Market Court dismisses bid rejection appeal where tenderer failed to submit sealed bid as required.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Ruskon kunnan perusopetuslautakunta on pyytänyt 1.6.2007 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia koulukuljetuksista lukuvuosille 2007 - 2008 ja 2008 - 2009. Tarjouspyynnössä on varattu mahdollisuus jatkaa sopimusta kahdella vuodella. Tarjouskilpailusta on tarjouspyynnön mukaan ilmoitettu Turun Tienoo -lehdessä 5.6.2007 ja Ruskolainen-lehdessä 6.6.2007. Hankintayksikkö on saanut viisi tarjousta.

Ruskon kunnan perusopetuslautakunta on päätöksellään 27.6.2007 § 56 päättänyt valita kyseisten koulukuljetusten toimittajiksi TK:n ja PE:n sekä tarvittaessa ML:n ja TR:n. Ruskon kunnan perusopetuslautakunta on päätöksellään 8.8.2007 § 65 hylännyt Turun Invataksit Oy:n edellä mainitusta hankintapäätöksestä tekemän oikaisuvaatimuksen.

Hankintayksikkö on ilmoittanut, että hankinnan ennakoiduksi arvonlisäverottomaksi arvoksi on arvioitu kahdelle lukuvuodelle 120.000 euroa ja että hankinnan ennakoitu arvo optiovuosineen on 240.000 euroa.

Hankintayksikkö on ilmoittanut markkinaoikeudelle, että se pidättäytyy hankintapäätöksen mukaisten hankintasopimusten tekemisestä sinä aikana, kun asia on vireillä markkinaoikeudessa.

HAKEMUS

Turun Invataksit Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Ruskon kunnan perusopetuslautakunnan päätöksen 27.6.2007 § 56 ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti Turun Invataksit Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Ruskon kunnan suorittamaan sille hyvitysmaksuna 250.800 euroa.

Hakija on esittänyt perusteluinaan muun ohella seuraavaa.

Hankintayksikkö on virheellisesti sulkenut hakijan tarjouskilpailun ulkopuolelle sillä perusteella, että hakija ei olisi toimittanut tarjoustaan hankintayksikölle tarjouspyynnön mukaisesti.

Hakija on toimittanut määräajassa tarjouksensa sähköpostitse hankintayksikölle. Hakijan tarjouksensa toimittamisessa käyttämä lähetystapa ei ole vaarantanut tarjouskilpailun puolueettomuutta, koska sähköpostin aihekentässä on ollut maininta "kuljetustarjous" ja koska hakijan tarjous on ollut sähköpostin liitteenä eikä sitä ole tarvinnut avata ennen tarjousten jättöajan umpeutumista. Kun tarjouspyyntöasiakirjat on toimitettu hakijalle sähköpostitse, hakijalla on ollut syy olettaa, että myös tarjouksen on voinut jättää samalla tavalla. Tarjouskilpailusta poissulkemisen perusteet on määritelty tarjouskilpailun ehtojen kohdassa 6, jossa ei ole mainittu, että tarjouksen lähettäminen sähköpostitse voisi olla perusteena tarjoajan sulkemiselle pois tarjouskilpailusta. Lisäksi sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 9 §:n mukaan vireillepanossa ja asian muussa käsittelyssä vaatimuksen kirjallisesta muodosta täyttää myös viranomaiselle toimitettu sähköinen asiakirja.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että toimittajaksi valitaan kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen tehnyt tarjoaja. Tarjouspyynnössä ei ole ilmoitettu, että osatarjouksia tai useampia tarjouksia olisi voitu hyväksyä. Koulukuljetusajoihin on kuitenkin valittu kaikki muut tarjoajat.

VASTINE

Ruskon kunta on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Hankintayksikkö on esittänyt perusteluinaan muun ohella seuraavaa.

