemiseksi tarjoaja voi tarjousvaiheen suunnittelussa esim. kehittää lähtöaineistona olevia suunnitelmia urakkakohtaisten tuotevaatimusten puitteissa. Vaihtoehtoinen tarjous on siten esimerkiksi tarjous, jossa on näkyvien rakenteiden osalta muutettu tilaajan lähtöaineiston mukaista ratkaisua, mutta joka kuitenkin täyttää tarjouspyyntöasiakirjojen vaatimukset.”

Sopimuskohtaiset urakkaehdot -tarjouspyyntöasiakirjan kohdassa ”2.1 Urakan periaatteet” on ilmoitettu, että urakka on kokonaishintaperusteinen suunnittele-toteuta -urakka (ST-urakka), johon sisältyy hankkeen rakennussuunnitelman tuottaminen ja rakennustyön toteuttaminen sopimuskohtaisten urakkaehtojen kohdissa 2.2 ja 3.1 edellytetyssä laajuudessa siten, että työn lopputulos, rakenteet, niiden osat ja käytetyt rakennusaineet täyttävät niille asetetut vaatimukset.

Sopimuskohtaiset urakkaehdot -tarjouspyyntöasiakirjan kohdan 2.2 mukaan urakkaan kuuluu ”Mt100 Hakamäentie ST” -nimisen urakan SKU:n liitteessä A ”Rakennettavat väylät ja rakenteet, 24.3.2005” lueteltujen väylien ja rakenteiden rakennussuunnittelu ja rakentaminen siinä laajuudessa kuin liitteessä A on mainittu.

Mainitun sopimuskohtaisia urakkaehtoja koskevan asiakirjan kohdan ”3.1 Urakoitsijan suoritusvelvollisuus” alakohdassa ”3.1.1 Yleiset periaatteet” on todettu seuraavaa: ”Urakoitsija on velvollinen tilaajaa sitovan suunnitelma-aineiston vaatimukset täyttäen laatimaan hankkeen toteuttamiseksi vaadittavan rakennussuunnitelman noudattaen sopimusasiakirjoissa lueteltuja suunnitteluohjeita ja niiden täydennyksiä ja toteuttamaan tiesuunnitelman vahvistuspäätöksen mukaisella tiealueella ja Helsingin kaupungin asemakaavojen mukaisilla alueilla (liikenne-, katu-, puisto-, ja suojaviheralueilla sekä rata-alueilla) rakennussuunnitelman edellyttämät rakennustyöt.”

Markkinaoikeus toteaa, että hankkeessa on edellä olevan perusteella ollut kysymys tien rakentamista koskevasta rakennusurakasta, johon on kuulunut sekä rakennussuunnitelmien laatiminen tarjouspyyntö-asiakirjoihin sisältyneen suunnitelma- ja muun lähtöaineiston pohjalta että rakentaminen. Rakennussuunnitelmien laatiminen ei kuitenkaan ole ollut kaikilta osin vapaata, sillä tarjouspyynnössä on nimenomaisesti edellytetty tarjouspyyntöasiakirjoissa määritellyn perustarjouksen jättämistä. Tarjouspyyntöasiakirjoista on tarjouspyynnön lisäkirje 3 huomioon ottaen ilmennyt, että tarjoajan antaman perustarjouksen tulee täyttää tarjouspyyntöasiakirjojen mukainen vaatimustaso ja että perustarjouksessa tarjotun ratkaisun tulee olla hankintayksikön antaman lähtöaineiston mukainen kuitenkin siten, että vaihtoehtoisen tarjouksen yhteydessä tarjoajan on mahdollista kehittää tarjouspyynnön lähtöaineistona olevia suunnitelmia urakkakohtaisten tuotevaatimusten puitteissa.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa on edellä lausutun perusteella edellytetty perustarjoukselta yhtäältä sitä, että se täyttää tarjouspyyntöasiakirjojen mukaisen vaatimustason, sekä toisaalta sitä, että perustarjouksessa tarjotun ratkaisun tulee olla hankintayksikön antaman lähtöaineiston mukainen. Kysymys voittaneen tarjoajan ja hakijan antamien perustarjousten tarjouspyynnön mukaisuudesta tulee siten ratkaista edellä mainittujen seikkojen perusteella.

