Market Court dismisses procurement claims due to missing tender notice and invalid opt-out clauses.

Dnro 21/07/JH ja Dnro 320/07/JH

Antopäivä 8.10.2008

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖKSET

Asia 21/07/JH

Orimattilan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä on pyytänyt 17.11.2006 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Orimattilan terveysaseman sekä Artjärven ja Myrskylän terveysasemien avoterveydenhuollon vastaanottopalveluiden tuottamisesta ajalle 1.3.2007 - 28.2.2009, minkä lisäksi hankintayksikkö on varannut mahdollisuuden 2+1 vuoden mittaiseen optiokauteen. Tarjouspyyntö on lähetetty kahdelle tarjoajalle, jotka molemmat ovat antaneet tarjouksen.

Orimattilan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän hallitus on 13.12.2006 § 138 hyväksynyt Medone Oy:n tarjouksen.

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Orimattilan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän tehtävät ovat 1.1.2007 alkaen siirtyneet Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymälle) on 23.1.2007 ilmoituksessaan markkinaoikeudelle sitoutunut siihen, ettei hakemuksen kohteena olevasta hankintapäätöksestä allekirjoiteta hankintasopimusta. Hankintayksikkö on kuitenkin tehnyt 19.2.2007 valitun tarjoajan kanssa hankintasopimuksen purkavin ehdoin siten, sopimus on voimassa siihen asti, kunnes markkinaoikeus on antanut ratkaisun asiassa.

Tarjouspyynnössä tarkoitetun hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo optiovuodet mukaan lukien on voittaneen tarjoajan tarjouksen mukaan ollut noin 4.300.000 euroa.

Asia 320/07/JH

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hallitus on 21.8.2007 § 121 päättänyt antaa peruspalvelukeskuksen johtajalle ja johtavalle lääkärille oikeuden neuvotella Medone Oy:n kanssa edellä mainitun hankintasopimuksen laajentamisesta siten, että se jatkossa kattaisi Orimattilan länsisolun ja Pukkilan väestön sekä Orimattilan pääterveysaseman päivystys- ja leikkaustoiminnan. Lisäksi hallitus on päättänyt valtuuttaa kuntayhtymän johtajan hyväksymään ja allekirjoittamaan sanotussa päätöksessä tarkoitetun sopimuksen kuntayhtymän puolesta.

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä on 12.10.2007 tehnyt valitun tarjoajan kanssa edellä mainittuun sopimukseen lisäliitteen. Kysymyksessä olevassa lisäliitesopimuksessa sovitaan Orimattilan terveysaseman länsisolun ja Pukkilan terveysaseman avovastaanottopalveluiden, terveysaseman päivystyspalveluiden Orimattilan, Artjärven, Myrskylän ja Pukkilan alueella sekä terveyskeskuksen operatiivisesta toiminnan tuottamisesta. Lisäsopimuksen voimassaolo on sidottu edellä mainitun 19.2.2007 allekirjoitetun hankintasopimuksen voimassaoloon.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan 12.10.2007 päivätyn lisäliitteen mukaisen vastaanotto- ja päivystystoiminnan arvonlisäveroton kokonaisvuosihinta on noin 2.100.000 euroa.

HAKEMUKSET

Asia 21/07/JH

Mediverkko Oy on vaatinut, että markkinaoikeus poistaa Orimattilan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän hallituksen hankintapäätöksen 13.12.2006 § 138 ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti hakija on vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan maksamaan hakijalle hyvitysmaksuna 596.250 euroa korkoineen. Lisäksi hakija on vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan hakijan arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 6.122 eurolla korkoineen siten, että hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan edellä mainitusta määrästä 3.322 euroa yhteisvastuullisesti Medone Oy:n kanssa.

Tarjouspyynnössä on todettu, että palvelujen tuottajan on sitouduttava ottamaan palvelukseensa kilpailutuksen piirissä olevissa työtehtävissä kilpailuttamishetkellä työskentelevät vakinaiset henkilöt, minkä seikan hakija oli vielä erikseen sähköpostitse esittämillään kysymyksillä varmistanut hankintayksiköltä ennen tarjouksen antamista. Hankintayksikön ilmoituksen mukaan siirtyvää henkilökuntaa on viisi henkilöä. Voittanut tarjoaja Medone Oy on tarjonnut ja hinnoitellut tarjouksessaan vain kolme siirtyvää hoitohenkilöä. Hankintayksikön olisi tullut hylätä voittanut tarjous tarjouspyynnön vastaisena. Voittanut tarjoaja on antanut vain osatarjouksen, jollaisia tarjouspyynnön mukaan ei huomioida.

Tarjousten hintavertailu on tehty virheellisesti ja hakijaa syrjivästi. Tarjousten hinnat ovat vertailukelvottomia hoitohenkilökunnan kustannusten osalta, koska hakija on tarjonnut viiden henkilön palkkaamista ja voittanut tarjoaja vain kolmen. Hakijan tarjoushinnasta tulee vertailukelvottomat tarjousten osat vertailun ulkopuolelle jättäen vähentää 190.000 euroa ja voittaneen tarjoajan tarjouksesta 113.570 euroa hintojen saattamiseksi vertailukelpoisiksi. Tällöin hakijan hinta on 605.500 euroa ja voittaneen tarjoajan hinta 748.910 euroa. Hankintayksikkö on tarjousten vertailussa antanut siten voittaneelle tarjoukselle kaksi pistettä liikaa.

