Market court dismisses procurement bid challenge due to insufficient proof of real chance to win under flawed criteria.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus on pyytänyt 11.5.2007 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia muun ohella Varpaisjärvellä järjestettävästä Sosiaali- ja terveysalan ammatilliset perusteet ja alalle ohjaava koulutus -nimisestä ammatillisesta työvoimakoulutuksesta ajalla 4.2. - 28.5.2008 järjestettävälle koulutusjaksolle. Hankintayksikkö on saanut mainitusta koulutuksesta kahdeksan tarjousta.

Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus on päätöksellään 14.8.2007 dnro 55/632/07 valinnut koulutuksen järjestäjäksi Savon koulutuskuntayhtymän Savon ammatti- ja aikuisopiston.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan noin 30.000 euroa.

Hankintayksikkö on 6.2.2008 tehnyt hankintasopimuksen valitun tarjoajan kanssa.

HAKEMUS

X Voimisiin Consulting -nimisen toiminimen haltijana on vaatinut, että markkinaoikeus poistaa Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskuksen hankintapäätöksen 14.8.2007, kieltää hankintayksikköä noudattamasta virheellistä menettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Edelleen hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan hakijalle hyvitysmaksuna 3.500 euroa korkoineen. Lisäksi hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan hakijan arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla korkoineen.

Hakija on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Tarjousten vertailu on ollut toimitusvarmuutta, koulutussuunnitelmaa ja työelämälähtöisyyttä koskeneiden arviointiperusteiden osalta hakijaa syrjivää. Hakijan tarjous on ollut saaduista tarjouksista kokonaistaloudellisesti edullisin.

Hakija on saanut toimitusvarmuutta koskeneen arviointiperusteen osalta voittanutta tarjoajaa huonommat pisteet, vaikka hakijan olisi tarjouksensa perusteella tullut saada sama pistemäärä kuin voittaneen tarjoajan. Hakijan vastuuopettajat ovat olleet erityisen pätevöityneitä työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen vaikuttavimpiin pedagogisiin menetelmiin eli ryhmä- ja yksilöohjaamiseen, minkä lisäksi hakijan vastuuopettajat ovat jatkuvasti työskennelleet sosiaali- ja terveysalan käytännön tehtävissä. Lisäksi hakijan opettajat ovat kaikki tutkineet työhyvinvointia sekä terveydenhuollon toimintakulttuureja ja yrityselämän verkostoitumista. Hakijan opettajilla on siten ollut myös uusinta tutkittua tietoa työpaikkojen hyvinvointitekijöistä. Mainitut hakijan opettajien pätevyyteen liittyneet seikat ovat ilmenneet hakijan tarjoukseen liitetyistä ansioluetteloista.

Hakijan tarjouksessa ja sen liitteissä on myös monin tavoin tuotu esiin, että hakija on kehittämässä laatujärjestelmään liittyvää toimintajärjestelmää ja että hakijan opettajat ovat aiemmissa tehtävissään tutkineet, kehittäneet ja kirjoittaneet artikkeleita laadun kehittämisestä ja yritysten toiminnan laadusta. Hakijan tarjouksen liitteenä on myös ollut kuvaus Realistinen jatkosuunnitelma -mallista, joka on sekä proseduuritason laatuprosessikuvaus että laatujärjestelmään liittyvä työohje. Koska laatujärjestelmä on ollut yksi toimitusvarmuuteen vaikuttanut seikka, olisi hakijan laatujärjestelmätyökalujen aktiivinen käyttö tullut ottaa tarjousten vertailussa huomioon.

Tarjousten vertailussa ei ole myöskään ollut perusteita arvioida hakijan tarjousta koulutustilojen osalta voittanutta tarjousta heikommaksi. Tarjousten vertailu on siten tältäkin osin suoritettu virheellisesti.

Myös koulutussuunnitelmaa koskeneen arviointiperusteen osalta hakija on saanut voittanutta tarjoajaa heikommat pisteet, vaikka hakijan tarjous on täyttänyt tarjouspyynnön vaatimukset koulutuksen sisällöstä, järjestämismuodosta ja työssäoppimisesta ja on ollut näissä suhteissa myös voittanutta tarjousta huomattavasti parempi. Hakijan koulutussuunnitelma on ollut voittanutta tarjousta laadukkaampi muun ohella siinä suhteessa, että hakijan koulutussuunnitelmassa on otettu huomioon kokemuksellisen oppimisen periaatteet. Voittaneessa tarjouksessa ei ole myöskään otettu huomioon koulutuksen välttämätöntä jaksottamista, mistä syystä esimerkiksi koulutusjaksolle sijoittuvaa hiihtolomaa ei ole otettu voittaneen tarjoajan koulutussuunnitelmassa huomioon. Hakijan tarjouksessa mainitut seikat on otettu huomioon.

Hakijan tarjous on täyttänyt tarjouspyynnön vaatimukset voittanutta tarjousta paremmin myös koulutuksen eri järjestämismuodoista. Voittaneessa tarjouksessa etäopetuksen osuus on ollut yli kymmenen prosenttia koko teoriaopetuksen määrästä, mitä ei ole voitu pitää koulutuksen kohderyhmän kannalta perusteltuna. Voittaneessa tarjouksessa ei ole myöskään esitetty tarjouspyynnössä esitettyjä perusteluja etäopetuksen käytölle. Voittaneessa tarjouksessa on samoin todettu, ettei sen koulutussuunnitelmaan sisälly etätehtäviä, vaikka koulutussuunnitelmaan on sisällytetty yli viikon mittainen etäopetusjakso. Tarjouksessa ei ole selvitetty, miten etäopetus on ollut tarkoitus toteuttaa ilman tehtäviä. Voittaneen tarjoajan koulutussuunnitelma on siten ollut monissa suhteissa puutteellinen.

