Market Court voids procurement decision due to flawed tender documents preventing fair comparison of bids.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Ratahallintokeskus on pyytänyt TED -tietokannassa 5.10.2006 ja Julkiset Hankinnat -lehdessä 12.10.2006/41 julkaistuilla hankintailmoituksilla osallistumishakemuksia liittyen puitesopimuksen perusteella vuosina 2007 - 2012 tehtäviin turvalaitejärjestelmähankintoihin. Hankintailmoituksessa on lisäksi varattu mahdollisuus sopimuskauden jatkamiseen vuosille 2013 - 2015. Ratahallintokeskus on lähettänyt turvalaitejärjestelmähankintaa koskevan 20.12.2006 päivätyn tarjouspyynnön kuudelle osallistumishakemuksen toimittaneelle yritykselle. Hankintayksikkö on saanut viisi tarjousta.

Ratahallintokeskus on 15.5.2007 tekemällään hankintapäätöksellä päättänyt, että turvalaitejärjestelmähankintoja koskeva puitesopimus vuosille 2007 - 2012 tehdään Thales Rail Signalling Solutions GmbH:n (jäljempänä myös Thales) ja Siemens Osakeyhtiön (jäljempänä myös Siemens) kanssa.

Ratahallintokeskus on pannut hankintapäätöksen täytäntöön Lahti - Luumäki rataosuuden osalta tilaamalla turvalaitejärjestelmätoimituksen Thalesilta 28.9.2007 päivätyllä tilauksella. Muilta osin ratahallintokeskus on ilmoittanut markkinaoikeudelle sitoutuvansa siihen, että se ei tee 15.5.2007 tekemänsä päätöksen perusteella hankintasopimusta sinä aikana, kun asia on vireillä markkinaoikeudessa.

Ratahallintokeskus on ilmoittanut markkinaoikeudelle, ettei se pysty arvioimaan puitesopimuksen kokonaisarvoa, koska turvalaitejärjestelmähankintojen toteuttaminen riippuu valtion vuotuisesta budjetista ja näiden määrärahojen mukaisten ratatöiden sisällöstä. Lahti - Luumäki rataosuuden osalta hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan kuitenkin noin 13,2 miljoonaa euroa.

HAKEMUS

Ansaldo STS Sweden AB (aikaisemmin Ansaldo Signal Sweden AB, jäljempänä myös Ansaldo) on vaatinut, että markkinaoikeus poistaa Ratahallintokeskuksen 15.5.2007 tekemän hankintapäätöksen, kieltää Ratahallintokeskusta uhkasakon nojalla soveltamasta mainittua hankintapäätöstä ja velvoittaa sen korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti hakija on vaatinut, että markkinaoikeus kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintailmoituksessa varattua mahdollisuutta sopimuskauden jatkamiseksi vuosille 2013 - 2015. Lisäksi hakija on vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan hakijan arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 46.251 eurolla korkoineen.

Tarjouspyyntö- ja hankinta-asiakirjat ovat olleet niin ristiriitaisia ja epäselviä, ettei hankintayksikkö ole voinut niiden perusteella saada asiassa vertailukelpoisia tarjouksia ja suorittaa hankintaa hankintalainsäädännön edellyttämällä tavalla. Hankintailmoituksessa hankintayksikkö on ilmoittanut hankinnan kohteeksi turvalaitejärjestelmähankintojen puitesopimuksen vuosille 2007 - 2012. Tarjouspyynnön mukaan puolestaan hankinta on koskenut vain Lahti - Luumäki rataosan turvalaitejärjestelmähankintaa, eikä tarjouspyynnössä ole millään tavoin mainittu hankinnan puitesopimusluonnetta. Tarjouspyyntö on siten ollut täysin eri sisältöinen kuin mitä tarjoajat ovat voineet hankintailmoituksen perusteella olettaa.

Tarjouspyynnössä mainitusta huolimatta hankintapäätös on kuitenkin koskenut turvalaitejärjestelmien puitesopimusta vuosille 2007 - 2012. Koko puitesopimusta koskeva hankintapäätös on näin ollen tehty Lahti - Luumäki rataosan turvalaitejärjestelmiä koskevien tarjousten perusteella. Hankinta on tältäkin osin toteutettu hankintasäännösten vastaisesti, koska hankinnasta ei ole muun ohella julkaistu asianmukaista hankintailmoitusta, eikä hankinnasta ole tehty asianmukaista hankintapäätöstä.

Hankinta-asiakirjojen edellä kerrottu ristiriitaisuus on voinut vaikuttaa tarjoajien antamiin tarjouksiin, eivätkä ne ole sen vuoksi olleet keskenään vertailukelpoisia. Asiakirjojen ristiriitaisuuden vuoksi kaikki tarjoajat eivät esimerkiksi välttämättä ole kommentoineet tarjouspyynnön osana ollutta sopimusluonnosta samoista lähtökohdista, kun osa on voinut kommentoida sopimusta puitesopimusta koskevana sopimuksena ja osa Lahti - Luumäki rataosuutta koskevana sopimuksena. Tarjoajien erilaiset käsitykset hankinnan kohteesta ovat myös voineet vaikuttaa tarjousten hintoihin. Ristiriitaisen ja epäselvän hankinta-asiakirja-aineiston perusteella tehtyä tarjousvertailua ei voida pitää tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi kohtelevana.

Hankintayksikkö on hankintapäätöksessään täsmentänyt tarjouspyynnön arviointiperusteita ja antanut niille painoarvot. Kun tarjouspyynnössä ei ole kuitenkaan ilmoitettu kaikkia tarjousten vertailussa sovellettuja arviointiperusteita, eikä tarjouspyynnössä ole myöskään yksilöity arviointiperusteiden painoarvoja tai tärkeysjärjestystä, on tarjousvertailu suoritettu muilla kuin tarjouspyynnössä ilmoitetuilla perusteilla.

Hinnan painoarvokertoimia ei ole myöskään etukäteen ilmoitettu eikä niille ole hankintapäätöksessäkään ilmoitettu perusteluja. Kyseiset painoarvot on lisäksi määritetty mielivaltaisesti, eivätkä ne siten ole olleet hankinnan kohteen kannalta perusteltuja.

Tarjousten vertailukin on suoritettu monilta osin virheellisesti ja hakijaa syrjien. Hakija on perusteettomasti saanut tarjousten vertailussa lähes kaikkien arviointiperusteiden osalta heikoimmat pisteet.

Arviointiperusteesta "References of the tendered solution" hankintayksikkö on ilmeisesti antanut huonoimmat pisteet, mikäli järjestelmällä ei ole ollut yhtään toimitusta Suomeen. Hankintayksikön menettelyä voidaan tältä osin verrata paikallisen toimittajan suosimiseen, sillä tarjoajan referenssejä arvioitaessa ei pitäisi olla merkitystä sillä, mihin maahan tarjottua ratkaisua on toimitettu. Tarjouspyynnössä ei ole myöskään rajattu, että referensseinä otettaisiin huomioon vain Eurooppaan tehdyt toimitukset. Tästä huolimatta esimerkiksi hakijan toimituksia Kiinaan ei ole referenssejä arvioitaessa otettu lainkaan huomioon. Myöskään Siemensillä ei ole hakijan tietojen mukaan vuoden 2002 jälkeen ollut toimituksia Suomeen ja kaikki sen aiemmat toimitukset ovat olleet sen vanhan järjestelmän mukaisia. Tästä huolimatta Siemensin saamat pisteet ovat olleet hakijan pisteitä korkeammat. Hakijan saamat pisteet eivät vastaa sen referenssejä, eivätkä ne ole oikeassa suhteessa esimerkiksi Siemensin saamiin pisteisiin.

Arviointiperusteen "Terms of contract" osalta hankintayksikkö ei ole tarjouksia vertaillessaan ottanut huomioon hakijalta tarjouksen esittelytilaisuuden johdosta pyytämäänsä sopimusehtoja koskevaa täsmennystä. Toisin kuin perustelumuistion sanallisista perusteluista voisi päätellä, on hakijan tarjous ollut tältä osin tarjouspyynnön mukainen. Mikäli täsmennys olisi otettu huomioon, olisivat hakijan saamat pisteet tämän arviointiperusteen osalta olleet huomattavasti korkeammat. Hankintayksikkö oli lisäksi itse kyseistä täsmennystä pyytänyt ja se oli myös tarjouspyynnössä varannut itselleen mahdollisuuden täsmennysten pyytämiseen.

Perustelumuistion sanalliset arviot eivät ole myöskään tukeneet Siemens Osakeyhtiön sanotun arviointiperusteen osalta saamia korkeita pisteitä. Sanalliset perustelut tukevat myös sitä hakijan edellä esittämää käsitystä, että tarjoajat eivät ole käsitelleet ja kommentoineet tarjouspyyntöön sisältynyttä sopimusluonnosta samoista lähtökohdista.

Myöskään arviointiperusteen "Contractor’s ability to carry the overall responsibility of the procurement and delivery time schedule" ja "Contractor’s quality and safety care assurance system" sanalliset perustelut eivät tue hakijan muihin tarjoajiin nähden selkeästi huonompia pisteitä. Samanlaisista sanallisista perusteluista huolimatta hakija on saanut selvästi muita tarjoajia alhaisemmat pisteet.

