Market court dismisses procurement bid protest but orders reimbursement of legal costs to the aggrieved bidder.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Valkeakosken Asunnot Oy on pyytänyt 23.3.2006 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia kerrostalokohteen pää- ja arkkitehtisuunnittelusta viideltä arkkitehtitoimistolta. Lisäksi tarjouspyynnössä on varattu optio laajuudeltaan samankokoisen asuinrakennuksen suunnittelusta samalle tontille. Hankintayksikkö on saanut neljä tarjousta.

Valkeakosken Asunnot Oy:n hallitus on 6.4.2006 hyväksynyt Arkkitehtitoimisto Kaarlo Rohola Oy:n tarjouksen.

Markkinaoikeus on 5.5.2006 antamassaan päätöksessä katsonut, ettei sanotun hankintapäätöksen täytäntöönpanoa ole ollut syytä väliaikaisesti kieltää. Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 6.10.2006 taltionumero 2599 hylännyt Arkkitehtitoimisto Lumiset Oy:n edellä mainitusta markkinaoikeuden päätöksestä tekemän valituksen.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 9.5.2006.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut noin 30.000 euroa.

HAKEMUS

Arkkitehtitoimisto Lumiset Oy on vaatinut, että markkinaoikeus poistaa edellä mainitun hankintapäätöksen, velvoittaa Valkeakosken Asunnot Oy:n korjaamaan virheellisen hankintamenettelyn ja vertailemaan tarjoukset uudelleen. Toissijaisesti hakija on vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan suorittamaan sille hyvitysmaksuna 6.400 euroa. Lisäksi hakija on vaatinut, että Valkeakosken Asunnot Oy velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 9.160 eurolla korkoineen.

Hankintayksikkö ei ole vertaillut tarjouksia kaikkien tarjouspyynnössä ilmoitettujen kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden perusteella. Hankintapäätöksestä ei ole myöskään ilmennyt, miten arviointiperusteita on sovellettu ja mihin seikkoihin hankintapäätös on perustunut.

Tarjoajien ammatillisen pätevyyden osalta tarjousvertailu on ollut virheellinen, kun voittanut tarjoaja on arvioitu yhtä päteväksi kuin muut tarjoajat. Arkkitehtitoimisto Lumiset Oy:n suunnitteluryhmällä on kuitenkin ollut yli kymmenen vuoden kokemus vastaavista suunnittelukohteista ja se on palkittu kansainvälisesti. Arkkitehtitoimisto Kaarlo Rohola Oy on sen sijaan yhden arkkitehdin toimisto ja Roholalla on vastavalmistuneena arkkitehtina ollut vain vähäinen kokemus asuntosuunnittelusta, kokemuksen koostuessa lisäksi lähinnä omakotitalojen suunnittelusta. Arkkitehtitoimisto Rohola Oy:llä ei ole ollut sellaista pätevyyttä, mitä hankinnan kohteena olevan suunnittelutyön vaativuus on edellyttänyt.

Myös yritysvertailu on ollut virheellinen, kun voittaneen tarjoajan saama pistemäärä on ollut hakijan pistemäärää suurempi. Arkkitehtitoimisto Lumiset Oy on tarjouksessaan yksityiskohtaisesti selvittänyt kaikki tarjouspyynnössä tältä osin vaaditut seikat. Arkkitehtitoimisto Kaarlo Rohola Oy:n tarjous taas on ollut tältä osin puutteellinen. Voittaneen toimiston pieni koko on lisäksi ollut ennemminkin riski kuin etu. Oikein suoritetussa yritysarvioinnissa hakijan laatupisteiden olisi tullut olla voittaneen tarjoajan pisteitä suuremmat.

