Market court dismissed bid protest; procurement process followed advertised criteria despite minor price calculation errors.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Kiinteistö Oy Savonlinnan Satelliittipuisto I on pyytänyt 9.5.2006 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Esmarin Oy:n käyttöön tarkoitetun teollisuushallin rakennusurakan suorittamisesta. Kaksi yritystä on antanut asiassa tarjouksen.

Kiinteistö Oy Savonlinnan Satelliittipuisto I:n hallitus on päätöksellään 6.6.2006 § 5 valinnut rakennusurakan suorittajaksi SRV Teräsbetoni Oy:n.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 3.000.000 euroa.

Hankintasopimus valitun toimittajan kanssa on tehty 17.7.2006.

HAKEMUS

Rakennustoimisto Hulkkonen Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Kiinteistö Oy Savonlinnan Satelliittipuisto I:n hallituksen päätöksen 6.6.2006 § 5. Toissijaisesti hakija on vaatinut, että Kiinteistö Oy Savonlinnan Satelliittipuisto I velvoitetaan maksamaan hakijalle hyvitysmaksuna 307.000 euroa. Lisäksi hakija on vaatinut, että Kiinteistö Oy Savonlinnan Satelliittipuisto I velvoitetaan korvaamaan hakijan arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.712 eurolla korkoineen.

Hakija on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Tarjouspyynnössä ei ole ilmoitettu tarjousten vertailussa käytettyä pisteytystapaa, mikä on mahdollistanut pisteytystavan luomisen vasta tarjousten vastaanottamisen jälkeen. Tarjousten pisteytyksessä on myös painotettu projektinjohtourakointia koskevaa kokemusta, vaikka tarjouspyynnössä ei ole ollut tästä mainintaa.

VASTINE

Kiinteistö Oy Savonlinnan Satelliittipuisto I on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää Rakennustoimisto Hulkkonen Oy:n hakemuksen.

Hankintayksikkö on perustellut vaatimustaan muun ohella seuraavasti.

Tarjousten vertailu on suoritettu tarjouspyynnössä ilmoitettujen perusteiden mukaisesti. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu hankinnan valintaperusteeksi kokonaistaloudellinen edullisuus, ja siinä on ilmoitettu myös sovelletut arviointiperusteet ja niiden painoarvo. Tarjousten pisteytys on suoritettu tarjouspyynnössä ilmoitettujen arviointiperusteiden ja niiden painoarvojen mukaisesti.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että hankinnan kohteena oleva urakka on ollut projektinjohtourakka. Tästä syystä on ollut selvää, että tarjoajan projektinjohtokokemukselle on annettu merkitystä myös tarjousten vertailussa. Tarjouspyynnössä ilmoitetut laadulliset arviointiperusteet on asetettu sen arvioimiseksi, kykeneekö tarjoaja suoriutumaan sekä laadullisesti että ajallisesti hankinnan kohteena olleesta urakasta. Asetetut arviointiperusteet ovat olleet hankinnan kohde huomioon ottaen asiallisia, eivätkä ne ole olleet syrjiviä.

Voittanut tarjous on ollut laadullisten arviointiperusteiden kannalta merkityksellisten seikkojen suhteen huomattavasti hakijan tarjousta yksityiskohtaisempi. Voittaneessa tarjouksessa on selvitetty laajasti yrityksen laatujärjestelmää, teollisuusrakentamisen referenssejä sekä projektihenkilöstön kokemusta ja koulutusta. Hakijan tarjous on ollut mainituissa suhteissa selvästi voittanutta tarjousta heikompi.

VASTASELITYS

Hakija on lausunut vastaselityksessään muun ohella seuraavaa.

Tarjouspyynnössä ei ole ilmoitettu, että tarjousten vertailussa painotetaan projektinjohtourakointia koskevaa kokemusta ja että tarjoukseen tulee sisällyttää yksityiskohtainen selvitys laadunvarmistussuunnitelmasta. Tarjouksen tekijöillä ei tämän vuoksi ole ollut mahdollisuutta arvioida, mitä tietoa tarjoukseen tulee sisällyttää.