Arviointiperusteen "ERTMS/ETCS" osalta hakija on saanut heikoimmat pisteet, vaikka se on ERTMS-standardin omaksumisessa johtavia toimittajia ja sillä on aiheeseen liittyen kattavat referenssit. Perustelumuistion sanalliset perustelut eivät tue hakijan muihin tarjoajiin nähden heikkoja pisteitä. Tälläkin kohtaa hakija on lähes identtisistä sanallisista perusteluista huolimatta saanut tarjousvertailussa muita tarjoajia selvästi heikommat pisteet.

VASTINE

Ratahallintokeskus on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Tarjouspyynnön kohdassa 5 "Instruction to Tenderers" on selkeästi tuotu esiin sopimuksen tekeminen yhden tai kahden tarjoajan kanssa. Lisäksi tarjouspyynnössä on todettu, että vasta sopimuksen tekemisen jälkeen tehdään yksittäinen tilaus yksittäisen rataosuuden osalta. Tarjouspyynnön kohdassa 5 on myös mainittu, että parhaiten menestyneen tarjoajan kanssa tilaus tehdään nimenomaan laskentaesimerkkinä olleesta Lahti - Luumäki rataosan turvalaitejärjestelmästä. Puitesopimuskysymystä on vielä täsmennetty tarjouspyynnön 8.2.2007 päivätyssä lisäkirjeessä "Issue of Clarification 2". Tarjouspyynnön ja sanotun lisäkirjeen perusteella on siten ollut pääteltävissä, että kysymys on ollut nimenomaan puitesopimusta koskevasta hankinnasta. Hakijan on täytynyt olla tietoinen puitesopimuksesta ja sen käytöstä.

Vertailukelpoisten tarjousten saaminen on edellyttänyt konkreettisen laskentaesimerkin käyttämistä vertailuperusteena. Konkreettisella laskentaesimerkillä on pystytty selvittämään tarjoajan kykyä hahmottaa puitesopimuksella hankittavien järjestelmien sisältöä ja toimitustapaa sekä arvioimaan tarjoajan kykyä suoriutua puitesopimuksen mukaisista tehtävistä. Mikäli laskentaesimerkkiä ei olisi käytetty, olisi laadun osalta jouduttu vertailemaan lähinnä yleisiä turvalaitteisiin liittyviä ominaisuuksia sekä yleisiä tarjoajien projektiorganisaatioihin ja laatujärjestelmiin liittyviä seikkoja. Näistä osa olisi liittynyt tarjoajien kelpoisuuteen ja osa olisi puolestaan ollut niin yleisiä, ettei niiden perusteella turvalaitejärjestelmien laatua olisi ollut mahdollista mitata. Konkreettisen laskentaesimerkin käyttö on siten ollut tarpeen tarjousten laadun arvioimiseksi.

Konkreettisen laskentaesimerkin käyttö on ollut tarpeen myös tarjousten hinnan arvioinnin kannalta. Mikäli konkreettista esimerkkiä ei olisi käytetty, tarjoajilta olisi voitu kysyä ainoastaan yksikköhintoja erilaisille järjestelmän osille ja työlle. Koska turvalaitejärjestelmät hankitaan käytännössä aina kokonaishintatarjouksen perusteella, ei kysytyillä hinnoilla olisi ollut merkitystä myöhemmin tehtävien tilausten hinnoittelussa. Ilman konkreettista laskentaesimerkkiä hankintayksikkö ei olisi saanut tarjousten hinnoista riittävän selvää kuvaa. Laskentaesimerkin avulla myös tarjoajat ovat pystyneet arvioimaan hankinnan kokonaishinnan. Turvalaitejärjestelmiä koskevan puitesopimuksen kilpailuttaminen ilman konkreettista laskentaesimerkkiä olisi ollut lähes mahdotonta.

Hakijan väite siitä, että puitesopimuksen käyttäminen on voinut vaikuttaa tarjousten hintoihin keinotekoisesti alentavalla tavalla, ei pidä paikkaansa. Pääsy puitesopimuskumppaniksi ei takaa hankintojen lankeamista puitesopimuskumppanille, mistä syystä hakijan esittämä hinnoittelumalli ei ole ollut mahdollinen. Hankintayksikkö on varannut mahdollisuuden kilpailuttaa tulevien rataosuuksien hankinnat tarvittaessa uudelleen, ellei niiden osalta päästäisi voittaneiden tarjoajien kanssa sopimukseen tai elleivät nämä pystyisi tarjoamaan kysyttyä järjestelmää.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu kaikki tarjousvertailussa sovelletut arviointiperusteet. Arviointiperusteiden painoarvoja tai tärkeysjärjestystä ei ole tarjouspyynnössä ilmoitettu, koska lainsäädäntö ei ole tätä edellyttänyt. Arviointiperusteet on tarjouspyynnössä kuvattu lyhyesti, mutta riittävän tarkasti, jotta tarjoajat ovat tarjousta laatiessaan voineet tietää, mitä seikkoja tarjousvertailussa tullaan arvioimaan. Perustelumuistiossa arviointiperusteiden sisältöjä on ainoastaan täsmennetty tuoden esiin niiden soveltamiseen lähinnä liittyneitä seikkoja.

Tarjousvertailun laatuosion pisteet ovat muodostuneet neljän henkilön arviointiryhmän yksittäisten jäsenten antamien pisteiden keskiarvosta. Hinnan osalta taas kunnossapidon hinta on perustunut hintatarjousten osien (price item 1 - price item 7) summaan ja varaosien osalta hintatarjoukseen. Summille annetuilla painoarvokertoimilla (varaosien osalta kerroin 2 ja kunnossapidon osalta kerroin 4) on ollut tarkoitus kasvattaa näiden hintojen painoarvoa vastaamaan paremmin todellisia, turvalaitejärjestelmän elinkaaren aikana hankintayksikölle aiheutuvia kustannuksia. Painoarvokertoimet ovat aikanaan syntyneet hankintayksikön oman arvioinnin perusteella.

Suomen rataverkon erityisominaisuuksien vuoksi tarjousten vertailussa on arviointiperusteen "References of the tendered solution" alla painotettu Suomeen tehtyjä aikaisempia toimituksia. Suomen rataverkon liikennöimismalli poikkeaa osittain muiden maiden liikennöimismallista, koska Suomen rataverkolla tehdään samalla pääraiteella myös junaliikenteen vaatimia vaihtotöitä ja pääraiteen vaihtotyöalueella voi olla turvalaitteisiin integroituja tasoristeysten puomiratkaisuja. Nämä toiminnot edellyttävät turvalaitejärjestelmiltä tiettyjä ominaisuuksia, joita koskevat ongelmat turvalaitejärjestelmiä Suomeen toimittaneet tarjoajat ovat joutuneet ratkaisemaan. Turvalaitejärjestelmätoimituksissa laitteiden ohjelmistot räätälöidään kansallisten tarpeiden pohjalta, mistä syystä Suomeen tehtyjen toimitusten painottaminen vertailussa on ollut perusteltua.

Toiseksi eniten pisteitä referenssien osalta on annettu liki samankaltaisista olosuhteista ja rautatiekulttuureista olevista referensseistä. Vähiten pisteitä on annettu Euroopan ulkopuolisista sekä metro-kohteista. Käyttöönottamattomia kohteita ei ole arvioitu referensseinä lainkaan. Uusimmista, vuoden 2000 jälkeen tehdyistä toimituksista on annettu pisteitä enemmän kuin vanhoista toimituksista nykyaikaisen sovelluksen takaamiseksi. Järjestelmän soveltuvuutta kohteeseen on arvioitu tarjouksessa vaaditun teknisen kuvauksen perusteella.

Lahti - Luumäki -projektiin tehdyt teknisesti yksiselitteiset kuvaukset sekä viime vuosina tehdyt järjestelmätoimitukset Suomessa ovat siten saaneet tarjousvertailussa parhaat pisteet arviointiperusteen "References of the tendered solution" osalta. Hakijalla on ollut Suomeen vain yksi referenssitoimitus, joka on ollut vastaanottamatta, ja esitetyllä järjestelmällä (SEI) ei ole ollut yhtään referenssitoimitusta Suomeen tai Pohjoismaihin. Hakijan tekninen kuvaus on myös ollut laadultaan esimerkiksi Westinghousen tarjouksessa esitettyä kuvausta heikompi. Vastoin hakijan väitettä Siemensillä on ollut useita uusia referenssitoimituksia Suomeen, joten pisteytys on ollut tältä osin perusteltu.

Arviointiperusteen "References of the tendered solution" osalta hakijan tarjoamat ulkolaitteet eivät ole täyttäneet tarjouspyynnön lämpötila-arvoja koskeneita vaatimuksia. Hakijan tarjouksessa esitetty vaihteenkääntö on myös toteutettu Jyväskylä - Pieksämäki rataosalla toteutetulla tavalla, mistä syystä hankintayksikkö olisi hakijan tarjouksen valitessaan joutunut toimittamaan erillisiä relepakkeja vaihteenkääntöä varten. Hakijan tarjouksessa ei ole myöskään esitetty näyttöä siitä, että tällä tavoin toteutettu yhdistelmä olisi täyttänyt SIL-4 vaatimukset, joita tarjouspyynnössä on edellytetty.