Arviointikriteerin "Kokemukset ja tulokset vastaavista palveluista" osalta hakijan tarjous on perusteettomasti saanut kolme pistettä voittanutta tarjousta vähemmän. Hakijan kokemukset eivät ole valittua tarjoajaa suppeammalta alueelta. Hakijan tarjouksessa on esitetty lukuisia esillä olevaa palvelua vaativampia referenssejä. Hakija on tuottanut vastaavia lääkäripalveluja kymmenille samankokoisille kunnille ja kuntayhtymille eri puolilla Suomea.

Oikein suoritetussa tarjousvertailussa hakija olisi saanut voittanutta tarjoajaa enemmän pisteitä, ja hakija olisi siten tullut valituksi palveluntarjoajaksi.

Asia 320/07/JH

Mediverkko Oy vaatinut, että Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä velvoitetaan sakon uhalla kilpailuttamaan Orimattilan terveyskeskuksen avoterveydenhuollon lääkärivastaanottoja sekä päivystys- ja leikkaustoimintaa koskevat palvelut julkisista hankinnoista annetun lain tarkoittamalla tavalla. Toissijaisesti hakija on vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan suorittamaan sille hyvitysmaksuna 200.000 euroa korkoineen. Lisäksi hakija on vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut 9.078,06 eurolla korkoineen.

Hankintayksikkö on elokuussa 2007 solminut Medone Oy:n kanssa sopimuksen Orimattilan terveyskeskuksen avoterveydenhuollon lääkärinvastaanottojen sekä päivystyksen ja leikkaustoiminnan siirtymisestä Medone Oy:lle myös siltä osin, kuin ne eivät ole kuuluneet 13.12.2006 tehtyyn hankintapäätökseen. Hankintayksikkö on tältä osin laiminlyönyt kilpailuttamisvelvollisuutensa. Edellytyksiä suorahankinnalle ei ole ollut eivätkä laissa esiintyvät poikkeukset kilpailuttamisvelvollisuudesta sovellu tähän tapaukseen.

VASTINEET

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemukset ja velvoittaa hakijan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut asioissa yhteensä 1.000 eurolla.

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä on esittänyt vaatimustensa perusteina muun ohella seuraavaa.

Asia 21/07/JH

Tarjouspyynnön maininta siitä, että palveluntuottajan on sitouduttava ottamaan palvelukseensa kilpailutuksen piirissä olevissa työtehtävissä nyt työskentelevät vakinaiset henkilöt, sisältyy kohteen yleiskuvaukseen, jota on täsmennetty toisaalla tarjouspyynnössä. Täsmennyksessä on todettu, että tarjouksen tekijä voi esittää oman ehdotuksensa henkilökuntamitoituksesta. Palkattavien henkilöiden lukumäärää ei ole sitovasti määritelty tarjouspyynnössä. Molemmat tarjoajat ovat tarjouksissaan sitoutuneet toteuttamaan hankintayksikön palveluksessa olevien henkilöiden palkkaamisen tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla.

Tarjousten hintojen pisteytyksessä on otettu huomioon tarjousten keskinäiset erot liittyen olemassa olevan henkilökunnan palkkaamiseen. Hintavertailussa on päädytty painottamaan tarjousten eroja siten, että palkkaamatta jäävä henkilökunta on huomioitu kokonaiskustannuksissa kaksinkertaistamalla tarjottujen kokonaishintojen perusteella lasketut hintapisteytyksen erot. Hankintayksikkö katsoo menetelleensä tasapuolisesti painottaessaan tarjousten kokonaiskustannusten eroja hakijan hyväksi.

Hakijan esittämä laskutapa, jossa hoitohenkilökuntaan liittyvät kustannukset jätettäisiin huomioon ottamatta, johtaisi siihen, ettei vertailun kohteena olisi tarjouspyynnön mukainen kokonaishinta, vaan tarjouspyynnössä kielletty osakokonaisuus. Tarjousten vertaileminen poistamalla hoitohenkilökunnan palkkaamisesta aiheutuneet kustannukset vertailusta ei tekisi tarjouksia paremmin vertailtavaksi, vaan päinvastoin heikentäisi mahdollisuuksia vertailla tarjouksia tasapuolisesti kokonaisuus huomioon ottaen.

Laadun arviointikriteerit on arvioitu objektiivisesti tarjousten perusteella ja pisteytetty tasapuolisesti.

Perusterveydenhuollon palveluntuottajavalmiuden sekä luotettavuuden ja yhteistyökyvyn pisteytyksessä on vertailukohteena käytetty vastaavia kokonaisvaltaisia ulkoistamishankkeita. Henkilöstönvuokraustoiminta tai päivystyspalvelujen tuottaminen eivät ole vastaavia hankkeita. Vertailu on suoritettu tarjouksissa annettujen tietojen perusteella. Hakijan tarjouksessa kuvatut hankkeet ja toiminta eivät ole olleet sisällöltään nyt puheena olevan hankinnan kaltaisia. Hakija ei ole ilmoittanut, että sillä olisi kokemusta kysymyksessä olevan kaltaisista palveluista. Tarjousvertailussa on katsottu, että päivystyspalveluilla ei saa olla ratkaisevaa merkitystä arvioitaessa tarjouksia hankinnan kohteena olevan perusterveydenhuollon ulkoistamisen kannalta.