Markkinaoikeus katsoo ottaen huomioon, että tarjouspyyntöasiakirjojen keskinäiset ristiriitaisuudet on mahdollista selvittää tarjouspyyntöasiakirjoissa sopimusasiakirjoille ja suunnitelma-asiakirjoille erikseen määriteltyjen pätevyysjärjestysten perusteella, että tarjouspyyntöasiakirjojen mahdollisilla ristiriitaisuuksilla ei ole perustarjousten tarjouspyynnön mukaisuutta arvioitaessa ratkaisevaa merkitystä. Myöskään sille asiassa esille tuodulle seikalle, että tarjoajan on tarjouspyynnön mukaan tullut hankkia tarjouksessa katusuunnitelmiin ehdottamilleen muutoksille Helsingin kaupungin hyväksyntä, ei tule antaa tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuuden arvioinnissa yksinään ratkaisevaa asemaa, koska kyseinen toimenpide on liittynyt vasta tarjouksen antamisen ja hankintapäätöksen tekemisen jälkeisiin vaiheisiin.

Voittaneen tarjoajan ja hakijan antamien perustarjousten tarjouspyynnön mukaisuus

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon hankintalain 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava edellä todetuin tavoin tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa. Tarjousvertailussa tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu voi toteutua ainoastaan, jos tarjoukset ovat keskenään vertailukelpoisia. Tämän vuoksi hankintayksikkö on velvollinen hylkäämään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen silloin, kun tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousvertailussa.

Voittaneen tarjoajan perustarjous

Hakija on esittänyt, että voittaneen tarjoajan antama perustarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, koska siinä on esitetty tarjouspyynnössä asetettujen tuotevaatimusten vastaisia ratkaisuja sekä tarjouspyynnön vastaisesti kehitelty tarjouspyynnön mukaisia perussuunnitelmia. Voittanut tarjoaja on hakijan mukaan kyennyt alentamaan perustarjouksensa sisältämillä tarjouspyynnön vastaisilla ratkaisuilla merkittävästi tarjoushintaansa.

Voittaneen tarjoajan antaman perustarjouksen tarjouspyynnön mukaisuutta tulee edellä lausutun mukaisesti arvioida yhtäältä siltä kannalta, onko tarjous täyttänyt tarjouspyyntöasiakirjojen mukaisen vaatimustason, ja toisaalta sen perusteella, onko annettu perustarjous ollut tarjouspyynnön lisäkirjeessä 3 edellytetyllä tavalla hankintayksikön antaman lähtöaineiston mukainen.

Hakijan esittämän mukaan voittaneen tarjoajan antama perustarjous ei ole täyttänyt tarjouspyyntöasiakirjojen mukaisia vähimmäisvaatimuksia muun ohella Kivihaan tunnelin vesitiiviyden sekä sillan S22 siipimuurien osalta. Lisäksi hakija on pitänyt voittaneen tarjoajan antamaa perustarjousta tarjouspyynnön vastaisena muun muassa ramppiin E4R2 tehtyjen muutosten ja Ratapihantien sadevesiviemärin siirtämättä jättämisen vuoksi. Markkinaoikeus toteaa mainittujen seikkojen osalta seuraavan.

Kivihaan tunneli

Kivihaan tunneli on mainittu Sopimuskohtaiset urakkaehdot –tarjouspyyntöasiakirjan taulukkomuotoisen liitteen A ”Rakennettavat väylät ja rakenteet, 24.3.2005” sivulla 4, jossa on ilmoitettu, että siltojen ja Kivihaan tunnelin suunnitelmat löytyvät lähtöaineistosta kohdasta ”Sillat ja muut taitorakenteet”.

Tarjouspyyntökirjeen kohdassa 1.3 on nimetty urakkakohtaisia tuotevaatimuksia sisältävät tarjouspyyntöasiakirjat, joihin on muun ohella kuulunut ”Urakkakohtaiset tuotevaatimukset, 24.3.2005” –niminen tarjouspyyntöasiakirja, jonka sivulla 21 on viitattu edellä tarkoitettuun, tarjouspyynnön suunnitelma-aineistoon kuuluneeseen tarjouspyyntöasiakirjaan ”Hakamäentie, Sillat ja muut taitorakenteet 2005”.