Hakija on saanut arviointiperusteen "Terms of Contract" osalta tarjousvertailussa miinuspisteitä, koska se on jättänyt neuvotteluvarauksen usean asiakohdan yhteyteen. Tarjouspyyntö on sisältänyt ohjeet sopimusehtojen kommentoinnista, ja siinä on kerrottu, mikä vaikutus tarjoajien kommenteilla on. Tarjoajille on varattu tilaisuus esittää hankintayksikölle tarkentavia kysymyksiä tarjouspyynnöstä, mutta hakija ei ole tällaisia kysymyksiä esittänyt. Tästä huolimatta hakija on jättänyt neuvotteluvarauksen monen asiakohdan yhteyteen.

Arviointiperusteen "Contractor’s ability to carry the overall responsibility of the procurement and delivery time schedule" kohdalla on arvostettu tarjoajan organisaation kykyä suoriutua toimituksista ja tulevien hankintojen sopimusvastuista. Arviointi on tältä osin perustunut toteutussuunnitelmaan ja aikatauluun, mutta arviointiin on vaikuttanut myös kokemus edellisistä tai käynnissä olevista projekteista sekä niiden hallinnollisista toimintatavoista ja teknisistä lopputuloksista. Hakijan osalta vertailussa on otettu huomioon muun muassa hakijan edellisen projektin kohdalla ilmenneet ongelmat ja aikatauluviiveet.

Arviointiperusteen "ERTMS/ETCS" osalta tilanne on ollut se, että kaikki tarjoajat ovat olleet vahvasti mukana kehittämässä ja seuraamassa ERTMS/ETCS toimintaa, ja testikäytössä olevia järjestelmiä on ollut kaikilla. Piste-erot tältä osin ovat siten jääneet pieniksi. Arvioinnissa on pyritty ottamaan huomioon erityisesti se, kuinka tarjottu laite on ollut tulevaisuudessa päivitettävissä ETCS L2-tasolle ja millaisia käytössä olevia L2-tason toteutuksia kyseiselle asetinlaitteelle on mahdollisesti ollut tehtynä. Arvioinnissa on kiinnitetty huomiota myös tarjouksessa eriteltyyn kuvaukseen siitä, mitä annettuun hintaan on todellisuudessa sisältynyt. Kyseisen arviointiperusteen osuus tarjouspyynnössä ja tarjouksissa on ollut vähäinen, koska ETCS on ajankohtainen vasta arviolta kymmenen vuoden kuluttua ja tarjouspyynnön kysymykset on esitetty tulevaisuuden valmiuksia varten.

LAUSUNNOT

Thales Rail Signalling Solutions GmbH:n lausunto

Thales Rail Signalling Solutions GmbH on lausunnossaan vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa Ansaldo STS Sweden AB:n korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 1.898,29 eurolla.

Ratahallintokeskus on tarjouspyynnössään pyytänyt tarjouksia sekä Lahti - Luumäki rataosuuden turvalaitehankinnoista että turvalaitehankintojen puitesopimuksesta. Hankinnan kohteena olevalla alalla on yleisesti tapana pyytää tarjouksia puitesopimuksesta yhdistettynä konkreettiseen pilottiprojektiin. Esimerkkitapauksen avulla hankintayksiköllä on ollut mahdollisuus saada tarjoajilta tietoja tarjotusta tekniikasta, tarjoajan kaupallisista vaatimuksista, projektin hallinnasta ja mahdollisesta teknisestä tuesta. Yleinen ilman esimerkkitapausta tapahtuva kysely tarjoajan ammatillisesta ja kaupallisesta suorituskyvystä ei olisi soveltunut tällaisen tiedon saamiseen.

Ratahallintokeskuksen laatimat tarjouspyyntöasiakirjat ovat olleet rakenteeltaan juuri tämän mukaisia, eikä niiden perusteella ole voinut jäädä epäselvyyttä siitä, että kysymyksessä on puitesopimusta koskeva tarjouskilpailu. Tarjouspyyntöön on sisältynyt muun ohella kaikkia puitesopimushankintoja koskeva sopimusluonnos, jota on nimitetty ilmaisulla "Framework Agreement". Mikäli hakijalla on ollut epäselvyyttä siitä, onko kyseessä ollut puitesopimushankinta, sen olisi tullut selvittää asia hankintayksikön tarjouspyynnössä lisäkysymyksille asettaman aikarajan puitteissa.

Hankintayksikkö ei ole tarjouspyynnössä ilmoittanut arviointiperusteiden painoarvoja, joten tarjoajat ovat voineet olettaa, että arviointiperusteet on lueteltu tarjouspyynnössä painoarvojen mukaisessa järjestyksessä. Mikäli hakijalla on ollut epäselvyyttä arviointiperusteiden painoarvojen suhteen, sen olisi tullut selvittää tämäkin asia hankintayksikön tarjouspyynnössä lisäkysymyksille asettaman aikarajan puitteissa.

Hankintayksikkö on perustelumuistiossa syventänyt kunkin arviointiperusteen sisällöllistä merkitystä, ei käyttänyt muita arviointiperusteita kuin tarjouspyynnössä.

Hakijan hakemuksessa on ristiriitaisuuksia referenssien osalta. Hakijan väite Thalesin avainhenkilöiden kielitaidosta on lisäksi virheellinen. Thalesin paikallisen liikeyksikön palveluksessa on viisi henkilöä, joista neljä on syntyperäisiä suomalaisia ja viides on saavuttanut jatkokoulutuksen avulla korkean kielitaidon.

Siemens Osakeyhtiön lausunto

Siemens Osakeyhtiö on esittänyt lausunnossaan muun ohella, että tarjouspyynnön liitteenä on ollut lista arvioiduista projekteista, jotka toteutetaan puitesopimuskauden aikana 2007 - 2012. Lisäksi tarjouspyynnössä on ollut useassa kohdassa viittaus tai maininta puitesopimuksen solmimisesta joko yhden tai kahden tarjoajan kanssa. Hankintayksikkö on myös 26.1.2007 päivätyllä lisäkirjeellään pyytänyt tarjoajia toimittamaan tarjouksensa yhteydessä "Statement of Compliance" -nimisen asiakirjan täytettynä. Kyseisellä asiakirjalla toimittaja on kertonut ymmärtäneensä ja hyväksyvänsä tarjouspyyntöaineiston kohdat erikseen. Koska hakijan osalta ei ole mainittu poikkeavia vastauksia, sen voidaan katsoa ymmärtäneen ja hyväksyneen puitesopimuksen syntyperiaatteen.

Hankinnassa on ollut kysymys Lahti - Luumäki rataosan turvalaitehankintojen kilpailutuksesta ensimmäisenä osana puitesopimusta. Tarjouksessa annetuilla yksikköhinnoilla sekä kansainvälisten raaka-ainepörssien hintaindeksejä ja maakohtaista inflaatiota seuraamalla on helppo määritellä puitesopimuksen eri rataosuuksien hinnat riippuen niihin toimitettavista materiaalimääristä. Yksityiskohtaiseen tekniseen tarjouspyyntöön ja selkeään toimitusrajaukseen perustuen annetut tarjoushinnat ovat olleet vertailukelpoisia.

Kukaan tarjoajista ei ole esittänyt hankintayksikölle tarkentavia selvityspyyntöjä liittyen arviointiperusteisiin tai niiden painotuksiin, joten kaikkien tarjoajien voidaan katsoa ymmärtäneen ja hyväksyneen myös ne tarjousta jättäessään.

Hakijan väitteet koskien Siemens Osakeyhtiön referenssejä ja toimintaa Suomessa eivät perustu tosiasioihin. Referenssiluettelot osoittavat Siemens Osakeyhtiön olevan konsernina niin maailmanlaajuisesti kuin Euroopassakin kokeneempi ja luotettavampi turvalaitetoimittaja kuin hakija. Rautatieliikenteen turvalaitejärjestelmiä hankittaessa paikalliset olosuhteet ovat hyvin määrääviä ja tästä syystä on oleellista kiinnittää arvioperusteiden pisteytyksessä huomiota Suomessa toteutettuihin ratkaisuihin ilman, että kysymyksessä olisi paikallisen toimittajan suosiminen.

VASTASELITYS

Hakija on kiistänyt Thales Rail Signalling Solutions GmbH:n esittämän oikeudenkäyntikuluvaatimuksen ja lausunut vastaselityksessään muun ohella seuraavaa.

Hankintayksikkö ei ole määritellyt hankinnan kohdetta tarjouspyynnössä riittävän selvästi, eikä tarjouspyynnöstä siten ole ilmennyt hankinnan kohteena olevan puitesopimus. Hankintayksikkö on lisäksi käyttänyt tarjouspyynnössään useassa kohtaa ilmaisua "Purchase agreement" tarkoittaessaan puitesopimusta, mikä on edelleen hämärtänyt tarjouspyynnön selkeyttä.

