Market Court dismisses appeal against a fine for late insider trading disclosure due to lack of voluntary correction. The court rejects ignorance as a valid defense. The court finds the fine appropriate given the duration of the violation. The court holds that ignorance of the duty does not exempt liability. The court determines the fine is not excessive. The court emphasizes the statutory requirement for timely reporting. The court notes the defendant failed to act voluntarily.
Legislator summary
AI generatedThe Market Court dismissed the applicant's appeal against a 250 euro fine imposed by the Financial Supervision Authority for failing to disclose insider information within the statutory timeframe. The applicant argued that their delay was caused by ignorance of the legal duty and a temporary employment contract, claiming they had not profited from the information. The court rejected this defense, ruling that ignorance of the obligation does not constitute a valid excuse and that the applicant failed to take voluntary corrective measures. Consequently, the court upheld the fine as legally justified and not excessive.
Legislator headnote
AI generatedAct 297/2005 on Securities Trading, Chapter 5, Section 2; Act 550/2007 on Financial Supervision, Section 24 b: A failure to disclose insider information constitutes a violation where ignorance of the duty is not a valid defense, and a fine is appropriate unless the obligor voluntarily corrects the omission.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
PÄÄTÖS, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA
Rahoitustarkastuksen päätös 17.1.2008 (Dnro 24/445/2007), jolla Rahoitustarkastus on määrännyt X:lle 250 euron suuruisen rikemaksun arvopaperimarkkinalaissa säädetyn ilmoitusvelvollisuuden rikkomisesta (Rahoitustarkastuksen päätös tämän päätöksen liitteenä).
ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA
VALITUS
Vaatimukset
X on vaatinut, että Rahoitustarkastuksen päätös 17.1.2008 (Dnro 24/445/2007) kumotaan tai että joka tapauksessa hänelle määrättyä rikemaksua alennetaan.
Perusteet
Valittajan menettelyssä ei ole ollut kysymys tahallisesta laiminlyönnistä, vaan tietämättömyydestä aiheutuneesta väärinkäsityksestä.
Valittajan aloittaessa Nordea Pankki Suomi Oyj:n palveluksessa hän oli vasta valmistunut ja juuri siirtymässä työelämään. Uutena työntekijänä valittaja ei ollut tietoinen velvollisuudestaan arvopaperimarkkinalaissa säädetyn niin sanotun sisäpiiri-ilmoituksen tekemiseen. Tämän lisäksi myös työpaikan informaation kulussa ja valvonnassa oli puutteita, minkä vuoksi valittajan oli mahdotonta olla perillä sanotusta velvollisuudesta. Lisäksi on huomattava, että kysymys oli vain kahden kuukauden kestoisesta väliaikaisesta työsuhteesta. Ilmoituksen tekemisen viivästymiseen oli osaltaan vaikuttamassa myös joulunpyhien sijoittuminen kyseiseen ajankohtaan.
Joka tapauksessa Rahoitustarkastuksen määräämää 250 euron suuruista rikemaksua on pidettävä liian suurena valittajan väärinkäsitys huomioon ottaen. Tältä osin on lisäksi mainittavissa, että kysymyksessä olevana ajanjaksona 13.12.2005–16.1.2006 valittaja ei ole harjoittanut minkäänlaista arvopapereiden kaupankäyntiä. Ilmoituksen viivästymisellä valittaja ei siten ole saavuttanut minkäänlaista taloudellista hyötyä tai etua.
RAHOITUSTARKASTUKSEN LAUSUNTO
Vaatimukset
Rahoitustarkastus on vaatinut, että X:n valitus hylätään kokonaisuudessaan.
Perusteet
X on Nordea Pankki Suomi Oyj:n työntekijänä ollut velvollinen tekemään arvopaperimarkkinalaissa säädetyn niin sanotun sisäpiiri-ilmoituksen. Mainitun lainkohdan mukaan ilmoitusvelvollisena tahona on kyseinen henkilö itse. Sillä seikalla, että henkilö ei ole ollut tietoinen ilmoitusvelvollisuuden olemassaolosta, ei ole asiassa merkitystä.
X:n velvollisuus edellä mainitun ilmoituksen tekemiseen on syntynyt 28.11.2005, jolloin hän on aloittanut työskentelyn Nordea Pankki Suomi Oyj:n palveluksessa. X:n olisi siten tullut antaa ilmoitus viimeistään 14 päivän kuluttua sanotusta päivästä. X on tehnyt ilmoituksen rekisterinpitäjälle kuitenkin vasta 16.1.2006, eli yli kuukauden myöhässä. Kyseistä X:n viivästystä antaa ilmoitus ei siten voida pitää luonteeltaan vähäisenä, eikä laiminlyönnille voida katsoa esitetyn myöskään hyväksyttävää syytä.
Rahoitustarkastuksesta annetun lain 24 b §:n mukaan rikemaksua ei voida määrätä, mikäli ilmoitusvelvollinen on laiminlyöntinsä huomattuaan oma-aloitteisesti ryhtynyt asiassa korjaaviin toimenpiteisiin. X on Rahoitustarkastuksen kuullessa häntä ilmoittanut ryhtyneensä korjaaviin toimiin yhteistyössä rekisterinpitäjän kanssa, mutta kuitenkin siten, että aloite ilmoitusvelvollisuuden täyttämiseen oli tullut rekisterinpitäjältä. X:n ei siten voida katsoa ryhtyneen korjaaviin toimenpiteisiin Rahoitustarkastuksesta annetun lain 24 b §:ssä tarkoitetulla tavalla oma-aloitteisesti.
