Market court dismisses public procurement bid challenge; award stands despite procedural errors due to lack of real chance to win.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Hämeenlinnan Jäähalli Oy on pyytänyt 6.12.2007 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Hämeenlinnan jäähallin laajennukseen ja perusparannukseen liittyvästä ilmanvaihtourakasta. Hankinnasta on 28.9.2007 julkaistu rajoitettua menettelyä koskeva EU-hankintailmoitus. Hankintayksikkö on saanut ilmanvaihtourakasta kahdeksan tarjousta.

Hämeenlinnan Jäähalli Oy on 15.2.2008 päivätyssä kirjeessään ilmoittanut hakijalle, että se on valinnut ilmanvaihtourakoitsijaksi YIT Kiinteistötekniikka Oy:n.

Hämeenlinnan jäähallin laajennus- ja perusparannusurakan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut hankintailmoituksen mukaan 6.500.000–7.000.000 euroa. Ilmanvaihtourakan osuus hankkeen kokonaiskustannuksista on ollut voittaneen tarjoajan tarjouksen perusteella 306.500 euroa.

Ilmanvaihtourakkaa koskeva hankintasopimus on allekirjoitettu 10.3.2008.

HAKEMUS JA SEN TÄYDENNYS

Ilmatuote Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Hämeenlinnan Jäähalli Oy:n ilmanvaihtourakkaa koskevan hankintapäätöksen sekä velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä ja valitsemaan hakijan tarjouksen. Toissijaisesti hakija on vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan maksamaan sille hyvitysmaksuna 20.000 euroa. Lisäksi hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 3.843 eurolla korkoineen.

Tarjouksen valintaperustetta ei ole ilmoitettu asianmukaisesti. Hankintailmoituksen ja tarjouspyynnön mukaan sopimuksentekoperuste on ollut halvin hinta. Näiden kanssa ristiriitaisesti urakkaohjelmaan on sisällytetty kokonaistaloudellisuuteen liittyviä vertailuperusteita ikään kuin tarjousvertailun peruste olisi kokonaistaloudellisuus. Valintaperusteen ilmoittaminen tarjouspyynnön liitteenä olevassa urakkaohjelmassa ei ole ollut hankintasäännösten mukaista. Urakkaohjelmassa ei ole myöskään yksilöity, miten siinä vertailuperusteiksi ilmoitetut referenssit, laadunvarmistustaso ja yhteistyökyky/riskiluokka pisteytetään.

Hankintayksikkö ei ole toteuttanut tarjousten vertailua ja pisteytystä asianmukaisesti. Hankintayksikön olisi tullut ottaa tarjousvertailussa huomioon hakijan 15.2.2008 käydyissä urakkaneuvotteluissa hankintayksikölle antamat hakijan yritystä ja projektihenkilöstöä koskeneet tiedot sekä antaa hakijalle täydet pisteet kaikista arvionvaraisista kohdista. Hakija ei ole myöskään saanut tietoonsa hankintapäätöksen perusteluja. Mikäli tarjousten vertailu olisi suoritettu oikein, hakija olisi valittu suorittamaan ilmanvaihtourakka.

VASTINE

Hämeenlinnan Jäähalli Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa hakijan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 1.814,75 eurolla korkoineen.

Hankintayksikkö on ilmoittanut hankinnasta internetissä HILMA-ilmoituskanavalla. Hankintayksikkö on valinnut sopimuksenteko-perusteeksi vaihtoehdon 2 ”taloudellisesti edullisin tarjous, kun otetaan huomioon eritelmissä tai tarjouspyynnössä taikka neuvottelukutsussa esitetyt perusteet”. Hankintayksikkö ei siten ole ilmoittanut hankintailmoituksessa valintaperusteeksi alinta hintaa, vaan se on sekä hankintailmoituksessa että tarjouspyynnössä ilmoittanut tarjouksen valintaperusteeksi kokonaistaloudellisen edullisuuden. Tarjouspyyntöasiakirjat eivät siten ole olleet tarjouksen valintaperusteen suhteen keskenään ristiriitaisia.

Hakija ei ole saanut tarjousvertailussa pisteitä tarjouksen laatuun liittyvistä vertailuperusteista, koska se ei ole tarjouksessaan esittänyt niiden osalta selvitystä. Hankintayksikkö ei ole ottanut tarjousvertailussa huomioon hakijan urakkaneuvotteluissa esittämiä tietoja, koska nämä tiedot olisi tullut esittää tarjouksen yhteydessä.