Työelämälähtöisyyttä koskeneen arviointiperusteen osalta hakijan tarjous on ollut voittanutta tarjousta laadukkaampi muun muassa sen vuoksi, että hakijan koulutussuunnitelmassa on varattu voittanutta tarjousta enemmän aikaa ohjatulle työssäoppimiselle. Hakijan tarjouksessa työssäoppiminen on lisäksi jaksotettu siten, että opiskelija tutustuu sekä sosiaali- että terveysalaan. Tämä on välttämätöntä, jotta opiskelija saa molemmista aloista kokemusta siitä, soveltuuko hän mainituille aloille, ja jotta työjaksojen välillä voidaan arvioida työssä oppimisen vaikutuksia omalle uralle. Pidempi työssäoppimisjakso ja sen jaksottaminen on välttämätöntä myös pidempään työelämästä poissa olleille. Voittaneessa tarjouksessa työssäoppimisen jaksottamista ei ole otettu huomioon.

Hankintapäätöstä ei ole perusteltu siten kuin hankintalainsäädännössä edellytetään. Päätöksestä ja sen liitteenä olleesta tarjousten vertailuasiakirjasta ei ilmene, miten tarjouksia on vertailtu ja mihin tarjouksissa olleisiin eroihin annetut pisteet ovat perustuneet.

VASTINE

Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Hankintayksikkö on esittänyt perusteluinaan muun ohella seuraavaa.

Hankintayksikkö on suorittanut tarjousten vertailun huolellisesti hankintasäännösten ja tarjouspyynnössä ilmoitettujen perusteiden mukaisesti tarjoajia tasapuolisesti kohdellen. Tarjousten vertailussa on tarjouspyynnössä todetuin tavoin sovellettu työministeriön työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta antamaa ohjetta (O/17/2007 TM) ja arviointiperusteita sovellettaessa on otettu huomioon siinä mainitut tekijät.

Toimitusvarmuutta koskeneen arviointiperusteen osalta hankintayksikkö on ottanut työministeriön ohjeen mukaan huomioon 1) koulutuksen järjestämiseen tarvittavat tilat, niiden tarkoituksenmukaisuuden ja saavutettavuuden, 2) opettajaresurssit, 3) koneet ja laitteet, 4) laatujärjestelmän, 5) Opetushallituksen arvioinnin sekä 6) mahdollisesti tarvittavat luvat. Tarjouspyynnössä on lisäksi erikseen tuotu esiin, että koulutustilojen, käytettävissä olevien koneiden ja laitteiden sekä muun välineistön on oltava ajanmukaista koulutuksen tarpeet huomioon ottaen.

Toimitusvarmuutta koskeneeseen arviointiperusteeseen liittyen voittanut tarjoaja on tarjouksessaan esittänyt koulutuksen järjestämispaikaksi Varpaisjärven nuorisotalon toimitiloja. Lisäksi voittaneen tarjoajan tarjouksesta on ilmennyt, että hoitotyön harjoitustunnit on ollut tarkoitus järjestää oppilaitoksen tiloissa Iisalmessa, jossa on ollut käytössä sosiaali- ja terveysalan koulutuksen järjestämiseen tarvittavat erikoisluokat. Hakijan tarjouksessa ei ole nimetty koulutuspaikkakunnalta koulutuksen käyttöön soveltuvia tiloja eikä tarjouksessa ole ollut mitään mainintaa hoitotyön harjoitusten käytännön järjestelyistä.

Voittaneella tarjoajalla on lisäksi ollut käytössä laatujärjestelmä (EFQM), minkä lisäksi Opetushallitus on tehnyt voittaneen tarjoajan osalta arvioinnin lähihoitajakoulutuksen ja koulunkäyntiavustajakoulutuksen järjestämisedellytyksistä todeten edellytykset koulutusten eri osa-alueilla hyviksi tai erinomaisiksi. Hakijan tarjoukseen ei ole sisältynyt hakijan hakemuksessa mainittua Realistinen jatkosuunnitelma -prosessimallia, mistä syystä sitä ei ole voitu ottaa tarjousten vertailussa huomioon.

Opettajaresurssien osalta arvioinnissa on otettu huomioon pääopettajan tai -opettajien pohjakoulutus, mahdollinen merkityksellinen lisäkoulutus, opettajakokemus, muu merkittävä työkokemus ja pedagoginen pätevyys. Lisäksi huomioon on otettu opettajaresurssien muodostama kokonaistiimi sekä sen asiantuntijuusalueet. Voittaneen tarjoajan opettajaresurssit on arvioitu mainittujen seikkojen osalta erinomaisiksi sekä pääopettajan että koko opettajatiimin osalta.

Hankintapäätös on sisältänyt selvityksen kunkin arviointiperusteen yhteydessä huomioon otetuista seikoista sekä maininnan kunkin arviointiperusteen osalta suurimman pistemäärän saaneesta tarjoajasta. Lisäksi hankintapäätöksen liitteenä on ollut tarjousten vertailutaulukko, josta on ilmennyt tarjoajien saamat pisteet kunkin arviointiperusteen osalta. Päätös kokonaisuudessaan on antanut tarjoajille riittävät tiedot tarjousten vertailussa ja pisteytyksessä huomioon otetuista seikoista. Hankintapäätös on siten perusteltu lain edellyttämällä tavalla.

VASTASELITYS

Hakija on antanut vastaselityksen.

MARKKINAOIKEUDEN VÄLIAIKAISTA KIELTOA KOSKEVA RATKAISU

Markkinaoikeus on 6.9.2007 antamallaan päätöksellä katsonut, ettei asiassa ole syytä väliaikaisesti kieltää kysymyksessä olevan hankintapäätöksen täytäntöönpanoa.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Sovellettavat säännökset

Hankintamenettely on aloitettu ennen 1.6.2007. Asiaan sovelletaan siten julkisista hankinnoista annetun lain 1505/1992 (jäljempänä hankintalaki) säännöksiä sellaisina kuin ne olivat julkisista hankinnoista annetun lain 348/2007 tullessa voimaan.