Rahoitustarkastuksesta annetun lain 24 b §:n mukaan rikemaksun suuruus luonnolliselle henkilölle on 50–1.000 euroa. Rahoitustarkastus on rikemaksua X:lle määrätessään ottanut huomioon laiminlyönnin keston sekä myös olosuhteet muutoin. Sanottuun nähden perusteita X:lle määrätyn 250 euron suuruisen rikemaksun alentamiseen ei ole.
VASTASELITYS
X ei ole käyttänyt hyväkseen hänelle varattua tilaisuutta vastaselityksen antamiseen.
MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT
Rahoitustarkastuksesta annetun lain 24 b §:n 1 momentin (299/2005) mukaan Rahoitustarkastus voi määrätä rikemaksun muun ohella sille, joka laiminlyö tai rikkoo arvopaperimarkkinalain 5 luvun 4–11 §:ssä säädetyn ilmoitusvelvollisuuden.
Rahoitustarkastuksesta annetun lain 24 b §:n 2 momentissa säädetyn mukaan luonnolliselle henkilölle määrättävä rikemaksu on vähintään 50 euroa ja enintään 1.000 euroa. Pykälän 3 momentin mukaan rikemaksua ei kuitenkaan voida määrätä, jos ilmoitusvelvollinen on välittömästi virheen havaittuaan oma-aloitteisesti ryhtynyt asiassa korjaaviin toimenpiteisiin.
Arvopaperimarkkinalain 5 luvun 5 §:n 2 momentin (297/2005) mukaan arvopaperinvälittäjään lain 5 luvun 3 §:n 1 momentin 1 tai 3 kohdassa (297/2005) tarkoitetussa suhteessa olevan ilmoitusvelvollisen on tehtävään tullessaan neljäntoista päivän kuluessa ilmoitettava välittäjälle puolisonsa, vajaavaltainen, jonka edunvalvoja hän on, sekä muu vähintään yhden vuoden samassa taloudessa asunut perheenjäsen sekä lain 5 luvun 3 §:n 3 momentin 2 kohdassa (297/2005) tarkoitettu yhteisö tai säätiö sekä seitsemän päivän kuluessa tiedoissa tapahtuvat muutokset. Edelleen ilmoitukseen tulee liittää arvopaperimarkkinalain 5 luvun 4 §:n 1 momentin 4 ja 5 kohdassa (297/2005) sekä lain 5 luvun 4 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohdassa (297/2005) tarkoitetut tiedot.
Arvopaperimarkkinalain 5 luvun 3 §:n 1 momentin 3 kohdassa (297/2005) säädetyn mukaan ilmoitusvelvollisia ovat meklari sekä arvopaperinvälittäjän palveluksessa oleva henkilö, jonka tehtävänä on julkisen kaupankäynnin kohteena olevia osakkeita ja osakkeisiin oikeuttavia arvopapereita, tällaisiin arvopapereihin oikeuttavia muita arvopapereita sekä arvopapereita, joiden arvo määräytyy edellä tarkoitettujen arvopapereiden perusteella, koskeva sijoitustutkimus, tai muu toimihenkilö, joka asemansa tai tehtäviensä johdosta saa säännöllisesti haltuunsa tällaisia arvopapereita koskevaa sisäpiirintietoa.
Asiassa esitetyn selvityksen mukaan X on 28.11.2005 aloittanut Nordea Pankki Suomi Oyj:n palveluksessa ja toiminut sen palveluksessa sellaisissa tehtävissä, että X:n olisi neljäntoista päivän kuluessa palveluksessa aloittamisestaan tullut tehdä arvopaperilainmarkkinalain 5 luvun 5 §:n 2 momentissa (297/2005) säädetty ilmoitus. X:n olisi siten tullut tehdä sanottu ilmoitus viimeistään 12.12.2005. Esitetyn selvityksen mukaan X on kuitenkin tehnyt kyseisen ilmoituksen vasta 16.1.2006.
Edellä esitetty huomioon ottaen X on laiminlyönyt arvopaperimarkkinalain 5 luvun 5 §:n 2 momentissa (297/2005) säädetyn ilmoitusvelvollisuuden ajalla 13.12.2005–16.1.2006.
Sanottuun nähden ja kun X:n valituksessa ei ole edes väitetty, että rikemaksun määräämiselle olisi ollut Rahoitustarkastuksesta annetun lain 24 b §:n 3 momentissa tarkoitettua estettä, markkinaoikeus katsoo, että rikemaksun määräämiselle laissa säädetyt edellytykset ovat olleet käsillä ja että Rahoitustarkastus on siten voinut määrätä X:lle Rahoitustarkastuksesta annetun lain 24 b §:n mukaisen rikemaksun. Sitä, että X on kertomansa mukaan ollut tietämätön velvollisuudestaan arvopaperilainmarkkinalain 5 luvun 5 §:n 2 momentissa (297/2005) säädetyn ilmoituksen tekemiseen, ei voida pitää hyväksyttävänä vastuuvapausperusteena.
X:n laiminlyönnin kesto huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei Rahoitustarkastuksen X:lle määräämää rikemaksua voida pitää myöskään määrältään liian suurena.
Edellä esitetty huomioon ottaen X:n valitus on hylättävä.
MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU
Markkinaoikeus hylkää X:n valituksen.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten kuin oheisesta valitusosoituksesta ilmenee. Rahoitustarkastus saa kuitenkin hakea muutosta tähän päätökseen korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.
Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola, Jussi Karttunen ja Ilkka Lahtinen.