Tarjouspyyntökirjeen kohdassa 1.3 on niin ikään mainittu ”Kaukaloiden ja tukimuurien urakkakohtaiset tuotevaatimukset” -niminen tarjouspyyntöasiakirja, jonka kohdassa ”2.1 Vihdintien kaukalo ja Kivihaan tunneli” on muun ohella mainittu, että kallion, betonirakenteiden ja liitoskohtien vesitiiviydestä tulee varmistua riittävin injektointi- ja tiivistystoimenpitein, jotta haitallinen pysyvä pohjaveden aleneminen ympäristössä voidaan välttää. Tarjousta annettaessa on asiakirjan mukaan tullut erityisesti ottaa huomioon seuraavat yksityiskohdat:

– kaivinpaaluseinä;

– kaivinpaaluseinän alapään ja kallion välinen saumakohta;

– kaivinpaaluseinän alapuolinen kallio;

– betonitunnelin kalliopohja ja -luiskat; sekä

– kallion ja betonirakenteiden väliset liitokset.

Mainitussa kaukaloiden ja tukimuurien urakkakohtaisia tuotevaatimuksia koskevassa asiakirjassa on edelleen ilmoitettu, että säilytettävän pysyvän pohjavedenpinnan taso Kivihaan tunnelin liitosalueella on +2,2, joka on alin havaittu pohjavedenpinnan taso pehmeikön reuna-alueella, ja että myöskään kevyen liikenteen väylien J1 ja J2 kuivatustaso ei saa ulottua tason +2,2 alapuolelle. Urakoitsijan tulee asiakirjassa ilmoitetun mukaan mittauksin tarkkailla rakennustyön aikana pohjavedenpinnan tasoja ja leikkaukseen suotautuvan pohjaveden määrää, jotta työnaikaisten ja pysyvien rakenteiden riittävästä vesitiiviydestä voidaan varmistua.

Hakijan esittämän mukaan voittaneen tarjoajan Kivihaan tunnelin alle suunnittelema murskepatja ei täytä kyseisen tunnelin vesitiiviydelle asetettuja tuotevaatimuksia, koska tarjottu ratkaisu ei säilytä pohjavedenpinnan tasoa vaaditulla tasolla. Hankintayksikön mukaan voittaneen tarjoajan perustarjouksessaan tarjoama murskepatja ei ole ollut vesitiiviystavoitteen kannalta hyvä ratkaisu. Hankintayksikkö on kuitenkin arvioinut, että tarjotun ratkaisun avulla saavutetaan pohjavedenpinnan tason säilyttämiseksi riittävä tiiviys, eikä näin ollen ole pitänyt voittaneen tarjoajan antamaa perustarjousta tältä osin tarjouspyynnön vastaisena.

Markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole saadun selvityksen perusteella perusteita todeta, että voittaneen tarjoajan perustarjouksessa tarjotulla ratkaisulla ei saavutettaisi Kivihaan tunnelin liitosalueella riittävää vesitiiviyttä pohjaveden tason säilyttämiseksi vaaditulla tasolla. Hankintayksikkö ei näin ollen ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole pitänyt voittaneen tarjoajan perustarjousta tältä osin tarjouspyynnön vastaisena.

Sillan S22 siipimuurit

Urakkakohtaisissa tuotevaatimuksissa mainitussa ”Siltojen urakka-kohtaiset tuotevaatimukset, 24.3.2005” -tarjouspyyntöasiakirjassa on muun ohella todettu, että silloista on laadittu alustavat yleispiirustukset, joissa on esitetty siltojen päämitat. Siltojen rakennussuunnittelun on tullut perustua edellä mainittuihin piirustuksiin ja ensisijaisesti niissä esitettyihin siltatyyppeihin ja siltakohtaisiin tuotevaatimuksiin eräitä poikkeuksia ja tarkennuksia lukuun ottamatta. Asiakirjassa on edelleen todettu, että urakkamenettelyn luonteesta johtuen piirustuksissa saattaa olla tie- ja katusuunnitelmien kanssa ristiriitaisia yksityiskohtia, mikä johtuu siitä, että suunnitelmia on täsmennetty useassa eri vaiheessa eikä siltapiirustuksia ole kaikilta osin päivitetty. Asiakirjan mukaan piirustusten tulkinnassa on kuitenkin otettava huomioon sopimuskohtaisissa urakkaehdoissa mainittu asiakirjojen pätevyysjärjestys.