Hankintamenettely

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon hankintalain 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Tarjousten vertailu

Hakija on esittänyt hankintayksikön suorittaneen tarjousten vertailun virheellisesti arviointiperusteiden toimitusvarmuus, koulutussuunnitelma ja työelämälähtöisyys osalta.

Hankintalain 7 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista tulee hyväksyä kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus edellyttää, että hankintayksikön tulee soveltaa etukäteen ilmoittamiaan arviointiperusteita kaikkiin tarjouksiin tasapuolisesti ja syrjimättä. Hankintapäätöksen tulee perustua kaikkiin ennalta ilmoitettuihin arviointiperusteisiin ja hankintapäätöksessä tulee perustella se, miten arviointiperusteita on sovellettu.

Hankintayksikön 11.5.2007 päivätyssä tarjouspyynnössä on tarjouksen valintaperusteeksi ilmoitettu kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka arviointiperusteita ovat olleet toimitusvarmuus (painoarvolla 0,30), koulutussuunnitelma (painoarvolla 0,20), koulutuksen hinta (painoarvolla 0,20), koulutuksen työelämälähtöisyys ja vaikuttavuus (painoarvolla 0,20) sekä asiakastyytyväisyys (painoarvolla 0,10).

Tarjouspyynnössä on lisäksi selvitetty kunkin arviointiperusteen osalta tarjousten vertailussa huomioon otettavat seikat. Tarjouspyynnössä on lisäksi todettu, että tarjousten kokonaistaloudellista edullisuutta arvioitaessa sovelletaan työministeriön ohjetta työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta (O/17/2006 TM), joka on myös ollut tarjouspyynnön liitteenä.

Ottaen huomioon tarjouspyynnön viittauksen työministeriön ohjeeseen sekä sen, että ohje on ollut tarjouspyynnön liitteenä, markkinaoikeus katsoo, että arviointiperusteita sovellettaessa hankintayksikkö on voinut ottaa huomioon sekä itse tarjouspyynnössä että työministeriön ohjeessa mainitut seikat.

Toimitusvarmuus

Toimitusvarmuutta koskeneen arviointiperusteen osalta tarjouspyynnössä on todettu seuraava: "Toimitusvarmuus -kriteeri sisältää tilojen, koneiden ja laitteiden sekä koulutuksessa mahdollisesti tarvittavien lupien arvioinnin lisäksi opettajaresurssien arvioinnin. Siitä syystä tämän kriteerin painoarvo on kaikkein suurin. Vastuuopettajan ja muiden opettajien merkitys koulutuksen onnistumiselle on ratkaisevan tärkeä. Käytettävissä olevien opettajien ammattitaidon ja pätevyyden arviointia painotetaan toimitusvarmuuden kokonaisarvioinnissa."

Tarjouspyynnössä on tilojen ja laitteiden osalta todettu lisäksi seuraava: "Koulutustilojen, käytettävissä olevien koneiden ja laitteiden sekä muun välineistön on oltava ajanmukaista koulutuksen tarpeet huomioon ottaen. Esimerkiksi tietotekniikan opetusta sisältävässä koulutuksessa jokaisella opiskelijalla on oltava em. opetuksen aikana käytettävissään oma tietokone ja työelämän vaatimuksia vastaavat ohjelmat."

Työministeriön ohjeessa toimitusvarmuuden osalta on puolestaan todettu, että mainitun perusteen arvioinnissa otetaan huomioon seuraavat seikat: 1) koulutuksen järjestämiseen tarvittavat tilat, niiden tarkoituksenmukaisuus ja saavutettavuus, 2) opettajaresurssit (suoritetut tutkinnot, mahdollinen lisäkoulutus, opettajakokemus, opetettavan alan työkokemus ja muu merkittävä työkokemus sekä pedagoginen pätevyys), 3) asianmukaisten ja riittävien koneiden ja laitteiden olemassaolo, 4) laatujärjestelmän olemassaolo, 5) Opetushallituksen mahdollisesti suorittama arviointi tarjouksen koskemasta koulutusalasta sekä 6) toiminnan mahdollisesti tarvitsemien lupien olemassaolo.

Hakijan tarjouksesta on toimitusvarmuutta koskeneen arviointiperusteen osalta ilmennyt, että hakijan vastuukouluttajalla on koulutusta sekä terveydenhuollon että opetuksen alalta, minkä lisäksi hänellä on monivuotinen kokemus työskentelystä erilaisissa terveydenhuollon alan tehtävissä. Vastuukouluttaja on myös työskennellyt työvoimakouluttajana useammissa koulutuksissa kysymyksessä olevaa tarjouskilpailua edeltäneiden vuosien aikana. Myös muilla hakijan pääkouluttajilla on kokemusta joko terveydenhuolto- tai sosiaalialalta sekä koulutuskokemusta. Hakijan tarjouksesta on myös ilmennyt, että hakijalla ei ole ollut käytössä laatujärjestelmää, mutta hakijan oppilaitos on käynnistänyt laatujärjestelmän kehittämistyön osana toisen kouluttajansa vuoden 2007 aikana toteutettavaa koulutusta. Hakijan hankintayksikölle toimittamaan tarjoukseen, sellaisena kun se on markkinaoikeudelle toimitettu, ei ole sisältynyt hakijan hakemuksessa mainittua Realistinen jatkosuunnitelma -nimistä prosessimallia koskenutta liitettä.

Hakijan tarjouksesta on lisäksi ilmennyt, että hakijalla ei ole ollut käytössään omia koulutukseen soveltuvia tiloja, eikä tarjouksessa ole muutoinkaan nimetty koulutusta varten yksilöityjä tiloja. Hakijan tarjouksessa on yksinomaan todettu, että hakijan tekemän selvityksen mukaan koulutuspaikkakunnalla on käytettävissä koulutukseen soveltuvia tiloja. Käytettävien koneiden ja laitteiden osalta hakijan tarjouksessa on puolestaan tuotu esiin, että tarjoukseen sisältyy muun muassa opiskelijakohtaiset tietokoneet, tulostimia, nopeita internet-yhteyksiä, televisio, videoita, muita audiovisuaalisia laitteita sekä opiskelijalle luovutettavat tarvikkeet ja materiaalit niitä täsmentämättä.