Hankintayksikkö on sulkenut hakijan tarjouksen tarjouskilpailusta, koska se on tarjoajien tasapuolisen kohtelun vaatimuksen vuoksi katsonut, ettei hakijan tarjous ole täyttänyt tarjouspyynnön vaatimuksia sen vuoksi, että se on toimitettu sähköpostitse. Tarjouskilpailun ehtojen kohdassa 5 on pyydetty toimittamaan tarjoukset suljetussa kirjekuoressa ja kuoreen on pyydetty tekemään merkintä "kuljetustarjous". Sähköposti on ollut avattavissa ennen muiden tarjousasiakirjojen avaamista. Lisäksi sähköpostin liitteenä olleet tarjousasiakirjat ovat olleet vapaasti muokattavissa.

Sillä, että koulukuljetuksia hoitamaan on valittu kaksi toimittajaa, ei ole ollut vaikutusta päätökseen hakijan poissulkemisesta tarjouskilpailusta. Toisaalta kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous on hyväksytty kokonaisuutena ja koulukuljetuksia hoitamaan on lisäksi valittu myös toinen auto. Hankintapäätös ei ole ollut ristiriidassa tarjouspyyntöasiakirjojen kanssa, koska tarjouskilpailun ehtojen kohdassa 3 on todettu, että "tarjous tulee tehdä reitistön tiettyä kilometrimäärää kohden".

LAUSUNNOT

TK, PE, ML ja TR eivät ole käyttäneet heille varattua tilaisuutta lausunnon antamiseen.

VASTASELITYS

Turun Invataksit Oy on antanut vastaselityksen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Sovellettavat säännökset

Asiassa esitetyn mukaan kysymyksessä olevaa hankintaa koskeva hankintamenettely on aloitettu 1.6.2007. Asiaan sovelletaan näin ollen 1.6.2007 voimaan tullutta julkisista hankinnoista annettua lakia 348/2007 (jäljempänä hankintalaki).

Hankintamenettely

Hankintalain 1 §:n 1 momentin mukaan muiden ohella valtion ja kuntien viranomaisten on kilpailutettava hankintansa siten kuin hankintalaissa säädetään. Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 17 §:n 1 momentissa on säädetty, että hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on käytettävä suurinta maksettavaa kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa ja että arvoa laskettaessa on otettava muun ohella huomioon myös hankintasopimukseen sisältyvät optio- ja pidennysehdot. Hankintalain 17 §:n 5 momentin mukaan ennakoidun arvon on pädettävä silloin, kun hankintayksikkö toimittaa hankintailmoituksen julkaistavaksi tai muuten aloittaa hankintamenettelyn.

Tarjouskilpailu on koskenut Ruskon peruskoulujen koulukuljetusten hoitamista lukuvuosina 2007 - 2008 ja 2008 - 2009. Ruskon kunnan perusopetuslautakunta on lisäksi varannut tarjouspyynnössä mahdollisuuden jatkaa sopimusta kahdella vuodella ilman uutta tarjouskilpailua. Kysymyksessä olevan koulukuljetushankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa on hankintalain 17 §:n 1 momentin nojalla siten tullut ottaa huomioon myös sanottu optioehto.

Ruskon kunta on ilmoittanut, että hankinnan arvonlisäverottomaksi kokonaisarvoksi kahdelle lukuvuodelle on arvioitu 120.000 euroa ja että hankinnan ennakoitu arvo optiovuosineen on 240.000 euroa. Hankinnan ennakoitu kokonaisarvo on näin ollen ylittänyt hankintalain 16 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetyn muiden kuin valtion keskushallintoviranomaisten tavarahankintoja ja palveluhankintoja koskevan EU-kynnysarvon, joka on hankintamenettelyä aloitettaessa ollut 211.000 euroa.

Koulukuljetukset kuuluvat hankintalain liitteessä A mainittuun ryhmään 2 maakuljetuspalvelut, joiden hankintaa koskevasta ilmoitusmenettelystä EU-kynnysarvon ylittyessä on säädetty hankintalain 35 §:ssä. Pykälän 1 momentin mukaan hankintayksikön on toimitettava julkaistaviksi ennakkoilmoitus ja hankintailmoitus, suunnittelukilpailua koskeva ilmoitus, käyttöoikeusurakkaa koskeva ilmoitus sekä jälki-ilmoitus siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa noudatettavasta ilmoitusmenettelystä on säädetty julkisista hankinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 3 luvussa.