Laadunhallinnan osalta on annettu pisteitä erityisesti siltä osin kuin konkreettisten laadunvarmistustekijöiden on voitu osoittaa soveltuvan myös nyt kyseessä olevaan hankintaan. Hakija on esittänyt sinänsä ansiokkaita ajatuksia siitä, kuinka laadunvarmistusjärjestelmä voitaisiin toteuttaa, mutta ei ole kuitenkaan esittänyt konkreettista näyttöä toimivasta laadunhallintajärjestelmästä tai sen soveltuvuudesta hankintayksikön tarpeisiin. Voittanut tarjoaja on saanut joulukuussa 2006 erään ison kaupungin terveysasemalla toteuttamalleen ulkoistamiselle sertifioinnin.

Voittanut tarjoaja on esittänyt kattavaa aineistoa useista vastaavanlaisista hankkeista. Hakija on esittänyt ainoastaan asiakastyytyväisyysmittauksia, ja hakijan näyttöjä on pidettävä voittaneen tarjoajan näyttöjä merkittävästi vaatimattomampina. Hakija ei ole myöskään esittänyt referenssejä tai tuloksia terveyskeskustoiminnasta. Kysymyksessä oleva hankinta koskee koko terveyskeskustoiminnan ulkoistamista, jossa myös hallinnon laadunvarmistuksella on olennainen osa ja jota koskevia referenssejä hakija ei ole voinut esittää.

Asia 320/07/JH

Hankintapäätös 13.12.2006 § 138 on koskenut kysymyksessä olevien palvelujen osittaista ulkoistamista. Vuoden 2007 alkupuolella lääkärityövoima on edelleen vähentynyt ja saatavuusongelmat ovat pahentuneet. Tämä on johtanut siihen, että ulkoistaminen on jouduttu laajentamaan koskemaan koko avoterveydenhuollon toimintaa Orimattilan, Artjärven, Pukkilan ja Myrskylän alueella. Tästä syystä kuntayhtymän hallitus on tehnyt päätöksen 21.8.2007 § 121 ulkoistamisen laajentamisen valmistelun käynnistämisestä.

Suorahankinnan käyttäminen tässä tapauksessa on välttämätöntä ja perusteltua. Terveydenhuollon palvelut ovat perustuslailla suojattuja ja kunnan on kyettävä ne järjestämään. Kysymyksessä olevat kunnat ovat antaneet palvelun järjestämisen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymälle.

Kysymys on erityisestä ja poikkeuksellisesta tilanteesta, johon on johtanut lääkärityövoiman nopea vähentyminen ja toisaalta se, että asia on vireillä markkinaoikeudessa. Palveluiden laajentaminen on kiinteässä yhteydessä alkuperäiseen ulkoistamista koskevaan sopimukseen. Kun kysymys on kokonaisulkoistuksesta, ulkoistamisen voi hoitaa vain yksi toiminnasta vastuussa oleva sopimuskumppani.

Kuntayhtymä ei pysty järjestämään kysymyksessä olevaa toimintaa ilman ulkoistamista. Käytännössä on toiminnallisesti sekä kustannusten jaon ja kohdentamisen näkökulmasta mahdotonta, että saman terveysaseman toiminta olisi ulkoistettu useammalle eri palvelun tuottajalle.

Hakijalla ei olisi ollut todellisia mahdollisuuksia voittaa tarjouskilpailua.

LAUSUNNOT

Asia 21/07/JH

Medone Oy on vaatinut, että hakemus hylätään perusteettomana ja että hakija velvoitetaan korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut 3.660 eurolla korkoineen.

Medone on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Tarjouspyynnön sisältöä tarkentavassa kohdassa 2.1.1 on nimenomaisesti todettu, että tarjouksentekijä voi esittää oman ehdotuksensa henkilöstön mitoitukselle. Palveluntuottajan on siten sitouduttava ottamaan hankintayksikön palveluksessa oleva henkilöstö palvelukseensa oman henkilöstön määrää koskevan ehdotuksensa mukaisesti. Hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti hyväksyessään Medone Oy:n tarjouksen tarjousvertailuun.

Hankintayksikkö on suorittanut tarjousvertailun tarjousten todellisiin eroihin perustuen tasapuolisesti ja syrjimättömästi.

Asia 320/07/JH

Medone Oy on vaatinut, että hakemus hylätään perusteettomana ja että hakija velvoitetaan korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut 4.148 eurolla korkoineen.

Hankintayksikkö ja Medone Oy olivat neuvotelleet hankinnan laajennuksesta koskevasta sopimuksesta suorahankintana, koska tarjouskilpailun järjestäminen olisi ollut ilmeisen kohtuutonta sekä erityisen epätarkoituksenmukaista niin osallistuville palveluntarjoajille kuin hankintayksiköllekin.

VASTASELITYKSET

Hakija on lausunut asiassa 21/07/JH antamassaan vastaselityksessä muun ohella, että hankintayksikkö on tilapäisellä sopimuksellaan Medone Oy:n kanssa pannut hankintapäätöksen täytäntöön. Hankintayksikkö olisi voinut hankkia tarvitsemansa palvelut samalla tavalla kuin tähänkin asti käyttämällä vuokralääkäreitä ja muuta vuokratyövoimaa tarpeen mukaan. Tilapäinen hankinta olisi tullut kilpailuttaa erikseen tai ainakin antaa hakijalle tilaisuus tarjota kyseisiä palveluja.

Hakijan saamien tietojen mukaan voittaneen tarjoajan saama sertifiointi on myönnetty 21.12.2006. Kun tarjousaika on päättynyt 5.12.2006 ja hankintapäätös on tehty 13.12.2006, tämä sertifikaatti ei ole ollut käytettävissä osana tarjousta eikä päätöstä tehtäessä. Sertifiointi ei ole siten saanut vaikuttaa hankintapäätökseen.