Voittaneen tarjoajan tarjouksesta on puolestaan ilmennyt, että voittaneen tarjoajan vastuukouluttajalla on koulutusta terveydenhuollon alalta, minkä lisäksi vastuukouluttajalla on kokemusta opettajan tehtävistä vuodesta 2001 lähtien. Tätä aikaisemmin vastuukouluttaja on työskennellyt terveydenhuollon alan tehtävissä aina vuodesta 1990 lähtien. Voittaneen tarjoajan kahdella muulla pääkouluttajalla on yhteiskuntatieteen ja filosofian maisterin koulutus, minkä lisäksi molemmat ovat suorittaneet pedagogisen opettajakoulutuksen. Molemmilla kouluttajilla on myös varsin huomattava kokemus opetuksen alalta. Toisella kouluttajista kokemusta on noin 15 vuotta ja toisella noin 21 vuotta. Molemmat ovat myös aiemmin työskennelleet sosiaalialan tehtävissä.

Lisäksi voittaneesta tarjouksesta on ilmennyt, että voittaneella tarjoajalla on käytössään laatujärjestelmä (Euroopan laatupalkintomalli EFQM), jonka sisältöä on tarjouksessa myös kuvattu. Tarjouksesta on myös ilmennyt, että Opetushallitus on suorittanut voittaneen tarjoajan oppilaitoksessa lähihoitajakoulutuksen arvioinnin vuonna 2000. Voittaneessa tarjouksessa ei ole tarkemmin kuvattu arviointia tai sen tuloksia.

Voittanut tarjoaja on lisäksi nimennyt tarjouksessaan koulutukselle koulutuspaikan ja esittänyt koulutuksen järjestämispaikaksi Varpaisjärven uuden nuorisotalon tiloja. Tarjouksen mukaan nuorisotalon kokoustilat ovat vuokrattavissa ja tilojen vuokra on sisältynyt tarjouksen hintaan. Tiloissa on tarjouksen mukaan ajanmukaiset opetuksen apuvälineet, kuten piirtoheitin, videotykki ja tietokoneita, minkä lisäksi läheisestä keskuskoulusta on tarjouksen mukaan mahdollista vuokrata tietokoneluokkia opetuksen käyttöön. Edelleen voittaneessa tarjouksessa on todettu, että hoitotyön harjoitustunnit on tarkoitus järjestää voittaneen tarjoajan toimitiloissa Iisalmessa. Tarjoukseen liitetyssä opetussuunnitelmassa on myös todettu, että opetuksessa on tarkoitus käyttää oppilaitoksen erikoisluokkia. Erikoisluokkia ei ole tarjouksessa kuvattu tämän enempää. Voittaneesta tarjouksesta on vielä ilmennyt, että tarjoukseen on sisältynyt koulutukseen tarvittava koulutusmateriaali, josta osa tarjouksen mukaan tuotetaan itse.

Siltä osin kuin hankintayksikkö on arvioinut tarjouksia opettajaresurssien ja laatujärjestelmän osalta markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole ylittänyt harkintavaltansa arvioidessaan hakijan ja voittaneen tarjoajan tarjoukset hankintapäätöksessä ja vastineessa esitetyllä tavalla. Sekä hakijan että voittaneen tarjoajan kouluttajilla on laaja pätevyys ja kokemus alalta, eikä voittaneen tarjoajan kouluttajien pätevyyttä ja kokemusta ole tullut pitää ainakaan hakijan kouluttajia heikompana. Voittaneen tarjoajan käytössä on lisäksi laatujärjestelmä, jota hakijalla ei tarjouksensa perusteella ole ollut. Hakijan hankintayksikölle toimittamaan tarjoukseen ei asiassa esitetyn selvityksen mukaan ole sisältynyt Realistinen jatkosuunnitelma -nimistä prosessimallia koskenutta liitettä, mistä syystä hankintayksikkö ei ole voinutkaan ottaa sitä tarjousten vertailussa huomioon.

Myös siltä osin kuin hankintayksikkö on ilmoittanut vertailuun vaikuttaneeksi tekijäksi sen, että voittanut tarjoaja on nimennyt koulutusta varten yksilöidyt tilat ja hakija ei, markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole syytä katsoa hankintayksikön menetelleen virheellisesti. Kysymys on ollut tarjouksista ilmenneestä sisällöllisestä erosta, jonka hankintayksikkö on voinut ottaa tarjouksia vertaillessaan huomioon. Samoin on todettava Opetushallituksen arvioinnin suorittamisen osalta. Annettujen tarjousten mukaan Opetushallitus on suorittanut mainitun arvioinnin voittaneen tarjoajan lähihoitajakoulutuksesta, kun taas hakijan tarjouksessa ei ole ollut tällaisesta arvioinnista mitään mainintaa.

Sen sijaan siltä osin kuin hankintayksikkö on markkinaoikeudessa viitannut päätöksensä perusteena siihen, että voittaneen tarjoajan erikoisluokat ovat erityisesti sosiaali- ja terveysalan koulutuksen järjestämiseen soveltuvat, markkinaoikeus katsoo hankintayksikön menetelleen virheellisesti. Voittaneen tarjoajan tarjous ei ole sisältänyt kuvausta käytettäväksi tarkoitettujen luokkien varustuksesta tai muusta laadusta, mistä syystä näihin liittyviä seikkoja ei ole ollut sallittua ottaa tarjousten vertailussa huomioon.