Ruskon kunta ei markkinaoikeudelle toimittamansa selvityksen mukaan ole toimittanut kysymyksessä olevasta EU-kynnysarvon ylittävästä hankinnasta julkaistaviksi hankintalain 35 §:n ja edellä mainitun valtioneuvoston asetuksen 3 luvun mukaisia ilmoituksia, vaan on ilmoittanut tarjouskilpailusta pelkästään paikallisissa lehdissä. Ruskon kunta on siten menetellyt hankinnassa hankintalain 76 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti, ja asiassa tulee jo tästä syystä harkittavaksi sanotussa lainkohdassa säädettyjen seuraamusten määrääminen.

Ruskon kunta on ilmoittanut markkinaoikeudelle, että hankintasopimusta ei ole tehty. Hankintapäätös voidaan näin ollen kumota ja sen täytäntöönpano kieltää. Hankintayksikön virheellinen menettely voidaan korjata tässä tapauksessa vain siten, että kysymyksessä olevista koulukuljetuksista järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu, josta kynnysarvon ylittyessä toimitetaan julkaistaviksi hankintalaissa säädetyt ilmoitukset.

Koska hankintamenettely on ollut edellä mainitulla tavalla virheellistä ja koska hankintamenettely tulee sanotun vuoksi aloittaa alusta, asiassa ei ole tarpeen lausua muista asiassa esitetyistä väitteistä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus kumoaa Ruskon kunnan perusopetuslautakunnan hankintapäätöksen 27.6.2007 § 56 ja hakijan oikaisuvaatimuksen johdosta antaman päätöksen 8.8.2007 § 65 sekä kieltää Ruskon kuntaa tekemästä sanottujen päätösten perusteella hankintasopimuksia tai muutoinkaan panemasta kyseisiä päätöksiä täytäntöön nyt asetetun 20.000 euron sakon uhalla.

Mikäli Ruskon kunta aikoo edelleen toteuttaa kysymyksessä olevan koulukuljetuksia koskevan hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä hankinnasta uusi tarjouskilpailu, josta kynnysarvon ylittyessä toimitetaan julkaistaviksi hankintalaissa säädetyt ilmoitukset.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 83 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola, Maarit Lindroos, Jussi Karttunen (eri mieltä) ja Pasi Yli-Ikkelä.

Asiassa on äänestetty.

ERI MIELTÄ OLEVAN JÄSENEN LAUSUNTO

Markkinaoikeustuomari Karttunen:

Sovellettavat säännökset

Markkinaoikeuden päätöksessä todetun mukaisesti kysymyksessä olevan hankinnan ennakoitu arvo on ylittänyt julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 16 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun muiden kuin valtion keskushallintoviranomaisten tavarahankintoja ja palveluhankintoja koskevan EU-kynnysarvon. Edelleen markkinaoikeuden päätöksessä todetun mukaisesti käsillä olevassa hankinnassa on ollut kysymys hankintalain liitteen A mukaisiin ensisijaisiin palveluhankintoihin kuuluvasta palvelusta.

Edellä lausuttu huomioon ottaen kysymyksessä olevaan hankintaan tulevat siten sovellettaviksi hankintalain I ja IV osan säännösten lisäksi lain II osan EU-kynnysarvon ylittäviä tavarahankintoja, liitteen A mukaisia ensisijaisia palveluhankintoja, rakennusurakoita, käyttöoikeusurakoita ja suunnittelukilpailuja koskevat säännökset.