Tarjousten ja niiden sisällön arviointiakaan ei ole suoritettu oikein, kun hankintayksikkö on antanut vertailussa ja tarjousten pisteytyksessä sitä enemmän pisteitä mitä suuremman työmäärän tarjoaja on ilmoittanut suunnittelutyön vaativan. Tarjouspyynnössä on kuitenkin asetettu tarjouksen valintaperusteeksi kokonaistaloudellinen edullisuus eikä halvinta hintaa tai halvinta keskituntihintaa. Hankintayksikön noudattama vertailutapa on johtanut siihen, että tehokkaat ja ammattitaitoiset tarjoajat ovat saaneet vähemmän pisteitä kuin kokemattomat ja suuremman työmäärän arvioineet tarjoajat. Vertailutapa ei ole ollut tarjouspyynnön mukainen, sillä tarjouspyynnössä hankintayksikkö oli painottanut nimenomaan ammattitaitoa ja laatua.

Hakijan tarjous on ollut lisäksi tarjouspyynnön mukainen. Vaikka hakijan tarjouksessa onkin erheellisesti ilmoitettu, että erillistehtäviä koskevaa erittelyä ei ole hakijan kirjallisessa tarjouksessa ollut, on hankintayksikölle kuitenkin puhelimitse ilmoitettu, että erillistehtäviä koskeva tuntierittely on sisältynyt tarjoukseen.

VASTINE

Valkeakosken Asunnot Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa Arkkitehtitoimisto Lumiset Oy:n korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 8.196,62 eurolla korkoineen.

Arkkitehtitoimisto Kaarlo Rohola Oy:n tarjous on ollut kokonaistaloudellisesti edullisin. Hankintayksikkö on menetellyt tarjousten arvioinnissa asianmukaisesti. Tarjousten vertailu on ollut tasapuolista ja se on perustunut tarjouspyynnössä esitettyihin arviointikriteereihin.

Tarjoajien ammatillisen pätevyyden osalta kaikki tarjoajat ovat saaneet tarjousvertailussa yhtä paljon pisteitä, sillä tarjouksista ei ole ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden perusteella joku tarjoajista olisi pitänyt arvioida toisia tarjoajia paremmaksi. Arvioinnissa on tältä osin otettu huomioon se, että kysymyksessä ei ole ollut erityisen vaativa rakennuskohde, vaan vain yhden kerrostalon suunnittelutyö. Suunnittelutyön laadusta johtuen yhden suunnittelijan työpanos on ollut riittävä, eikä työ ole edellyttänyt tavanomaisesta poikkeavaa osaamista tai suurta joukkoa suunnittelijoita. Sekä hakijan että voittaneen tarjoajan tarjouksissaan esittämät referenssit ovat osoittaneet, että molemmat pystyvät ammattitaitoiseen suunnittelutyöhön. Molemmat ovat lisäksi Suomen Arkkitehtiliitto ry:n jäseniä.

Yritysvertailun osalta hankintayksikkö on tarjouspyynnössään asettamillaan edellytyksillä halunnut ensinnäkin varmistaa sen, että tarjoajilla on käytettävissään kohteen edellyttämät tekniset valmiudet. Tältä osin niin hakija kuin voittanut tarjoajakin ovat omanneet tarvittavan laitekannan. Se, että Arkkitehtitoimisto Kaarlo Rohola Oy:lle on annettu yritysvertailun osalta enemmän pisteitä kuin hakijalle, on johtunut siitä, että hankintayksikkö on arvioinut voittaneen tarjoajan vastuuhenkilön olevan yrityksen kokoonkin nähden paremmin tavoitettavissa kuin hakijan vastuuhenkilön. Voittaneen tarjoajan pieni yrityskoko on lisäksi ollut etu siihen nähden, että suunnittelu-urakalla on ollut kiireellinen aikataulu.

Hakijan tarjous on ollut sisällöltään epäselvä eikä siinä ollut vastattu kaikkiin tarjouspyynnössä esitettyihin hinnoitteluun liittyviin kysymyksiin. Nämä epäselvyydet olisivat mahdollistaneet hakijan tarjouksen hylkäämisen. Näin ei kuitenkaan haluttu tehdä, vaan hakijalle on annettu mahdollisuus selventää tarjoustaan, jotta tarjoukset on saatu yhteismitallisiksi. Hakija on selventänyt tarjoustaan, mutta epäselvyyksien johdosta hakijan tarjoukselle on kuitenkin annettu tarjousten ja niiden sisällön osalta vähemmän pisteitä kuin valitulle tarjoukselle

VASTASELITYS JA LISÄKIRJOITUS

Hakija on toimittanut markkinaoikeudelle vastaselityksen ja hankintayksikkö lisäkirjoituksen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankintamenettely

Hankintamenettely on aloitettu ennen 1.6.2007. Asiaan sovelletaan siten julkisista hankinnoista annetun lain 1505/1992 (jäljempänä hankintalaki) säännöksiä sellaisina kuin ne olivat julkisista hankinnoista annetun lain 348/2007 tullessa voimaan.

