Market Court dismisses procurement bid challenge; award upheld as tenderer had no realistic chance to win under fair procedure.

SELOSTUS ASIASTA

Kasvintuotannon tarkastuskeskus on pyytänyt 10.1.2006 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia metsänviljelyaineistorekisterien kehittämishankkeesta. Hankinnasta on julkaistu avointa menettelyä koskeva hankintailmoitus Euroopan unionin virallisen lehden täydennysosassa 7.1.2006/S4 sekä Julkiset Hankinnat -lehdessä 12.1.2006/2. Hankintayksikkö on saanut 15 tarjousta.

Kasvintuotannon tarkastuskeskus on päätöksellään 15.3.2006 Dnro 1/310/2006 valinnut toimittajaksi Sentera Oyj:n.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut noin 140.000 euroa.

Kasvintuotannon tarkastuskeskus ja Sentera Oyj ovat 11.4.2006 allekirjoittaneet hankintasopimuksen.

Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen tehtävät ovat siirtyneet 1.5.2006 toimintansa aloittaneelle Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralle.

HAKEMUS

Netum Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa hankintayksikön hankintapäätöksen 15.3.2006 ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Hakija on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön suorittamaan sille hyvitysmaksuna 25.000 euroa. Hakija on lisäksi vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.200 eurolla korkoineen.

Hakija on esittänyt perusteluinaan muun ohella seuraavaa.

Hankintayksikkö on arvioinut hakijan tarjousta virheellisesti hinnan, toimitusvarmuuden ja tietoturvan osalta. Hakijan tarjous on saanut vertailussa liian vähän pisteitä hinnan, toimitusvarmuuden ja tietoturvan osalta. Hakijan tarjous olisi tullut katsoa toimitusvarmuuden ja tietoturvan osalta vähintään yhtä hyväksi kuin voittaneen tarjoajan tarjous.

Hinnan osalta hankintayksikkö on katsonut hakijalle vahingoksi sen, että hakijan tarjouksen liitteenä olleesta projektisuunnitelmasta ei ole sen sisältämien puutteellisuuksien johdosta käynyt ilmi, mitä hakijan kiinteähintainen tarjous on sisältänyt. Hankintayksikkö on lisäksi katsonut hakijalle vahingoksi sen, että hakijan tarjouksesta ilmennyt työpäivien määrä on ollut huomattavan alhainen hankintayksikön omaan arvioon ja saatujen tarjouksien keskiarvoon verrattuna. Kyseisille seikoille ei ole kuitenkaan tullut antaa merkitystä, koska hakijan tarjous on ollut kiinteähintainen ja hakija on näin ollen sitoutunut toteuttamaan kaikki tarjouspyynnön mukaiset hankinnan osa-alueet ilmoittamaansa hintaan. Lisäksi hinnan merkitys tarjousten vertailussa on ollut liian vähäinen.

Toimitusvarmuuden osalta ei olisi tullut ottaa huomioon projektisuunnitelmaa, koska sitä ei ole pyydetty tarjouspyynnössä. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa ei ollut lainkaan projektisuunnitelmaa, ainoastaan kaavio työvaiheiden karkeasta jaottelusta. Myöskään yrityksen kokoa ei olisi tullut ottaa huomioon toimitusvarmuutta arvioitaessa. Tarjouspyynnön kohteena oleva projekti ei ole poikkeuksellisen suuri hakijan liikevaihtoon ja aikaisempiin projekteihin nähden.

Tietoturvan osalta hakijan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen siltä osin kuin hakijan järjestelmässä yhdellä asiakastunnuksella on voinut olla useita käyttäjiä. Hakijan palvelutoiminta ja sen käytössä oleva tietoturvallisuuden hallintajärjestelmä on sertifioitu BS 7799 standardin mukaiseksi. Hakijalla on tärkeimpien asiakkaiden kanssa erilliset tietoturvasopimukset, joista on malli hakijan tarjouksen liitteenä. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa ei ole mitään mainintaa tietoturvastandardin täyttämisestä.