Projektinjohtokokemuksen painottaminen referenssien arvioinnissa ei ole ollut hankinnan kohde ja tarjouspyynnössä ilmoitetut arviointiperusteet huomioon ottaen perusteltua. Hankinnan kohteena olleen urakan toteuttaminen on hyvin samantyyppistä urakkamuodosta riippumatta. Projektinjohtokokemuksen painottamisella on painotettu hankinnan kohteen kannalta merkityksetöntä tekijää ja asetettu tarjoajat eriarvoiseen asemaan.

Hakijalla on ollut yli 20 vuoden kokemus vastaavankokoisista urakoista, ja pyydetyn viiden vuoden ajalla vastaavia referenssikohteita on ollut viisi kappaletta. Hakijan referenssit ovat osoittaneet, että hakija on ollut jatkuvasti mukana teollisuusrakentamisessa. Voittaneen tarjoajan referenssikohteissa ei ole pyydetyn viiden vuoden ajalla ollut yhtään mainintaa vastaavan kokoisista projektinjohtourakoista, ja yrityksen referenssikohteet ovat muutoinkin olleet hankinnan kohteena ollutta urakkaa suurempia. Voittaneen tarjoajan tarjouksesta ei ole myöskään ilmennyt referenssikohteiden projektinjohtoluonnetta. Tarjousten vertailu ei siten tältä osin ole voinut tapahtua hankintapäätöksessä ilmoitetuin tavoin yksinomaan tarjousasiakirjojen perusteella.

Voittanut tarjous on saanut laadunvarmistuksen osalta paremmat pisteet kuin hakija. Sekä hakijalla että voittaneella tarjoajalla on kuitenkin ollut rakennusalalla yleisesti tunnustetun Rakentamisen Laatu RALA ry:n myöntämä pätevyystodistus. Kyseinen todistus on ollut riittävä todistus yrityksen laadunvarmistuksen ja laatujärjestelmien olemassaolosta. Erillistä selvitystä laatujärjestelmästä ei siten ole ollut tarpeen esittää, eikä sellaista ole tarjouspyynnössä myöskään pyydetty. Pisteytys ei ole siten ollut mainitulta osin oikeutettu.

Projektihenkilöstön osalta on sinänsä kiistatonta, että voittaneen tarjoajan henkilöstöllä on ollut kattavampi kokemus projektinjohtourakoinnista kuin hakijalla. Tarjouspyynnössä ei ole kuitenkaan ilmoitettu, että kohteeseen on tullut osoittaa useampi kuin yksi henkilö. Tästä huolimatta pisteytyksessä on annettu merkitystä henkilöstön lukumäärälle. Hakija on ilmoittanut tarjouksessaan vain hankkeesta kokonaisvastuun kantaneen henkilön, koska tarjouspyyntö ei ole antanut ymmärtää muuta vaaditun.

Voittanut tarjous on myös ollut tekniseltä laadultaan hakijan tarjousta heikompi, mikä olisi tullut ottaa tarjousten vertailussa huomioon. Voittaneessa tarjouksessa on ollut hankintayksikön pyytämiä hintaa halventavia teknisiä ratkaisuja huomattavasti enemmän kuin hakijan tarjouksessa. Voittaneen tarjoajan esittämien teknisten muutosten vaikutus tarjouksen arvoon on ollut hakijan laskelmien mukaan 130.000 euroa suurempi kuin hakijan esittämien. Tilaaja on näin ollen saanut hakijan tarjousta teknisesti halvemman ratkaisun valitessaan voittaneen tarjouksen. Tekniset seikat ovat kuitenkin vaikuttaneet olennaisesti tarjousten kokonaistaloudellisuuteen, mistä syystä ne olisi tullut ottaa huomioon tarjousvertailussa.

Hakija olisi virheettömässä tarjousvertailussa saanut voittanutta tarjousta suuremman pistemäärän. Hakijalla olisi siten ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hyvitysmaksun määrä perustuu yhtiölle aiheutuneeseen vahinkoon ja menetettyyn katteeseen.

LISÄVASTINE

Hankintayksikkö on antanut lisävastineen. Lisävastineessaan hankintayksikkö on lausunut muun ohella seuraavaa.