Hankintapäätös on perusteltu asianmukaisesti. Valituksi on tullut kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous, kuten päätöksessä oli mainittu. Hankintayksikkö ei ole hankintapäätöksestä ilmoittaessaan katsonut tarpeelliseksi toimittaa selvitystä suoritetusta vertailusta, kun se on ollut nähtävissä hankintayksikön toimistossa perusteluineen kaikille niille, jotka tekivät tarjouksen.

VASTASELITYS

Hankinnassa on ollut kysymys kansallisen kynnysarvon mutta ei EU-kynnysarvoa ylittävästä rakennusurakasta. Hankintayksikkö on käyttänyt HILMA-ilmoituskanavalla julkaistussa hankintailmoituksessa virheellisesti EU-kynnysarvon ylittävien hankintojen lomakepohjaa.

Hankintailmoituksen mukaan kysymyksessä on ollut EU-kynnysarvon ylittävä hankinta rajoitetussa menettelyssä. Hankintayksikkö ei ole kuitenkaan toiminut rajoitetun menettelyn edellyttämällä tavalla valitsemalla ensin hankintailmoituksessa yksilöidyin perustein tarjoajat ja suorittamalla sen jälkeen annettujen tarjousten perusteella tarjousvertailun.

Urakkaohjelmassa ilmoitetut yrityksen referenssejä ja projektihenkilöstöä koskevat vertailuperusteet ovat liittyneet tarjoajan kelpoisuuden arvioimiseen.

Tarjousvertailu on suoritettu virheellisesti ja syrjivästi. Hankintayksikkö ei ole esittänyt, millä perusteella kullekin tarjoajalle on eri vertailuperusteiden osalta annettu pisteitä ja mihin tarjouksissa oleviin eroihin tarjousvertailun piste-erot ovat perustuneet.

MARKKINAOIKEUDEN VÄLIAIKAISTA KIELTOA KOSKEVA RATKAISU

Markkinaoikeus on päätöksellään 7.3.2008 hylännyt Ilmatuote Oy:n vaatimuksen kysymyksessä olevan hankintapäätöksen täytäntöönpanon väliaikaisesta kieltämisestä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Sovellettavat säännökset

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 21 §:n 1 momentin mukaan muun ohella lain 16 §:n 1 momentissa tarkoitetun EU-kynnysarvon ylittäviin rakennusurakoihin on sovellettava, mitä hankintalaissa säädetään, lukuun ottamatta lain 9 luvun säännöksiä.

Hankintalain 17 §:n 1 momentin mukaan hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on käytettävä suurinta maksettavaa kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa. Pykälän 3 momentin mukaan, jos hankinta toteutetaan samanaikaisesti erillisinä osina, kaikkien vastaavien osien ennakoitu kokonaisarvo on otettava huomioon hankintasopimuksen ennakoitua arvoa laskettaessa. Jos osien yhteenlaskettu arvo ylittää lain 15 §:ssä tarkoitetun kansallisen kynnysarvon tai lain 16 §:ssä tarkoitetun EU-kynnysarvon, jokaisen osan hankinnassa on noudatettava kyseisen kynnysarvon ylittäviä hankintoja koskevia säännöksiä siten kuin lain 4 luvussa säädetään.

Hankintalain 17 §:n 4 momentin nojalla rakennusurakoihin sisältyviin osiin, joiden ennakoitu arvo on alle 1 miljoona euroa, ei kuitenkaan sovelleta hankintalakia lain 21 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla, jos tällaisten osien yhteenlaskettu arvo on enintään 20 prosenttia kaikkien osien yhteisarvosta. Jos osan ennakoitu arvo ylittää hankintalain 15 §:ssä tarkoitetun kansallisen kynnysarvon, hankintayksikön on kuitenkin noudatettava lain 21 §:n 2 momentissa säädetyn mukaisesti, mitä hankintalain I, III ja IV osassa säädetään.