Hankintayksikkö on sen sijaan ottanut voittaneen tarjoajan Sentera Oyj:n eduksi huomioon seikkoja, jotka eivät ole perustuneet sen tarjoukseen. Hankintayksikkö on tarjousvertailutaulukossa todennut, että Sentera Oyj:n tarjous: "Perustuu alhaiseen henkilötyömäärään KTTK:n arvioon ja tarjousten keskiarvoon nähden. Alhaista henkilötyömäärää on perusteltu valmiskomponenteilla, joiden työmääräksi KTTK arvioi 30 - 40 htp:tä." Valmiskomponentit eivät kuitenkaan ole käyneet ilmi Sentera Oyj:n tarjouksesta.

Sentera Oyj:n, AffectoGenimat Oy:n, ATBusiness Communications Oyj:n, Tietoenator Oyj:n, WM-Data Oy:n ja CCC Group Oy:n tarjoukset eivät ole olleet vertailukelpoisia, koska niiden tarjouksissaan esittämät hinnat ovat perustuneet arvioihin. Lisäksi Tietoenator Oyj:n, CCC Group Oy:n, Vetokonsultit Oy:n, Innofactor Oy:n, Helsoft Oy:n sekä Mermit Business Applications Oy:n tarjoukset eivät ole olleet vertailukelpoisia, koska niissä ei ole ilmoitettu hintaa ylläpitokustannuksille.

VASTINE

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Hankintayksikkö on esittänyt perusteluinaan muun ohella seuraavaa.

Hankintayksikön saamat tarjoukset ovat olleet keskenään vertailukelpoisia. Hintaosiolla, jolta osin hakija on väittänyt tarjousten olleen vertailukelvottomia, on toisaalta ollut tarjousvertailussa vain vähäinen merkitys, koska siitä on voinut saada enintään seitsemäsosan yhteispisteistä (20/140 pistettä). Laatutekijät ovat olleet tarjousten vertailussa ratkaisevia.

Hakijan tarjous on ollut hinnaltaan voittanutta tarjousta halvempi, mutta tarjouksen liitteenä olleesta projektisuunnitelmasta ei ole sen sisältämien puutteellisuuksien johdosta käynyt ilmi, mitä hakijan kiinteähintainen tarjous on sisältänyt. Hakijan tarjouksessa työpäivien määrä on ollut huomattavan alhainen hankintayksikön omaan arvioon ja saatujen tarjouksien keskiarvoon verrattuna. Tarjousasiakirjojen perusteella hakijan kiinteähintainen tarjous ei sisältänyt kaikkia kehitystyön kokonaisuuteen kuuluvia seikkoja, kuten esimerkiksi graafista suunnittelua ja käytettävyyspalveluita. Hankintayksikkö on huomioinut tämän hintavertailussa. Projektisuunnitelman puutteellisuus ja keskeneräisyys on huomioitu myös toimitusvarmuuden vertailussa.

Hakijan ja voittaneen tarjoajan tarjoukset on arvioitu yhtä hyviksi kahden arviointiperusteen osalta. Voittaneen tarjoajan tarjous on kuitenkin neljän arviointiperusteen osalta arvioitu hakijan tarjousta paremmaksi.

Toimitusvarmuuden osalta tarjousten vertailussa otettiin huomioon projektisuunnitelma ja muut tarjousasiakirjat sekä tarjoajan osaamista ja kokemusta kuvaavat referenssit.

Sentera Oyj on vakavarainen pörssinoteerattu yritys, jonka liikevaihto on hankintaa tehtäessä ollut 27 miljoonaa euroa ja liiketulos kolme miljoonaa euroa. Yhtiön palveluksessa on ollut noin 265 henkilöä ja sen omavaraisuusaste on ollut 68,7 prosenttia. Sentera Oyj:n referenssit ovat olleet poikkeuksellisen laajat ja kattavat. Sentera Oyj:n henkilöstön pätevyyden, referenssien, asiakkuuksien, kumppanuuksien, järjestelmästä esitetyn kuvauksen ja yrityksen taloudellisen aseman perusteella hankintayksikkö on pitänyt Sentera Oyj:n toimitusvarmuutta erinomaisena.