Hankintamenettely

Kysymys mahdollisen hankintailmoituksen laiminlyönnin huomioon ottamisesta käsillä olevassa tapauksessa

Kysymyksenasettelu

Hankintalain 35 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on toimitettava julkaistaviksi ennakkoilmoitus ja hankintailmoitus, suunnittelukilpailua koskeva ilmoitus, käyttöoikeusurakkaa koskeva ilmoitus sekä jälki-ilmoitus siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Käyttöoikeusurakan saajan, joka ei ole hankintayksikkö, on lisäksi toimitettava julkaistavaksi hankintailmoitus käyttöoikeusurakkaan perustuvasta rakennusurakasta.

Hankintalain 35 §:n 1 momentin mukainen hankintailmoituksen julkaisemisvelvollisuus perustuu julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2004/18/EY. Direktiivin 35 artiklan 2 kohdan mukaan hankintaviranomaisten, jotka haluavat tehdä julkisen hankintasopimuksen tai puitejärjestelyn noudattaen avointa tai rajoitettua menettelyä taikka 30 artiklassa tarkoitetuin edellytyksin neuvottelumenettelyä, josta julkaistaan hankintailmoitus, tai 29 artiklassa vahvistetuin edellytyksin kilpailullista neuvottelumenettelyä, on julkaistava hankintailmoitus.

Markkinaoikeuden päätöksessä todetun mukaisesti hankintayksikön olisi kysymyksessä olevan hankinnan osalta tullut sinänsä hankintalain 35 §:n säännöksen mukaisesti toimittaa julkaistavaksi hankintailmoitus siten kun julkisista hankinnoista annetussa valtioneuvoston asetuksessa on tarkemmin säädetty.

Mainitulta osin käsillä olevassa asiassa tulee kuitenkin ensinnä otettavaksi kantaa kysymykseen siitä, tuleeko markkinaoikeuden viran puolesta kiinnittää huomiota mahdolliseen hankinnassa tapahtuneeseen hankintalain 35 §:ssä tarkoitetun hankintailmoituksen julkaisemisen laiminlyöntiin tilanteessa, jossa hakija ei esittämänsä hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevan väitteen osalta ole hakemuksessaan perustanut kyseistä väitettään sanottuun hankintailmoituksen laiminlyöntiä koskevaan seikkaan.

Aikaisempi oikeuskäytäntö ja sen arviointi

Edellä mainittu hankintalain 35 §:n säännös velvollisuudesta julkaista hankintailmoitus vastaa asiallisesti 31.5.2007 voimaan saakka olleen julkisista hankinnoista annetun lain (1505/1992) nojalla annetun kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun asetuksen (380/1998, jäljempänä myös hankinta-asetus) 22 §:n 1 momentissa säädettyä velvollisuutta julkaista hankintailmoitus.

Hankinta-asetuksen 22 §:n 1 momentissa säädettiin nimittäin, että hankintayksikön, joka aikoi hankkia tavaraa tai toteuttaa rakennushankkeen, rakennusurakan tai käyttöoikeusurakan, hankkia liitteessä A lueteltuja palveluja avointa tai rajoitettua menettelyä käyttäen taikka järjestää suunnittelukilpailun, oli ilmoitettava tarjouskilpailusta julkaisemalla hankintailmoitus, jollei neuvottelumenettelystä muuta johtunut.

Hankintalain 35 §:n 1 momentin mukaisen hankintailmoituksen julkaisemisvelvollisuuden tavoin myös hankinta-asetuksen 22 §:n 1 momentin mukainen hankintailmoituksen julkaisemisvelvollisuus perustui Euroopan yhteisön piirissä annettuihin direktiiveihin. Hankinta-asetuksen 22 §:n 1 momentissa tarkoitettujen palveluhankintojen osalta hankintailmoituksen julkaisemisvelvollisuus perustui julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annettuun neuvoston direktiiviin 92/50/ETY. Kyseisen direktiivin 15 artiklan 2 kohdan mukaan hankintaviranomaisten, jotka halusivat tehdä julkista palveluhankintaa koskevan sopimuksen noudattaen avointa tai rajoitettua menettelyä taikka 11 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa noudattaen neuvottelumenettelyä, oli julkaistava aiettaan koskeva ilmoitus.