Hankintayksikkö on käyttänyt puitesopimusta käsillä olevassa hankinnassa yksinomaan tarkoituksenaan kiertää hankintalainsäädäntöä ja rajoittaa kilpailua. Hankintayksikön menettely on tässä suhteessa ollut erityisen moitittavaa, koska menettelyllään hankintayksikkö on käytännössä sulkenut yhdeksän vuoden ajaksi Suomen rautateiden turvalaitejärjestelmien markkinoilta pois kaikki muut paitsi valitut kaksi toimittajaa.

Hankintamenettelyssä on ollut epätarkkuuksia, ristiriitaisuuksia ja puutteellisuuksia. Hankintailmoituksessa hankintayksikkö on ilmoittanut hankinnassa noudatettavaksi menettelyksi rajoitetun menettelyn, kun taas tarjouspyynnön osassa 5 hankintayksikkö on ilmoittanut noudattavansa neuvottelumenettelyä. Hankintayksikkö ei ole myöskään toimittanut tarjoajille kirjallista ja perusteltua hankintapäätöstä kuin vasta erikseen pyydettäessä.

Se, että hankintayksikkö on määritellyt arviointiperusteiden täsmällisemmän sisällön vasta tarjousten vertailuvaiheessa ja tarjoukset saatuaan, on antanut hankintayksikölle rajoittamattoman vapauden määritellä arviointiperusteiden sisältö saamiensa tarjousten perusteella. Erityisesti arviointiperuste "Terms of Contract" on ollut sisällöltään niin epäselvä, ettei sen perusteella ole voinut päätellä, mitä hankintayksikön on kyseisen arviointiperusteen puitteissa ollut tarkoitus arvioida.

Arviointiperusteet eivät myöskään ole kaikilta osin liittyneet hankinnan kohteeseen tai tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiin. Arviointiperusteet "References of the tendered solution" ja "Technical experience of Contractor’s project organization" ovat liittyneet selvästi enemmän tarjoajien kelpoisuuden arviointiin, joten niiden arvioiminen on ollut perusteltua vain osallistumishakemusten arviointivaiheessa päätettäessä tarjoajien hyväksymisestä tarjouskilpailuun. Sisällyttäessään referenssit myös kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiksi, hankintayksikkö on arvioinut referenssit kahteen kertaan, mikä ei ole ollut hankintasäännösten valossa hyväksyttävää. Puitesopimuksen laajuudesta huolimatta hankintayksikkö on myös käyttänyt hankinnassa lähes samoja arviointiperusteita kuin hankintayksikön aikaisemmin kilpailuttamassa yksittäisen rataosan turvalaitehankinnassa. Arviointiperusteissa ei siten ole otettu huomioon riittävällä tavalla hankinnan kohdetta.

Arviointiperusteella "References of the tendered solution" on perustelumuistiossa ilmoitettu arvioitavan "tarjotun teknisen ratkaisun sisältöä, soveltuvuutta ja käytettävyyttä kohteeseen". Edellä mainitun arviointiperusteen sanallisissa perusteluissa ei ole kuitenkaan mainintaa näiden perusteiden arvioinnista, joten referenssit ovat yksin saaneet 35 prosentin painoarvon laatupisteistä. Menettely ei ole ollut tarjouspyynnön valossa hyväksyttävää, koska tarjouspyynnössä on arviointiperusteiden kohdalla todettu, että "The most important evaluation criterion is the suitability of the tendered system with regard to the functional requirements". Kun näitä seikkoja ei ole tarjousten vertailussa lainkaan arvioitu, on tarjousvertailu ollut tältäkin osin virheellinen.

Hankintayksikön väitteet hakijan tarjouksen puutteista ovat perusteettomia. Hakijan hankintayksikölle toimittama tarjouksen täsmennys sekä hakijan ja hankintayksikön välinen neuvottelutilaisuus 11.4.2007 ovat poistaneet kaikki hankintayksikön mainitsemat epäselvyydet hakijan tarjouksen suhteen. Hankintayksikkö on itse tarjouspyynnössä varannut tarjoajille mahdollisuuden tarkentaa tarjoustaan ja sen mukaisesti pyytänyt hakijalta tarjouksen täsmennystä. Tästä huolimatta hankintayksikkö ei ole ottanut hakijan tarjouksen täsmennystä tarjousten vertailussa huomioon, mikä on ollut selvästi hakijaa syrjivää. SIL-4 vaatimusten osalta taas hankintayksikön olisi tullut sulkea hakija pois tarjouskilpailusta kuten kolme muuta osallistumishakemuksen jättänyttä tarjoajaa, jos se olisi katsonut, ettei hakijan tarjous täytä SIL-4 vaatimuksia. Kun hankintayksikkö ei ole näin tehnyt, ei hakijan tarjouksessa ole tältä osin ollut puutteita.

Hankintayksikkö on tarjousten vertailussa vähentänyt hakijan pisteitä niiden sopimuskohtien osalta, joita hakija on tarjouksessaan sopimuskohtiin sitoutumisensa ohella sanallisesti kommentoinut. Hankintayksikön menettely on ollut selvästi virheellistä, koska hankintayksikkö on tarjouspyynnössä mahdollistanut kommenttien esittämisen eikä pisteiden vähennyksen mahdollisuudesta ole mainittu tarjouspyynnössä mitään. Tarjouspyynnössä on selvästi kerrottu, mikä vaikutus sanallisilla kommenteilla on, eikä hankintayksikkö ole menetellyt tämän mukaisesti. Hankintayksikön menettely on ollut hakijaa syrjivää.

Hankintayksikön esittämät perusteet kansallisten referenssien suosimiselle ovat perusteettomia. Hankintayksikön mainitsemat erityispiirteet eivät ole ominaisia yksinomaan Suomen rataverkolle, vaan niitä löytyy kaikkialta maailmasta. Kansallisten referenssien suosiminen tarjousvertailussa ei siten ole ollut hyväksyttävää. Koska hankintayksikkö itse päättää Suomeen tehtävistä rautateiden turvalaitejärjestelmien toimituksista, se on suosiessaan Suomeen kohdistuneita toimituksia tosiasiassa suosinut tarjousvertailussa itse aiemmin valitsemiaan järjestelmiä. Hankintayksikön menettely on ollut selvästi subjektiivista ja hankintasäännösten tarkoituksen vastaista.

Hankintayksikön menettely referenssien vertailussa on ollut hakijaa syrjivää myös Siemens Osakeyhtiön ja hakijan välistä vertailua arvioitaessa. Siemens Osakeyhtiön osalta hankintayksikkö on ottanut referensseinä huomioon Siemens Osakeyhtiön Suomeen kohdistuneet toimitukset, vaikka Siemensillä ei ole ollut uudella järjestelmällään yhtään toimitusta Suomeen. Hankintayksikkö ei ole - toisin kuin hakijan osalla - pitänyt Siemensin kohdalla ongelmana, että nyt kilpailutettu järjestelmä on ollut Suomessa uusi.

Hakijaa ei ole myöskään referenssien arvioinnissa kohdeltu Jyväskylä - Pieksämäki rataosuuden osalta syrjimättömästi. Hankintayksikkö ei ole ottanut mainittua toimitusta hakijan osalta referenssinä huomioon, mutta on kuitenkin ottanut hankkeen osalta huomioon ne hankkeeseen liittyneet seikat, jotka ovat vaikuttaneet hakijan tarjouksen arviointiin negatiivisesti. Mainittu rataosuus on ollut tarjousten vertailuajankohtana luovutusta vaille valmis, joten se olisi tullut ottaa referenssinä huomioon. Hankintayksikön menettely on ollut epäjohdonmukaista ja syrjivää.

Tarjousten vertailussa varaosille ja kunnossapidolle annetut painoarvokertoimet 2 ja 4 on valittu mielivaltaisesti, eivätkä painoarvot heijasta tarjotuilta laitteilta edellytettyä käyttöikää.

Mikäli hakija olisi tarjousta antaessaan tiennyt, että tarjousten vertailussa suositaan kansallisia referenssejä ja ERTMS/ETCS -standardi otetaan Suomessa käyttöön vasta kymmenen vuoden päästä, hakija olisi tarjonnut laitteistoa, jolla olisi ollut aikaisempia toimituksia Suomeen. Hankintayksikkö on, ilmoittaessaan ERTMS/ETCS -standardin yhdeksi arviointiperusteeksi, mutta määritellessään mainitulle arviointiperusteelle hyvin pienen painoarvon vasta hankintapäätösvaiheessa, saanut hakijan tekemään itselleen tarjousvertailun kannalta epäedullisen tarjouksen. Hankintayksikön menettely ei ole ollut avointa eikä hankintasäännösten tarkoituksen mukaista.

LISÄVASTINE

Puitesopimuksen käyttäminen käsillä olevassa hankinnassa on ollut hankintasäännösten mukaista, eikä sillä ole hakijan esittämin tavoin rajoitettu kilpailua. Hankintayksikkö on kilpailuttanut kysymyksessä olevat turvalaitejärjestelmät puitesopimuksena juuri aikaisemmista yksittäisistä kilpailutuksista aiheutuneiden ongelmien vuoksi. Hankintayksikkö on aiemmin kilpailuttanut eri rataosuuksien turvalaitejärjestelmät erikseen, mistä on aiheutunut merkittäviä ongelmia toimittajien suuren määrän vuoksi. Ongelmia on aiheutunut muun muassa kunnossapidon ja varaosien suhteen, mikä on lisännyt turvalaitejärjestelmien elinkaarikustannuksia ja tehnyt liikennöimismallista epäyhtenäisen. Puitesopimuksen avulla näitä ongelmia pystytään vähentämään ja monikansalliset toimittajat saadaan sitoutettua Suomen maailmanlaajuisesti pieniin markkinoihin paremmin turvaten resurssien kiinnittäminen järjestelmiin niiden koko elinkaaren ajaksi.

