Market Court orders public authority to pay compensation for flawed tender process and legal costs.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on pyytänyt 27.4.2006 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Oulun yliopistollisen sairaalan kirurgian avohoitotalon rakennuttamistehtävistä. Hankinnasta on julkaistu ilmoitus Julkiset hankinnat - lehdessä 2.3.2006/9. Hankintayksikkö on saanut neljä tarjousta.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja on 3.8.2006 tekemällään päätöksellä valinnut rakennuttajakonsultiksi PSK-Rakennuttajat Oy:n rajaten tehtävän ainoastaan suunnitteluvaiheeseen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintapäätöksen mukaan ollut rakennuttamistehtävien osalta 278.400 euroa ja suunnitteluvaiheen osalta 67.000 euroa.

Hankintayksikkö on 31.8.2006 ilmoittanut markkinaoikeudelle, ettei se pane hankintapäätöstä täytäntöön sinä aikana kun asia on markkinaoikeudessa käsiteltävänä. Hankintayksikkö on esittänyt, että hankkeen kiireellisyydestä ja tuotannollisista syistä johtuen hanketta on vietävä kuitenkin teknisen suunnittelun osalta eteenpäin siten, että hankintayksikkö johtaa hanketta suunnittelun osalta omajohtoisesti.

Hankintayksikkö on 4.4.2008 markkinaoikeuteen saapuneessa kirjelmässään ilmoittanut, että se on päättänyt keskeyttää rakennuttajakonsultin valintaa koskevan hankintamenettelyn.

HAKEMUS

ISS Proko Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hankintapäätöksen 3.8.2006 sekä velvoittaa hankintayksikön tekemään perustellun ja syrjimättömän tarjousvertailun pohjalta uuden hankintapäätöksen. Toissijaisesti hakija on vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan maksamaan hakijalle hyvitysmaksuna 50.000 euroa. Lisäksi hakija on vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan hakijan arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 12.555 eurolla ja asianosaiskulut 3.080 eurolla eli yhteensä 15.635 eurolla korkoineen.

Hakija on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Hankintayksikkö ei ole hankintapäätöksessä, tarjousvertailussa eikä teknisen johtajan allekirjoittamassa 14.7.2006 päivätyssä asiakirjassa millään tavalla perustellut tarjouksille antamiaan pisteitä. Hankintayksikkö on antanut tarjousvertailussa laatu/hintapisteitä voittaneelle tarjoajalle yhteensä 7,80 (5,99 / 1,81) ja hakijalle yhteensä 7,30 (4,99 / 2,32) pistettä. Hakijan tarjous on hinnaltaan lähes 19 prosenttia valittua tarjousta edullisempi. Hankintayksikön tekemästä tarjousvertailusta ei ilmene laatupisteiden osalta sellaisia seikkoja, joiden perusteella voittanut tarjoaja olisi voinut saada tasapuolisesti ja syrjimättä suoritetussa tarjousvertailussa hakijaa korkeampia laatupisteitä.

Hakija on Suomen johtava rakennuttamisen ja kiinteistöjohtamisen konsulttiyritys. Hakija on vastannut vuodesta 1998 alkaen suuresta osasta Oulun talousalueen merkittävimpien rakennushankkeiden rakennuttamis- ja valvontatehtävistä. Hakijan Oulun toimisto on alueellaan selkeä markkinajohtaja henkilömäärän, talonrakennusalan rakennuttamistoimeksiantojen ja liikevaihdon perusteella. Hakijan henkilöstö koostuu kokeneista asiantuntijoista ja yrityksen johtamismenetelmät ja laatujärjestelmät edustavat alan huippua. Hakijan yritys- ja henkilöreferensseihin kuuluu useita merkittäviä sairaala-, laboratorio- ja erikoistilahankkeita, jotka kaikki on yksilöity hakijan tarjouksessa.

VASTINE

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa hakijan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 17.747,17 eurolla korkoineen.

Hankintayksikkö on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Tarjousten arvioinnissa on noudatettu hankintapäätöstä tehdessään tarjouspyynnössä ilmoittamiaan arviointiperusteita. Arvioinnissa on painotettu muun muassa projektiryhmän ydintiimin sairaalarakentamisen sekä muiden erikoistilojen ja vaativien julkisten rakennusten rakennuttamiskokemusta ja kokemusvuosien määrää, näiden henkilöiden asemaa ja tehtäviä hankkeissa, projektihenkilöiden ja etenkin sen avainhenkilöiden koulutusta, sitä millaisella työpanoksella kokeneet projektinvetäjä ja avainhenkilöt osallistuvat hankkeeseen, avainhenkilöiden kokonaistyömäärää hankkeessa ja sitä, miten se vastaa tilaajan omia ennakkoarvioita hankkeessa sekä kokonaistuntimäärän riittävyyttä hankkeen vaativuus huomioiden.