Hakija on aloittanut toimintansa vuonna 2000 ja hakijan liikevaihto on ollut 2,17 miljoonaa euroa ja sen kannattavuus ja taloudellinen tilanne ovat olleet hyvät. Yrityksen palveluksessa on ollut 25 henkilöä, joista konsultoinnissa ja kehittämisessä on työskennellyt 18 henkilöä. Hakijan henkilöstöresurssit ovat olleet vähäiset ja Microsoft-järjestelmien osaaminen on ollut muutaman avainhenkilön varassa. Microsoft-ympäristöihin keskittyneistä asiantuntijoista yksi on suorittanut korkeimman vaatimustason MCSE-tutkinnon ja toinen MCSA-tutkinnon. Kaksi hakijan työntekijöistä on suorittanut Microsoftin MCP-tutkinnon. Molemmat tutkinnot ovat kuitenkin olleet vanhentuneita. Projektipäälliköllä ja tämän varahenkilöllä ei ole edellä mainittuja tutkintoja. Teknisen arkkitehtuurin ja käyttöpalveluiden suunnittelusta on vastannut teknikkokoulutuksen saanut henkilö.

Hakijan asiantuntijaresurssien riittävyydestä, pätevyydestä ja varamiesjärjestelystä ei ole saatu riittäviä takeita. Hakijan ohjelmistotoimituksia koskevat referenssit ovat vähäisiä. Lisäksi projektisuunnitelma on epätäsmällinen ja huolimattomasti laadittu.

Hakijayrityksen koon, henkilöstöresurssien vähäisyyden ja pätevyyden sekä yrityksen lyhyen historian perusteella ei voitu varmistua siitä, että hankittavalla järjestelmällä olisi riittävä ylläpitotuki koko sen elinkaaren ajan.

Sentera Oyj:n tarjouksen tietoturva on täyttänyt asetetut vaatimukset. Myös hakijan tarjoama tietoturva on täyttänyt asetetut vaatimukset. Hakijan tarjouksessa tietoturvasopimus on virheellisesti esitetty tehtäväksi Helsingin Sataman kanssa, minkä johdosta on ollut syytä epäillä hakijan perehtyneisyyttä käsillä olevaan hankintaan. Hakijan tarjouksessa esitetystä extranet-arkkitehtuurista ja siinä esitetystä ulkoisten käyttäjien hallintaan liittyvästä tietoturvasta ei ole saatu riittäviä takeita. Esimerkiksi se, että samalla asiakastunnuksella on voinut olla useita käyttäjiä, ei ole täyttänyt viranomaistodistusten haun osalta esitettyjä vaatimuksia. Käyttäjätunnuksen on tullut olla henkilökohtainen.

Sentera Oyj on esittänyt terveystodistusohjelman valmiskomponenteista selvitystä tarjouksensa kohdassa "toiminnalliset hyödyt" ja "ratkaisun tekninen kuvaus". Sentera Oyj on tarjouksessaan todennut, että sen tarjoama tekninen ratkaisu toimintoineen ja ulkoasuineen toteutetaan uudelle alustalle, mutta samalla teknologialla kuin jo toteutettu terveystodistussovellutus. Hankintayksikkö ei siten ole huomioinut tarjousvertailussa Sentera Oyj:n tarjouksesta ilmi käymättömiä seikkoja.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Sovellettavat säännökset

Hankintamenettely on aloitettu ennen 1.6.2007. Asiaan sovelletaan siten julkisista hankinnoista annetun lain 1505/1992 (jäljempänä hankintalaki), ja hankinnan arvon ylittäessä säädetyn kynnysarvon 137.234 euroa, kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun asetuksen 380/1998 (jäljempänä hankinta-asetus) säännöksiä, sellaisina kuin ne olivat julkisista hankinnoista annetun lain 348/2007 tullessa voimaan.

Hankintamenettely

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon hankintalain 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Tarjouspyyntö

Hakija on esittänyt, että tarjouspyyntö ei ole ollut omiaan tuottamaan etenkään hinnan osalta vertailukelpoisia tarjouksia, ja että hinnan painoarvo on ollut kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnissa liian vähäinen.

Hankintalain 7 §:n 1 momentin ja hankinta-asetuksen 41 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Hankinta-asetuksen 41 §:n 2 momentin mukaan käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjassa on mainittava kaikki ne arviointiperusteet, joita sovelletaan tarjousta hyväksyttäessä. Arviointiperusteet on tällöin, jos mahdollista, esitettävä tärkeysjärjestyksessä.

Tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde ja tarjousten valintaan vaikuttavat seikat tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden sekä niiden mahdollisen painotuksen määrittämisessä. Kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteina tulee käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on taloudellisesti edullisin. Arviointiperusteiden tulee lisäksi liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä.