Hankinnassa on tarjouspyynnön maininnasta huolimatta noudatettu hankintailmoituksessa ilmoitettua rajoitettua menettelyä. Tämän vuoksi hakijan tarjouksen täsmennyksiä ei ole otettu tarjousvertailussa huomioon.

Hankintayksikön käyttämät varaosien ja kunnossapidon painoarvokertoimet ovat vastanneet Ilmalan ratapihan turvalaitejärjestelmähankinnassa käytettyjä kertoimia. Hakija on ollut mukana myös tässä kilpailutuksessa.

Arviointiperusteet "References of the tendered solution" ja "Technical experience of Contractor’s project organization" ovat liittyneet nimenomaan tarjouskilpailun kohteena olevaan hankintaan eivätkä tarjoajien kelpoisuuden arviointiin. Tarjousvertailussa on tullut arvioida nimenomaan tarjottua ratkaisua, mistä syystä kyseisen ratkaisun referenssit ovat olleet merkittäviä seikkoja arvioitaessa sitä, kuinka koetellusta ja käytännössä kokeillusta teknisestä ratkaisusta on ollut kyse. Projektiorganisaatio taas muodostuu projektikohtaisesti ja projektin onnistuminen riippuu projektiorganisaation henkilöstöstä ja ammattitaidosta. Molempien arviointiperusteiden kohdalla on siten ollut kysymys käsillä olevaan turvalaitejärjestelmään ja sen rakentamiseen liittyneistä olennaisista seikoista, ei yleisistä yrityksen kelpoisuuteen liittyneistä tekijöistä.

HAKIJAN LISÄVASTASELITYS JA LISÄLAUSUMA

Hankintayksikön toteuttamassa hankinnassa ei ole tulevien rataosuuksien osalta sovittu hintoja sitovasti yhdenkään rataosuuden osalta. Tämä ei ole peruspalveluasetuksen puitesopimusta koskevan määritelmän mukaista.

Tarjouspyynnössä on nimenomaisesti todettu noudatettavan neuvottelumenettelyä ja selvitetty myös menettelyn kulkua. Hakija on tehnyt tarjouksensa tämän tiedon perusteella, ja menettely onkin toteutettu neuvottelumenettelynä. Ei voida pitää hyväksyttävänä, että hankintayksikkö vasta hankintapäätöksen teon jälkeen ilmoittaa noudattaneensa hankinnassa rajoitettua menettelyä, etenkin kun sen menettely on tässä suhteessa ollut hakijaa kohtaan syrjivää, koska hankintayksikkö on perustellut hakijan tarjousten täsmennysten huomiotta jättämistä juuri rajoitetun menettelyn noudattamisella.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on tammikuussa 2008 antamassaan päätöksessä asiassa C-532/06 todennut neuvoston direktiivin 92/50/ETY 36 artiklan 2 kohdan vastaista olevan, että hankintamenettelyssä hankintaviranomainen myöhemmin määrää painoarvoja ja osatekijöitä tarjouspyyntöasiakirjoissa tai hankintailmoituksessa mainituille sopimuksen tekemisen perusteille. Kyseisen direktiivin määräystä vastaava määräys sisältyy myös niin sanotun erityisalojen hankintadirektiivin 93/38/ETY 34 artiklan 2 kohtaan, joka on pantu kansallisesti täytäntöön peruspalveluasetuksen 29 §:llä.

HANKINTAYKSIKÖN LISÄSELVITYS

Hankinnassa on noudatettu hankintailmoituksen mukaisesti rajoitettua menettelyä. Kun hankintailmoituksen ja tarjouspyynnön välinen ristiriita on hankintayksikössä havaittu, hankintayksikössä on päädytty noudattamaan rajoitettua menettelyä, koska ristiriitatilanteessa hankintailmoituksessa ilmoitettu tieto on määräävä.

Kaikille tarjoajille on annettu tilaisuus esitellä tarjoustaan. Hakijan osalta mainittu tilaisuus on järjestetty hakijan esittämänä ajankohtana 11.4.2007. Mainituissa tarjousten esittelytilaisuuksissa tarjoajille on selvitetty, miten tilaisuudet etenevät ja mikä tilaisuuksien merkitys on. Tältä osin tarjoajille on kerrottu tarkoituksena olevan, että jokainen tarjoaja saa esitellä oman tarjouksensa ja että hankintayksiköllä on mahdollisuus varmistua siitä, että tarjoajat ovat ymmärtäneet tarjouspyynnön vaatimukset. Kyseisten tilaisuuksien tarkoituksena on siten ollut tarjousten esittely ja tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden tarkastaminen, mikä on kerrottu myös tarjoajille itse tilaisuuksissa. Tarjoajat eivät enää tarjousten esittelytilaisuuksissa ole voineet täydentää tarjouksiaan. Tarjouspyynnön sisällöstä ja vaatimuksista johtuen tarjoukset ovat jo ennen mainittuja neuvotteluja olleet valmiita puitesopimuksen perustaksi.

HAKIJAN TOINEN LISÄVASTASELITYS

Hankintayksikkö ei ole ilmoittanut hakijalle 11.4.2007 pidetyssä neuvottelussa eikä muutoinkaan hankintamenettelyn aikana, että hankinnassa noudatetaan rajoitettua menettelyä. Neuvottelussa 11.4.2007 hakija on esittänyt selvennykset tarjoukseensa vastaten hankintayksikön kysymyksiin. Hakija on myös ehdottanut, että se toimittaa vastaukset jälkikäteen selvyyden vuoksi hankintayksikölle myös kirjallisena, minkä hankintayksikkö on hyväksynyt ilmoittamatta, ettei vastauksia tulla ottamaan huomioon tarjousten vertailussa. Hankintayksikkö on menetellyt hankinnassa epäjohdonmukaisesti, eikä hankintayksikön menettelyvirheitä voida tulkita ainakaan hakijan edun vastaisesti.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Sovellettavat säännökset

Hankintamenettely on aloitettu ennen 1.6.2007. Asiaan sovelletaan siten julkisista hankinnoista annetun lain 1505/1992 (jäljempänä hankintalaki) säännöksiä sellaisina kuin ne olivat julkisista hankinnoista annetun lain 348/2007 tullessa voimaan.

Kysymyksessä on kynnysarvot ylittävistä vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun asetuksen (peruspalveluasetus) soveltamisalaan kuuluvan peruspalveluyksikön peruspalvelutoimintaa koskeva hankinta, jonka ennakoitu arvo ylittää peruspalvelusektorin tavara- ja palveluhankinnoille säädetyn kynnysarvon.

Hankintamenettely

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon hankintalain 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Hankinnan kohde

Hakija on esittänyt, että tarjouspyyntöasiakirjat ovat olleet niin ristiriitaisia ja epäselviä, ettei hankintayksikkö ole voinut saada asiassa vertailukelpoisia tarjouksia ja suorittaa hankintaa hankintalainsäädännön edellyttämällä tavalla. Hakijan mukaan hankinnan kohteena on tarjouspyynnön perusteella ollut yksinomaan Lahti - Luumäki rataosuuden turvalaitejärjestelmä.

Tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde ja tarjousten valintaan vaikuttavat seikat tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

TED-tietokannassa ja Julkiset Hankinnat -lehdessä julkaistuissa hankintailmoituksissa hankintayksikkö on ilmoittanut hankinnan kohteeksi turvalaitejärjestelmähankintojen puitesopimuksen vuosille 2007 - 2012. Myös hankintapäätös on koskenut mainittua puitesopimusta. Tarjouspyyntö on puolestaan otsikoitu koskemaan Lahti - Luumäki rataosan turvalaitejärjestelmähankintaa. Asiassa on siten ensin arvioitavana se, ovatko tarjoajat voineet tarjouspyynnön perusteella päätellä, että tarjouskilpailun kohteena on ollut hankintailmoituksessa mainittu puitesopimus, vai onko tarjouspyynnön katsottava koskeneen vain Lahti - Luumäki rataosuuden turvalaitejärjestelmähankintaa. Tältä osin markkinaoikeus toteaa seuraavan.

Tarjouspyyntö on koostunut 20.12.2006 päivätystä tarjouspyyntökirjeestä sekä sen liitteenä olleesta kymmenestä osasta. Tarjouspyyntö on ollut sivumäärällisesti varsin laaja sisältäen noin 170 sivua. Tarjouspyyntökirjeessä 20.12.2006 ei ole ollut mainintaa hankinnan puitesopimusluonteesta vaan sen mukaan Ratahallintokeskus on pyytänyt tarjouspyynnöllä tarjouksia radan turvalaitejärjestelmästä nimenomaan Lahti - Luumäki rataosalle. Tämän lisäksi lähes kaikkien tarjouspyynnön osien viitteenä sivujen ylälaidassa on mainittu "Lahti - Luumäki turvalaitteet".