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon hankintalain 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Hankintalain 7 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista tulee hyväksyä kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Tarjoajien tasapuolinen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus edellyttää, että hankintayksikön tulee soveltaa etukäteen ilmoittamiaan arviointiperusteita kaikkiin tarjouksiin tasapuolisesti ja syrjimättä. Hankintapäätöksen tulee perustua kaikkiin ilmoitettuihin arviointiperusteisiin ja hankintapäätöksessä tulee perustella se, miten arviointiperusteita on sovellettu.

Kyseessä olevan hankinnan kohteena on ollut kerrostalon pää- ja arkkitehtisuunnittelu, joka on yksilöity tarjouspyyntöön liitetyssä suunnitteluohjelmassa. Osa talon huoneistoista on ollut tarkoitus toteuttaa niin sanottuina ryhmäkoteina. Tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jota on tarjouspyynnön mukaan arvioitu tarjoushinnan sekä pätevyyden, kyvykkyyden ja laatukriteerien perusteella siten, että tarjoushinnan painoarvona on ollut 30 prosenttiyksikköä ja pätevyyden, kyvykkyyden sekä laatukriteerien yhteensä 70 prosenttiyksikköä. Pätevyys, kyvykkyys ja laatukriteerit on edelleen arvioitu tarjoajan ammatillisen pätevyyden, tarjouksen jättäneen yrityksen soveltuvuuden sekä tarjouksen ja sen sisällön perusteella.

Hankintayksikön soveltamien kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden osalta markkinaoikeus aluksi toteaa, että ne ovat tarjouspyynnön mukaan sinällään pitäneet sisällään seikkoja, joiden on mahdollista katsoa liittyvän ensisijaisesti tarjoajan kelpoisuuden arviointiin. Kun hankinnan tarkoituksena on kuitenkin ollut suunnittelijan valitseminen tarjouspyynnössä kuvattuun suunnittelutyöhön, ovat kerrotut seikat toisaalta liittyneet myös tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiin. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että tarjoajien kelpoisuutta tullaan arvioimaan ennen kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointia. Näin ollen, ja kun hankintayksikkö on asiassa saadun selvityksen mukaan käyttänyt edellä kerrottuja arviointiperusteita yksinomaan tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiin, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikön menettelyä sanottujen arviointiperusteiden asettamisen osalta ole pidettävä julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisena.

Hakija on ensinnäkin esittänyt, että tarjousvertailu on ollut tarjoajien pätevyyden sekä yritysten kyvykkyyden arvioinnin osalta virheellistä.

Tarjouspyynnön mukaan tarjoajan pätevyyttä arvioitaessa on otettu muun ohella huomioon tarjoajan ammattitaito, koulutus, asiantuntemus, referenssit, erikoistuminen suunnittelutyön kohteen erityiskysymyksiin sekä yhteistyökyky. Tarjoajana olevan yrityksen kyvykkyyttä on puolestaan arvioitu muun ohella teknisten valmiuksien, laadunvarmistuksen sekä johtamisen ja organisoinnin perusteella.

Hakija on tarjonnut pääsuunnittelijaksi kymmenen vuotta arkkitehtiyrittäjänä toiminutta arkkitehtia ja johtavaksi arkkitehdiksi niin ikään kymmenen vuotta arkkitehtiyrittäjänä toiminutta arkkitehtia. Heidän lisäkseen hakija on tarjonnut suunnittelutyöhön kolmatta arkkitehtia, jolla hänelläkin on ollut yli kymmenen vuoden työkokemus, sekä kahta suunnittelutyössä avustavaa henkilöä. Hakija on lisäksi liittänyt tarjoukseensa referenssiluettelon, joihin on ollut merkittynä useita kymmeniä suunnittelukohteita vuosilta 2002 - 2005. Vielä hakija on tarjouksessaan esittänyt kuvauksen muun muassa yhtiön teknisistä valmiuksista, laadunvarmistuksesta, johtamisesta ja organisoinnista.