Hankintayksikkö on tarjouspyynnössään ilmoittanut tarjouksen valinperusteen olevan kokonaistaloudellinen edullisuus. Kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiksi hankintayksikkö on ilmoittanut hankkeen hinnan ja vuotuiset ylläpitokustannukset, toteutuksessa käytetyt tekniset ratkaisut ja ohjelmistot, toimitusaikataulun sopivuuden tilaajan aikatauluun, toimitusvarmuuden eli toimittajan referenssit ja kokemus vastaavista hankkeista, tietoturvan, yhteensopivuuden hankintayksikön muiden järjestelmien kanssa sekä sovelluksen ulkoasun ja käytettävyyden. Tarjouspyynnön mukaan siinä esitetyt seitsemän arviointiperustetta eivät ole tärkeysjärjestyksessä.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä ilmoitettuja kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteita ei ole täsmennetty tarkemmin. Kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden ilmoittamisen osalta tarjouspyyntö on siten sinänsä yleisluontoinen.

Hankintayksikkö on kuitenkin tarjouspyyntönsä liitteenä olleissa projektisuunnitelma-, järjestelmädokumentti- ja metsänviljelyaineistoprosessien kuvaus -asiakirjoissa kuvannut hankinnan kohteena olevaa tietojärjestelmää ja sen ominaisuuksia sekä sille asetettava vaatimuksia. Hankintayksikön edellyttämät järjestelmävaatimukset ja muut tuotevaatimukset ovat käyneet niistä laajasti ilmi samoin kuin toteutusaikataulu ja tarvittavat resurssit.

Markkinaoikeus katsoo, ottaen huomioon, että tarjouspyyntö on jo hankinnan luonne huomioon ottaen kohdistettu tarjoajille, joilla on kyseisen tyyppisen hankkeen toteuttamiseen vaadittavaa erityisasiantuntemusta, että hankintayksikön laatiman tarjouspyynnön ja sen liitteiden perusteella ammattimaisille tarjoajille ei ole jäänyt epäselväksi, mistä tarjousta on pyydetty ja mihin seikkoihin hankintayksikkö tulee tarjousten laadun vertailussa kunkin arviointiperusteen osalta kiinnittämään huomiota.

Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaista määritellessään hankinnan kohteen ja tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteet tarjouspyynnöstä ilmenevällä tavalla.

Tarjousten vertailukelpoisuus

Hakija on esittänyt, että Sentera Oyj:n, AffectoGenimat Oy:n, ATBusiness Communications Oyj:n, Tietoenator Oyj:n, WM-Data Oy:n ja CCC Group Oy:n tarjoukset eivät ole olleet vertailukelpoisia, koska niiden tarjouksissaan esittämät hinnat ovat perustuneet arvioihin. Lisäksi Tietoenator Oyj:n, CCC Group Oy:n, Vetokonsultit Oy:n, Innofactor Oy:n, Helsoft Oy:n sekä Mermit Business Applications Oy:n tarjoukset eivät ole hakijan mukaan olleet vertailukelpoisia, koska niissä ei ole ilmoitettu hintaa ylläpitokustannuksille.

Markkinaoikeus viittaa edellä tarjouspyynnön osalta mainittuun ja toteaa, että hankintayksikkö ei ole tarjouspyynnössään yksilöinyt täsmällisemmin, kuinka hinta on tullut ilmoittaa. Hankintayksikkö ei näin ollen ole esittänyt tarjouspyynnössä ehdotonta vaatimusta siitä, että hinnat olisi tullut esittää kiinteinä. Edellä mainitut tarjoajat ovat arvioineet hankinnan vaatiman työmäärän ja esittäneet sille hinnan. Markkinaoikeus katsoo, että tarjoukset ovat asiassa muodostuneet hinnan osalta vertailukelpoisiksi, eikä hankintayksikön ole näin ollen tullut hylätä tarjouksia mainitulla perusteella.

Markkinaoikeus toteaa ylläpitokustannusten osalta, että hankintayksikkö ei ole tarjouspyynnössään edellyttänyt ehdottomana vaatimuksena, että tarjoajien olisi tullut esittää tarjouksissaan ylläpitokustannusten hinta. Hankintayksiköllä ei sen vuoksi ole ollut velvollisuutta hylätä tarjouksia ylläpitokustannusten puuttumisen perusteella, mutta hankintayksikkö on voinut huomioida nämä seikat tarjousten pisteytyksessä hinta-osion osalta.