Tarjouspyyntökirjeen liitteenä on ollut 22.12.2006 päivätty ja "RHK-xxx Annex-01" -otsikoitu luettelo projekteista, jotka on ollut tarkoitus toteuttaa puitesopimuskauden aikana 2007 - 2012. Luettelon ylälaidassa on ollut otsikko "Forecasts" ja se on sisältänyt maininnan seuraavista turvalaitehankinnoista: Lahti - Luumäki, Seinäjoki - Oulu, Kouvola - Kotka/Hamina, Kehärata (airport), Parikkala - Joensuu, Luumäki - Lappeenranta, Kotolahti, Iisalmi, Siilinjärvi, Rauma, Pori - Mäntyluoto, Vainikkala, Ylivieska ja Oulu.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa on lisäksi ollut viittaukset tai maininnat puitesopimuksesta tai puitesopimuksen solmimisesta yhden tai kahden tarjoajan kanssa ainakin seuraavissa kohdissa:

- Tarjouspyynnön osa 3 (Section 3), Statement Of Work (SOW), kohta 4.4

- Tarjouspyynnön osa 5 (Section 5), Instructions to Tenderers, kohdat 2.4 ja 2.5

- Tarjouspyynnön osa 5 (Section 5), Instructions to Tenderers, kohdat 7.4 - 7.6

Tarjouspyynnön mainituissa kohdissa, etenkin tarjouspyynnön osassa 5, on tuotu esiin hankintamenettelyn koostuvan eri vaiheista ja kerrottu Lahti - Luumäki rataosuutta koskevasta hankinnasta sopimuksen ensimmäisenä tilauksena. Mainituissa tarjouspyynnön kohdissa on myös tuotu esiin sopimuksen solmiminen yhden tai kahden tarjoajan kanssa. Tarjouspyynnön kyseisissä kohdissa on kuitenkin monessa kohtaa käytetty termiä "Purchase Agreement" puitesopimusta selvemmin kuvaavan termin "Framework Agreement" sijasta. Tarjouspyynnön kyseiset kohdat eivät ole myöskään olleet sisällöllisesti yksiselitteisiä, eikä niistä siten selvästi ole ilmennyt, että käsillä olevassa hankinnassa on kysymys nimenomaan puitesopimusta koskevasta hankinnasta ja Lahti - Luumäki rataosassa vain sen ensimmäisestä osasta.

Tarjoajat ovat myös lähettäneet hankintayksikölle tarjouspyyntöä koskevia kysymyksiä, joissa on käsitelty myös hankinnan puitesopimusluonnetta. Hankintayksikkö on laatinut saatuihin kysymyksiin vastaukset ja toimittanut sekä kysymykset että vastaukset tiedoksi ennen tarjousten jättämiselle varatun määräajan päättymistä kaikille tarjouspyynnön saaneille tarjoajille 8.2.2007 ja 9.3.2007 päivätyillä kirjeillään (8.2.2007 päivätty kirje Issue of Clarification 2 ja 9.3.2007 päivätty kirje Issue of Clarification 3).

Hankinnan puitesopimusluonnetta on käsitelty tai sivuttu 8.2.2007 päivätyn kirjeen kysymyksissä 2, 4 ja 5 sekä 9.3.2007 päivätyn kirjeen kysymyksessä 1. Selvimmin asiaa on käsitelty 8.2.2007 päivätyn kirjeen kysymyksessä 2.

Mainitussa kysymyksessä tarjoaja on pyytänyt hankintayksiköltä vahvistusta sille, tarkoittaako kysymyksessä olevan tarjouskilpailun ratkaiseminen

a) puitesopimuksen vahvistamista voittaneen tarjoajan kanssa ja

b) tilauksen tekemistä puitesopimukseen kuuluvalle ensimmäiselle hankinnalle, joka koskee Lahti - Luumäki rataosuuden turvalaitejärjestelmähankintaa.

Hankintayksikkö on vastannut molempiin kysymyksiin kyllä. Muissa yllä mainituissa kysymyksissä ja niihin annetuissa vastauksissa on myös tuotu esiin puitesopimuksen syntyminen ja selvennetty menettelytapoja eri asioihin liittyen puitesopimuksen sisällä.

Tarjouspyynnön osaan 9 on kuitenkin sisältynyt sopimusluonnos, joka on sisältänyt edellä kuvatut viittaukset puitesopimukseen. Kuten edellä on todettu, tarjoajien on tarjouspyynnön ehtojen mukaan tullut käydä sopimusluonnos kohta kohdalta läpi ja ilmoittaa tarjouksessaan jokaisen sopimuskohdan osalta, hyväksyvätkö tarjoajat kyseisen sopimuskohdan vai eivät. Myös hakija on näin toiminut ja täyttänyt tarjouspyynnön osana 11 olleen lomakkeen sopimusehtojen hyväksynnästä. Kukin tarjoaja on siis tarjousta laatiessaan joutunut käymään sopimusluonnoksen yksityiskohtaisesti läpi ja havaitsemaan myös sopimusluonnoksen puitesopimusta koskevat kohdat.

Hankintayksikkö on tarjoajien esittämiin kysymyksiin antamissaan vastauksissa edellä todetuin tavoin myös nimenomaisesti vahvistanut, että tarjouskilpailun ratkaiseminen johtaa puitesopimuksen vahvistamiseen ja että Lahti - Luumäki rataosassa on kysymys puitesopimuksen ensimmäisestä hankinnasta.

Ottaen huomioon tarjouspyyntöön liitetyn sopimusluonnoksen sisällön ja hankintayksikön edellä antaman vastauksen tarjoajien puitesopimusta koskevaan kysymykseen, markkinaoikeus katsoo, että tarjoajien on tarjouspyynnön lähtökohtaisesta epäselvyydestä huolimatta kuitenkin tullut viimeistään hankintayksikön vastaukset saatuaan ymmärtää, että hankinnan kohteena on ollut hankintailmoituksessa tarkoitettu turvalaitejärjestelmien puitesopimus vuosille 2007 - 2012.

Hankinnassa noudatettu menettely

Hakija on esittänyt, että hankinnassa on noudatettu ja tullut noudattaa tarjouspyynnössä ilmoitetun mukaisesti neuvottelumenettelyä. Hakijan mukaan asiassa on myös todellisuudessa käyty neuvotteluja, jolloin hakija on osapuolten välisen sopimuksen mukaisesti täsmentänyt tarjoustaan. Hankintayksikön mukaan asiassa on puolestaan tarjouspyynnöstä ilmenevästä huolimatta noudatettu hankintailmoituksessa mainittua rajoitettua menettelyä. Hankintayksikön mukaan asiassa on järjestetty ainoastaan tarjousten esittelytilaisuuksia, joissa tarjoajat eivät ole enää voineet täsmentää tarjouksiaan.

Tarjouspyynnössä hankintamenettelyä koskevat tiedot ovat sisältyneet tarjouspyynnön osan 5 (Instructions to Tenderers) kohtaan 2 (Procurements Procedures). Kyseisessä kohdassa on todettu, että hankinnassa noudatetaan neuvottelumenettelyä (alakohta 2.1). Alakohdissa 2.1 - 2.4 on kuvattu hankintamenettelyn kulkua. Mainituissa kohdissa on selvitetty hankintamenettelyssä olevan neljä vaihetta, joista ensimmäisessä hankintayksikkö julkaisee hankintailmoituksen osallistumishakemusten saamista varten ja toisessa toimittaa valituille tarjoajille tarjouspyynnön. Tarjoukset saatuaan hankintayksikön on todettu tutkivan tarjoukset ja niissä esitetyt tarjoajien kommentit sopimusluonnoksen ehtoihin sekä järjestävän tarvittaessa tarjousten selventämiseksi neuvotteluja (tender clarification meetings).

Hankinnan kolmannessa vaiheessa hankintayksikön on todettu tekevän tarjousten alustavan tutkinnan ja mahdollisesti tarkentavan tarjouspyyntöä ja antavan tarjoajille mahdollisuuden täsmentävän informaation toimittamiseen. Mainitun vaiheen aikana hankintayksikön on lisäksi todettu neuvottelevan kaikkien tarjoajien kanssa. Tämän vaiheen jälkeen hankintayksikön on todettu tekevän lopullisen tarjousten vertailun ja hankintapäätöksen saatujen tarjousten ja tarjoajien toimittamien täsmennysten perusteella. Tarjouspyynnön mukaan tarjoajat valitaan kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella tarjouspyynnössä mainittujen arviointiperusteiden mukaisesti. Lopulta hankintayksikön on todettu kutsuvan voittaneen tarjoajan sopimuksen (Purchase Agreement) allekirjoitustilaisuuteen, kun voittaneen tarjoajan ja hankintayksikön väliset sopimusneuvottelut on saatu tuloksekkaaseen päätökseen.