Voittaneen tarjoajan tarjoushinnassa on huomioitu vain kolme siirtyvää työntekijää. Lisäksi siinä on maininta, että mikäli kokonaisuuteen otetaan mukaan yhden terveyskeskusavustajan työpanos, lisätään kokonaisvuosihintaan 31.800 euroa vuodessa. Voittanut tarjoaja on siis hinnoitellut vain kolmen siirtyvän työntekijän työpanoksen ja ilmoittanut ikään kuin optiona vielä yhden mahdollisen siirtyvän työntekijän, ja hankintayksikkö on arvioinut hintaa ikään kuin tarjoaja olisi tarjonnut viisi työntekijää.

Asiassa 320/07/JH antamassaan vastaselityksessä hakija on esittänyt muun ohella, että suorahankinnan edellytykset eivät ole ulkoistamisen laajennusta koskevan hankinnan osalta täyttyneet. Hankintapäätös 13.12.2006 § 138 ei ole perustunut sellaiseen tarjouspyyntöön, jossa olisi esimerkiksi optiona ollut sopimusalueen laajentaminen Orimattilan länsisoluun ja Pukkilan avovastaanottoon.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Sovellettavat säännökset

Asia 21/07/JH

Hankintamenettely on aloitettu ennen 1.6.2007. Asiaan sovelletaan siten julkisista hankinnoista annetun lain 1505/1992 (jäljempänä hankintalaki) säännöksiä ja muita julkisia hankintoja koskevia säädöksiä sellaisina kuin ne olivat julkisista hankinnoista annetun lain 348/2007 tullessa voimaan.

Saadun selvityksen mukaan mainitun hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo ylittää kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetussa asetuksessa (380/1998, hankinta-asetus) palveluhankinnoille säädetyn kynnysarvon. Kysymyksessä olevat avoterveydenhuollon vastaanottopalvelut kuuluvat tuoteluokituksen mukaan hankinta-asetuksen liitteen B toissijaisten palvelujen pääluokkaan 25, terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut. Hankinta-asetuksen 3 §:n 2 momentin mukaan toissijaisten palveluiden hankintamenettelyyn sovelletaan hankinta-asetuksen säännöksiä vain jälki-ilmoitusta ja teknisiä eritelmiä koskevien säännösten osalta.

Asia 320/07/JH

Hankintayksikkö on esittämänsä mukaan tehnyt suorahankinnan 21.8.2007. Kun hankintamenettely on aloitettu 1.6.2007 jälkeen, asiaan sovelletaan julkisista hankinnoista annetun lain 348/2007 (jäljempänä hankintalaki) säännöksiä.

Saadun selvityksen mukaan myös tämän hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo ylittää palveluhankinnoille hankintalain 16 §:ssä säädetyn kynnysarvon. Kysymyksessä olevat avoterveydenhuollon vastaanottopalvelut kuuluvat tuoteluokituksen mukaan uuden hankintalain liitteen B toissijaisten palveluiden pääluokkaan 25, sosiaali- ja terveyspalvelut. Kysymyksessä olevaan hankintaan tulevat siten sovellettaviksi hankintalain I ja IV osan säännösten lisäksi lain III osan kansallisia menettelyjä koskevat säännökset.

Hankintamenettely asiassa 21/07/JH

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon hankintalain (1505/1992) 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on kilpailun aikaansaaminen sekä tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankinnassa on hankintalain 5 §:n mukaan käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailumahdollisuudet. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Tarjouspyyntö

Tarjouspyynnössä on pyydetty tarjousta hankintayksikön eräiden terveysasemien avoterveydenhuollon vastaanottopalveluiden tuottamisesta. Tarjouspyynnön mukaan tarjouksen tulee sisältää kokonaisvuosihinta ja sen erittely henkilöstö- ja muina kuluina sekä toimintasuunnitelma. Henkilöstökulut on tullut ilmoittaa erikseen lääkäreiden, hoitohenkilöstön ja muun henkilöstön osalta. Toimintasuunnitelmassa on tullut esittää muun muassa henkilöstön kuvaus ja henkilöstösuunnitelma.

Hakija on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön mukainen, koska voittanut tarjoaja on tarjoutunut ottamaan hankinnan piiriin kuuluvista hankintayksikön viidestä vakinaisesta työntekijästä ainoastaan kolme henkilöä palvelukseensa. Hakija on esitetyn selvityksen perusteella 23.11.2006 ennen tarjouksensa tekemistä pyytänyt hankintayksikköä ilmoittamaan palvelun tuottajan palvelukseen siirtyvien henkilöiden henkilö- ja palkkatiedot. Hankintayksikön hakijalle 27.11.2006 lähettämän vastauksen perusteella tarjouspyynnössä siirrettäväksi esitetyn henkilöstön täytyy sisältyä tarjouksen hinnoitteluun. Hakija on tarjouksessaan tarjoutunut ottamaan palvelukseensa kilpailutuksen piirissä olevissa työtehtävissä työskentelevät mainitut viisi henkilöä.

Tarjousvertailussa tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu voi toteutua ainoastaan, jos tarjoukset ovat keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia.

Hankintayksikkö on esittänyt, että vaikka tarjouksen tekijöiden palkattavaksi on tarjouspyynnössä esitetty viittä henkilöä, palkattavien henkilöiden lukumäärää ei ole määritelty tarjouspyynnössä sitovasti. Hankintayksikkö on edelleen esittänyt, että mainittua tarjouspyynnön lausumaa on täsmennetty tarjouspyynnön toisessa kohdassa siten, että tarjouksen tekijälle on annettu mahdollisuus tehdä oma ehdotus henkilökuntamitoituksesta.