Tältä osin kuvaus on sisältynyt voittaneen tarjoajan hankintayksikölle antamaan kahteen muuhun tarjoukseen, jotka voittanut tarjoaja on antanut hankintayksikölle Kuopiossa ja Suonenjoella järjestettävien vastaavien koulutusten osalta ja joiden liitteenä on ollut luettelo voittaneen tarjoajan toimitiloista varustuksineen. Koska mainittu tieto on ilmennyt voittaneen tarjoajan toisiin kohteisiin antamista erillisistä tarjouksista eikä sitä ole mainittu nyt kysymyksessä olevaa hankintaa koskeneessa tarjouksessa, markkinaoikeus katsoo, ettei mainittua tietoa ole saanut ottaa tarjouksia vertailtaessa huomioon nyt kysymyksessä olevan hankinnan osalta.

Tarjoajien tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi tarjouskilpailussa lähtökohtana on tarjousten lopullisuus, mistä syystä tarjousten jälkikäteinen muuttaminen on kiellettyä. Tarjoaja kantaa osaltaan vastuun tarjouksensa sisällöstä ja sen tarjouspyynnön mukaisuudesta. Tämän johdosta hankintayksikön on tullut arvioida tarjouksia sen mukaisina kuin ne on hankintayksikölle määräaikaan mennessä kysymyksessä olleen hankinnan osalta toimitettu. Voittaneen tarjoajan toisesta tarjouksesta ilmenneiden erikoisluokkia koskeneiden seikkojen huomioon ottaminen tarjousten vertailussa ei näin ollen ole ollut sallittua. Hankintayksikkö on siten menetellyt tältä osin tarjouksia vertaillessaan hankintasäännösten vastaisesti.

Voittaneen tarjoajan tarjouksesta ei ole myöskään käynyt ilmi tietoja Opetushallituksen suorittaman lähihoitajakoulutuksen arvioinnin lopputuloksista, mistä syystä näiden tietojen huomioon ottaminen ei ole ollut vertailussa sallittua. Myös nämä tiedot ovat käyneet ilmi voittaneen tarjoajan edellä mainittuihin muihin kohteisiin antamista tarjouksista. Edellä todetun johdosta myöskään näiden tietojen huomioon ottaminen ei ole ollut tarjousten vertailussa sallittua, mistä syystä hankintayksikkö on ne huomioon ottaessaan menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti.

Koulutussuunnitelma

Koulutussuunnitelmaa koskeneen arviointiperusteen osalta markkinaoikeus puolestaan toteaa, että mainitun arviointiperusteen osalta huomioon otettavat seikat on ilmoitettu tarjouspyynnön sivulta 3 alkaneessa osiossa "Koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon otettavia seikkoja", jossa on selvitetty koulutuksen sisällölle ja toteutustavoille asetetut vaatimukset.

Mainitussa osiossa on muun ohella todettu, että opetussuunnitelman tulee vastata koulutukselle asetettuja tavoitteita ja että käytettäviä opetusmenetelmiä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon koulutuksen kohderyhmä ja tavoitteet. Osiossa on myös todettu, että etäopetuksen käyttöä harkittaessa on tärkeää arvioida kohderyhmien valmiudet itsenäiseen työskentelyyn ja että opiskelun on oltava tavoitteellista, riittävästi ohjattua ja kontrolloitua.

Työministeriön ohjeessa koulutussuunnitelmaa koskevan arviointiperusteen osalta huomioon otettaviksi tekijöiksi on puolestaan ilmoitettu seuraavat seikat: 1) onko tarjoaja esittänyt toteuttamissuunnitelmassaan tarjouspyynnössä vaaditut asiat, 2) opetussuunnitelma, 3) käytettävät opetusmenetelmät mukaan lukien etäopetuksen luonne, määrä, tavoitteet ja valvonta sekä verkko-oppimisen osuus sekä 4) suunnitelma ja toteuttamistapa tarjouspyynnössä mahdollisesti erikseen mainituista asioista kuten esimerkiksi työnhakukoulutuksen tai tukiopetuksen järjestämisestä.

Hakijan tarjoukseen sisältyneessä koulutussuunnitelmassa on mainittu tarjouspyynnön mukaiset koulutuksen tavoitteet ja kuvattu koulutuksen sisältöä. Hakijan tarjouksen opetusmenetelmissä on painotettu etenkin opiskelijan luovuutta ja kekseliäisyyttä edistäviä menelmiä sekä elämyspedagogisia ja kokemuksellisen oppimisen menetelmiä. Opetusmenetelmiin on sisältynyt myös muun muassa työkykyä ja työllistymistä rapauttavien uskomusten työstämistä taideterapeuttisten ja reflektoivien menetelmien avulla sekä elämän laadun parantamiseen tähtäävien menetelmien käyttöä. Hakijan koulutussuunnitelmassa on myös painotettu työhyvinvointiin ja opiskelijan omaan elämänhallintaan liittyneitä tekijöitä.

Etäopetusta hakijan koulutussuunnitelmaan ei ole sisältynyt välttämättä lainkaan, mutta se on todettu tarjouksessa mahdolliseksi henkilökohtaistamisen tai henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti. Tarjouksen mukaan etätehtäviin on voinut saada ohjausta tarpeen mukaan ja tehtävistä jaetaan palaute tehtävän luonteen mukaan joko yksilöllisesti tai ryhmässä. Hakijan koulutussuunnitelma on myös sisältänyt henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimisen. Opiskelijoiden henkilökohtaiseen ohjaamiseen on suunnitelman mukaan varattu yhteensä kahdeksan tuntia opiskelijaa kohti. Hakijan tarjouksessa koulutus on lisäksi ajallisesti jaksotettu siten, että koulutuksen keskelle on jätetty aika viiden päivän hiihtolomalle koulujen lomien ajaksi. Lisäksi hakijan koulutussuunnitelmaan on sisältynyt 35 päivän pituinen työssäoppimisjakso, joka on jaettu kahteen eri jaksoon ja joista toinen on kohdistunut sosiaali- ja toinen terveyspalveluihin.