Hankinnan neljännessä vaiheessa hankintayksikkö on tullut tarjouspyynnön mukaan solmimaan puitesopimuksen toiseksi tulleen tarjoajan kanssa, kun kyseisen tarjoajan ja hankintayksikön väliset sopimusneuvottelut on saatu tuloksekkaaseen päätökseen.

Hankintamenettelyn kulkua on jossain määrin käsitelty myös tarjouspyynnön osan 5 kohdissa 6 ja 7. Mainituissa kohdissa on lähinnä toistettu tiettyjä edellä kuvattuja menettelyvaiheita.

Edellä todetulla tavalla hankinnassa on hankintailmoituksen mukaan tullut noudattaa rajoitettua menettelyä, kun taas tarjouspyynnössä on ilmoitettu noudatettavan neuvottelumenettelyä. Oikeuskäytännössä on sinänsä vakiintuneesti katsottu, että tilanteissa, joissa hankintailmoitus ja tarjouspyyntö eroavat sisältönsä puolesta toisistaan, hankintailmoituksen sisältö on ratkaiseva. Kysymyksessä olevassa tilanteessa, jossa hankinnassa noudatettavasta menettelystä on annettu edellä kerrotulla tavalla ristiriitaista tietoa, hankintamenettelyä ei kuitenkaan tule yksinomaan arvioida sanotun periaatteen valossa. Keskeistä merkitystä on sen sijaan annettava sille, ovatko hankinta-asiakirjat olleet kokonaisuutena arvioiden omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun ja onko tarjouspyyntö ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Kuten edellä on todettu, hankintailmoitus on sisältänyt ainoastaan maininnan hankinnassa noudatettavasta menettelystä. Tarjouspyynnössä on sen sijaan nimenomaisesti todettu, että hankinnassa noudatetaan neuvottelumenettelyä ja selvitetty yksityiskohtaisesti hankintamenettelyn vaiheita ja tuotu esille se, miten neuvotteluja tullaan käymään. Tarjouspyynnössä on myös nimenomaisesti todettu mahdollisuudesta pyytää tarjoajilta tarjousten täsmennystä ja lisäksi ilmoitettu, että tarjousten vertailu ja hankintapäätös tullaan tekemään paitsi tarjousten myös tarjoajien mahdollisesti toimittamien tarjousten täsmennysten perusteella.

Edellä mainitun perusteella markkinaoikeus katsoo, että tarjoajat ovat voineet tarjouspyynnön perusteella tarjouksia laatiessaan perustellusti olettaa ja olla siinä käsityksessä, että hankinnassa tullaan noudattamaan neuvottelumenettelyä. Tarjouspyynnön sisältö on mainituilta osin ollut siinä määrin selvä ja yksityiskohtainen, ettei hankintailmoituksen maininta ole kysymyksessä olevassa tapauksessa riittänyt poistamaan tarjouspyynnön perusteella syntyvää hankintailmoituksesta poikkeavaa käsitystä. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella menettelyn luonne on myös tosiasiassa jäänyt ainakin hakijalle epäselväksi. Vaikka asiassa sinällään on jäänyt selvittämättä, mikä 11.4.2007 järjestetyn tapaamisen luonne on ollut ja mistä seikoista tilaisuudessa on sovittu, on osapuolten erilaisten käsitysten ja hakijan hankintayksikölle toimittaman tarjouksen täsmennyksen perusteella sinänsä katsottavissa osapuolilla olleen erilaiset käsitykset kyseisen tilaisuuden ja myös koko menettelyn luonteesta.

Edellä todettuun nähden markkinaoikeus katsoo, ettei tarjouspyyntö ole ollut hankinnassa noudatettua menettelyä koskevilta osin omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimättömätöntä kohtelua ja tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintayksikkö on siten menetellyt tältä osin hankintasäännösten vastaisesti.

Arviointiperusteet ja niiden painoarvojen ilmoittaminen

Hakija on esittänyt, etteivät tarjouspyynnössä ilmoitetut arviointiperusteet ole kaikilta osin liittyneet hankinnan kohteeseen ja tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiin. Hakijan mukaan etenkin arviointiperusteet "References of the tendered solution" ja "Technical experience of Contractor’s project organization" ovat liittyneet selvästi enemmän tarjoajien kelpoisuuden arviointiin. Hakija on myös esittänyt osan arviointiperusteista antaneen hankintayksikölle rajoittamattoman harkintavallan tarjousten vertailussa.

Hankintalain 7 §:n 1 momentin ja peruspalveluasetuksen 29 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista tulee hyväksyä kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Peruspalveluasetuksen 29 §:n 2 momentin mukaan käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjassa on mainittava kaikki ne arviointiperusteet, joita sovelletaan tarjousta hyväksyttäessä. Arviointiperusteet on tällöin, jos mahdollista, esitettävä tärkeysjärjestyksessä.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden sekä niiden mahdollisen painotuksen määrittämisessä. Kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteina tulee käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on taloudellisesti edullisin. Arviointiperusteiden tulee lisäksi liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä. Arviointiperusteet eivät myöskään saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Hankintamenettely on lisäksi kaksijakoinen siten, että hankintalain 6 §:n 1 momentin perusteella tutkitaan tarjoajien kelpoisuus osallistua tarjouskilpailuun ja lain 7 §:n 1 momentin ja peruspalveluasetuksen 29 §:n 1 momentin perusteella arvioidaan tarjousten paremmuus. Näin ollen hankintayksikkö arvioi ensi vaiheessa, onko tarjoajalla hankintalain 6 §:n 1 momentissa tarkoitetut tekniset, taloudelliset tai muut edellytykset hankinnan toteuttamiseksi, ja jos tällaisia edellytyksiä ei ole, hankintayksikkö voi sulkea tarjoajan pois tarjouskilpailusta. Tämän jälkeen hankintayksikkö suorittaa tarjousten vertailun niiden tarjoajien tekemien tarjousten kesken, joita ei ole suljettu pois tarjouskilpailusta.

Tarjouspyynnössä tarjouksen valinta- ja arviointiperusteet on määritelty tarjouspyynnön osan 5 (Instructions to Tenderers) kohdassa 6.5. Mainitussa kohdassa on tarjouksen valintaperusteeksi ilmoitettu kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka arviointiperusteiksi on ilmoitettu seuraavat seikat:

" - total price including procurement, operation and maintenance costs, and cost of RHK

- references of the tendered solution

- terms of contract

- technical experience of Contractor’s project organisation

- Contractor’s ability to carry the overall responsibility of the procurement and delivery time schedule

- Contractor’s quality and safety care assurance systems

- Contractor’s commitment to the evolving ERTMS/ETCS standards".

Lisäksi mainitun kohdan alussa on todettu seuraava: "The most important criterion is the suitability of the tendered system with regard to the functional requirements". Tarjouspyynnössä ei ole ilmoitettu arviointiperusteiden painoarvoja tai täsmennetty arviointiperusteita tämän enempää.

Markkinaoikeus toteaa, että kelpoisuusvaatimukset ja kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteet voivat vaihdella hankinnan kohteen mukaan. Määrätynlaiset seikat voivat liittyä joissakin tapauksissa tarjoajan kelpoisuuden arviointiin ja toisissa tapauksissa taas paremminkin tarjousten taloudellisen edullisuuden arviointiin.

Hankintayksikön tarjouspyynnössä yhdeksi kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteeksi ilmoittaman "Terms of Contract" osalta markkinaoikeus vielä toteaa, että se on jo sinänsä ollut tarjouspyynnön perusteella epäselvä, eikä sen perusteella ole siten ollut selvästi pääteltävissä, mitä seikkoja hankintayksikön on ollut tarkoitus mainitun arviointiperusteen alla arvioida. Kyseinen arviointiperuste on siten antanut hankintayksikölle rajoittamattoman valinnanvapauden tarjousten vertailun toteuttamisessa. Markkinaoikeus myös toteaa, ettei tarjouspyynnöstä ole ilmennyt, mitä sellaisia seikkoja kyseisen perusteen alla on ollut tarkoitus arvioida, joiden perusteella on voinut selvittää, mikä tarjouksista on hankintayksikölle taloudellisesti edullisin. Markkinaoikeus näin ollen katsoo hankintayksikön menetelleen virheellisesti myös siltä osin kuin se on tarjouspyynnössään ilmoittanut perusteen "Terms of Contract" tarjousten vertailussa sovellettavaksi arviointiperusteeksi.

Hakija on esittänyt hankintayksikön menetelleen virheellisesti myös, kun se on jättänyt tarjouspyynnössä ilmoittamatta tarjousten vertailussa soveltamansa kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden painoarvot.

Kuten edellä on todettu, hankintayksikön on peruspalveluasetuksen 29 §:n mukaan hyväksyttävä tarjouksista joko se, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan arviointiperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin. Pykälän 2 momentin mukaan käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta hankintaa koskevassa ilmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa on mainittava kaikki ne arviointiperusteet, joita sovelletaan tarjousta hyväksyttäessä. Arviointiperusteet on tällöin, jos mahdollista, esitettävä tärkeysjärjestyksessä.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on 24.1.2008 antamassaan tuomiossa (asia C-532/06, Emm. G. Lianakis AE ym. vastaan Dimos Alexandroupolis ym., tuomio 24.1.2008, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa) katsonut, että julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 92/50/ETY 36 artiklan 2 kohdan, kun sitä luetaan taloudellisten toimijoiden yhdenvertaista kohtelua koskevan periaatteen ja siitä seuraavan avoimuusvelvoitteen valossa, vastaista on, että hankintamenettelyssä hankintaviranomainen määrää myöhemmin painoarvoja ja osatekijöitä tarjouspyyntöasiakirjoissa tai hankintailmoituksessa mainituille sopimuksen tekemisen perusteille.