Projektiohjelman mukaan tilaajalla on oikeus hylätä työmäärään ja työn vaativuuteen nähden selvästi liian alhaiset tarjoukset. Tarjous jätetään hyväksymättä, mikäli tarjoushinta tai tarjouksessa ilmoitettu työtuntimäärä alittaa seuraavaksi pienimmän tarjoushinnan tai kokonaistuntimäärän enemmän kuin 25 prosentilla. Hakijan tarjous ja esitetty tuntimäärä ovat noin 19 prosenttia alhaisemmat kuin seuraavaksi tulevan tarjouksen ja näin ollen lähellä hylkäysrajaa. Hakijan tarjous on alihintainen ja alimitoitettu.

Laatukriteerissä 1.1 (Projektipäällikkö, projektin vastuullinen vetäjä) pistemäärien ero, hakijalle seitsemän ja valitulle tarjoajalle yhdeksän, on täysin perusteltu. Erot kokemusvuosissa ovat erittäin merkitykselliset arvioitaessa projektin vastuullisen vetäjän kokonaispisteitä. Laatukriteerissä 3.1 (Työohjelma ja työmääräarvio) hakijan alhaisemmat pisteet selittyvät sillä, että hakijan projektipäällikkö eli projektin vastuullinen vetäjä ei kykene viemään hanketta läpi liian alhaisen tuntimäärän vuoksi. Laatukriteerissä 3.2 (Paikallistuntemus, yhteistoiminta) voittaneen tarjoajan paikallistuntemus ja yhteistoiminta on hakijaa merkittävästi vahvempaa, minkä hankintayksikön arviointiryhmän pitkän alan kokemuksen tuoma arviointikyky on riittänyt tunnistamaan.

LAUSUNTO

PSK Rakennuttajat Oy on antanut asiassa lausunnon ja lisälausunnon.

VASTASELITYS

Hakija on lausunut vastaselityksessään muun ohella seuraavaa.

Hankintayksikkö ei ole perustellut sanallisesti tarjousvertailussaan antamiaan pisteitä ja eri tarjousten välisiä piste-eroja. Hankintayksikkö on perustanut tarjousvertailun ja tarjouskilpailun ratkaisun julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisiin tekijöihin.

Hankintayksikkö on kritisoinut hakijan projektipäällikön työmäärää ja pitänyt valitun tarjoajan projektipäällikön suurempaa työmäärää parempana seikkana. Voittaneella tarjoajalla on pieni organisaatio, jossa projektipäällikön on ilmeisesti hoidettava sellaisiakin tehtäviä, jotka voisi tehdä suuressa organisaatiossa joku muu henkilö. Tarjouspyynnössä ei ole ohjeistettu rakennuttajakonsulttia organisaationsa kokoamiseen liittyvissä asioissa.

Voittaneelle tarjoajalle ei olisi tullut tarjouksensa perusteella antaa yrityksen referensseistä lainkaan pisteitä. Teknisistä valmiuksista ja laadunvarmistuksesta on ollut hyväksyttävää antaa pisteitä voittaneelle tarjoajalle vain siltä osin, kun se on tarjouksessaan ilmoittanut tietoja.

LISÄKIRJELMÄT

Hankintayksikkö on toimittanut markkinaoikeudelle neljä lisäkirjelmää. Hankintayksikkö on esittänyt lisäkirjelmissään muun ohella, että se on 3.4.2008 päättänyt keskeyttää hakemuksen kohteena olevan rakennuttajakonsultin valintaa koskevan hankintamenettelyn palvelun käytyä tarpeettomaksi. Hankintayksikkö on hoitanut hakemuksen kohteena olevan hankintapäätöksen tarkoittamat tehtävät pääosin omana työnään.

Hankintayksikkö on lisäksi tehnyt voittaneen tarjoajan kanssa markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi välttämättömiä väliaikaisjärjestelyjä koskevan sopimuksen, joka on koskenut projektisihteerin tehtävien ja muiden asiantuntija- ja hankevalmistelutehtävien hoitamista projektinjohdon alaisuudessa. Tuntiveloitukseen perustuva sopimus on koskenut vain kysymyksessä olevan henkilön työpanosta ja on tältäkin osin käsittänyt vain pienen osan hankintapäätöksessä tarkoitetuista tehtävistä. Hankintayksikkö on maksanut noin 41.000 euroa näiden tehtävien suorittamisesta.