Markkinaoikeus katsoo, että edellä mainittujen tarjoajien tarjoukset eivät kokonaisuutena arvostellen ole jääneet sillä tavalla vertailukelvottomiksi, että hankintayksikkö ei olisi asiassa voinut arvioida, mikä tarjouksista on ollut kokonaistaloudellisesti edullisin.

Tarjousvertailu

Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus edellyttää, että hankintayksikkö soveltaa etukäteen ilmoittamiaan arviointiperusteita kaikkiin tarjouksiin tasapuolisesti ja syrjimättä. Hankintapäätöksen tulee perustua kaikkiin ennalta ilmoitettuihin arviointiperusteisiin, ja hankintapäätöksessä tulee perustella se, miten arviointiperusteita on sovellettu.

Hakija on esittänyt, että hankintayksikkö on suorittanut tarjousten vertailun virheellisesti, kun se on ottanut voittaneen tarjoajan osalta huomioon tarjouksesta ilmi käymättömiä tietoja hinnan alakohtana olleen työmääräarvion kohdalla.

Hakija on tältä osin viitannut tarjousvertailutaulukossa esitettyyn seuraavaan arvioon Sentera Oyj:n tarjouksesta: "Perustuu alhaiseen henkilötyömäärään KTTK:n arvioon ja tarjousten keskiarvoon nähden. Alhaista henkilötyömäärää on perusteltu valmiskomponenteilla, joiden työmääräksi KTTK arvioi 30 - 40 htp:tä."

Markkinaoikeus toteaa, että Sentera Oyj on esittänyt tarjottavan ohjelmiston luomisessa hyödyntämistään terveystodistusohjelman valmiskomponenteista selvitystä tarjouksensa kohdassa "toiminnalliset hyödyt" ja "ratkaisun tekninen kuvaus". Sentera Oyj on tarjouksessaan todennut, että sen tarjoama ohjelmisto toimintoineen ja ulkoasuineen toteutetaan uudelle alustalle, mutta samalla teknologialla kuin jo toteutettu terveystodistussovellutus.

Markkinaoikeus katsoo edellä mainittuun nähden, että asiassa ei ole käynyt ilmi, että hankintayksikkö viitatessaan hankintapäätöksen perusteluna valmiskomponentteihin olisi hakijan väittämällä tavalla ottanut Sentera Oyj:n hyväksi huomioon tarjouksesta seikkoja, jotka eivät ole käyneet ilmi sen tarjouksesta. Hankintayksikön menettely ei siten ole tältä osin ollut virheellistä.

Hakija on vielä esittänyt, että hankintayksikkö on suorittanut tarjousten vertailun virheellisesti, kun se on hinnan osalta katsonut, ettei hakijan tarjouksesta käy ilmi, mitä kiinteähintainen tarjous sisältää, sekä arvioidessaan hakijan tarjousta toimitusvarmuuden ja tietoturvan osalta.

Hankintayksikkö on edellä mainitulla tavalla ilmoittanut tarjouspyynnössä kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteeksi muun ohella hankkeen hinnan ja vuotuiset ylläpitokustannukset, toimitusvarmuuden eli toimittajan referenssit ja kokemuksen vastaavista hankkeista ja tietoturvan.

Hakijan 24.2.2006 päivätyssä tarjouskirjeessä on todettu hakijan tarjoavan liitteiden mukaista tietojärjestelmien määrittely-, toteutus-, testaus-, toimitus-, ja asiantuntijapalvelua tarjouspyynnön mukaisesti. Hakijan tarjouksen liitteessä tarjoajan ja palvelun kuvaus kohdassa 2.1. on ilmoitettu projektin arvonlisäverottomaksi kokonaishinnaksi 110.000 euroa. Vielä hakija on ilmoittanut sitoutuvansa täyttämään tarjouspyynnön vaatimukset ja ehdot. Lisäksi hakija on ilmoittanut ylläpitosopimuksen arvonlisäverottomaksi kuukausihinnaksi 300 euroa, sisältäen enintään kuusi tuntia tuki- ja ylläpitotyötä kuukaudessa. Tarjouksessa on myös mainittu mahdollisten ylläpidon lisätyötuntien hinta.