Tarjouspyynnössä on kohdassa 2.1 "Tarjouspyynnön kohde" todettu seuraavaa: "Tarjouksessa ja toimintasuunnitelmassa henkilöstön rakenne ja tehtävät on suunniteltava kuntayhtymän strategisiin linjauksiin sopiviksi siten, että kustannustaso on suhteutettu jäsenkuntien taloudellisiin mahdollisuuksiin. Palveluiden tuottajan on sitouduttava ottamaan palvelukseensa kilpailutuksen piirissä olevissa työtehtävissä nyt työskentelevät vakinaiset henkilöt."

Tarjouspyynnössä on kohdassa 2.1.1 "Vastaanottotoiminta" esitetty muun muassa, että tarjouksen tekijä saa itse esittää arvionsa lääkäri- ja sairaanhoitajamiehityksen sekä muun henkilöstön laajuudesta ja rakenteesta toimintasuunnitelmassaan. Lisäksi siinä on mainittu, että hankintayksikkö esittää yhden terveydenhoitajan, kolmen sairaanhoitajan ja yhden terveyskeskusavustajan siirtämistä palvelujen tuottajan palvelukseen. Mainitun kohdan lopussa on myös todettu, että hankintayksikkö tukee henkilökunnan siirtymistä palveluiden tuottajan palvelukseen myöntämällä henkilökunnalle virkavapaata laadittavan ostopalvelusopimuksen ajalle.

Hakija on tarjouksessaan ilmoittanut palkkaavansa hankintayksikön esittämät kaikki viisi henkilöä ja voittanut tarjoaja lähtökohtaisesti kolme. Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan lisäksi tehnyt edellä mainitulla tavalla yhtä terveyskeskusavustajaa koskevan lisäyksen, minkä vuoksi voittaneen tarjouksen kokonaishinta on jäänyt riippumaan hankinnan kohteeseen liittyvän tarjoajan palvelukseen siirtyvän henkilöstön kokonaismäärästä.

Tarjouspyynnössä on edellä esitetyin tavoin ensin yksiselitteisesti todettu, että palvelujen tuottajan on sitouduttava ottamaan palvelukseensa kilpailutuksen piirissä olevissa työtehtävissä tarjouskilpailun järjestämisen ajankohtana työskentelevät vakinaiset henkilöt, joita tarjouspyynnön mukaan on ollut viisi. Tarjouspyynnössä on toisaalta jäljempänä todettu, että tarjouksen tekijä saa itse esittää arvionsa henkilöstön laajuudesta.

Markkinaoikeus katsoo, ettei tarjouspyynnön jälkimmäisessä kohdassa voida objektiivisesti katsoa tarkennetun ensin mainittua henkilöstön palkkaamista koskevaa ehtoa selkeästi siten, ettei palvelun tuottajan edellytettäisikään ottavan palvelukseensa kilpailutuksen piirissä olevissa työtehtävissä työskenteleviä viittä henkilöä. Tarjouspyynnöstä on kuitenkin voinut saada sellaisenkin käsityksen, että henkilökunnan määrä on tietyltä osin jätetty tarjoajan itsensä arvioitavaksi.

Hankintayksikkö on tarjousten vertailussa todennut voittaneessa tarjouksessa esitetyn ainoastaan kolmen siirtyvän henkilön palkkaamista hankintayksikön esitettämän viiden henkilön sijasta ja hakijan esittäneen kaikkien viiden henkilön palkkaamista. Markkinaoikeus toteaa edellä esitetyn perusteella, että voittanut tarjous on sisältänyt tältä osin ristiriitaista tietoa. Hankintayksikkö on esitetyn selvityksen mukaan pyrkinyt korjaamaan tarjousten ilmeisen vertailukelvottomuuden suorittamassaan tarjousvertailussa tarjouspyynnön mukaista pisteytystä muuttamalla.

Markkinaoikeus ottaen huomioon myös hankintayksikön hakijalle 27.11.2006 hankinnan kohteesta antamat tarkentavat tiedot katsoo, että tarjouspyynnössä olevien tulkinnanvaraisuuksien vuoksi tarjoajat eivät ole varmuudella voineet tietää, onko heidän tullut sitoutua ottamaan palvelukseensa hankintayksikön esittämät kaikki viisi henkilökuntaan kuuluvaa henkilöä vai onko heidän ollut mahdollista esittää siirtyvän henkilöstön määrästä oma ehdotuksensa. Tarjouspyyntö ei siten ole ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia eikä näin ollen ole ollut omiaan turvaamaan tarjousvertailussa tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua, vaan antanut hankintayksikölle lähes rajoittamattoman vapauden tarjousvertailun toteuttamisessa.

Kilpailumahdollisuuksien hyödyntäminen

Hankinnasta on hankintalain 5 §:n 1 momentin mukaan sen arvosta riippumatta joko ilmoitettava tai tarjouksia on muutoin pyydettävä hankinnan kokoon ja laatuun nähden riittävä määrä. Hankintalaissa ei ole säännöstä tarjouskilpailuun pyydettävien ehdokkaiden vähimmäislukumäärästä. Hankintalain esitöiden (HE 154/1992 vp s. 13 ja HE 69/1997 vp s. 16) mukaan tarjouspyyntöjen lukumäärästä päätettäessä huomiota on kiinnitettävä muun muassa hankinnan arvoon ja kiireellisyyteen. Hankinta-asetuksen 10 §:n 2 momentin mukaan rajoitettuna menettelynä toteutettavaan tarjouskilpailuun on kutsuttava vähintään viisi ehdokasta. Kyseistä määrää voidaan käyttää tulkinta-apuna ja pitää rajoitettua menettelyä käytettäessä ohjeellisena, paitsi kynnysarvot alittavissa hankinnoissa, myös puheena olevan kaltaisissa kynnysarvot ylittävissä toissijaisia palveluja koskevissa hankinnoissa, joissa hankinta-asetuksen juuri mainittua säännöstä ei sellaisenaan suoraan sovelleta.