Voittaneen tarjoajan kokemus projektinjohtourakoista on ilmennyt tarjoukseen liitetystä teollisuusrakentamisen referenssejä koskeneesta luettelosta sekä toisaalta projektihenkilöstön ansioluetteloista. Mainittujen asiakirjojen perusteella projektinjohtourakat ovat olleet yksilöitävissä. Hankinnan kohteen vuoksi projektinjohtokokemuksen painottaminen on ollut perusteltua ja myös tarjouspyynnöstä selvästi pääteltävissä. Se, että voittaneen tarjoajan referenssikohteet ovat olleet hankinnan kohteena ollutta urakkaa suurempia, ei ole voinut vaikuttaa tarjousten vertailussa voittaneen tarjoajan vahingoksi.

Tarjouspyynnössä on yhdeksi arviointiperusteeksi nimenomaisesti ilmoitettu "projektinjohtohenkilöstö; kohteen työ/projektipäällikkö ja vastaava työnjohtaja". Jo kyseisen arviointiperusteen sanamuodon perusteella on ollut selvää, että myös henkilöstön määrään tullaan tarjousten vertailussa kiinnittämään huomiota. Hakijan tarjoukseen ei ole mainitun arviointiperusteen osalta sisältynyt muuta tietoa kuin hakijan ilmoitus siitä, että kohteen työpäällikkönä ja vastaavana mestarina tulee toimimaan "X Ri". Voittaneeseen tarjoukseen on sen sijaan sisältynyt yksityiskohtainen selvitys projektiin tarjottujen henkilöiden työurasta ja kokemuksesta. Tarjouksissa on siten tässäkin suhteessa ollut selvä laadullinen ero, johon pisteytys on perustunut.

Hakijan hyvitysmaksua koskeva vaatimus on määrältään kohtuuton ja virheellisin perustein laskettu. Kohtuullisena määränä on pidettävä enintään 10.000 euroa.

LAUSUNTO

SRV Teräsbetoni Oy ei ole käyttänyt sille varattua tilaisuutta lausunnon antamiseen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Sovellettavat säännökset

Hankintamenettely on aloitettu ennen 1.6.2007. Asiaan sovelletaan siten julkisista hankinnoista annetun lain 1505/1992 (jäljempänä hankintalaki) säännöksiä sellaisina kuin ne olivat julkisista hankinnoista annetun lain 348/2007 tullessa voimaan.

Hankintamenettely

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon hankintalain 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Tarjousten vertailu

Tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde ja tarjousten valintaan vaikuttavat seikat tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden sekä niiden mahdollisen painotuksen määrittämisessä. Kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteina tulee käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on taloudellisesti edullisin. Arviointiperusteiden tulee lisäksi liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä. Arviointiperusteet eivät myöskään saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Hankintalain 7 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista tulee hyväksyä kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus edellyttää, että hankintayksikön tulee soveltaa etukäteen ilmoittamiaan arviointiperusteita kaikkiin tarjouksiin tasapuolisesti ja syrjimättä. Hankintapäätöksen tulee perustua kaikkiin ennalta ilmoitettuihin arviointiperusteisiin ja hankintapäätöksessä tulee perustella se, miten arviointiperusteita on sovellettu.

Hakija on esittänyt tarjousten vertailun olleen virheellinen ensinnäkin sen vuoksi, ettei tarjouspyynnössä ole ilmoitettu tarjousten pisteytystapaa.

Tarjouspyynnön liitteenä olleen urakkaohjelman kohdassa 15.2 on hankinnan valintaperusteeksi ilmoitettu kokonaistaloudellinen edullisuus. Kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiksi tarjouspyynnössä on ilmoitettu urakkahinta 80 prosentin painoarvolla, yrityksen referenssit teollisuusrakentamisessa ja laadunvarmistus 10 prosentin painoarvolla sekä projektihenkilöstö eli kohteen työ/projektipäällikkö ja vastaava työnjohtaja 10 prosentin painoarvolla. Tarjouspyynnössä on siten hankintasäännösten mukaisesti ilmoitettu hankinnan valintaperuste ja sen arvioinnissa sovellettavat arviointiperusteet. Tarjouspyynnössä on tämän lisäksi esitetty arviointiperusteiden painoarvot.