Kirurgian avohoitotaloa koskevan hankkeen suunnittelu on aloitettu jo keväällä 2003 eikä sitä ole ollut mahdollista keskeyttää markkinaoikeuskäsittelyn ajaksi, sillä hoitoon pääsyn odotusajat ovat Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alueella jatkuvasti liian pitkät lakimääräisen hoitotakuun turvaamiseksi.

Koko rakennushanke, jonka suunnitteluvaiheen rakennuttajakonsultin valinnasta hankintamenettelyssä on kysymys, on muuttunut olennaisella tavalla sekä sisällöltään että kustannusarvioltaan. Tämän vuoksi hankintayksikkö on päättänyt, ettei hanketta voida enää toteuttaa tarjouspyyntöasiakirjoissa esitetyllä tavalla. Kun hankintamenettelyn jatkamiselle ei ole enää ollut edellytyksiä, hankintamenettely on keskeytetty. Hakija on ollut tietoinen siitä, että suunnitteluprosessi ja hankkeen eteenpäin vieminen jatkuvat markkinaoikeusprosessin aikana omajohtoisesti. Hankintamenettelyn keskeytyspäätös ei ole hakijaa eikä muitakaan tarjoajia syrjivä, sillä keskeyttämiselle on objektiiviset perusteet.

Koska hankintamenettely on keskeytetty, ei suoritetun tarjousvertailun yksityiskohdilla ole enää merkitystä. Hankintapäätöksessä on kuitenkin ilmoitettu hakijan ja tarjouskilpailun voittaneen pistemäärät ja hankintapäätökseen on lisätty tarjouspyynnön vertailuperusteita koskeva taulukko. Sairaanhoitopiirillä on lisäksi ollut pisteytystä suorittaessaan aputaulukot tarjouspyyntöasiakirjoissa ilmoitettuja arviointiperusteita varten. Vaikka hankintapäätöksessä ei olekaan sanallisesti perusteltu annettuja pisteitä ja eri tarjousten välisiä piste-eroja, kyseinen seikka ei ole vaikuttanut tarjouskilpailun lopputulokseen.

Hakija on toimittanut markkinaoikeudelle kaksi lisäkirjelmää. Hakija on lisäkirjelmissään esittänyt muun ohella, että hankintayksikkö ei ole antanut väittämäänsä hankintamenettelyn keskeyttämistä koskevaa päätöstä tiedoksi hakijalle ja hankintayksikön menettely on tästäkin syystä hankintalain vastaista. Hankintayksikkö on ilmoittanut keskeyttäneensä hankintamenettelyn sen jälkeen, kun asiaa on käsitelty markkinaoikeudessa vuosi ja kahdeksan kuukautta ja kun asiassa on annettu jo lukuisia muita lausuntoja. Hankintayksikön toteuttamalla menettelyllä olisi aina mahdollista pyrkiä välttämään hankintalain mukaisia seuraamuksia ja estää kokonaan oikeussuojan saaminen julkisissa hankinnoissa.

Hankintayksikkö on tosiasiassa suorittanut hankinnan loppuun, ja asiassa tulee määrätä hyvitysmaksu.

TIEDON ANTAMISTA ASIAKIRJASTA KOSKEVA RATKAISU

Markkinaoikeus on 31.1.2008 antamassaan tiedon antamista asiakirjasta koskevassa päätöksessään muun ohella katsonut, että hakijan kilpailijansa tarjouksesta vaatimien tietojen on sen hankintamenettelystä esittämät väitteet huomioon ottaen ja tarjouksen valinnan perustuessa kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiin katsottava yksikköhintatietoja lukuun ottamatta voineen tai voivan vaikuttaa asian käsittelyyn oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, ja että myös voittaneella tarjoajalla on katsottava olevan hakemuksen ja siinä tarjousvertailun virheellisyydestä esitetyt väitteet kiistettyään vastaava intressi saada tieto hakijan tarjouksesta. Yhtiöillä on siten lähtökohtaisesti ollut oikeus saada tieto toistensa tarjouksista.

Markkinaoikeus on päätöksessään hyväksynyt voittaneen tarjoajan väitteen siitä, että sen tarjouslomakkeissa ja niihin liittyvässä rakennuttamistehtävien tuntimäärälaskelmaa koskevassa tarjouksen liitteessä mainittuja hintaerittelyjä yksikköhintatietoineen sekä tietoja kokonaistuntimäärän jakautumisesta työvaiheittain on pidettävä yhtiön liike- tai ammattisalaisuuksien piiriin kuuluvina tietoina. Kysymyksessä olevien tietojen ei ole katsottu vaikuttaneen eikä vaikuttavan hakijan asian käsittelyyn ja ratkaisuun, koska hintaa on tarjousvertailussa arvioitu nimenomaan tarjousten kokonaishinnan perusteella. Markkinaoikeus on siten hylännyt hakijan vaatimuksen saada tieto mainituista tarjouksen sisältämistä osista.