Voittaneessa tarjouksessa on kuvattu tarjouspyynnön mukaiset koulutuksen tavoitteet sekä kuvattu koulutuksen sisältöä. Etäopetusta voittaneen tarjoajan koulutussuunnitelmaan on tarjouksessa olleen koulutuksen tuntierittelyn mukaan sisältynyt koko koulutuksen 560 opetustunnista yhteensä 40 tuntia. Itse opetussuunnitelmassa etätehtävät on mainittu koulutuksessa käytettynä opetusmenetelmänä ainoastaan koulutuksen osan 3 "Sosiaali- ja terveysalan ammatin perusteet" yhteydessä. Etätehtävien tavoitteita, sisältöä, ohjausta ja seurantaa koskevassa tarjouslomakkeen kohdassa voittanut tarjoaja on todennut, ettei tarjoukseen sisälly etätehtäviä. Tarjous ei ole sisältänyt muuta selvitystä etätehtävien tavoitteista, sisällöstä, ohjauksesta tai valvonnasta.

Opetusmenetelminä voittaneessa tarjouksessa käytetään pääosin keskustelevaa luento-opetusta, harjoituksia, ryhmätöitä, opintokäyntejä, oppimistehtäviä sekä käytännön opiskelua. Käytännön harjoitusten yhteydessä on tarjouksen mukaan tarkoitus hyödyntää voittaneen tarjoajan toimitilojen erikoisluokkia. Oppimisen ja arvioinnin tueksi opiskelijalle on tarjouksen mukaan tarkoitus laatia henkilökohtainen opiskelusuunnitelma opiskelijan henkilökohtaisen taustan ja tavoitteiden perusteella. Tarjouksen mukaan suunnitelman sisältöä ja toteutumista on tarkoitus tarkastella määrätyin väliajoin. Tarjouksen mukaan suunnitelman toteutumisesta vastaa pitkälti opiskelija itse opettajan ohjauksella.

Lisäksi voittaneen tarjoajan koulutussuunnitelman opetusmenetelmiin on sisältynyt työssäoppimista. Työssäoppimista voittaneeseen tarjoukseen on sisältynyt 175 tuntia. Työssäoppiminen on tarjouksen mukaan ohjattua. Opetussisältöjen suhteen koulutussuunnitelmasta ei ole ilmennyt, että osa opetussisällöistä olisi luettavissa opiskelijalle hyväksi lähihoitajakoulutuksessa. Tarjous ei ole myöskään sisältänyt tuntikohtaista erittelyä opiskelijan henkilökohtaiseen ohjaukseen varatusta ajasta, mutta tarjouksessa on muutoin eri tavoin tuotu esiin koulutuksen olevan jatkuvasti ohjattua ja seurattua ja että opiskelija saa henkilökohtaista ohjausta muun ohella henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnan ja sen seurannan kautta.

Siltä osin kuin hankintayksikkö on arvioinut koulutussuunnitelmien sisältöjä suhteessa koulutuksen tavoitteisiin ja kohderyhmään markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole syytä katsoa hankintayksikön ylittäneen harkintavaltaansa sen arvioidessa hakijan ja voittaneen tarjoajan tarjousta hankintapäätöksessä ja vastineessa esitetyllä tavalla. Hakijan ja voittaneen tarjoajan tarjouksissa on ollut koulutuksen sisällön suhteen sisällöllisiä eroja, joita ei ole kuitenkaan tullut katsoa hakijan esittämin tavoin yksinomaan voittaneen tarjoajan vahingoksi. Markkinaoikeus katsoo hankintayksikön voineen hankintavaltansa puitteissa katsoa voittaneen tarjoajan koulutussuunnitelman vastaavan opetussisältöjen osalta hakijan suunnitelmaa paremmin koulutuksen kohderyhmää ja tavoitteita. Sama on todettava myös opetusmenetelmien arvioinnin suhteen lukuun ottamatta seuraavassa etäopetuksen osalta esitettyä.

Sen sijaan siltä osin kuin hankintayksikkö on viitannut päätöksensä perusteena siihen, että voittaneen tarjoajan koulutussuunnitelmaan sisältynyt etätyöskentely on ollut ohjattua ja valvottua markkinaoikeus toteaa, ettei mainittuja seikkoja ole ilmennyt voittaneen tarjoajan tarjouksesta, mistä syystä niiden huomioon ottaminen ei ole ollut sallittua. Tiedot etäopetuksen sisällöstä, ohjauksesta ja valvonnasta ovat samalla tavoin kuin edellä sisältyneet voittaneen tarjoajan hankintayksikölle antamaan kahteen muuhun tarjoukseen koskien Kuopiossa ja Suonenjoella järjestettävää koulutusta. Tilanne on ollut sama myös siltä osin kuin kysymys on ollut voittaneen tarjoajan koulutussuunnitelman opetussisältöjen vastaavuudesta lähihoitajakoulutuksen sisältöjen kanssa. Koska mainitut seikat eivät ole ilmenneet voittaneen tarjoajan tarjouksesta, hankintayksikkö on ne huomioon ottaessaan menetellyt edellä arviointiperusteen toimitusvarmuus yhteydessä esitetyin perustein virheellisesti.

Työelämälähtöisyys ja vaikuttavuus

Hakija on vielä esittänyt hankintayksikön menetelleen virheellisesti myös vertaillessaan tarjouksia koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja vaikuttavuutta koskeneen arviointiperusteen osalta. Tältä osin hakija on viitannut tarjouksista ilmenneisiin tietoihin työssäoppimisen toteuttamisesta ja sen jaksottamisesta.

Tarjouspyynnössä on koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja vaikuttavuutta koskeneesta arviointiperusteesta todettu seuraava: "Koulutuksen työelämälähtöisyys ja vaikuttavuus muodostavat yhden kriteerin. Ammatillisen koulutuksen osalta arvioidaan lähinnä tarjouksessa esiintuotuja opiskelijoiden työllistymisen edistämiseen liittyviä seikkoja, tarjoavan organisaation työelämäyhteyksiä ja aiempien koulutusten työllistymistuloksia. Tarjoukseen on syytä kirjata mahdollisimman konkreettisesti niitä keinoja, joilla opiskelijoiden työllistyminen pyritään varmistamaan."