Hankintayksikön laatimasta vertailutaulukosta käy ilmi, että hankintayksikkö on arvioinut hakijan tarjousta hinnan ja ylläpitokustannusten osalta sanatarkasti lainaten seuraavasti:

"Projektisuunnitelmasta ja riitelytaulukosta ei niiden sisältämien puutteiden ja epätäsmällisyyksien vuoksi käynyt yksiselitteisesti ilmi, mitä kiinteähintainen tarjous sisälsi. Ei graafista suunnittelua. Ei sisällä pääkäyttäjien koulutusta (lisäkulut?). Ei sisällä ulkopuolisella teetettävää käytettävyyden arviointia (lisäkulut?). Ei sisällä hinnastoa lisätöistä."

Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa esittänyt, että perusteena hakijan pisteiden vähentämiselle ei ole ollut alhainen hinta vaan tarjoukseen sisältynyt epärealistisen alhainen työmäärä. Hankintayksikkö on katsonut, että vaikka hakija ilmoittamallaan kiinteällä hinnalla olisi määritellyt, toteuttanut ja suunnitellut hankinnan kohteena olevan MEVI-järjestelmän, hakijan hankkeeseen varaamien resurssien perusteella on ollut syytä epäillä, ettei kehitystyö kokonaisuudessaan olisi valmistunut suunnitellussa aikataulussa eikä vastannut hankintayksikön vaatimuksia.

Hankintayksikkö on lisäksi katsonut hakijan tarjouksen perusteella, että hakijan tarjoama kiinteä hinta ei ole sisältänyt kaikkea kehittämistyön kokonaisuuteen kuuluvia seikkoja. Hankintayksikön esittämän mukaan hakijan tarjouksen ohessa ollut projektisuunnitelma ja toteutustöiden esitystaulukko ovat olleet keskeneräisiä ja niiden sisältämien virheiden vuoksi ne ovat olleet vaikeasti tulkittavia. Projektisuunnitelman ja toteutustöiden erittelytaulukon työmäärät eivät ole täsmänneet. Lisäksi osa merkittävistä kustannuseristä - kuten projektinjohto, koulutus ja alihankkijoilla teetettävä työ - on hakijan tarjouksessa jätetty hinnoittelematta. Hankintayksikkö on tämän johdosta katsonut, että hakijan kiinteähintainen tarjous ei ole sisältänyt ulkopuolisella toimijalla alihankintana tehtäviä graafista suunnittelua ja käytettävyyspalveluita. Myös pääkäyttäjien koulutuksen on katsottu puuttuvan kiinteästä hinnasta.

Hankintayksikkö on antanut hakijalle hinnan osalta yhteensä 14 pistettä maksimipistemäärän ollessa 20 pistettä. Asiassa selvitetyn mukaan hankintayksikkö on vähentänyt hakijan hintaosiosta saamia pisteitä edellä mainittujen seikkojen perusteella. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on edellä mainitun perusteella ottanut hinta-arvioinnissa huomioon siihen kuulumattomia seikkoja, joita ei ole käynyt ilmi tarjouspyynnöstä tai hakijan tarjouksesta. Asiaa ei ole aihetta arvioida toisin myöskään hankintayksikön edellä esittämän valossa. Kun hakija on ilmoittanut tarjouksessaan hinnan ja ylläpitokustannukset tarjouspyynnön edellyttämällä tavalla, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön ei olisi tullut alentaa hakijan tarjouksen hinnan osalta saamia pisteitä edellä mainittujen seikkojen nojalla. Hankintayksikön menettely on siten ollut tältä osin virheellistä.

Toimitusvarmuuden osalta hakija on saanut tarjousten vertailussa kahdeksan pistettä ja voittanut tarjoaja täydet 20 pistettä. Tarjousten vertailutaulukossa on tältä osin viitattu hakijan ja voittaneen tarjoajan henkilöstön määrään ja henkilökunnan ammattiosaamiseen, referensseihin MSQL-toteutuksista ja projektisuunnitelmaan lähinnä sen selkeyden ja toteutuksen huolellisuuden sekä henkilötyömäärän osalta. Vertailutaulukon mukaan hakijan palveluksessa on ollut noin 25 henkilöä ja voittaneen tarjoajan palveluksessa noin 265 henkilöä. Tiedot vastaavat tarjoajien tarjouksissaan ilmoittamaa. Referenssien osalta hakijan tarjouksessa on erityisesti viitattu kuuteen referenssikohteeseen, joiden osalta on lyhyesti kuvattu tietojärjestelmien luonnetta. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on referenssien osalta kuvattu kymmentä referenssikohdetta ja niiden tietojärjestelmiä. Lisäksi on erikseen kuvattu voittaneen tarjoajan agritoimialalle ja elintarviketeollisuudelle toimittamia tietojärjestelmiä.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut arvioida toimitusvarmuutta niiden seikkojen perusteella, jotka ilmenevät tarjousten vertailutaulukosta, ottaen huomioon, mitä tarjouspyynnössä on todettu sekä hankinnan kohteesta että toimitusvarmuuden arviointiin vaikuttavista seikoista. Markkinaoikeus katsoo samoin, että hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa puitteissa arvioida voittaneen tarjoajan tarjouksen toimitusvarmuuden osalta hakijan tarjousta paremmaksi.