Edellä mainittua direktiivin määräystä vastaava määräys sisältyy vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alan hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 93/38/ETY 34 artiklan 2 kohtaan, joka on Suomessa pantu täytäntöön peruspalveluasetuksen 29 §:n 2 momentilla. Kyseisessä tuomiossa vahvistettujen oikeusohjeiden on siten katsottava soveltuvan myös viimeksi mainitun direktiivin soveltamisalaan kuuluviin hankintoihin.

Markkinaoikeus toteaa, ettei tarjouspyynnön laatimishetken aikainen kansallinen lainsäädäntö sinänsä ole sanamuotonsa mukaan edellyttänyt, että hankintayksikkö ilmoittaa tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa arviointiperusteiden painoarvot. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen edellä kerrotussa tuomiossa on kuitenkin katsottu hankintadirektiivien vastaiseksi menettely, jossa hankintayksikkö jälkikäteen - antamatta painoarvoista tietoa tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa - määrää painoarvoja tarjouspyyntöasiakirjoissa tai hankintailmoituksessa ilmoitetuille sopimuksen tekemisen perusteille.

Käsillä olevassa tapauksessa hankintayksikkö ei ole ilmoittanut soveltamiensa arviointiperusteiden painoarvoja tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa. Hankintayksikkö on kuitenkin tarjouksia vertaillessaan ja hankintapäätöstä tehdessään määritellyt arviointiperusteille painoarvot ja tehnyt hankintapäätöksensä niiden mukaisesti. Tähän nähden ja ottaen huomioon edellä mainitun Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomion asiassa C-532/06, markkinaoikeus katsoo hankintayksikön menetelleen virheellisesti, kun se ei ole ilmoittanut tarjouspyynnössä hankintamenettelyssä myöhemmin määrittelemiään arviointiperusteiden painoarvoja.

Lahti - Luumäki rataosuuden käyttäminen laskentaesimerkkinä ja puitesopimuksen käyttäminen

Hakija on esittänyt hankintayksikön menetelleen virheellisesti myös, kun se on kilpailuttanut puitesopimuksen käyttämällä laskentaesimerkkinä Lahti - Luumäki rataosuutta koskevaa hankintaa. Hakijan mukaan koko puitesopimusta ei ole voitu kilpailuttaa yksinomaan Lahti - Luumäki rataosuutta koskevan laskentaesimerkin perusteella.

Hankintayksikkö on esittänyt laskentaesimerkin käyttämisen olleen tarpeen nimenomaan tarjousten vertailukelpoisuuden varmistamiseksi. Hankintayksikön mukaan ratojen turvalaitejärjestelmät hankitaan aina kokonaistarjouksen perusteella, jolloin yksikköhintatarjouksista ei olisi ollut hankintayksikölle hyötyä puitesopimuksen hankintoja tehtäessä, eivätkä tarjoukset olisi tällöin myöskään antaneet hankintayksikölle riittävää kuvaa tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioimiseksi. Hankintayksikkö on esittänyt, että vaikka kunkin rataosuuden turvalaitejärjestelmät sinänsä ovat omia kokonaisuuksiaan, ne kuitenkin eroavat toisistaan lähinnä laajuuden suhteen toimintaperiaatteiden pysyessä samoina.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyyntö on edellä todetuin tavoin ollut sinänsä hankinnan kohteen määrittelyn kannalta epäselvä, kun siinä on puitesopimusta selvemmin painotettu Lahti - Luumäki rataosuutta koskevaa hankintaa. Siltä osin kuin kyseistä rataosuutta koskevaa hankintaa on käytetty hankinnassa laskentaesimerkkinä, markkinaoikeus kuitenkin katsoo, ettei asiassa esitetyn selvityksen perusteella ole aihetta katsoa, etteikö kyseistä rataosuutta olisi ollut pidettävä puitesopimuksen hankintojen kannalta edustavana esimerkkinä ja etteikö tarjouksia sinällään olisi voitu vertailla tätä rataosuutta esimerkkinä käyttämällä. Hankintayksikkö on tarjouksia pyytäessään myös määritellyt yksityiskohtaisesti, mitä tarjousten ja niihin kuuluneiden hintojen on tullut sisältää. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, ettei puitesopimuksen kilpailuttaminen käytetyn laskentaesimerkin avulla ole ollut hankintasäännösten näkökulmasta virheellistä. Hankintayksikkö ei siten ole tältä osin menetellyt virheellisesti.

Hakija on myös esittänyt, ettei puitesopimuksen käyttäminen kysymyksessä olevassa hankinnassa ole ollut perusteltua ja että puitesopimusta on käytetty vain kilpailun rajoittamisen tarkoituksessa.

Hankintayksikkö on esittänyt kilpailuttaneensa hankinnan kohteena olleet turvalaitejärjestelmät puitesopimuksena aikaisemmista yksittäisistä kilpailutuksista aiheutuneiden ongelmien vuoksi. Hankintayksikkö on esittänyt yksittäisiin kilpailutuksiin perustuneen mallin aiheuttaneen sille ongelmia muun ohella turvalaitejärjestelmien ylläpidossa ja varaosien saannissa. Hankintayksikkö on myös esittänyt monikansallisten toimittajien sitouttamisen hankinnan kohteena olleisiin toimituksiin edellyttäneen laajemman kokonaisuuden kilpailuttamista.

Hankintayksikön esittämät seikat huomioon ottaen asiassa ei voida katsoa, että hankintayksikkö olisi käyttänyt puitesopimusta kysymyksessä olevassa hankinnassa kilpailun rajoittamisen tarkoituksessa. Hankintayksikkö ei siten ole menetellyt hankinnassa hankintasäännösten vastaisesti kilpailuttaessaan hankinnan kohteena olleet turvalaitejärjestelmät puitesopimuksena.

Johtopäätös

Ratahallintokeskus on menetellyt hankinnassa virheellisesti laatiessaan hankinta-asiakirjat hankinnassa noudatetun menettelyn suhteen epäselviksi, ilmoittaessaan tarjouspyynnössä arviointiperusteet osin epäselvästi ja virheellisesti sekä asettaessaan kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteille painoarvot vasta tarjousten vertailun yhteydessä. Markkinaoikeus on edellä katsonut tarjouspyynnön olleen myös muissa suhteissa epäselvä.

Ottaen huomioon hankintayksikön edellä todettujen virheiden laadun ja niiden keskeisen vaikutuksen koko hankintamenettelyyn, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikön laatiman tarjouspyynnön voida katsoa olleen omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintamenettelyn virheet ovat olleet laadultaan sellaisia, että ne ovat voineet vaikuttaa saatujen tarjousten sisältöön ja siten myös tarjousten vertailuun ja hankintapäätöksen lopputulokseen. Ottaen huomioon mainitut seikat markkinaoikeus katsoo hankintayksikön menetelleen hankinnassaan hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa tulee siten harkittavaksi hankintalain 9 §:ssä säädetyn seuraamuksen määrääminen.

Hankintamenettelyn virheiden laatu huomioon ottaen markkinaoikeus vielä katsoo, ettei asiassa ole tarpeen lausua muista hakemuksessa esitetyistä hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamukset

Hankintapäätöstä ei ole pantu täytäntöön muiden rataosuuksien kuin Lahti - Luumäki rataosuuden osalta. Hankintapäätös voidaan näin ollen näiltä osin kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Mikäli Ratahallintokeskus aikoo edelleenkin toteuttaa ratojen turvalaitejärjestelmiä koskevan puitesopimushankinnan julkisena hankintana, sen tulee järjestää asiassa uusi tarjouskilpailu ottaen huomioon, mitä edellä tässä päätöksessä on todettu.

Oikeudenkäyntikulut

Asian näin päättyessä Ratahallintokeskus on velvoitettava korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

Asian lopputulos huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että Thales Rail Signalling Solutions GmbH pitää omat oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus kumoaa Ratahallintokeskuksen 15.5.2007 tekemän päätöksen turvalaitejärjestelmähankintojen puitesopimuksesta vuosille 2007 - 2012 siltä osin kuin päätös koskee muuta kuin Lahti - Luumäki rataosaa ja kieltää hankintayksikköä tekemästä sanotun päätöksen perusteella hankintasopimusta tai panemasta päätöstä tältä osin muutoinkaan täytäntöön.

Kieltoa on noudatettava nyt asetetun 1.000.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Ratahallintokeskuksen korvaamaan Ansaldo STS Sweden AB:n oikeudenkäyntikulut 30.000 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

Muut vaatimukset hylätään.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Hankintalain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Uhkasakon asettamista koskevaan päätökseen ei saa erikseen hakea muutosta valittamalla.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Anne Ekblom-Wörlund, Ilkka Lahtinen ja Ville Parkkari.