Työministeriön edellä mainituissa ohjeissa on työelämälähtöisyyden ja vaikuttavuuden osalta huomioon otettaviksi tekijöiksi ilmoitettu seuraavat seikat: 1) onko työssäoppimisesta toteuttamissuunnitelma, 2) suunnitelma työssäoppimisjaksojen toteutuksesta (esimerkiksi työpaikkaohjauksen toteutus, opettajaresurssit, aikataulut ja valvonta), 3) koulutuksen tarjoajan työelämäyhteydet ja 4) mitä tarjoaja on tehnyt tarjottavan koulutuksen työelämälähtöisyyden takaamiseksi.

Hakijan tarjoukseen on sisältynyt työssäoppimisjakso, joka on ollut pituudeltaan 35 päivää. Hakijan tarjouksessa työssä oppiminen on jaettu kahteen eri jaksoon, joista toinen on kohdistunut sosiaali- ja toinen terveyspalveluihin. Työelämäkytkentään liittyen hakijan tarjouksessa on lisäksi muun ohella todettu, että koulutusohjelmaan sisältyy työelämässä vaadittavaa projektioppimista, perehtymistä yhdistysten palvelukeskuksiin ja yksityissektorin sosiaali- ja terveysalan työpaikkoihin. Työssäoppimisjaksot on todettu valittavan kunkin henkilökohtaisia tavoitteita tukevalla tavalla, minkä lisäksi työpaikkatutustumiskäynteihin ja työssäoppimisjaksoihin on todettu liittyvän oppimistehtäviä. Työssäoppimista on lisäksi todettu tuettavan tehostetulla yksilö- ja tiimikohtaisella opiskelu- ja työhönvalmennuksella sekä työnohjauksella samoin kuin työhön perehdytyksellä yhteistyössä työpaikkojen kanssa.

Työssäoppimispaikkojen valinnan suhteen hakijan tarjouksessa on todettu, että hakijan kouluttajalla on työssäoppimisverkosto ja että työssäoppimispaikat hankitaan opiskelijan urasuunnitelmaan, lähtötasokartoitukseen ja valmiuksiin perustuen sekä omakohtaiset kehittymistavoitteet ja koulutuksen suuntautumisvaihtoehdot huomioon ottaen. Paikat on todettu haettavan yhteistyössä opiskelijan ja kouluttajan kanssa. Työssäoppimispaikoiksi on lisäksi todettu pyrittävän valitsemaan sellaisia yksityissektorin paikkoja, joihin opiskelijalla on mahdollisuus työllistyä koulutuksen jälkeen tai myöhemmin alan tutkinnon suoritettuaan.

Työssäoppimisen ohjauksen ja valvonnan suhteen hakijan tarjouksessa on vielä todettu, että kouluttajat ovat tavoittavissa koko työssäoppimisjakson ajan, minkä lisäksi työssä oppimista tuetaan työvalmentajatyyppisellä toiminnalla sekä työnohjauksellisin menetelmin. Tarjouksen mukaan kouluttajat käyvät työpaikoilla ohjaamassa harjoittelua viikoittain, minkä lisäksi opiskelijat kokoontuvat työssäoppimisjakson aikana viikoittain purkamaan annetut oppimistehtävät ja tekemään itsearviointia. Työssäoppimispaikan velvollisuutena on tarjouksen mukaan huolehtia siitä, että opiskelija saa harjoitella ohjatusti alan tehtävissä. Työpaikan ohjaajan velvollisuutena on ohjata opiskelijoita työpaikkakohtaisissa tehtävissä. Kouluttaja puolestaan vastaa alaa yleisesti koskevien asioiden opettamisesta ja ohjaamisesta.

Voittaneessa tarjouksessa on työelämäyhteyksien osalta puolestaan todettu, että myös siihen sisältyy työssäoppimisjakso, jonka pituus on 175 tuntia. Tarjouksessa on todettu, että työssäoppiminen on ohjattua ja valvottua ja että työssäoppimisen valvontaa hoitaa työyksiköstä nimetty opiskelijan ohjauksesta vastaava lähiohjaaja ja työhön tutustumisen ohjauksesta puolestaan tarjoajan opettajat. Tarjouksen mukaan ohjaus toteutetaan työpaikalla ohjauskäynteinä ja arviointikeskusteluina. Työssäoppimisen ja eri työpaikkoihin tutustumisen on todettu tapahtuvan opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ja tavoitteiden mukaisesti eri sosiaali- ja terveysalan työyksiköissä.

Voittaneessa tarjouksessa on myös todettu, että tarjoajalla on toimivat työelämäyhteydet esimerkiksi näyttöjen järjestämisen ja erilaisten ammatti- ja erikoisammattitutkintojen kautta. Lisäksi tarjouksessa on todettu, että tarjoajalla on toimialueella oma neuvottelukunta, joka koostuu alueen erilaisista sosiaali- ja terveysalan yksiköistä ja jossa ovat edustettuna sekä työnantaja- että työntekijäpuolet.

Työssäoppimispaikkojen valinnan suhteen voittaneessa tarjouksessa on todettu, että tutustumis- ja työssäoppimispaikkoina ovat alueen tai opiskelijan lähialueen sosiaali- ja terveysalan julkiset ja yksityiset työyksiköt jo voimassa olevien sopimusten puitteissa. Opiskelijan on todettu voivan myös henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassaan vaikuttaa tutustumistyöpaikkojensa valintaan, mutta paikkojen hankinnan tekee tarjouksen mukaan kouluttaja. Tarjouksessa on myös todettu, että voittaneen tarjoajan taholla on jo alustavasti kartoitettu mahdolliset työssäoppimispaikat. Tarjouksessa on vielä todettu, että työhön tutustumispaikat suunnitellaan siten, että opiskelijalla on mahdollisuus työllistyä kyseiseen työpaikkaan.