Voittanut tarjoaja taas on tarjonnut pääsuunnittelijaksi ja projektin vastuulliseksi suunnittelijaksi yhtiön omistavaa Kaarlo Roholaa sekä mahdollisesti rakennuspiirtäjää, jonka nimeä ei ole tarjouksessa esitetty. Rohola on tarjouksen liitteenä olleen referenssiluettelon mukaan valmistunut arkkitehdiksi vuonna 2005 ja toiminut Arkkitehtitoimisto Kaarlo Rohola Oy:ssä vuodesta 2002 lukien. Referenssiluettelon mukaan Roholallakin on ollut kymmeniä aikaisempia suunnittelukohteita, määrällisesti tosin vähemmän kuin hakijalla. Arkkitehtitoimisto Kaarlo Rohola Oy on lisäksi nimennyt tarjouksessaan käyttämänsä laatujärjestelmän sekä luetellut toimiston käyttämät tekniset laitteet.

Edellä esitetyn johdosta markkinaoikeus toteaa ensinnäkin, että hankintayksiköllä on sinällään harkintavaltaa arvioida tarjoajien pätevyyttä ja kyvykkyyttä haluamallaan tavalla. Arvioinnin on tällöinkin, paitsi perustuttava tarjouspyynnössä esitettyihin arviointiperusteisiin, myös oltava sisällöltään avointa ja objektiivista. Arviointi on lisäksi perusteltava julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden mukaisesti. Kerrotuin tavoin suoritetun arvioinnin lopputuloksena voi siis olla, että hankintayksikkö arvioi pienemmän ja kokemattomamman yrityksen pätevämmäksi ja kyvykkäämmäksi kuin kooltaan suuremman ja enemmän suunnittelukokemusta omaavan yrityksen.

Tarjoajien pätevyyden arvioinnin osalta markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on esittänyt markkinaoikeuskäsittelyn yhteydessä edellä mainitulla tavalla hyväksyttävissä olevat perusteet sille, että hakija ja voittanut tarjoaja on tältä osin arvioitu laadultaan tarjousvertailussa samanarvoisiksi. Hankintayksikkö on harkintavaltansa rajoissa voinut tältä osin päätyä tarjousvertailussa tekemäänsä lopputulokseen.

Tarjoajina olevien yritysten kyvykkyyden osalta markkinaoikeus ei sen sijaan pidä uskottavana, että yrityksen suurempi koko tai suunnittelutyössä mukana olevien arkkitehtien suurempi määrä yksinomaan olisivat sellaisia tekijöitä, joiden johdosta yrityksen voitaisiin katsoa olevan kyvyttömämpi suoriutumaan kerrostalokohteen suunnittelusta siinäkään tilanteessa, että suunnittelutyöllä on ollut kiireellinen aikataulu. Kun hankintayksikkö ei ole markkinaoikeudessakaan esittänyt sellaista selvitystä, jonka perusteella olisi objektiivisesti arvioiden mahdollista todeta, että voittanut yritys on ollut johtamisen ja organisoinnin osalta hakijayritystä kyvykkäämpi, on hankintayksikkö tältä osin suorittanut tarjousvertailun julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti.

Hakija on edellä esitetyn lisäksi katsonut, että tarjousten vertailu on ollut virheellistä myös siltä osin kuin hankintayksikkö on arvioinut valitun tarjouksen sisällöltään hakijan tarjousta paremmaksi. Tältä osin markkinaoikeus toteaa vielä seuraavan.