Tietoturvan osalta hakija on saanut tarjousten vertailussa 11 pistettä ja voittanut tarjoaja täydet 20 pistettä. Tarjousten vertailutaulukossa on tältä osin todettu, että molemmat tarjoukset täyttävät tietoturvan osalta asetetut vaatimukset. Hakijan osalta on lisäksi todettu siihen, että hakija on tarjouksensa tietoturvaa koskevassa osassa viitannut Helsingin Satamaan asiakasyrityksenä. Lisäksi on todettu, ettei extranet-sovelluksen tietoturvasta ole selkeää kuvausta ja että asiakkaiden tunnistamisen ratkaisuehdotus ei täyttänyt vaatimuksia, koska yhtä tunnusta kohden on monta käyttäjää.

Markkinaoikeus toteaa, että hakija on kuvannut tietoturvaa tarjouksensa kohdassa 2.5. Tarjouksessa on todettu, että hakijalla on käytössään tietoturvan hallintajärjestelmä ja hakijan tietoturvallisuuspolitiikka on standardin BS 7799 mukainen. Voittanut tarjoaja ei ole tarjouksessaan kuvannut erikseen omana kokonaisuutena tietoturvaan liittyviä tekijöitä. Extranet-verkkopalvelun osalta tarjouksessa on selvitetty, miten ulkopuolinen käyttäjä voi anoa käyttöoikeutta ja miten mahdollisesti myönnettävä käyttöoikeus toteutetaan henkilökohtaisen salasanan avulla.

Markkinaoikeus toteaa vielä tietoturvan osalta, että hakija on tarjouksessaan esitellyt lähinnä tietoturvallisuuden huomioimista hakijayhtiön toiminnassa. Voittanut tarjoaja on puolestaan esitellyt enemmän tietoturvan huomioimista hankittavan ohjelmiston käyttöoikeuksia ulkopuolisille tahoille myönnettäessä.

Edellä lausuttuun viitaten markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa puitteissa arvioida voittaneen tarjoajan tarjouksen tietoturvan osalta ainakin jonkin verran hakijan tarjousta paremmaksi.

Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, että asiassa ei ole käynyt ilmi, että hankintayksikkö olisi menetellyt virheellisesti suorittaessaan tarjousten vertailun toimitusvarmuuden ja tietoturvan osalta.

Lopputulos

Markkinaoikeus katsoo edellä mainituin perustein, että hankintayksikön menettely on ollut virheellistä siltä osin, kun se on ottanut hakijan osalta hintavertailussa huomioon seikkoja, joita se ei ole ilmoittanut tarjouspyynnössään. Asiassa tulee näin ollen harkittavaksi hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetun seuraamuksen määrääminen.

Seuraamus

Hankintalain 9 §:n 1 momentin 1 - 3 kohdassa on säädetty markkinaoikeuden käytettävissä olevista ensisijaisista oikeusturvakeinoista, joita ovat hankintapäätöksen poistaminen, virheellisen menettelyn noudattamisen kieltäminen sekä velvoittaminen virheellisen menettelyn korjaamiseen.

Hankintalain 9 §:n 2 momentin mukaan hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi, jos pykälän 1 momentin 1 - 3 kohdassa määritellyt toimenpiteet saattaisivat aiheuttaa 10 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla haittaa tai jos hakemus on pantu vireille vasta hankintasopimuksen tekemisen jälkeen.