Hankintayksikkö olisi sinänsä voinut toteuttaa tarjouskilpailun hankintalain (1505/1992) nojalla hankintailmoitusta julkaisematta, mikäli hankintayksikkö olisi pyytänyt tarjouksia suoraan riittävältä määrältä kysymyksessä olevien terveysasemien avoterveydenhuollon vastaanottopalveluiden tuottajia. Markkinaoikeus kuitenkin katsoo, että hankinnan kokoon ja laatuun nähden kahdelta tarjoajalta pyydetty tarjous ei ole riittävä määrä, ja että hankintayksikkö ei ole siten käyttänyt olemassa olevia kilpailumahdollisuuksia hyväkseen hankintalain edellyttämällä tavalla.

Johtopäätös hankintamenettelystä

Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankintalain 9 §:ssä tarkoitetulla tavalla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, kun hankintayksikkö yhtäältä on laatinut tarjouspyynnön epäselvästi siten, että tarjoajat eivät sen perusteella ole kyenneet tekemään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia, ja toisaalta jättänyt käyttämättä riittävällä tavalla hyväksi olemassa olevia kilpailumahdollisuuksia. Asiassa on sen vuoksi harkittava hankintalain 9 §:n 1 momentissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä todettu hankintamenettelyn virhe sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua hakijan muista asian 21/07/JH hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Hankintamenettely asiassa 320/07/JH

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon hankintalain (348/2007) 1 §:n 2 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on julkisten varojen tehostaminen, laadukkaiden hankintojen tekemisen edistäminen sekä yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuolisten mahdollisuuksien turvaaminen tavaroiden, palveluiden ja rakennusurakoiden tarjoamisessa julkisia hankintoja koskevissa tarjouskilpailuissa. Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintayksikkö on päätöksellään 21.8.2007 § 121 markkinaoikeudelle ilmoittamansa mukaan tehnyt suorahankinnan ja päättänyt valita aikaisemmassa avoterveydenhuollon vastaanottopalvelujen tarjouskilpailussa voittaneen tarjoajan palvelun tuottajaksi myös niillä hankintayksikön toimintaan kuuluvilla alueilla, joita 17.11.2006 päivätty tarjouspyyntö ei ollut koskenut.

Hankintayksikkö on esittänyt perusteluna hankinnan kilpailuttamatta jättämiselle, että kysymys on ollut erityisestä ja poikkeuksellisesta tilanteesta, johon on johtanut lääkärityövoiman nopea vähentyminen ja se, että asia on vireillä markkinaoikeudessa. Lisäksi hankintayksikkö on vedonnut siihen, että hankinnan laajentaminen on kiinteässä yhteydessä alkuperäiseen ulkoistamista koskevaan sopimukseen.

Hankintalain 67 §:n mukaan hankintayksikkö voi tehdä suorahankinnan lain 27 ja 28 §:ssä säädetyin edellytyksin. Lisäksi suorahankintaa voidaan käyttää yksittäisissä tapauksissa sosiaali-, terveys- tai koulutuspalvelujen hankinnoissa, jos tarjouskilpailun järjestäminen, neuvottelumenettelyn käyttö tai palvelun tarjoajan vaihtaminen olisi ilmeisen kohtuutonta tai erityisen epätarkoituksenmukaista asiakkaan kannalta merkittävän hoito- tai asiakassuhteen turvaamiseksi.

Hankinnan kohteena ovat olleet avoterveydenhuollon vastaanottopalvelut ja kysymyksessä on ollut näiden palveluiden ulkoistaminen myös niillä hankintayksikön toimintaan kuuluvilla alueilla, joita 17.11.2006 päivätyllä tarjouspyynnöllä aloitettu hankintamenettely ei ollut koskenut. Hankinnassa ei siten voida katsoa olevan kysymys edellä mainitusta hankintalain 67 §:ssä tarkoitetusta tilanteesta, jossa hankittaisiin yksittäisiä sosiaali-, terveys- tai koulutuspalveluja.

Hankintalain 27 §:n mukaan hankintayksikkö voi valita suorahankinnan muun muassa, jos sopimuksen tekeminen on ehdottoman välttämätöntä, eikä säädettyjä määräaikoja voida noudattaa hankintayksiköstä riippumattomasta, ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi.

Hankintalain 28 §:n 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi tehdä suorahankinnan, kun kyseessä on alkuperäiseen hankintasopimukseen sisältymätön lisäpalvelu, joka hankitaan alkuperäiseltä toimittajalta ja joka on ennalta arvaamattomista syistä osoittautunut välttämättömäksi palvelun toteuttamiselle sellaisena kuin se on alun perin määritelty. Edellytyksenä on, että lisäpalvelua ei voida teknisesti tai taloudellisesti erottaa pääsopimuksesta aiheuttamatta hankintayksikölle huomattavaa haittaa tai, vaikka lisäpalvelu voitaisiinkin erottaa alkuperäisen sopimuksen toteuttamisesta, se on ehdottoman välttämätön alkuperäisen sopimuksen loppuunsaattamiseksi. Lisäksi edellytyksenä on, että lisäpalvelujen kokonaisarvo on enintään 50 prosenttia alkuperäisen hankinnan arvosta.