Tarjouspyynnön mukaan tarjouksen ja sen sisällön arvioinnissa on otettu huomioon muun ohella tarjoajan esittämä työmääräarvio sekä tarjouksen vastaavuus hankintayksikön tarpeisiin ja tarjouspyyntöön.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouksen ja sen sisällön osalta hakijan tarjous on ollut edellä kerrotulla tavalla puutteellinen. Asiassa on kuitenkin selvitetty, ettei puutteellisuudella ole ollut tarjousten vertailtavuuden kannalta merkitystä ja että hankintayksikkö on voinut saattaa tarjouksen muiden saamiensa tarjousten kanssa vertailukelpoiseksi ilman, että hankintayksikkö olisi kohdellut muita tarjoajia epätasapuolisesti tai syrjivästi. Kaikkien tarjoajien kannalta tasapuolisessa ja syrjimättömässä menettelyssä hankintayksikkö olisi tämän jälkeen arvioinut kaikkia tarjouksia sen sisältöisinä, kuin ne ovat tarjousvertailun suorittamishetkellä olleet. Kun hankintayksikkö on kuitenkin antanut hakijan tarjoukselle tarjousvertailussa vähemmän pisteitä kuin muille tarjouksille ja perustellut tätä hakijan tarjouksen alkuperäisellä epäselvyydellä, se on kohdellut hakijaa epätasapuolisesti ja syrjivästi ja menetellyt julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti.

Johtopäätös

Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan tarjousvertailun suorittamisen osalta hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa tulee näin ollen harkittavaksi sanotussa lainkohdassa säädetyn seuraamuksen määrääminen.

Seuraamukset

Hankintasopimus on allekirjoitettu 9.5.2006. Hankintalain 9 §:n 2 momentista ja 10 §:n 3 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön edellä todetusta virheellisestä menettelystä voi siten tulla kyseeseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 9 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Tarjouspyynnön mukaan tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus. Hakijan tarjouksen hinta on ollut 32.000 euroa ja valitun tarjouksen 31.500 euroa. Valittu tarjous on ollut hinnaltaan halvin ja se on saanut tältä osin tarjousvertailussa 3 painotettua pistettä, hakijan saadessa hinnan osalta 2,95 pistettä. Ammatillisen pätevyyden osalta valittu tarjous ja hakijan tarjous ovat molemmat saaneet 3,6 pistettä. Yrityksen kyvykkyyden osalta valittu tarjous on saanut 1,6 pistettä ja hakijan tarjous 1,4 pistettä. Tarjouksen ja sen sisällön osalta valittu tarjous on puolestaan saanut 0,9 ja hakijan tarjous 0,7 pistettä. Edellä mainitun perusteella valitun tarjouksen kokonaispistemäärä on ollut 9,1 pistettä kymmenestä mahdollisesta ja hakijan tarjouksen 8,65 pistettä.

Hankintamenettely on ollut edellä mainituin perustein virheellistä siltä osin kuin hankintayksikkö on arvioinut hakijayrityksen kyvykkyydeltään heikommaksi kuin valitun tarjoajan ja kun hankintayksikkö on arvioidessaan tarjousten sisältöä antanut hakijan tarjoukselle vähemmän pisteitä kuin muille sillä perusteella, että tarjous on ollut ennen sen selventämistä epäselvä. Kun asiassa ei ole kuitenkaan selvitetty, että hakijan olisi tullut saada tarjousvertailussa edellä mainituilta osin paremmat pisteet kuin valittu tarjoaja, ei asiassa ole voitu myöskään todeta, että hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hakemus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Asian käsittely markkinaoikeudessa on aiheutunut tarjousvertailun suorittamisen virheellisyyksistä. Näin ollen olisi pääasian lopputuloksesta huolimatta hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin kohtuutonta, jos hakija joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on tämän vuoksi velvoitettava korvaamaan hakijan kohtuullisiksi harkitut oikeudenkäyntikulut korkoineen, ja hankintayksikkö saa vastaavasti pitää omat oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Arkkitehtitoimisto Lumiset Oy on arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Sen vuoksi vaadituista kuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen pääasian osalta.

Markkinaoikeus velvoittaa Valkeakosken Asunnot Oy:n korvaamaan Arkkitehtitoimisto Lumiset Oy:n oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

Muut asiassa esitetyt vaatimukset hylätään.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Anne Ekblom-Wörlund ja Ilkka Lahtinen.