Mainitussa siltojen urakkakohtaisia tuotevaatimuksia koskevassa asiakirjassa on esitetty yleisesti kaikkia siltoja koskevia tuotevaatimuksia, kullekin sillalle yksilöllisiä tuotevaatimuksia sekä muutosmahdollisuudet esitettyyn perussuunnitelmaan. Asiakirjan kohdan ”8. Siltakohtaiset määritykset” alakohdassa 8.10 on ilmoitettu sillan S22 yksilöllisistä tuotevaatimuksista muun ohella seuraavaa: ”Alustavasta yleispiirustuksesta poiketen sillan siipimuurit on tehtävä ylittävän tien suuntaisiksi!”

Tarjouspyynnön tuotevaatimuksissa on edellä selostetun mukaisesti yksiselitteisesti edellytetty, että sillan S22 siipimuurit ovat ylittävän tien suuntaiset. Vaatimuksesta ei ole ollut mahdollista perustarjouksessa poiketa. Voittanut tarjoaja on laatinut perustarjouksensa siten, että sillan S22 siipimuurit ovat alimenevän tien suuntaiset.

Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, että voittaneen tarjoajan perustarjous ei ole sillan S22 siipimuurien osalta täyttänyt tarjouspyynnössä perustarjoukselle asetettuja vaatimuksia.

Rampin E4R2 tasauksen muuttaminen

Tarjouspyyntökirjeen 18.4.2005 kohdasta ”1.4 Suunnitelma-aineisto”, jossa on lueteltu rakennustyötä koskevat suunnitelma-asiakirjat pätevyysjärjestyksessä jatkosuunnittelua varten, ilmenee, että katusuunnitelmissa olevia määrittelyjä korkeusasemasta, katutilasta sekä pintarakenteista tulee noudattaa ja että katusuunnitelmiin ehdotetut muutokset tulee hyväksyttää yleisten töiden lautakunnassa Helsingin kaupungin normaalin menettelyn mukaisesti.

Urakkakohtaisten tuotevaatimusten kohdasta ”2 Väylien liikennetekniset periaateratkaisut” on puolestaan muun ohella ilmoitettu, että Hämeenlinnanväylän, Hakamäentien ja ramppien poikkileikkausten mitoitusta, geometriaa ja tasausta ei saa muuttaa enempää kuin normaalin rakennussuunnitteluvaiheen ratkaisujen tarkentamisesta aiheutuu ja että katujen ja erillisten kevyenliikenteen väylien poikkileikkausten mitoitusta ei saa muuttaa mutta että geometrian tarkentaminen on mahdollista varatun tilan ja katusuunnitelmissa esitettyjen korkeusasemien puitteissa.

Voittanut tarjoaja on perustarjoukseensa liittyen ilmoittanut rampista E4R2 tarjousyhteenvedossaan seuraavaa: ”Ratapihantien eritasoliittymän rampin E4R2 tasausta on laskettu enimmillään lähes kahdella metrillä noin kahdensadan metrin matkalla. Ratkaisulla vähennetään oleellisesti korkeuseroa Ratapihankatuun ja vähennetään tukimuuritarvetta.”

Tarjouspyyntöasiakirjoista on edellä selostetulla tavalla ilmennyt, että tarjouspyynnön lähtöaineistoon kuuluvissa katusuunnitelmissa olevia määrittelyjä korkeusasemasta tulee noudattaa ja ettei ramppien poikkileikkausten mitoitusta, geometriaa ja tasausta saa muuttaa enempää kuin normaalin rakennussuunnitteluvaiheen ratkaisujen tarkentamisesta aiheutuu. Voittanut tarjoaja on edellä kerrotun mukaisesti tehnyt perustarjouksessaan kysymyksessä olevan rampin tasaukseen muutoksen, joka on poikennut katusuunnitelmasta sekä tarjouspyynnön mukaiseen lähtöaineistoon nähden olennaiseksi katsottavalla tavalla muuttanut rampin geometriaa ja tasausta.

Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei voittaneen tarjoajan antama tarjous ole kyseisen rampin osalta ollut tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla hankintayksikön antaman lähtöaineiston mukainen perustarjous.

Ratapihantien sadevesiviemäri

Tarjouspyynnön suunnitelma-aineistoon kuuluvassa asiakirjassa ”Hakamäentien tiesuunnitelmaa täydentävä katusuunnittelu, kunnallistekninen raportti 30.3.2005” on kohdassa 5.3 ilmoitettu, että Ratapihantien sadevesiviemäriä siirretään noin 200 metriä ramppisillan rakentamisen vuoksi.