Markkinaoikeus on myös katsonut, että tietyt voittaneen tarjouksen kohdat sisältävät tietoa toisen yhtiön toteuttamien projektien hinnoittelusta ja yhtiön toisen yhtiön kanssa tekemästä teknisestä yhteistyöstä ja että näissä kohdissa esitettyjä tietoja on pidettävä liikesalaisuuksina. Markkinaoikeus on katsonut, että kyseiset kohdat voittaneen tarjoajan tarjouksesta on välttämätöntä pitää asianosaiseltakin salassa eikä tiedon antamatta jättäminen myöskään vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista. Mainitut kohdat voittaneesta tarjouksesta on siten tullut jättää antamatta hakijalle. Voittaneen tarjoajan tarjous on siten mainittuja kohtia lukuun ottamatta annettu hakijalle.

Markkinaoikeus on vielä kyseisessä päätöksessään yhdenvertaisuusperiaate huomioon ottaen katsonut, että hakijan tarjous on annettava pääosin voittaneelle tarjoajalle.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Sovellettavat säännökset

Hankintamenettely on aloitettu ennen 1.6.2007. Asiaan sovelletaan siten julkisista hankinnoista annetun lain 1505/1992 (jäljempänä hankintalaki) säännöksiä sellaisina kuin ne olivat julkisista hankinnoista annetun lain 348/2007 tullessa voimaan.

Kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun asetuksen (jäljempänä hankinta-asetus) 1 §:n 1 momentin mukaan ennakoidulta arvonlisäverottomalta arvoltaan kynnysarvon ylittävään hankintaan sovelletaan hankintalain lisäksi kyseisen asetuksen säännöksiä. Saadun selvityksen mukaan kysymyksessä olevan palveluhankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ylittänyt palveluhankinnoille vuodelle 2006 säädetyn kynnysarvon 211.129 euroa. Hankintaan sovelletaan näin ollen hankintalain lisäksi hankinta-asetuksen säännöksiä.

Asiakirjojen esittämistä koskeva vaatimus

Hakija on 29.2.2008 vastaselityksessään vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan nimeämään kaikki henkilöt, jotka ovat toteuttaneet hakemuksen kohteena olevat palvelut hankkeessa. Hakija on lisäksi 25.4.2008 ja 6.6.2008 markkinaoikeudelle toimittamissaan kirjelmissä vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan luovuttamaan voittaneen tarjoajan kanssa tekemänsä rakennuttamistehtäviä koskeva sopimus sekä kirjallinen selvitys siitä, kuinka paljon ja mihin hintaan hankintayksikkö on hankkinut rakennuttamistehtäviä voittaneelta tarjoajalta. Hakija on lisäksi vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan luovuttamaan sille jäljennökset hankintayksikön voittaneelle tarjoajalle maksamista laskuista.

Hallintolainkäyttölain 42 §:n mukaan asiakirjan ja esineen esittämisestä valitusviranomaiselle on soveltuvin osin voimassa, mitä muun ohessa oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 11 b - 14 §:ssä säädetään kirjallisesta todisteesta. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 12 §:n 1 momentin mukaan se, jolla on asiakirja hallussaan, olkoon velvollinen, kun voidaan olettaa asiakirjalla olevan merkitystä todisteena asiassa, tuomaan sen oikeuteen.

Hankintayksikkö on ilmoittanut, että se on maksanut voittaneen tarjoajan palveluksessa olevalle henkilölle projektisihteerin tehtävien ja muiden asiantuntija- ja hankevalmistelutehtävien hoitamisesta noin 41.000 euroa. Hankintayksikkö on lisäksi nimennyt rakennuttamistehtäviä sairaanhoitopiirissä omana työnä tehneet henkilöt, ja toimittanut markkinaoikeuteen jäljennöksen voittaneelta tarjoajalta tehdystä kysymyksessä olevia tehtäviä koskevasta tilauksesta. Kysymyksessä olevat asiakirjat on toimitettu myös hakijalle tiedoksi.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintamenettelyn kulku ja asiaan liittyvät tosiseikat ovat tulleet riittävästi selvitetyiksi markkinaoikeudelle jo toimitetun aineiston perusteella eikä hakijan esitettäviksi vaatimien muiden asiakirjojen toimittaminen markkinaoikeudelle ole asian ratkaisemisen kannalta tarpeellista. Asiassa ei ole myöskään ilmennyt, että hankintayksiköllä olisi hallussaan muita asian ratkaisemisen kannalta merkityksellisiä asiakirjoja.

Näin ollen markkinaoikeus hylkää hakijan asiakirjojen esittämistä koskevan vaatimuksen asiassa vielä esittämättä jääneiden asiakirjojen osalta.