Hankinnan kohteeksi on 17.11.2006 päivätyssä tarjouspyynnössä määritelty Orimattilan terveysaseman itäsolun sekä Artjärven ja Myrskylän terveysasemien avoterveydenhuollon vastaanottopalvelut. Tarjouspyyntöön ei ole sisällytetty suorahankinnan kohteena 21.8.2007 ollutta palvelukokonaisuutta. Tarjouspyynnössä on päinvastoin tältä osin todettu, että "Muut alueet jäävät kuntayhtymän itse hoidettavaksi."

Tarjouspyynnössä ei näin ollen ole hankinnan kohdetta määritelty sillä tavoin, että suorahankinnan kohteena olleen palvelun voitaisiin katsoa alun perin sisältyneen siihen, ja että se sen vuoksi olisi sellainen lisäpalvelu, jonka hankintayksikkö hankintalain 28 §:n 2 momentin nojalla olisi voinut hankkia suorahankintana.

Hankintalain 28 §:n 3 momentin mukaan hankintayksikkö voi tehdä suorahankinnan, kun kyseessä on alkuperäisen toimittajan kanssa tehtävä uusi palveluhankinta, joka vastaa aikaisemmin avointa tai rajoitettua menettelyä käyttäen tehtyä palveluhankintaa. Edellytyksenä on, että alkuperäistä hankintaa koskevassa hankintailmoituksessa on mainittu mahdollisesta myöhemmästä suorahankinnasta ja että lisäpalvelun ennakoitu arvo on otettu huomioon laskettaessa alkuperäisen sopimuksen kokonaisarvoa.

Hankintayksikön suorahankinnalla hankkimat kysymyksessä olevat palvelut ovat sinänsä luonteeltaan tarjouspyynnössä 17.11.2006 tarkoitettuja ja hankintapäätöksellä 13.12.2006 hankittuja terveydenhuoltopalveluja vastaavia terveydenhuoltopalveluja. Hankintayksikkö ei ole kuitenkaan alkuperäistä hankintaa koskevassa tarjouspyynnössään maininnut mahdollisesta myöhemmästä suorahankinnasta eikä suorahankinnalla hankittavien palvelujen ennakoitua arvoa ole osoitettu otetun huomioon alkuperäisen sopimuksen kokonaisarvoa laskettaessa. Siten myöskään hankintalain 28 §:n 3 momentissa suorahankinnalle säädetyt edellytykset eivät ole täyttyneet.

Suorahankinta on poikkeus hankintalain 1 §:ssä säädetystä kilpailuttamisvelvollisuudesta. Hankintalain 28 §:ssä säädetään suorahankinnan tekemisestä lisätilauksissa. Lain esitöiden (HE 50/2006 vp) mukaan lain 27 ja 28 §:issä esitetyt suorahankinnan edellytykset ovat tyhjentäviä. Koska suorahankinta on poikkeus yleiseen kilpailuttamisvelvoitteeseen, sen käyttöedellytyksiä on tulkittava suppeasti.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön viittaamat seikat eivät ole sellaisia hankintayksiköstä riippumattomia ennalta arvaamattomia seikkoja, joiden vuoksi hankinnan toteuttamisella olisi ollut äärimmäinen kiire. Tätä näkemystä tukee osaltaan sekin, että hankintayksikkö on 21.8.2007 suorahankintaa koskevan päätöksen nojalla toteuttanut hankinnan vasta 12.10.2007 Medone Oy:n kanssa tehdyllä lisäliitesopimuksella. Hankinnassa ei myöskään ole ollut kyse hankintalain 28 §:ssä tarkoitetusta lisätilauksesta. Näin ollen hankintamenettelyssä ei ole ollut edellytyksiä toteuttaa hankintaa suorahankintana hankintailmoitusta julkaisematta.

Edellä todetuilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassa hankintalain 76 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti, ja asiassa tulee harkittavaksi sanotussa lainkohdassa säädettyjen seuraamusten määrääminen.

Seuraamukset

Asia 21/07/JH

Hankintalain 9 §:n 1 momentin mukaan, mikäli hankinnassa on menetelty hankintasäännösten vastaisesti markkinaoikeus voi hakemuksesta:

1) poistaa hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan;

2) kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä;

3) velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä; taikka

4) määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksua sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintalain 9 §:n 2 momentin mukaan hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi, jos pykälän 1 momentin 1 - 3 kohdassa määritellyt toimenpiteet saattaisivat aiheuttaa 10 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla haittaa tai jos hakemus on pantu vireille vasta hankintasopimuksen tekemisen jälkeen. Lain 10 §:n 3 momentin mukaan päättäessään edellä tarkoitetusta toimenpiteestä markkinaoikeuden tulee kiinnittää huomiota siihen, ettei toimenpiteestä aiheudu vastapuolelle tai muiden oikeuksille tai yleisen edun kannalta suurempaa haittaa kuin mitä toimenpiteen edut olisivat.