Hankintapäätöksessä tarjouksen valinnan on todettu tapahtuneen tarjouspyynnössä ilmoitettujen arviointiperusteiden ja tarjouksissa ilmoitettujen tietojen perusteella. Päätöksessä on todettu voittaneen tarjouksen olleen hinnaltaan vertailtavaa tarjousta hieman kalliimpi, mutta laadulliset arviointiperusteet huomioon ottaen kuitenkin kokonaistaloudellisesti edullisempi. Edelleen päätöksessä on viitattu päätöksenteon perusteena olleeseen tarjousten pisteytystaulukkoon, joka on ollut hankintapäätöksen liitteenä.

Pisteytystaulukosta on ilmennyt voittaneen tarjouksen saaneen hinnan osalta 78 pistettä, teollisuusrakentamisen referenssien osalta 4 pistettä, laadunvarmistuksen osalta 5 pistettä ja projektihenkilöstön osalta 10 pistettä. Hakijan vastaavat pisteet ovat olleet 80, 3, 4 ja 8. Voittanut tarjous on siten saanut yhteensä 97 pistettä ja hakijan tarjous 95 pistettä. Pisteytystaulukosta on ilmennyt, että kutakin arviointiperustetta on pisteytyksessä painotettu tarjouspyynnössä ilmoitettujen painoarvojen mukaisesti. Pisteytystaulukossa on myös sanallisesti kuvattu, mihin tarjousten konkreettisiin eroavaisuuksiin annetut pisteet ovat perustuneet. Pisteytystaulukon liitteenä on edelleen ollut selvitys siitä, mitä minkäkin pistemäärän saaminen on käytännössä edellyttänyt.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on suorittanut tarjousten vertailun tarjouspyynnössä ilmoitettujen arviointiperusteiden ja niiden painoarvojen mukaisesti. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu tarjoajille tarjousten vertailussa huomioon otettavat perusteet, ja niitä on tarjousten vertailussa sovellettu tämän mukaisesti. Tarjousten pisteytys on myös noudattanut tarjouspyynnössä ilmoitettuja painoarvoja. Mainituilla perusteilla markkinaoikeus siten toteaa, ettei hankintayksikkö ole menetellyt virheellisesti, kun se ei ole ilmoittanut tarjouspyynnössä tarjousten pisteytystapaa.

Hakija on myös esittänyt, ettei tarjousten vertailussa olisi ollut sallittua ottaa huomioon projektinjohtourakointia koskevaa kokemusta, koska tarjouspyynnössä ei ole ollut asiasta mainintaa. Lisäksi hakija on esittänyt, ettei voittaneen tarjoajan projektinjohtokokemus ole ilmennyt tarjousasiakirjoista.

Tarjouspyynnössä on todettu, että hankinnan kohteena olleen urakan toteutusmuotona on ollut projektinjohtourakka. Urakan projektinjohtoluonnetta on kuvattu useassa kohtaa myös tarjouspyynnön liitteenä olleessa urakkaohjelmassa. Yrityksen referenssejä ja projektinjohtohenkilöstöä koskevien arviointiperusteiden asettamisen perusteella tarjouspyynnöstä on puolestaan ollut pääteltävissä, että mainituilla arviointiperusteilla on pyritty arvioimaan tarjoajan valmiuksia suoriutua hankinnan kohteena olleesta urakasta.

Mainituilla perusteilla markkinaoikeus toteaa, ettei hankintayksikkö ole menetellyt asiassa virheellisesti ottaessaan huomioon tarjousten laadullisessa vertailussa tarjoajien projektinjohtokokemuksen. Kysymyksessä olleen seikan huomioon ottaminen on ollut hankinnan kohde huomioon ottaen perusteltua ja myös tarjouspyynnön perusteella pääteltävissä. Voittaneen tarjoajan kokemus projektinjohtourakoista on ilmennyt tarjouksen liitteenä olleen teollisuusrakentamisen referenssiluettelon ja projektihenkilöstön ansioluetteloiden yhteistarkastelulla. Kyseisten asiakirjojen perusteella projektinjohtourakat ovat olleet yksilöitävissä. Niiden perusteella on myös ollut todettavissa, että voittaneella tarjoajalla on ollut pyydetyllä hankintaa edeltäneen viiden vuoden ajalla useita projektinjohtourakoita hoidettavanaan. Tarjousten pisteytystaulukossa todetut seikat ovat siten olleet tarjousasiakirjojen perusteella pääteltävissä. Hankintayksikkö ei siten tässäkään suhteessa ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti.