Hankintayksikkö ja voittanut tarjoaja ovat allekirjoittaneet hankintasopimuksen 11.4.2006. Hankintalain 9 §:n 2 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön edellä todetusta virheellisestä menettelystä voi siten tulla kyseeseen hyvitysmaksun määrääminen. Hankintalain 9 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Tarjousten vertailuun on otettu mukaan yhteensä 13 kelpoisuusehdot täyttäneen tarjoajan tarjousta. Hakijan tarjous on sijoittunut hankintayksikön tekemässä tarjousvertailussa seitsemänneksi. Jo tämän seikan vuoksi sen jälkikäteinen toteaminen, olisiko hakijalla ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä, on lähtökohtaisesti epävarmaa..

Arvioitaessa hyvitysmaksun määräämisen edellytyksiä on otettava huomioon, että hakijan ja voittaneen tarjoajan, samoin kuin hakijan ja useiden muiden hakijan edelle sijoittuneen tarjoajien, välinen piste-ero on ollut huomattava. Hakija on saanut tarjousvertailussa yhteispistemäärän 83. Voittaneen tarjoajan Sentera Oyj:n yhteispistemäärä on ollut 132, Tietoenator Oyj:n 121, Sysopen Digia Oyj:n 105, WM-Data Oy:n 103, CCC Group Oy:n 102 ja Mermit Business Applications Oy:n 98. Samoin on otettava huomioon, että markkinaoikeus on edellä hylännyt hakijan esittämät väitteet toisaalta hakijan edelle sijoittuneiden tarjoajien tarjousten tarjouspyynnön vastaisuudesta ja toisaalta hakijan väitteet sen oman tarjouksen tarjousvertailussa saamien pisteiden virheellisyydestä hintaa koskevaa osuutta lukuun ottamatta.

Markkinaoikeus toteaa, että hakijan tarjous on ollut hinnaltaan halvempi kuin hakijan edelle tarjousten vertailussa sijoittuneet tarjoukset. Hakijan tarjous ei kuitenkaan ole ollut kaikista tarjousten vertailuun otetuista tarjouksista halvin. Vaikka hakijan tarjous olisi tarjousten vertailussa saanut hinnan osalta täydet 20 pistettä, ei hakijan tarjouksen sijoitus tarjousten vertailussa olisi tällä perusteella muuttunut.

Tarjousten laadun vertailussa hakijan tarjous on saanut maksimipistemäärän arviointiperusteiden toteutukseen käytetyt tekniset ratkaisut ja ohjelmistot ja toimitusaikataulun sopivuus hankintayksikön aikatauluun osalta. Toimitusvarmuuden osalta hakija on saanut kahdeksan pistettä, tietoturvasta kuusi pistettä, yhteensopivuudesta hankintayksikön muiden järjestelmien osalta viisi pistettä ja sovelluksen ulkoasusta ja käytettävyydestä viisi pistettä. Hankintapäätöksessä hankintayksikkö on kaikkien edellä mainittujen laadun arviointiperusteiden osalta todennut, ettei hakijan tarjous sisältänyt merkittäviä eroja verrattuna voittaneen tarjoajan tarjoukseen.

Tarjousten vertailusta laaditussa taulukossa on arviointiperusteittain nostettu esiin tiettyjä tarjouksista ilmenneitä tietoja ja tuotu esiin tarjousten puutteellisuuksia. Ottaen huomioon, ettei hankintapäätöksessä tai sen liiteasiakirjoissa ole otettu laadun arviointiperusteiden osalta kantaa tarjousten välisiin eroihin edellä todettua tarkemmin, asiassa jää osin epäselväksi, mihin tarjousten välisiin eroihin annetut pisteet näiltä osin perustuvat. Kun otetaan vielä huomioon hakijan ja voittaneen tarjoajan tarjouksen huomattava piste-ero ja edellä hinnan pisteytyksen virheellisyyden vaikutuksesta todettu, sekä se, ettei markkinaoikeus ole katsonut hankintayksikön toimineen virheellisesti sen arvioidessa voittaneen tarjoajan tarjouksen hakijan tarjousta paremmaksi toimitusvarmuuden ja tietoturvan osalta, markkinaoikeus katsoo, ettei hakijalla ole ollut todellista mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hakijan hakemus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asian käsittely markkinaoikeudessa on johtunut hallintolainkäyttölain 74 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla hankintayksikön virheestä, joten olisi kohtuutonta, että hakija joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan. Tämän vuoksi hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira velvoitetaan korvaamaan Netum Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Eija Siitari-Vanne ja Ville Parkkari.