Ilmanvaihtourakka on ollut osa Hämeenlinnan jäähallin laajennus- ja perusparannusurakkaa, jonka ennakoitu kokonaisarvo on ollut julkaistun hankintailmoituksen mukaan 6.500.000–7.000.000 euroa. Rakennusurakan ja sen sivu-urakoiden toteutuneeksi kokonaisarvoksi on valittujen tarjousten perusteella muodostunut noin 4.792.000 euroa, josta pääurakan osuus on ollut 3.668.000 euroa, sähköurakan osuus 387.884 euroa, putkiurakan osuus 399.000 euroa, rakennusautomaatiourakan osuus 29.800 euroa ja ilmanvaihtourakan osuus 306.500 euroa.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on voinut perustellusti ennakoida, että hankinnan eri osien yhteenlaskettu ennakoitu arvo ylittää hankintalain 16 §:n 1 momentin 3 kohdassa rakennusurakoille säädetyn EU-kynnysarvon, joka vuonna 2008 on ollut 5.150.000 euroa. Ilmanvaihtourakan arvo on ollut alle miljoona euroa. Koska rakennusurakan sivu-urakoiden yhteenlaskettu arvo on kuitenkin edellä mainitun perusteella hankintalain 17 §:n 4 momentissa säädetyllä tavalla ylittänyt 20 prosenttia kaikkien osien yhteisarvosta, jäähallin laajennus- ja perusparannusurakkaan liittyneessä ilmanvaihtourakassa on hankintalain 17 §:n 3 momentin ja 21 §:n 1 momentin mukaisesti tullut soveltaa EU-kynnysarvon ylittäviä hankintoja koskevia hankintalain säännöksiä.

Hankintamenettely

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintailmoitus

Hakija on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se on hankintailmoitusta tehdessään käyttänyt HILMA-ilmoituskanavan EU-kynnysarvon ylittäviä hankintoja koskevaa hankintailmoituspohjaa.

Hämeenlinnan jäähallin laajennus- ja perusparannusurakkaan liittyneessä ilmanvaihtourakassa on edellä todetun mukaisesti tullut soveltaa EU-kynnysarvon ylittäviä hankintoja koskevia hankintalain säännöksiä.

Hankintalain 35 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on toimitettava julkaistavaksi hankintailmoitus siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Julkisista hankinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (hankinta-asetus) 7 §:n 1 momentin mukaan hankintalain 35 §:n 1 momentissa edellytetyt ilmoitukset on tehtävä vakiolomakkeitten vahvistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2004/17/EY ja 2004/18/EY mukaisesti julkisiin hankintamenettelyihin liittyvien ilmoitusten julkaisemista varten annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1564/2005 vahvistettuja vakiolomakkeita käyttäen, jos hankinnan ennakoitu arvo ylittää hankintalain 16 §:ssä tarkoitetut EU-kynnysarvot. Hankinta-asetuksen 8 §:n 1 momentin mukaan muun ohella asetuksen 7 §:n 1 momentissa tarkoitettu EU-hankintailmoitus on toimitettava julkaistavaksi Internet-osoitteessa www.hankintailmoitukset.fi.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on tehnyt Hämeenlinnan jäähallin laajennus- ja perusparannushankkeesta ja siihen liittyneestä ilmanvaihtourakasta hankintalain 35 §:n 1 momentissa tarkoitetun EU-kynnysarvon ylittäviä rakennusurakoita koskevan hankintailmoituksen. Hankintayksikkö ei näin ollen ole menetellyt tältä osin hankintasäännösten vastaisesti.

Hankintamenettelyn valinta

Hakija on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se on ilmoittanut hankintailmoituksessa noudattavansa hankinnassa rajoitettua menettelyä noudattamatta kuitenkaan tosiasiallisesti hankinnassa sanottua menettelyä.

Hankintalain 24 §:n 1 momentin mukaan hankinnassa on käytettävä ensisijaisesti avointa tai rajoitettua menettelyä.

Hankintalain 5 §:n 10 kohdan mukaan avoimella menettelyllä tarkoitetaan hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö julkaisee hankinnasta hankintailmoituksen ja jossa kaikki halukkaat toimittajat voivat tehdä tarjouksen. Pykälän 11 kohdan mukaan rajoitetulla menettelyllä tarkoitetaan hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö julkaisee hankinnasta hankintailmoituksen ja johon halukkaat toimittajat voivat pyytää saada osallistua ja jossa ainoastaan hankintayksikön valitsemat ehdokkaat voivat tehdä tarjouksen.