Hankintamenettely

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon hankintalain 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Hankinnan keskeyttäminen

Hankintayksikkö on ilmoittanut keskeyttäneensä hankinnan ja hoitavansa rakennuttamistehtävät pääosin omana työnään.

Hankintalaissa ei ole nimenomaisia säännöksiä aloitetun hankintamenettelyn keskeyttämisestä hankintaa tekemättä.

Myöskään yhteisön oikeuden julkisia palveluhankintoja koskevissa säännöissä ei ole muuta mainintaa kilpailutetun hankinnan tekemättä jättämisestä kuin julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 92/50/ETY 12 artiklan 2 kohta, jossa säädetään, että päätettyään olla tekemättä tarjouskilpailun kohteena ollutta sopimusta tai päätettyään aloittaa menettelyn uudelleen hankintaviranomaisen on ilmoitettava ehdokkaille ja tarjoajille päätöksensä perusteet. Myös mainitun direktiivin kumonneen julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY 41 artiklan 1 kohdassa on vastaava säännös.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä on katsottu, ettei tämä kuitenkaan tarkoita, että kyseisen hankintaviranomaisen olisi saatettava sopimusten tekomenettely päätökseen tai että hankinnan keskeyttäminen edellyttäisi vakavien tai poikkeuksellisten seikkojen olemassaoloa. Hankintaviranomaisen on kuitenkin keskeytyspäätöksen tehdessään noudatettava julkisia hankintoja koskevia yhteisön oikeuden perussääntöjä, kuten muun ohella kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kiellon ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteita.

Edellä mainitut yhteisön oikeuden julkisia palveluhankintoja koskevat säännökset sekä yhteisön ja kansallinen oikeuskäytäntö huomioon ottaen hankinnan keskeyttämistä siten, että hankintayksikkö suorittaa hankinnan omana työnään, on sinänsä pidettävä hyväksyttävänä perusteena hankinnan keskeyttämiselle hankintaa tekemättä.

Hakija on esittänyt, että hankintayksikkö on hankkinut voittaneelta tarjoajalta merkittävän osan hankintaan kuuluvasta palvelusta, ja että hankintamenettely on tosiasiassa suoritettu loppuun. Hakija on vielä esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se ei ole antanut hakijalle tietoa väittämästään hankintamenettelyn keskeytyspäätöksestä perusteluineen.

Hankintayksikkö on esittänyt kirjelmissään markkinaoikeudelle, että hankintaan kuuluvia tehtäviä on ollut välttämätöntä suorittaa myös asian markkinaoikeuskäsittelyn aikana. Projektin saattaminen eteenpäin on johtunut pakottavista lainsäädännössä esitetyistä syistä sekä sakon uhasta, mikäli sairaanhoitopiiri ei pystyisi täyttämään sille lainsäädännössä asetettuja hoitotakuun velvoitteita.

Hankintayksikön 3.8.2006 tekemässä hankintapäätöksessä on todettu, että "Rakennuttajakonsultiksi valitaan PSK-Rakennuttajat Oy, DI X. Yrityksen kanssa on käyty neuvottelu, jonka tuloksena tehtävä rajataan nyt ainoastaan suunnitteluvaiheeseen. Rakennuttajatyön kokonaishinta on 278.400 € (alv 0 %), josta suunnitteluvaiheen osuus on 67.000 € (alv 0 %)."

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän Tekniikan palvelut -osaston Kirurgian avohoitotalon suunnittelukokouksen pöytäkirjassa 14.9.2006 on todettu, että rakennuttajakonsultin valintapäätöksestä on tehty valitus markkinaoikeuteen, ja että valintapäätöstä ei voida panna täytäntöön eikä konsulttisopimusta toistaiseksi tehdä. Pöytäkirjan mukaan "hanketta pyritään kuitenkin viemään eteenpäin Tekniikan palveluiden omin voimin." Pöytäkirjassa on todettu: "Aikataulussa pysymisen varmistamiseksi X toimii hankkeessa toistaiseksi Tekniikan palveluiden lisäresurssina projektisihteerinä ja teknisenä asiantuntijana."

Esitetyn selvityksen perusteella voittanut tarjoaja on tehnyt hankintayksikön teknisen johtajan kanssa käymäänsä neuvotteluun viitaten 22.9.2006 tarjouksen Kirurgian avohoitotalon suunnitteluvaiheen teknisen sihteerin tehtävien ja muiden tilaajan määräämien hankkeen suunnitteluvaiheen tehtävien hoitamisesta tuntiveloituksella. Tarjouksen mukaan tehtävien hoidosta vastaa dipl.ins. X. Hankintayksikkö on 2.10.2006 tilannut voittaneelta tarjoajalta edellä mainitun tarjouksen sisältämät palvelut tuntiveloituksella siihen saakka kunnes rakennuttajakonsulttivalinnasta markkinaoikeudelle tehty valitus on ratkaistu.