Edellä mainittua vastaava ilmoitusvelvollisuus sisältyi myös julkisia tavarahankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annettuun neuvoston direktiiviin 93/36/ETY ja julkisia rakennusurakoita koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 93/37/ETY.

Edellä lausuttu huomioon ottaen voidaan katsoa, ettei hankintalain 35 §:n 1 momentin säännöksen säätäminen ole merkinnyt muutosta aikaisemmin vallinneeseen oikeustilaan. Näin ollen hankintalain 35 §:n 1 momentin säännöksen soveltamisessa merkitystä voidaan periaatteessa ajatella olevan annettavissa myös aikaisemmalle hankinta-asetuksen 22 §:n 1 momentin säännöksen soveltamiseen liittyvälle oikeuskäytännölle.

Markkinaoikeus on sinänsä aikaisemmassa oikeuskäytännössään hankinta-asetuksen 22 §:n soveltamisen osalta vakiintuneesti kiinnittänyt myös viran puolesta huomiota mahdolliseen hankintailmoituksen julkaisemisen laiminlyöntiin.

Kyseistä viran puolesta tapahtuvaa hankintailmoituksen julkaisemisen laiminlyönnin huomioon ottamista on markkinaoikeuden aikaisemmassa oikeuskäytännössä perusteltu sillä, että julkisten hankintojen EY:n laajuista ilmoittamista koskevat säännökset ovat pakottavia, minkä vuoksi markkinaoikeuden tulee ottaa ne viran puolesta huomioon riippumatta siitä, onko kukaan asianosainen vedonnut sanottuun seikkaan (ks. esim. markkinaoikeuden päätös 28.3.2002 nro 11/I/02).

Edellä mainittuun liittyen totean, ettei kansallisen lainsäädäntömme valossa sillä, onko jokin säännös luonteeltaan pakottava vai ei, ole merkitystä sen kysymyksen osalta, tuleeko tuomioistuimen asiaa käsitellessään ja ratkaistessaan ottaa tietty seikka huomioon jo viran puolesta vai ainoastaan sen perusteella, että asianosainen vetoaa kyseiseen seikkaan.

Kansallisen lainsäädäntömme valossa edellä selostettua, markkinaoikeuden aikaisemmassa oikeuskäytännössä omaksuttua perustelua siitä, että koska julkisten hankintojen EY:n laajuista ilmoittamista koskevat säännökset ovat pakottavia, tästä seuraisi, että tuomioistuimen viran puolesta tulisi ottaa huomioon mahdollinen hankintailmoituksen julkaisemisen laiminlyönti riippumatta siitä, onko kukaan asianosainen vedonnut sanottuun seikkaan, onkin pidettävä oikeudellisesti kestämättömänä.

Kuten edellä on todettu, aikaisemmin voimassa olleen hankinta-asetuksen 22 §:n 1 momentin mukainen velvollisuus hankintailmoituksen julkaisemiseen on perustunut Euroopan yhteisön piirissä annettuihin neuvoston direktiiveihin 92/50/ETY, 93/36/ETY ja 93/37/ETY. Vastaavasti myös nykyisin voimassa olevan hankintalain 35 §:n 1 momentin mukainen velvollisuus hankintailmoituksen julkaisemiseen perustuu mainitut direktiivit korvanneeseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2004/18/EY.

Kaikkien edellä mainittujen direktiivien osalta on kuitenkin huomattava, että ne koskevat ainoastaan itse hankintamenettelyä ja sen yhdenmukaistamista. Kyseisissä direktiiveissä ei sen sijaan, kuten ei myöskään julkisia tavaranhankintoja ja rakennusurakoita koskeviin sopimuksiin liittyvien muutoksenhakumenettelyjen soveltamisesta koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten seuraamusten yhteensovittamisesta annetussa neuvoston direktiivissä 89/665/ETY, ole varsinaisesti yhdenmukaistettu hankintamenettelyyn liittyvien muutoksenhakumenettelyjen järjestämistä. Viimeksi mainitussa direktiivissä on ainoastaan säädetty, että jäsenvaltioiden tulee varmistaa, että muutoksenhakumenettelyt ovat sinänsä käytettävissä. Sen sijaan muutoksenhakumenettelyjen yksityiskohdista päättäminen on kyseisessä direktiivissä jätetty jäsenvaltioille.