Hankintalain 24 §:n 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi rajoitetussa menettelyssä ennalta rajata niiden ehdokkaiden määrää, jotka kutsutaan tarjousmenettelyyn. Menettelyyn kutsuttavien ehdokkaiden vähimmäismäärä sekä tarvittaessa ehdokkaiden enimmäismäärä on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Tarjoajiksi hyväksyttävät ehdokkaat on valittava noudattamalla hankintailmoituksessa esitettyjä ehdokkaiden soveltuvuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia sekä objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintailmoituksessa on sinänsä ilmoitettu, että hankinnassa noudatetaan rajoitettua menettelyä. Hankintailmoituksessa ei toisaalta ole ollut mainintaa rajoitettuun menettelyyn kutsuttavien ehdokkaiden vähimmäis- tai enimmäismäärästä. Hankintailmoitus ei myöskään ole sisältänyt mitään ehdokkaiden soveltuvuutta koskevia vaatimuksia tai muita ehdokkaiden valinnassa noudatettavia perusteita, eikä tällaisia seikkoja ole esitetty muissa tarjouspyyntöasiakirjoissa. Kaikki tarjouskilpailuun halukkaat osallistujat ovat myös saadun selvityksen perusteella voineet osallistua tarjouskilpailuun. Hankinnassa on siten tosiasiallisesti noudatettu avointa menettelyä.

Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella on kokonaisuudessaan tullut selväksi, ettei hankinnassa noudateta rajoitettua menettelyä. Markkinaoikeus näin ollen katsoo, ettei edellä mainittu hankintamenettelyn valintaa koskeva hankintailmoituksen virhe ole vaikuttanut hankinnassa hakijaa syrjivästi.

Valintaperuste

Hakija on esittänyt, että hankintayksikkö ei ole ilmoittanut tarjouksen valintaperustetta asianmukaisesti. Hakijan mukaan hankintayksikön olisi tullut hankintailmoituksessa ilmoitetun perusteella käyttää tarjouksen valintaperusteena halvinta hintaa.

Hankintalain 40 §:n 2 momentin mukaan, jos tarjouspyyntö ja hankintailmoitus eroavat sisällöltään, noudatetaan hankintailmoituksessa ilmoitettua.

Hankintalain 41 §:n 1 momentin 7 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus tai kohtuullinen vaihteluväli taikka poikkeuksellisissa tapauksissa vertailuperusteiden tärkeysjärjestys.

Hankintayksikön esittämän selvityksen mukaan se on tehnyt hankintailmoituksen käyttäen työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämän sähköisen HILMA-ilmoituskanavan valmista EU-kynnysarvot ylittävien hankintojen ilmoituslomakepohjaa. Hankintayksikkö on valinnut sopimuksentekoperusteeksi lomakkeen vaihtoehdon 2 ”taloudellisesti edullisin tarjous, kun otetaan huomioon eritelmissä tai tarjouspyynnössä taikka neuvottelukutsussa esitetyt perusteet”. Hankintayksikkö ei ole voinut muuttaa lomakepohjassa käytettyä sanamuotoa ”taloudellisesti edullisin tarjous” hankintalaissa käytettyyn muotoon ”kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous”.

Hankintayksikkö ei ole ilmoittanut ilmanvaihtourakan tarjouspyyntö-kirjeessä mitään tarjousten valintaperusteesta. Tarjouspyyntökirjeestä on kuitenkin käynyt ilmi luettelo niistä tarjouspyyntöasiakirjoista, joiden mukaisesti tarjous on tullut antaa. Tarjouspyyntöasiakirjoihin kuuluvan urakkaohjelman kohdassa 17.6 on todettu, että urakoitsija tullaan valitsemaan kokonaistaloudellisuuden perusteella ja lueteltu vertailussa käytettävät perusteet ja niiden painoarvot.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintailmoitusta ei ole muotoiltu sillä tavoin, että sen perusteella olisi voinut käsittää valintaperusteena käytettävän halvinta hintaa. Hankintailmoitus ja tarjouspyyntö eivät siten ole eronneet valintaperusteen osalta toisistaan vaan tarjousten valintaperusteeksi on tullut molempien asiakirjojen perusteella ymmärtää kokonaistaloudellinen edullisuus. Hankintayksikön menettely ei ole myöskään ollut virheellistä siltä osin kuin se on ilmoittanut kokonaistaloudellisen edullisuuden tarkat vertailuperusteet ja niiden painoarvot tarjouspyynnön liitteenä olevassa urakkaohjelmassa.

Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt tarjouksen valintaperustetta ilmoittaessaan hankintasäännösten vastaisesti.

Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet

Hakija on esittänyt, että tarjouspyynnön liitteenä olleessa urakkaohjelmassa ilmoitetut yritystä ja projektihenkilöstöä koskevat tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet ovat liittyneet tarjoajien kelpoisuuden arviointiin ja ettei niitä ole voinut käyttää tarjousten vertailemiseen.

Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintalain 41 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava ehdokkaiden tai tarjoajien taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä kelpoisuutta ja ammatillista pätevyyttä koskevat ja muut vaatimukset sekä luettelo asiakirjoista, joita ehdokkaan tai tarjoajan on tätä varten toimitettava. Pykälän 1 momentin 7 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on puolestaan edellä todetun mukaisesti oltava tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus tai kohtuullinen vaihteluväli taikka poikkeuksellisissa tapauksissa vertailuperusteiden tärkeysjärjestys.

Hankintamenettely on kaksivaiheinen. Hankintalain 52 §:n mukaan ehdokas tai tarjoaja on suljettava tarjouskilpailusta, ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuus muuten arvioitava sekä tarjoajat valittava ennen tarjousten vertailua.

Hankintalain 62 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin.

Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp s. 106) on todettu, että tarjouksen vertailuperusteina ei tule käyttää sellaisia perusteita, jotka liittyvät ehdokkaiden tai tarjoajien ominaisuuksiin. Ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arviointi on tehtävä 52 §:n mukaisesti ennen tarjousten arviointia ja se tulee erottaa tarjousten arvioinnista. Tarjousten vertailuun tulee ottaa vain sellaisten tarjoajien tarjoukset, joilla voidaan katsoa olevan edellytykset hankinnan toteuttamiseksi. Ehdokkaiden ja tarjoajien ominaisuuksien arvioinnissa ja tarjousten arvioinnissa käytettävät perusteet tulee myös erottaa toisistaan.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä on katsottu (asia C-315/01, GAT, tuomio 19.6.2003, Kok. 2003, s. I-6351, 66 kohta), että luettelomaista referenssilistaa, josta ilmenee vain tarjoajan aikaisempien asiakkaiden nimet ja näiden lukumäärä, mutta ei muita täsmennyksiä näille asiakkaille suoritetuista toimituksista, ei voida käyttää tarjouksen valinnan perusteena, koska tällaisen luettelon avulla ei voida selvittää, mikä tarjouksista on hankintayksikölle taloudellisesti edullisin.

Tarjouspyynnön liitteenä olleen urakkaohjelman kohdassa 17.6 on todettu, että ”urakoitsija tullaan valitsemaan kokonaistaloudellisuuden perusteella seuraavin valintaperustein.

1. Tarjoushinta 70 %

2. Yritys 15 %

– yrityksen referenssit (liitettävä tarjoukseen) 5 %

– laadunvarmistustaso (liitettävä tarjoukseen) 5 %

– yhteistyökyky/riskiluokka 5 %

3. Tarjouksen projektihenkilöstö 15 %

– projekti-/työpääll. (CV liitettävä tarjoukseen) 7,5 %

– vast. työnjoht. (CV liitettävä tarjoukseen) 7,5 %”.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajan soveltuvuuden arvioinnissa käytettävät perusteet ja kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet voivat vaihdella hankinnan kohteen mukaan ja että eräät seikat voivat liittyä joissakin tapauksissa tarjoajan soveltuvuuden ja toisissa tapauksissa taas tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioimiseen. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus kuitenkin edellyttävät, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä yhtäältä tarjoajien soveltuvuutta arvioitaessa ja toisaalta tarjouskilpailua tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella ratkaistaessa.

Hankintayksikön tässä tapauksessa kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiksi tarjouspyynnön urakkaohjelmassa ilmoittamat yritykseen ja tarjouksen projektihenkilöstöön liittyvät seikat ovat jääneet tarjouspyyntöasiakirjoissa yksilöimättä. Tarjoajat eivät siten ole kyenneet tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella riittävällä tavalla ennakoimaan, mitä tietoja tarjoajilta edellytetään yhtäältä tarjoajan soveltuvuuden ja toisaalta tarjouksen kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointia varten. Markkinaoikeus katsoo, että urakkaohjelmassa ilmoitetut yritystä koskeneet vertailuperusteet ovat lähtökohtaisesti liittyneet pikemmin tarjoajan soveltuvuuden kuin tarjousten keskinäisen paremmuuden arvioimiseen.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole tarjouspyyntöasiakirjoissaan tarpeeksi selvästi yksilöinyt yritystä ja tarjouksen projektihenkilöstöä koskevia vertailuperusteita eikä tehnyt riittävää eroa tarjoajan soveltuvuuden selvittämiseen ja tarjouksen kokonaistaloudellisen edullisuuden selvittämiseen liittyvien seikkojen välillä.