Hakija on lisäksi esittänyt, ettei tarjouspyynnössä ole edellytetty laadunvarmistukseen liittyvää selvitystä, mistä syystä tällaista selvitystä ei olisi tullut ottaa huomioon tarjousten vertailussa Rakentamisen Laatu RALA ry:n myöntämän pätevyystodistuksen lisäksi.

Tarjouspyynnössä on yhdeksi arviointiperusteeksi ilmoitettu laadunvarmistus. Rakentamisen Laatu RALA ry:n myöntämään pätevyystodistukseen on tarjouspyyntöön liittyneen urakkaohjelman kohdassa 16.2 viitattu vain verojen ja muiden vastaavien velvoitteiden suorittamiseen liittyneiden selvitysten yhteydessä. Urakkaohjelman kohdassa 5 on puolestaan todettu, että urakoitsijan tulee laatia työmaata koskeva laatusuunnitelma. Kyseisessä urakkaohjelman kohdassa on myös muutoin kuvattu urakoitsijan laadunvalvontaan liittyviä vaatimuksia. Tarjouspyynnön liitteenä olleen urakkatarjouslomakkeen alareunassa on lisäksi ollut yksilöinti niistä lisätiedoista, jotka tarjoukseen on tullut ilmoitettujen arviointiperusteiden arvioimiseksi sisällyttää. Kyseisessä lomakkeen kohdassa on yhtenä seikkana mainittu tiedot urakoitsijan laatujärjestelmästä.

Hakija on edelleen esittänyt projektihenkilöstöä koskeneen tarjousten pisteytyksen olleen virheellinen, koska tarjouspyynnöstä ei ole ilmennyt, että hankkeeseen olisi tullut nimetä useampi kuin yksi henkilö.

Markkinaoikeus toteaa, että hankinnan yhdeksi arviointiperusteeksi on edellä todetuin tavoin ilmoitettu projektihenkilöstö eli kohteen työ/projektipäällikkö ja vastaava työnjohtaja. Tarjouspyynnön liitteenä olleen urakkatarjouslomakkeessa on lisäksi ollut maininta, että tarjoukseen tulee liittää tiedot kohteen työpäälliköstä ja vastaavasta mestarista kokemustietoineen. Hakijan tarjous on tältä osin sisältänyt yksinomaan maininnan, että kohteen työpäällikkönä ja vastaavana mestarina tulee toimimaan "X Ri". Voittanut tarjous on puolestaan sisältänyt kolmen hankkeen kannalta keskeisen henkilön ansioluettelot yksityiskohtaisine koulutus- ja kokemustietoineen.

Hakija on vielä esittänyt voittaneen tarjouksen olleen tekniseltä laadultaan hakijan tarjousta heikompi, mikä olisi tullut huomioida tarjousten vertailussa.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintayksikkö on tarjousten vastaanottamisen jälkeen todennut molempien tarjousten ylittäneen hinnaltaan hankkeeseen varatut resurssit. Mainitusta syystä hankintayksikkö on asiassa saadun selvityksen mukaan pyytänyt molempia tarjoajia tarkistamaan tarjouksiaan karsimalla niistä pihan varusteet (asfaltoinnin, ylimääräisen pihavalaistuksen, lipputangot, ylimääräisen autolämmityksen ym), jätepuristimen, laskeutuvan paloseinän, jälkituotantotilan ja kulunvalvonnan sekä keventämällä valaistusta. Molemmat tarjoajat ovat antaneet pyynnön mukaisesti tarkistetun tarjouksen. Tarkistetuissa tarjouksissa on molempien tarjoajien osalta yksilöity ne seikat, jotka tarjouksista on suhteessa alkuperäiseen jätetty pois.