Edellä lausuttuun nähden katson, ettei myöskään Euroopan yhteisön oikeudesta, EY:n piirissä suoritetusta julkisiin hankintoihin liittyvien säännösten yhdenmukaistamisesta huolimatta, voida katsoa olevan johdettavissa, että hankinta-asiassa muutoksenhakuasteena toimivan tuomioistuimen tulisi viran puolesta ottaa huomioon mahdollinen hankintailmoituksen julkaisemisen laiminlyönti.

Edellä esitetyn huomioon ottaen katsonkin, että kysymys siitä, tuleeko markkinaoikeuden viran puolesta kiinnittää huomiota mahdolliseen hankinnassa tapahtuneeseen hankintalain 35 §:ssä tarkoitetun hankintailmoituksen julkaisemisen laiminlyöntiin tilanteessa, jossa hakija ei esittämänsä hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevan väitteen osalta ole hakemuksessaan perustanut kyseistä väitettään sanottuun hankintailmoituksen laiminlyöntiä koskevaan seikkaan, jää arvioitavaksi kysymyksessä olevan asian käsittelyyn markkinaoikeudessa sovellettavien säännösten valossa.

Kysymys hankintailmoituksen julkaisemisen laiminlyönnin huomioon ottamisesta viran puolesta hallintolainkäyttölain valossa

Hankintalain 80 §:n 3 momentin mukaan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvan asian käsittelyyn sovelletaan hankintalaissa säädetyn lisäksi hallintolainkäyttölain säännöksiä, viimeksi mainitun lain 74 §:n 3 momentin säännöstä lukuun ottamatta.

Hallintolainkäyttölain 23 §:n 1 momentin valituksen muotoa ja sisältöä koskevan säännöksen mukaan valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

1) päätös, johon haetaan muutosta;

2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi; sekä

3) perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Hallintolainkäyttölain 51 §:n 1 momentin asian ratkaisemista koskevan säännöksen mukaan valitusviranomaisen on päätöksessään annettava ratkaisu asiassa esitettyihin vaatimuksiin. Valitusviranomaisen tulee harkita kaikkia esiin tulleita seikkoja ja päättää, mihin seikkoihin ratkaisu voidaan perustaa. Pykälän 2 momentin mukaan puolestaan, jos valitusta ei ole tehty määräajassa tai jos asian tai siinä esitetyn vaatimuksen ratkaisemiselle on muu este, valitus tai vaatimus jätetään tutkimatta.

Edellä mainitun hallintolainkäyttölain 23 §:n 1 momentin säännöksen mukaan hakijan edellytetään hakemuksessaan mainitsevan vaatimuksen perusteina olevat seikat. Siinä, onko hankintailmoituksen julkaiseminen mahdollisesti laiminlyöty, ei ole myöskään kysymys hallintolainkäyttölain 51 §:n 2 momentissa tarkoitetusta prosessinedellytysten piiriin kuuluvan seikan tutkimisesta.

Edellä lausuttuun nähden katson, että kun hakija ei hakemuksessaan ole perustanut esittämäänsä hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevaa väitettä hankintailmoituksen laiminlyöntiä koskevaan seikkaan, käsillä olevassa asiassa ei viran ole puolesta aihetta kiinnittää huomiota mahdolliseen hankinnassa tapahtuneeseen hankintalain 35 §:ssä tarkoitetun hankintailmoituksen julkaisemisen laiminlyöntiin.