Tarjousvertailu ja hankintapäätös

Hakija on esittänyt, että tarjousten vertailu on suoritettu virheellisesti ja hakijaa syrjivästi. Hakijan mukaan hankintayksikön olisi tullut tarjousvertailussa ottaa huomioon hakijan 15.2.2008 käydyissä urakkaneuvotteluissa hankintayksikölle antamat hakijan yritystä ja projektihenkilöstöä koskeneet tiedot. Lisäksi hakija on todennut, että hankintapäätöksestä ja hankintayksikön lähettämästä ilmoituksesta ovat puuttuneet hankintalain edellyttämät perustelut.

Markkinaoikeus toteaa tarjousvertailusta ensinnäkin sen, että tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu edellyttää, että tarjoukset arvioidaan sellaisina kuin ne on toimitettu hankintayksikölle tarjousten antamiselle asetettuun määräaikaan mennessä. Hankintayksikkö ei siten ole toiminut hankintalain vastaisesti siltä osin kuin se ei ole ottanut tarjousvertailussa huomioon sellaisia tietoja, jotka on toimitettu sille vasta tarjousten jättämiselle varatun määräajan päättymisen jälkeen.

Hankintalain 73 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisuista kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Lain esitöiden (HE 50/2006 vp s. 117) mukaan päätöksen tulee sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta sekä siihen vaikuttaneista keskeisistä seikoista, kuten esimerkiksi valintaperusteista ja niiden soveltamisesta. Oikeuskäytännön mukaan tarjousvertailusta on selvästi käytävä ilmi, miten tarjouksia on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta ja mihin tarjousten väliset piste-erot perustuvat.

Hankintayksikkö on saanut yhteensä kahdeksan tarjousta. Hankintayksikön laatimasta tarjoustenarviointitaulukosta ilmenee, että hankintayksikkö on sinänsä vertaillut tarjouksia kaikkien tarjouspyynnössä mainittujen kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden osalta. Hankintapäätöksestä tai tarjoustenarviointitaulukosta ei kuitenkaan hintavertailua lukuun ottamatta ilmene, millä perusteella kullekin tarjoukselle on eri vertailuperusteiden osalta annettu pisteitä ja mihin tarjouksissa oleviin eroihin tarjousvertailun piste-erot ovat perustuneet.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole perustellut hankintapäätöstään siten kuin hankintalain 73 §:n 1 momentissa on edellytetty. Perustelujen olisi myös tullut ilmetä hankintapäätöksestä. Lisäksi markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö ei muutenkaan voi täyttää hankintalain mukaista perusteluvelvollisuutta pitämällä tarjousvertailuasiakirjoja toimistossaan tarjoajien nähtävillä.

Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt myös tarjousten vertailussa ja hankintapäätöksen perustelemisessa hankintasäännösten vastaisesti.

Johtopäätös

Hämeenlinnan Jäähalli Oy:n on edellä lausutun perusteella katsottava menetelleen hankinnassaan hankintalain 76 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa tulee siten harkittavaksi hankintalain 76 §:ssä säädettyjen seuraamusten määrääminen.

Seuraamus

Koska hankintasopimus on jo tehty, hankintalain 76 §:n 2 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi enää tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 76 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hankintayksikkö voidaan määrätä maksamaan hyvitysmaksua sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hakijan tarjous on ollut kahdeksasta annetusta tarjouksesta hinnaltaan halvin. Hintaero voittaneen tarjoajan tarjoukseen ei ole kuitenkaan ollut merkittävä. Hankintayksikön tarkoituksena ei ole tarjouspyyntöasiakirjojen valossa myöskään ollut valita tarjousta pelkästään hinnan perusteella. Tästä on ollut osoituksena, että urakkaohjelmassa on asetettu hinnan painoarvoksi 70 prosenttia ja muiden vertailuperusteiden painoarvoksi yhteensä 30 prosenttia. Edellä todettu vertailuperusteiden virheellisyys huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa voida riittävällä varmuudella todeta, että hakijalla olisi hankintalain 76 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hyvitysmaksun määräämiselle ei siten ole edellytyksiä. Hakijan hyvitysmaksuvaatimus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian lopputulos huomioon ottaen Hämeenlinnan Jäähalli Oy on velvoitettava korvaamaan Ilmatuote Oy:n kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Ilmatuote Oy on arvonlisäverollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Sen vuoksi vaadituista kuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Hämeenlinnan Jäähalli Oy:n korvaamaan Ilmatuote Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 83 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Eija Siitari-Vanne, Jaakko Ritvala ja Pasi Yli-Ikkelä.