Edellä olevan perusteella markkinaoikeus toteaa, että siltä osin kuin hankintayksikkö on viitannut päätöksensä perusteena voittaneen tarjoajan työssäoppimispaikoille maksamiin korvauksiin, kyseistä seikkaa ei ole mainittu voittaneen tarjoajan tarjouksessa, mistä syystä sitä ei ole edellä jo todetuilla perusteilla saanut ottaa tarjouksia vertailtaessa huomioon. Tältä osin hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti.

Sen sijaan muilta osin markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole syytä katsoa hankintayksikön ylittäneen harkintavaltaansa arvioidessaan hakijan ja voittaneen tarjoajan tarjouksia työelämälähtöisyyden osalta. Voittaneeseen tarjoukseen on edellä mainittua korvausta lukuun ottamatta sisältyneet ne seikat, jotka hankintayksikkö on päätöksensä perusteeksi ilmoittanut. Hankintayksikön ei siten ole katsottava tältä osin menetelleen tarjouksia verratessaan virheellisesti.

Hankintapäätöksen perusteleminen

Hakija on lisäksi esittänyt hankintayksikön menetelleen virheellisesti myös hankintapäätöstä perustellessaan.

Hankintalain 7 a §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden tai tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Säännöksen esitöissä (HE 237/2004 vp) on mainittu, että päätöksen tulisi sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta sekä siihen vaikuttaneista keskeisistä seikoista, joita ovat muun muassa tarjouksen valintaperusteet ja niiden soveltamistapa.

Hankintapäätöksessä on toistettu tarjouspyynnössä esitetyt hankinnan valinta- ja arviointiperusteet sekä yksilöity suoritetussa pisteytyksessä suurimman kokonaispistemäärän saanut ja tarjouskilpailun voittajaksi valittu tarjoaja. Päätöksessä on myös kunkin arviointiperusteen osalta selvitetty ne seikat, jotka on arvioinnissa otettu huomioon. Mainituissa seikoissa on ollut pääosin kysymys tarjouspyynnössä mainittujen arviointiperusteiden osatekijöiden toistamisesta, mutta joltain osin perusteluissa on myös yksilöity konkreettisia tarjoajien eduksi luettuja seikkoja. Kunkin arviointiperusteen yhteydessä on myös mainittu kyseisen perusteen osalta suurimman pistemäärän saanut tarjoaja. Hankintapäätöksen liitteenä on lisäksi ollut tarjousten vertailutaulukko, josta tarjoajien saamat pisteet kunkin arviointiperusteen osalta ovat ilmenneet.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintapäätöksessä on sinänsä yleisellä tasolla selvitetty niitä seikkoja, jotka on tarjousten vertailussa otettu huomioon. Päätöksessä ei ole kuitenkaan selvitetty niitä konkreettisia tarjouksista ilmenneitä eroavaisuuksia, joihin suoritettu pisteytys on perustunut. Hankintapäätöksestä ei siten ole ilmennyt, miten tarjouksia on kunkin arviointiperusteen osalta vertailtu suhteessa toisiinsa ja mihin tarjousten sisällöllisiin eroavaisuuksiin suoritettu pisteytys ja hankintapäätös ovat perustuneet. Tähän nähden markkinaoikeus katsoo, ettei hankintapäätöstä ole perusteltu hankintalain 7 a §:ssä edellytetyllä tavalla.

Johtopäätös

Markkinaoikeus on edellä katsonut hankintayksikön menetelleen hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti sen vuoksi, että tarjousten vertailussa on otettu voittaneen tarjoajan osalta huomioon seikkoja, jotka eivät ole ilmenneet kyseisen tarjoajan tarjouksesta, sekä myös sen vuoksi, että hankintapäätöksen perustelut ovat olleet puutteelliset. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintalain 9 §:ssä tarkoitetuin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa tulee siten harkittavaksi hankintalain 9 §:ssä säädetyn seuraamuksen määrääminen.

Seuraamukset

Kyseistä hankintaa koskeva hankintasopimus on tehty 6.2.2008. Hankintalain 9 §:n 2 ja 3 momentti huomioon ottaen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi enää tulla kyseeseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 9 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksua sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintamenettely on ollut edellä todetuin tavoin tarjousvertailun osalta virheellistä, koska tarjousvertailussa on otettu huomioon voittaneen tarjoajan eduksi seikkoja, jotka eivät ole käyneet ilmi tarjouksesta. Mainittu virhe on edellä todetuin tavoin koskenut arviointiperusteita toimitusvarmuus, koulutussuunnitelma sekä koulutuksen työelämälähtöisyys ja vaikuttavuus. Sen sijaan muilta osin markkinaoikeus on edellä katsonut, ettei asiassa ole ollut syytä katsoa hankintayksikön ylittäneen harkintavaltansa arvioidessaan hakijan ja voittaneen tarjoajan tarjouksia esittämällään tavalla.

Hankinnan valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka arvioinnissa osittain virheellisesti arvioiduiksi todettujen arviointiperusteiden painoarvo on ollut yhteensä 70 prosenttia. Muiden arviointiperusteiden eli hinnan ja asiakastyytyväisyyden osalta sekä hakija että voittanut tarjoaja ovat saaneet yhtä suuret pisteet. Hinnaltaan hakijan ja voittaneen tarjoajan tarjoukset ovat olleet lähes samanhintaiset. Hakijan tarjous on ollut kuitenkin halvempi.

Edellä lausuttuun nähden ja kun tarjoukset ovat muutoin olleet arviointiperusteiden toimitusvarmuus, koulutussuunnitelma ja työelämälähtöisyys suhteen varsin tasavahvoja, markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa voida riittävällä varmuudella todeta, että hakijalla olisi ollut hankintalain 9 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hakijan hakemus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asian käsittely markkinaoikeudessa on johtunut hallintolainkäyttölain 74 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla hankintayksikön virheestä, joten olisi kohtuutonta, että hakija joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan. Tämän vuoksi hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskuksen korvaamaan X:n oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Hankintalain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Eija Siitari-Vanne ja Ville Parkkari.