Voittanut tarjoaja on ilmoittanut tarjousyhteenvedossaan mainitusta sadevesiviemäristä ja ramppisillan S21 pidentämisestä seuraavaa: ”Ratapihankadun sadevesiviemärin muutosta ei tarvitse tulevan ramppisillan ja tukimuurin takia tehdä. Sillan perustusratkaisulla ja korvaamalla osa tukimuurista sillalla viemärin siirto jää tarpeettomaksi. Ratkaisulla säästetään paitsi kustannuksia myös vähennetään huomattavasti liikenteelle syvästä putkikaivannosta aiheutettavaa työnaikaista häiriötä.”

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyyntöasiakirjoista on kysymyksessä olevan sadevesiviemärin osalta yksiselitteisesti ilmennyt, että hankintayksikön antaman lähtöaineiston mukainen ratkaisu on ollut siirtää sadevesiviemäriä ramppisillan rakentamisen vuoksi. Tarjoaja ei tarjouspyyntöasiakirjoissa ilmoitetun perusteella ole voinut antaa sellaista perustarjousta, jossa kyseinen sadevesiviemäri jätetään siirtämättä. Koska voittanut tarjoaja on kuitenkin näin tehnyt, sen antama perustarjous ei ole ollut myöskään mainitun sadevesiviemärin osalta tarjouspyynnössä annetun lähtöaineiston mukainen perustarjous.

Johtopäätös voittaneen tarjoajan perustarjouksen tarjouspyynnön mukaisuudesta

Voittaneen tarjoajan antama perustarjous ei edellä lausutun perusteella ole täyttänyt tarjouspyyntöasiakirjoissa perustarjoukselle asetettuja vaatimuksia sillan S22 siipimuurin, rampin E4R2 tasauksen ja Ratapihantien sadevesiviemärin siirtämisen osalta.

Mainituissa poikkeamissa perustarjouksen vaatimuksista on ollut kysymys paitsi tarjouksen sisältöön myös sen vertailukelpoisuuteen vaikuttavista seikoista. Asiassa ei tarjouspyynnössä perustarjoukselle asetetut vaatimukset huomioon ottaen ole merkitystä sillä, että hankinta on sinänsä mahdollista toteuttaa myös edellä tarjouspyynnön vastaisiksi todettuja ratkaisuja käyttäen.

Koska voittaneen tarjoajan antamaa perustarjousta on jo pelkästään edellä mainittujen seikkojen perusteella pidettävä tarjouspyynnön vastaisena, asiassa ei ole tarvetta ottaa kantaa hakijan muihin voittaneen tarjoajan perustarjouksen tarjouspyynnön vastaisuudesta esittämiin väitteisiin.

Hakijan perustarjous

Hankintayksikön esittämän mukaan myöskään hakijan jättämä perustarjous ei ole ollut kaikilta osin tarjouspyynnössä edellytetyn mukainen. Hankintayksikön mukaan hakijan perustarjous on poikennut tarjouspyynnössä vaaditusta muun ohella Vihdintielle esitetyn tasauksen muutoksen takia.

Kuten edellä on todettu, tarjouspyyntökirjeen 18.4.2005 kohdasta ”1.4 Suunnitelma-aineisto”, jossa on lueteltu rakennustyötä koskevat suunnitelma-asiakirjat pätemisjärjestyksessä jatkosuunnittelua varten, ilmenee, että katusuunnitelmissa olevia määrittelyjä korkeusasemasta, katutilasta sekä pintarakenteista tulee noudattaa ja että katusuunnitelmiin ehdotetut muutokset tulee hyväksyttää yleisten töiden lautakunnassa Helsingin kaupungin normaalin menettelyn mukaisesti.

Hakija on ilmoittanut perustarjouksensa kohdassa ”B2.1 Väylien vaaka- ja pystygeometriaan tehdyt muutokset” seuraavaa: ”Tehdyt muutokset on esitetty liitetaulukossa 2. Vihdintien tasauksen säilyttäminen nykyisen kadunpinnan tasossa plv:llä 400–470. Ei toteuteta katusuunnitelmassa esitettyä korotusta.”