Hankintayksikön suorittama hakijan tarjouksen huomiotta jättäminen

Hakija on hakemuksessaan esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt hankinnassa virheellisesti, kun se on jättänyt hakijan tarjouksen huomiotta sillä perusteella, että hakija ei olisi toimittanut tarjoustaan hankintayksikölle määräajassa tarjouspyynnössä edellytettyä tarjousten jättämistapaa noudattaen.

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Korkein hallinto-oikeus on julkisista hankinnoista annetun lain (1505/1992) soveltamiseen liittyneessä vuosikirjaratkaisussaan 1998:39 lausunut, että tarjousten vertailumenettelyn kaikissa vaiheissa on noudatettava sekä tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun periaatetta että avoimuuden periaatetta sen varmistamiseksi, että kaikilla tarjoajilla on samat mahdollisuudet tarjoustensa laatimisessa. Tarjouspyynnössä tarjousten jättämiselle asetetun määräajan noudattaminen varmistaa sen, että kaikilla tarjoajilla on sama aika tarjousten valmisteluun tarjouspyyntöilmoituksen julkaisemisen jälkeen.

Kysymyksessä olevan 1.6.2007 päivätyn tarjouspyynnön kohdassa "Tarjousten jättäminen" on edellytetty, että tarjoukset on tullut jättää suljetussa kirjekuoressa, johon on tullut merkitä tunnus "kuljetustarjous". Edelleen tarjouspyynnön mukaan tarjoukset on tullut jättää hankintayksikölle 15.6.2007 kello 12.00 mennessä.

Tarjouspyynnössä on siten nimenomaisesti edellytetty tarjousten toimittamista tarjouspyynnössä mainittuun määräaikaan mennessä kirjallisessa muodossa kirjeenä. Ottaen huomioon tarjoajien syrjimättömän ja tasapuolisen kohtelun turvaamisen hankintayksiköllä on katsottava olleen oikeus edellyttää mainitun tarjousten toimittamistavan käyttämistä.

Asiassa ilmenneen mukaan hakijan tarjous on saapunut hankintayksikölle sähköpostitse 15.6.2007. Hakija ei ole siten toimittanut tarjoustaan tarjouspyynnössä ilmoitetussa määräajassa tarjouspyynnössä edellytettyä tarjousten jättämistapaa noudattaen. Hankinta-asian kysymyksessä ollessa asian arviointiin ei vaikuta se, että sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 9 §:n mukaan asian vireillepanossa viranomaisessa voidaan käyttää myös sähköistä asiakirjaa.

Edellä esitetty huomioon ottaen katson, että tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun periaatteen noudattamisen varmistamiseksi hankintayksikön on tullutkin jättää hakijan tarjous huomioon ottamatta.

Johtopäätös

Edellä esitetyillä perusteilla katson, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintalain 76 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti, kun se on jättänyt hakijan tarjouksen huomioon ottamatta. Turun Invataksit Oy:n hakemus on näin ollen hylättävä.

Koska hankintayksikön on edellä olevan perusteella tullutkin jättää hakijan tarjous huomioon ottamatta, asiassa ei ole tarpeen lausua muilta osin hakemuksessa esitetystä.

Päätöslauselma

Hylkään Turun Invataksit Oy:n hakemuksen.

Äänestyksen tulokseen nähden velvoitettuna lausumaan seuraamuksesta enemmistön ratkaisun lähtökohdasta käsin lausun seuraavan.

Turun Invataksit Oy on osallistunut kysymyksessä olevaan tarjouskilpailuun. Sanottuun nähden katson, ettei enemmistön toteamalla hankintailmoituksen julkaisematta jättämisellä ole ollut vaikutusta Turun Invataksit Oy:n oikeusasemaan.

Näin ollen, ja kun Ruskon kunnan ei edellä todetun mukaisesti ole katsottava menetelleen hankinnassaan julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti, kun se on jättänyt Turun Invataksit Oy:n tarjouksen huomioon ottamatta, katson, että Turun Invataksit Oy:n hakemus on hylättävä.

Mainituilla perusteilla hylkään Turun Invataksit Oy:n hakemuksen.

Vakuudeksi Kimmo Mikkola