Hankintayksikkö on 4.4.2008 markkinaoikeuteen saapuneessa kirjelmässään ilmoittanut, että se on edellisenä päivänä eli 3.4.2008 keskeyttänyt hankinnan. Hankintayksikkö ei ollut toimittanut päätöstä hankinnan keskeyttämisestä eikä antanut erikseen hakijalle tietoa hankinnan keskeyttämisestä.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on tilaamalla voittaneelta tarjoajalta, tämän kysymyksessä olevaa hankintaa koskevassa tarjouksessaan projektin vetäjäksi ilmoittaman henkilön suorittamana, alkuperäiseen hankintaan kuuluvia suunnittelutehtäviä tosiasiallisesti teettänyt suurimman osan hankintapäätöksen 3.8.2006 käsittämästä 67.000 euron suuruisesta palveluhankinnasta voittaneella tarjoajalla. Hankintaa ei ole näin ollen hankintayksikön väittämin tavoin keskeytetty 3.4.2008, vaan hankintamenettelyä on jatkettu 2.10.2006 tehdyllä sopimuksella pian hankintapäätöksen ja hakijan markkinaoikeudelle tekemän hakemuksen jälkeen. Markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä oleva hankinta on lokakuusta 2006 lukien tullut kerrotuin tavoin tosiasiallisesti kokonaan suoritetuksi kevääseen 2008 mennessä siinä laajuudessa kuin alun perin tehdyssä hankintapäätöksessä on tarkoitettu.

Hankintayksikkö on 31.8.2006 ilmoittanut markkinaoikeudelle, että se ei tee hankintasopimusta rakennuttamisesta markkinaoikeuskäsittelyn aikana, mutta hanketta on vietävä teknisen suunnittelun osalta eteenpäin siten, että hankintayksikkö johtaa hanketta suunnittelun osalta omajohtoisesti. Markkinaoikeus toteaa, että vaikka hankintayksiköllä olisi perusteltu syy suorittaa hankintaan liittyviä tehtäviä välttämättömin väliaikaisjärjestelyin, hankintayksikön tulee kaikissa hankintapäätöksen jälkeisissäkin toimenpiteissään kohdella tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi.

Edellä kuvattu hankintayksikön markkinaoikeuskäsittelyn alussa sopimukseen voittaneen tarjoajan kanssa johtanut menettely on kokonaisuutena arvioiden katsottava olleen hankintalain 6 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla hakijaa syrjivää.

Asiassa on edellä mainitun hankintamenettelyn virheellisyyden perusteella lausuttava seuraavaksi muista hakijan esittämistä hankintamenettelyn virheellisyyksistä.

Tarjousten vertailu

Hankintalain 7 §:n 1 momentin ja hankinta-asetuksen 41 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista tulee hyväksyä kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus edellyttää, että hankintayksikkö soveltaa etukäteen ilmoittamiaan arviointiperusteita kaikkiin tarjouksiin tasapuolisesti ja syrjimättä. Hankintapäätöksen tulee perustua kaikkiin ennalta ilmoitettuihin arviointiperusteisiin ja hankintapäätöksessä tulee perustella se, miten arviointiperusteita on sovellettu.

Hankintalain 7 a §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden tai tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Säännöksen esitöissä (HE 237/2004 vp) on mainittu, että päätöksen tulisi sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta sekä siihen vaikuttaneista keskeisistä seikoista, joita ovat muun muassa tarjouksen valintaperusteet ja niiden soveltamistapa.

Hakija on esittänyt, että hankintamenettely on ollut virheellistä tarjousten vertailun ja hankintapäätöksen perustelemisen osalta.

Tarjouspyynnön projektiohjelman mukaan tarjousten arvioinnissa laatutekijöiden painoarvo on 70 prosenttia ja tarjoushinnan painoarvo 30 prosenttia. Vertailussa korkeimman yhteispistemäärän saanut tarjous katsotaan kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi.

Tarjouspyynnön liitteessä on asetettu laadun arviointiperusteiksi laatukriteerinä 1 "RAKENNUTTAJAKONSULTIN PROJEKTIRYHMÄ", laatukriteerinä 2 "YRITYS" ja laatukriteerinä 3 "SISÄLTÖ". Ensin mainitussa on perusteina "projektipäällikkö, projektin vastuullinen vetäjä", "projekti-insinööri" ja "projektiryhmän talotekniikka-asiantuntijat (LVIA-asiantuntija, sähköasiantuntija)". Kohdan 2 "YRITYS" on jaoteltu perusteiksi "yrityksen sairaala- ja vastaavien erikoisrakennusten rakennuttamisosaaminen (referenssit)" ja "yrityksen tekniset valmiudet, laadunvarmistus". Kohdan 3 "SISÄLTÖ" on jaoteltu perusteiksi "työohjelma, työmääräarvio" ja "paikallistuntemus, yhteistoiminta".