Hakija on esittänyt, että ne yksittäiset tekniset ratkaisut, jotka ovat tehneet voittaneesta tarjouksesta laadullisesti hakijan tarjousta heikomman, ovat olleet pukukaappien poisjättäminen (hakijan arvio hintaa alentavasta vaikutuksesta 15.000 euroa), laskeutuvan paloseinän poisjättäminen (20.000 euroa), jätepuristintilan poisjättäminen (10.000 euroa) sekä nosturien määrän karsiminen neljällä kappaleella (50.000 euroa).

Hankintayksikön esittämän mukaan näistä ainoa merkittävä ero tarjousten välillä on liittynyt nostureiden määrään, jolta osin voittanut tarjoaja on kuitenkin esittänyt teknistä ratkaisua, jonka perusteella alkuperäinen nostotarve on pystytty toteuttamaan tarjotulla kahdella nosturilla. Pukukaapeilla ei hankintayksikön mukaan ole ollut asiassa merkitystä, koska halliin vuokralaiseksi tulleen Esmarin Oy:n on ollut mahdollista itse varustaa tilat entisin pukukaapein. Lisäksi hankintayksikkö on todennut, ettei myöskään hakijan tarjoukseen ole sisältynyt laskeutuvaa paloseinää ja jätepuristintilaa, minkä lisäksi hakija on jättänyt tarjouksestaan pois myös spriklerilaitteistoon liittyvän vesivaraston. Hakijan tarjoukseen ei ole hankintayksikön mukaan sisältynyt myöskään maaperän paalutusta, jonka kustannusarvo on hankintayksikön mukaan ollut noin 20.000 - 30.000 euroa.

Hankintayksikkö on todennut, että tehtyjen muutosten jälkeen se on pitänyt tarjouksia kokonaisuutena arvioiden lopullisen työn tuloksen kannalta yhdenvertaisina sekä urakkatarjousasiakirjoihin sisältyneen työselityksen ja siihen sittemmin tehtyjen muutosten mukaisina. Hankintayksikkö on siten katsonut, etteivät tarjoukset ole tekniseltä laadultaan ja laajuudeltaan poikenneet toisistaan sillä tavoin, että eroilla olisi ollut merkitystä tarjousvertailussa.

Jätepuristimen osalta markkinaoikeus toteaa, että myöskään hakijan tarjoukseen ei ole sisältynyt hakijan väitteessä mainittua jätepuristinta, joten tarjoukset ovat tältä osin olleet samansisältöisiä. Kysymys on lisäksi ollut seikasta, jonka hankintayksikkö on itse pyytänyt poistamaan tarjouksista. Mainitun seikan puuttumisella ei siten tästäkään syystä ole ollut vaikutusta tarjousten vertailukelpoisuuden arviointiin.

Laskeutuvan paloseinän osalta markkinaoikeus toteaa, että myös tältä osin kysymys on ollut hankintayksikön itse tekemästä muutoksesta hankinnan kohteeseen, joten myöskään sen puuttumisella ei ole ollut vaikutusta asian arviointiin.

Nosturien määrän ja pukukaappien osalta markkinaoikeus puolestaan toteaa, että voittanut tarjoaja on tarkistetussa tarjouksessaan tarjonnut alkuperäiseen tarjoukseen nähden vähäisempää nosturimäärää. Hankintayksikön esittämän mukaan voittanut tarjoaja on kuitenkin tarjonnut ratkaisua, jolla alkuperäisen tarjouksen mukainen nostotarve on ollut toteutettavissa. Pukukaappien osalta voittanut tarjoaja on puolestaan jättänyt tarjouksestaan pois hakijan väitteessä mainitut pukukaapit. Hankintayksikkö on kuitenkin katsonut, ettei pukukaappien poisjättämisellä ole ollut asiassa merkitystä, koska pukukaapit ovat olleet hankittavissa vuokralaisen toimesta.