Edellä mainitusta liitteestä 2, jossa on esitetty tarjoajan ST-suunnitelmista poikkeavat ratkaisut, käy ilmi kohdasta ”pystygeometria”, että hakija on perustarjouksessaan muuttanut Vihdintien paaluvälillä 400–470 ST-tiesuunnitelman mukaista ratkaisua tasauksen nostosta. Hakija on ilmoittanut liitteessä sanotusta muutoksestaan seuraavaa: ”Tasaus säilyy nykyisessä kadun tasossa. Tasauksen nosto (enimmillään noin 0,5 m paksuimman pehmeikön alueella) aiheuttaa pitkään jatkuvia painumia tiehen. Lisäksi painumaerot nykyisen rakenteen ja levennyksen välillä ovat suuremmat kuin esitetyssä ratkaisussa, jossa rakenteiden pinnan taso on alempi. Hakamäentien pystygeometria sovitetaan Vihdintien tasauksen mukaisesti.”

Tarjouspyyntöasiakirjoista on edellä selostetulla tavalla ilmennyt, että tarjouspyynnön lähtöaineistoon kuuluvissa katusuunnitelmissa olevia määrittelyjä korkeusasemasta tulee noudattaa. Hakija on edellä todetun perusteella tehnyt Vihdintielle esittämänsä tasauksen osalta perustarjoukseensa tarjouspyynnön vastaisen suunnitelmamuutoksen, joka tarjouspyynnössä edellytetyn vastaisesti on merkinnyt muutosta katusuunnitelmien korkeusasemamäärittelyyn.

Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, että myöskään hakija ei jo pelkästään edellä mainitusta syystä ole antanut hankinnasta tarjouspyynnössä edellytettyä tarjouspyynnön mukaista perustarjousta. Hakijan perustarjouksen tarjouspyynnön vastaisuudessa on ollut kysymys tarjouksen sisältöön ja vertailukelpoisuuteen vaikuttavasta seikasta. Asiassa ei tältäkään osin ole merkitystä sillä, onko Vihdintie voitu rakentaa hakijan esittämällä tavalla, koska hankintayksiköllä on oikeus päättää hankkeen toteuttamistavasta.

Johtopäätökset

Tarjouspyynnössä on edellytetty tarjouspyynnön mukaisen perustarjouksen jättämistä. Voittanut tarjoaja ja hakija eivät edellä olevan perusteella ole kumpikaan jättäneet tarjouspyynnön mukaista perustarjousta. Hankintayksikkö on siten menetellyt virheellisesti, kun se ei ole tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hylännyt perustarjouksen puuttumisen vuoksi kaikkia voittaneen tarjoajan ja hakijan antamia tarjouksia, kuten se oli tehnyt tarjouskilpailuun kolmantena tarjoajana osallistuneen Lemcon Oy:n tarjouksille.

Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankinnassa hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalain 9 §:ssä säädetyn seuraamuksen määräämistä.

Edellä hankintamenettelyn virheellisyydestä lausuttu ja jäljempänä seuraamuksen osalta todettu huomioon ottaen asiassa ei ole enää tarvetta lausua muista hankintamenettelyn väitetyistä virheistä.

Seuraamus

Hankintayksikkö on tehnyt hankintasopimuksen voittaneen tarjoajan kanssa, joten hankintalain 9 §:n 2 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen. Hankintalain 9 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintayksikön olisi virheettömässä hankintamenettelyssä tullut hylätä kaikki saamansa tarjoukset tarjouspyynnön vastaisina. Tämä huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa voida todeta, että hakijalla olisi ollut hankintalain 9 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hakijan hyvitysmaksua koskeva vaatimus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asian käsittely markkinaoikeudessa on aiheutunut hankintayksikön virheellisestä menettelystä. Ottaen lisäksi huomioon se, että hakijan tarjous on ollut edellä todetuin tavoin tarjouspyynnön vastainen, ei kuitenkaan ole kohtuutonta, että sekä Skanska Infra Oy että Tiehallinto saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää Tiehallinnon esittämän oikeudenkäyntiväitteen.

Markkinaoikeus hylkää Skanska Infra Oy:n hakemuksen.

Markkinaoikeus hylkää Skanska Infra Oy:n ja Tiehallinnon esittämät vaatimukset oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Eija Siitari-Vanne, Pasi Yli-Ikkelä ja Perttu Koivula.