Hankintapäätökseen 3.8.2006 on liitetty vertailutaulukko, jossa suoritettua tarjousten vertailua ja pisteytystä on perusteltu ainoastaan hankintapäätökseen sisällytetyllä seuraavalla toteamuksella: "Tarjoukset on käyty läpi tarjouspyynnössä mainittujen arvosteluperiaatteiden mukaisesti sekä suoritettu tarjousten arviointi valtakunnassa yleisesti käytetyllä pisteytysmenettelyllä. Sen laatupainotus oli 70 % ja hintapainotus 30 %." Hankintayksikkö ei ole hankintapäätösasiakirjoissa perustellut palvelun laatua koskevien kriteerien osalta suoritettua tarjousten vertailua käytännössä lainkaan, vaan ainoastaan pisteyttänyt tarjoukset kyseisiin laatukriteereihin liittyneiden perusteiden osalta.

Vertailutaulukon mukaan hakija on saanut perusteesta 1.1 "projektipäällikkö, projektin vastuullinen vetäjä" 7 pistettä ja voittanut tarjoaja 9 pistettä. Taulukon perusteesta 2.1 "sairaala- ja vastaavien erikoisrakennusten rakennuttamisosaaminen (referenssit)" hakija on saanut 6 pistettä ja voittanut tarjoaja 9 pistettä. Perusteesta 3.1 "työohjelma, työmääräarvio" hakija on saanut 7,6 pistettä ja voittanut tarjoaja 8,6 pistettä. Perusteesta 3.2 "paikallistuntemus, yhteistoiminta" hakija on saanut 7 pistettä ja voittanut tarjoaja 9 pistettä. Muiden laatuvertailun arviointiperusteiden osalta hakija on saanut saman verran pisteitä kuin voittanut tarjoaja.

Markkinaoikeus katsoo edellä esitetyn perusteella, että hankintayksikkö on suorittaessaan edellä mainittujen perusteiden pisteytystä antanut hakijalle voittanutta tarjoajaa vähemmän pisteitä osittain samalla perusteella kahdessa eri laatuarvioinnin kohdassa. Hakijan ja voittaneen tarjoajan tarjouksissa ei markkinaoikeuden näkemyksen mukaan perusteen 1.1 "projektipäällikkö, projektin vastuullinen vetäjä" eikä myöskään kokonaisuutena laatukriteerin 1 eli rakennuttajakonsultin projektiryhmän osalta vaikuttaisi olevan hankintayksikön väittämin tavoin olennaisia pisteytykseen vaikuttavia eroja. Sitä vastoin markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa rajoissa päätyä pitämään voittaneen tarjoajan tarjousta hakijaa parempana alakohdan "työohjelma, työmääräarvio" osalta.

Hakijan tarjoukselle on kohdasta 2.1 "sairaala- ja vastaavien erikoisrakennusten rakennuttamisosaaminen (referenssit)" annettu kolme pistettä vähemmän kuin voittaneelle tarjoajalle. Hakija on esittänyt, että kun voittanut tarjoaja on tarjouksessaan ilmoittanut yrityksensä perustamisajankohdaksi helmikuun 2006, ei voittaneelle tarjoajalle olisi tullut antaa yrityksen referensseistä lainkaan pisteitä. Hankintayksikkö on ilmoittanut suorittaneensa tarjousvertailun yritystä koskevan kohdan ottamalla huomioon kokonaisuuden eli myös ne henkilöt, jotka on nimetty hankkeeseen.

Tarjousasiakirjojen perusteella hakijalla yrityksenä olevaa kokemusta, osaamista ja referenssejä sairaala- ja vastaavanlaisten vaativien erikoistilahankkeiden rakennuttamisesta ei voida markkinaoikeuden näkemyksen mukaan pitää ainakaan voittaneen tarjoajan kokemusta, osaamista ja referenssejä huonompina.

