Market Court voids city tender decision for procedural violation and orders full new tender.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

HKR-Tekniikka/projektiyksikkö on pyytänyt 6.3.2007 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia muun ohella 1) töhryjen ja luvattomien ilmoitusten poistamisesta sekä pintojen suojauksesta Helsingin kaupungin alueella, lukuun ottamatta Helsingin kaupungin keskustaa, sekä Tiehallinnon kohteiden osalta Uudellamaalla sekä 2) töhryjen ja luvattomien ilmoitusten poistamisesta sekä pintojen suojauksesta Helsingin kaupungin keskustan alueella kello 21.00 - 6.00. Tarjouksia on pyydetty ajalle 1.1. - 31.12.2008, minkä lisäksi tarjouspyynnössä on varattu mahdollisuus kahteen yhden vuoden pituiseen optiokauteen. Hankinnasta on julkaistu hankintailmoitus Julkiset Hankinnat -lehdessä 15.3.2007/11.

Helsingin kaupungin yleisten töiden lautakunta on päätöksellään 14.6.2007 § 358 oikeuttanut HKR-Tekniikan tekemään töhryjen ja luvattomien ilmoitusten poistoa sekä pintojen suojausta koskevat vuosisopimukset ajalla 1.1. - 31.12.2008 tarjouspyynnön osan 1) osalta Etelä-Suomen Pesuexpertit Oy:n ja PR-Clean Oy:n kanssa sekä tarjouspyynnön osan 2) osalta Etelä-Suomen Pesuexpertit Oy:n kanssa. Lisäksi yleisten töiden lautakunta on mainitulla päätöksellään oikeuttanut HKR-Tekniikan tekemään mahdolliset edellä mainittujen sopimusten jatkamista koskevat päätökset vuosiksi 2009 ja 2010.

Hankinnan ennakoitu kokonaisarvo edellä mainitut optiovuodet mukaan luettuna on hankintailmoituksen mukaan ollut noin 2.000.000 euroa.

HAKEMUS

Was-STE Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Helsingin kaupungin yleisten töiden lautakunnan päätöksen 14.6.2007 § 358 ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti Was-STE Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Helsingin kaupungin suorittamaan sille hyvitysmaksuna 240.000 euroa korkoineen. Lisäksi Was-STE Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Helsingin kaupungin korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 3.689,28 eurolla korkoineen.

Hakija on esittänyt perusteluinaan muun ohella seuraavaa.

Hankintayksikkö on menetellyt tarjousten vertailussa epätasapuolisesti ja hakijaa kohtaan syrjivästi. Hankintayksikkö ei ole antanut tarjousten vertailussa apumiehen tuntihinnan osalta hakijan tarjoukselle lainkaan pisteitä, vaikka hakijan tarjous on ollut paitsi kokonaishinnaltaan myös apumiehelle maksettavan tuntipalkan osalta hinnaltaan halvin tarjous.

Hakijan tarjouksessa apumiehelle ilmoitettu 0,40 euron tuntihinta on vastannut hakijan todellista hintatasoa ja palkkakustannuksia. Hakija maksaa apumiehelle minimipalkan ylittävää palkkaa. Kyseinen hakijan tarjouksessa ilmoitettu 0,40 euron tuntihinta on kattanut hakijan laskelmien mukaan kahdella miehellä tehtävien töiden kustannukset.

VASTINE

Helsingin kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa Was-STE Oy:n korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla korkoineen.

Hankintayksikkö on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Hankintayksikkö on kohdellut tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailu tehdään siten, että yhden henkilön tuntihinnan painoarvo on 50 prosenttia, apumiehen tuntihinnan painoarvo 10 prosenttia sekä muiden arviointiperusteiden painoarvo yhteensä 40 prosenttia. Tarjouspyynnössä on edellytetty, että tarjouksissa ilmoitettujen tuntihintojen tulee sisältää kaikki työn suorittamisesta aiheutuvat kulut, tarjoajan yleiskulut sekä tarjoajan katteet ja että hintojen tulee perustua todelliseen hintatasoon.