Sen sijaan muilta kuin edellä mainituilta osin markkinaoikeus katsoo, että hakijan ja voittaneen tarjoajan tarkistetuissa tarjouksissa olleet eroavaisuudet ovat koskeneet yksinomaan joko hankintayksikön itse pyytämiä karsintoja tai hankintakokonaisuuden kannalta vähäisen merkityksen omaavia seikkoja. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei siten ole tältä osin aihetta katsoa hankintayksikön menetelleen virheellisesti, kun se on pitänyt tarjouksia tältä osin hankinnan kohteen mukaisina ja tarjousvertailun kannalta vertailukelpoisina.

Johtopäätös

Edellä esitetyin perustein markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa tulee siten harkittavaksi hankintalain 9 §:ssä säädetyn seuraamuksen määrääminen.

Seuraamukset

Kyseistä hankintaa koskeva hankintasopimus on tehty 17.7.2006. Hankintalain 9 §:n 2 ja 3 momentti huomioon ottaen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi enää tulla kyseeseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 9 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksua sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Markkinaoikeus on edellä katsonut hankintamenettelyn olleen virheellistä siltä osin kuin hankintayksikkö on hyväksynyt voittaneen tarjoajan nosturien määrän ja pukukaappien osalta karsitun tarjouksen. Mainituilla karsinnoilla on ollut vaikutusta tarjouksen hintaan, mistä syystä hakijan ja voittaneen tarjoajan tarjoukset eivät ole hinnan osalta olleet keskenään tältä osin vertailukelpoisia.

Hankinnan valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka arviointiperusteita ovat olleet hinta 80 prosentin painoarvolla, yrityksen referenssit teollisuusrakentamisessa ja laadunvarmistus 10 prosentin painoarvolla sekä projektihenkilöstö 10 prosentin painoarvolla. Muiden kuin hintaa koskeneiden arviointiperusteiden osalta markkinaoikeus ei ole katsonut hankintamenettelyn olleen hakijan esittämin tavoin virheellistä.

Hakijan tarjous on ollut hinnaltaan 2.920.000 euroa, kun taas voittaneen tarjoajan tarjouksen hinta on ollut 3.000.000 euroa. Hakija on saanut vertailussa hinnan osalta 80 pistettä ja voittanut tarjoaja 78 pistettä. Koska voittaneen tarjoajan hintaa ovat vähentäneet edellä virheellisesti vähennetyiksi todetut nosturit ja pukukaapit, on voittaneen tarjoajan hinta tältä osin ollut hakijan tarjouksen hintaan nähden jossain määrin perusteettomasti alempi.

Laatua koskeneiden arviointiperusteiden osalta voittanut tarjoaja on puolestaan saanut 19 pistettä ja hakija 15 pistettä. Laatua koskeneiden arviointiperusteiden osalta markkinaoikeus ei ole katsonut hankintamenettelyn olleen hakijan esittämin tavoin virheellistä.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa voida riittävällä varmuuden katsoa, että hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Voittaneen tarjoajan tarjouksen hintaa ovat sinänsä vähentäneet hankintayksikön virheen kattamat pukukaapit ja nosturit, mutta toisaalta hakijan tarjoukseen on asiassa esitetyn selvityksen mukaan sisältynyt myös karsintoja, joita hankintayksikkö ei ole nimenomaisesti pyytänyt. Tähän nähden sekä ottaen huomioon tarjousten alkuperäisen hinnaneron ja voittaneen tarjoajan muiden arviointiperusteiden kuin hinnan osalta saamat hakijaa korkeammat pisteet, markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa voida riittävällä varmuudella katsoa, että hakijalla olisi ollut hankintalain 9 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetuin tavoin todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hakijan hakemus on siten pääasian osalta hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Asian käsittely markkinaoikeudessa on johtunut hallintolainkäyttölain 74 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla hankintayksikön virheestä, joten olisi kohtuutonta, että hakija joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan. Tämän vuoksi hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää Rakennustoimisto Hulkkonen Oy:n hakemuksen pääasian osalta.

Markkinaoikeus velvoittaa Kiinteistö Oy Savonlinnan Satelliittipuisto I:n korvaamaan Rakennustoimisto Hulkkonen Oy:n oikeudenkäyntikulut 1.712 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Hankintalain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola ja Ilkka Lahtinen.