Hankintapäätösasiakirjoista ei edelleen käy ilmi, miksi hakijalle on kohdasta "paikallistuntemus, yhteistoiminta" annettu kaksi pistettä vähemmän kuin voittaneelle tarjoajalle. Tarjousasiakirjojen mukaan hakijalla on kysymyksessä olevalla paikkakunnalla pitkään toiminut yksikkö, jonka resurssit ovat merkittävät. Tarjousasiakirjojen perusteella hakijan tarjousta ei voida pitää tältäkään osin voittanutta tarjousta huonompana. Hankintayksikkö ei ole myöskään vastineessaan esittänyt perusteluja vertailun pisteytykselle tältä osin. Hankintayksikön 14.7.2006 päivätyssä tarjousten vertailulomakkeeen aputaulukosta 4 ilmenee lisäksi kohdasta 3.2 "paikallistuntemus, yhteistoiminta" merkintä, että tarjousten perusteella on ollut vaikeaa löytää arviointiperusteita.

Hankintapäätösasiakirjoista ei ole ilmennyt, miten hankintayksikkö on soveltanut tarjouspyynnössä ilmoittamiaan laadun arviointiperusteita, ja miten kutakin tarjousta on arviointiperusteiden osalta arvioitu suhteessa toisiin tarjouksiin.

Edellä olevilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankintalain 9 §:ssä tarkoitetulla tavalla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti hankintamenettelyn keskeyttämisen sekä tarjousten vertailemisen ja hankintapäätöksen perustelemisen osalta. Asiassa tulee näin ollen harkittavaksi hankintalain 9 §:ssä säädettyjen seuraamusten määrääminen.

Seuraamukset

Hankinta on edellä todetuin tavoin katsottava suoritetun loppuun. Kun hankintapäätös on näin ollen pantu täytäntöön, hankintalain 9 §:n 1 momentissa säädetyistä seuraamuksista voi ainoastaan hyvitysmaksun määrääminen tulla kysymykseen.

Hankintalain 9 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintamenettely on ollut virheellistä tarjousten vertailun ja hankintapäätöksen perustelemisen osalta. Hankintayksikkö on myös menetellyt hakijaa syrjivästi ilmoittaessaan keskeyttäneensä hankinnan siinä vaiheessa, kun hankinta on tosiasiallisesti jo yhteistyössä voittaneen tarjoajan kanssa loppuun suoritettu.

Oikein suoritetussa hankintamenettelyssä hankintayksikkö olisi vertaillut tarjouksia laadun osalta siten, että vertailusta olisi ilmennyt, millä perusteilla tarjouksille on annettu pisteitä ja mihin tarjouksista ilmeneviin eroihin piste-erot ovat perustuneet. Hakijan tarjouksesta ei ole havaittavissa, että tarjouksen hinta olisi ollut voittaneen tarjouksen hintaan verrattuna hankintayksikön väittämin tavoin epärealistisen alhainen, eikä hankintayksikkö ole tältä osin pyytänyt hakijalta lisäselvitystä tarjouksen hinnan määräytymisperusteista. Hakijan tarjouksesta ei ole myöskään havaittavissa, että siinä ilmoitettu työmääräarvio olisi alimitoitettu.

Hakijan ja voittaneen tarjoajan tarjousten piste-ero on ollut melko pieni hankintayksikön suorittamassa tarjousvertailussa. Tarjousasiakirjojen perusteella hakijan tarjousta ei voida objektiivisesti arvioiden pitää edellä selostettujen laadun arviointiperusteiden 1.1, 2.1 ja 3.2 osalta voittanutta tarjousta huonompana. Näin ollen oikein suoritetussa tarjousten vertailussa hakijan ja voittaneen tarjouksen välisen piste-eron olisi tullut olla laadun arviointikriteerien osalta olennaisesti tarjousvertailussa esitettyä pienempi. Tämän vuoksi hakija olisi saanut laatukriteerien painotettuja yhteispisteitä enemmän kuin mitä sille on hankintayksikön suorittamassa vertailussa annettu. Kun hakijan tarjous on lisäksi ollut hinnaltaan selvästi halvempi kuin voittanut tarjous, hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava suorittamaan hakijalle hyvitysmaksu.

Hankintalain 9 §:n 2 momentin mukaan hyvitysmaksua määrättäessä otetaan huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu, hankinnan kokonaisarvo ja hakijalle aiheutuneet kustannukset ja vahinko. Mainitut seikat huomioon ottaen oikeaksi hyvitysmaksun määräksi on katsottava 4.000 euroa.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asian käsittely markkinaoikeudessa on johtunut hallintolainkäyttölain 74 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla hankintayksikön virheellisestä menettelystä, joten olisi kohtuutonta, että hakija joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi hankintayksikkö on velvoitettava korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus velvoittaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän maksamaan ISS Proko Oy:lle hyvitysmaksuna 4.000 euroa.

Markkinaoikeus velvoittaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän korvaamaan ISS Proko Oy:n arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut yhteensä 8.000 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

Muilta osin asiassa esitetyt vaatimukset hylätään.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola ja Jaakko Ritvala.