Kuten edellä on todettu, hankintamenettely on ollut virheellistä asiassa 21/07/JH siinä suhteessa, että hankintayksikön tarjouspyyntö ja kilpailumahdollisuuksien hyödyntäminen eivät ole olleet hankintalain edellyttämän mukaisia, ja asiassa 320/07/JH sillä perusteella, että hankintayksikkö on tehnyt hankintalain säännösten vastaisesti suorahankinnan. Hankintayksikön virheelliseen menettelyyn nähden markkinaoikeus katsoo, ettei hankintamenettelyn virheellisyyttä mainituilta osin ole käsillä olevissa asioissa mahdollista korjata muulla tavalla kuin järjestämällä hankinnoista kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Tarjouspyynnön mukaan hankinnan varsinainen sopimuskausi on 1.3.2007-28.2.2009, minkä lisäksi tarjouspyynnössä on varattu mahdollisuus sopimuskauden jatkamiseen 2+1 vuoden optiolla.

Hankintayksikön ja Medone Oy:n 12.10.2007 tekemän lisäliitesopimuksen mukaan lisäliitteen voimassaolo on sidottu 19.2.2007 tehtyyn hankintasopimukseen.

Kun kysymyksessä olevissa hankinnoissa mahdollinen hankinnan optiokausi ei ole vielä alkanut, asiassa on ainakin tältä osin mahdollista virheellisen hankintamenettelyn ensisijaisiksi seuraamuksiksi tarkoitettujen hankintalain 9 §:n 1 momentin 1 - 3 kohdissa säädettyjen seuraamusten määrääminen.

Molemmat hankintasopimukset on tehty purkavin ehdoin siten, että ne ovat voimassa siihen asti, kunnes markkinaoikeus on antanut ratkaisun asioissa. Hankintapäätökset voitaisiin näin ollen lähtökohtaisesti kumota ja niiden täytäntöönpano kieltää myös varsinaisen hankintakauden osalta. Hakemuksen kohteena olevan hankinnan varsinaisesta hankintakaudesta on kuitenkin kulunut jo yli kolme neljäsosaa. Edellä lausuttuun nähden markkinaoikeus katsoo, että hankintalain 9 §:n 2 momentti ja 10 §:n 3 momentti huomioon ottaen ainoana seuraamuksena hankintayksikön edellä todetusta virheellisestä menettelystä voi varsinaisen hankintakauden osalta tulla kysymykseen vain hyvitysmaksun määrääminen.

Kuten edellä on todettu, hankintalain 9 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Kysymyksessä olevassa asiassa 21/07/JH virheetön hankintamenettely olisi merkinnyt sitä, että hankintayksikkö olisi hyödyntänyt riittävällä tavalla olemassa olevat kilpailumahdollisuudet ja laatinut selkeän ja yksiselitteisen tarjouspyynnön.

Asia 320/07/JH

Hankintalain 76 §:n 2 momentti ja edellä asian 21/07/JH osalta esitetty huomioon ottaen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä varsinaisen hankintakauden osalta voi myös asiassa 320/07/JH tulla kyseeseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 76 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksua sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Säännöksen esitöiden (HE 50/2006 vp) mukaan hyvitysmaksun edellytyksenä on, että hakija pystyy osoittamaan, että tämä olisi jokseenkin varmasti voittanut tarjouskilpailun.

Hankintamenettely on ollut edellä todetuin tavoin virheellistä hankintailmoituksen julkaisemisen laiminlyönnin vuoksi. Koska hankintamenettelystä ei ollut julkaistu hankintailmoitusta, markkinaoikeus katsoo, että on käytännössä mahdotonta arvioida kuinka monta ja minkälaista tarjousta hankintayksikkö olisi virheettömässä menettelyssä saanut.

Johtopäätös seuraamusharkinnasta

Edellä lausutun perusteella kummassakin käsiteltävänä olevassa asiassa hyvitysmaksun määräämisen edellytysten arvioimiseen liittyy siinä määrin epävarmuustekijöitä, ettei asiassa voida riittävällä varmuudella todeta, että hakijalla olisi ollut hankintalain (1505/1992) 9 §:n 1 momentin 4 kohdassa tai hankintalain (348/2007) 76 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailua virheettömässä menettelyssä. Hakijan hyvitysmaksuvaatimus on siten molempien asioiden osalta hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Asian käsittely markkinaoikeudessa on johtunut hallintolainkäyttölain 74 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla hankintayksikön virheestä, joten olisi kohtuutonta, että hakija joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuullisiksi harkitsemilla määrällä.

Medone Oy:tä ei ole hakijan vaatimin tavoin aihetta velvoittaa korvaamaan yhteisvastuullisesti hankintayksikön kanssa hakijan oikeudenkäyntikuluja asiassa 21/07/JH.

Asioiden lopputulos huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että Medone Oy saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus kumoaa Orimattilan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän hallituksen päätöksen 13.12.2006 § 138 ja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hallituksen päätöksen 21.8.2007 § 121 sekä kieltää Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymää nyt asetetun 200.000 euron sakon uhalla tekemästä hankintasopimusta sanottujen päätösten perusteella tai muutoinkaan panemasta hankintapäätöksiä täytäntöön siltä osin kuin päätöksissä on varattu mahdollisuus jatkaa hankintasopimusta enintään kolmen vuoden optiokaudella.

Mikäli Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä aikoo edelleen hankkia avoterveydenhuollon vastaanottopalvelut julkisena hankintana, sen on järjestettävä hankinnasta uusi tarjouskilpailu, jossa otetaan huomioon edellä tässä päätöksessä mainitut seikat.

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä velvoitetaan korvaamaan Mediverkko Oy:n oikeudenkäyntikulut asiassa 21/07/JH 5.000 eurolla ja asiassa 320/07/JH 6.000 eurolla eli yhteensä 11.000 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

Muilta osin asiassa esitetyt vaatimukset hylätään.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola, Gisela Juutilainen ja Jaakko Ritvala.