Hakija on ilmoittanut tarjouksessaan tarjouskilpailun osan 1) osalta yhden henkilön tuntihinnaksi 49,80 euroa ja apumiehen tuntihinnaksi 0,40 euroa sekä tarjouskilpailun osan 2) osalta yhden henkilön tuntihinnaksi 52 euroa ja apumiehen tuntihinnaksi 0,40 euroa. Kaikki muut tarjoajat ovat ilmoittaneet apumiehen tuntihinnaksi tarjouskilpailun osan 1) osalta 18 - 33,90 euroa ja tarjouskilpailun osan 2) osalta 19 - 25 euroa.

Koska hakijan tarjousta ei pidetty apumiehen tuntihinnan osalta tarjouspyynnön mukaisena, hankintayksikkö pyysi hakijalta lisäselvitystä apumiehen tuntihinnoittelusta. Hakija on lisäselvityksessään ilmoittanut tekevänsä työt pääasiassa yhdellä miehellä sekä todennut, että apumiestä käytetään työyksikössä vain koulutustarkoituksessa.

Hankintayksikkö on arvioinut, että hakijan ilmoittamalla apumiehen 0,40 euron tuntihinnalla ei pystytä kattamaan työehtosopimusten mukaisen minimipalkan ylittävää palkkaa sosiaalikuluineen, yrityksen yleiskuluineen ja katteineen siten kuin tarjouspyynnössä on edellytetty. Hakijan lisäselvityksen valossa hankintayksikkö on katsonut, että apumiehestä aiheutuvat kustannukset ovat sisältyneet yhden henkilön tuntihintaan eivätkä apumiehen 0,40 euron tuntihintaan.

Hankintayksikkö ei ole hylännyt hakijan tarjousta, vaikka se tarjouspyynnön mukaan olisikin ollut mahdollista. Hakijan tarjoukselle ei ole annettu tarjousvertailussa lainkaan pisteitä apumiehen hinnan osalta, koska hakijan tarjous on ollut kyseiseltä osin hinnoittelultaan muista tarjouksista poikkeava. Pisteiden antaminen hakijan tarjoukselle apumiehen hinnan osalta olisi ollut epäoikeudenmukaista muita tarjoajia kohtaan. Apumiestä tarvitaan vuosittain noin 20 - 25 prosentissa käytetystä työajasta.

LAUSUNNOT

PR-Clean Oy on esittänyt lausunnossaan muun ohella, että hakijan tarjouksessaan käyttämä hinnoittelu on perustunut siihen, että hakija teettää kysymyksessä olevat työt vain yhdellä henkilöllä. Mikäli hankintayksikkö olisi antanut hakijalle sen ilmoittamasta 0,40 euron täysin epärealistisesta apumiehen tuntihinnasta täydet kymmenen pistettä, tämä olisi vaarantanut tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousvertailussa.

Etelä-Suomen Pesuexpertit Oy ei ole käyttänyt sille varattua tilaisuutta lausunnon antamiseen.

VASTASELITYS

Was-STE Oy on antanut vastaselityksen.

LISÄKIRJELMÄT

PR-Clean Oy on antanut lisälausunnon.

Helsingin kaupunki on antanut lisävastineen.

MARKKINAOIKEUDEN VÄLIAIKAISTA KIELTOA KOSKEVA RATKAISU

Markkinaoikeus on 16.7.2007 antamallaan päätöksellä kieltänyt 50.000 euron sakon uhalla Helsingin kaupunkia väliaikaisesti tekemästä hankintasopimuksia tai muutenkaan panemasta täytäntöön Helsingin kaupungin yleisten töiden lautakunnan päätöstä 14.6.2007 § 358.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Sovellettavat säännökset

Hankintamenettely on aloitettu ennen 1.6.2007. Asiaan sovelletaan siten julkisista hankinnoista annetun lain 1505/1992 (jäljempänä hankintalaki) säännöksiä sellaisina kuin ne olivat julkisista hankinnoista annetun lain 348/2007 tullessa voimaan.

Hankintamenettely

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon hankintalain 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde ja tarjousten valintaan vaikuttavat seikat tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden sekä niiden mahdollisen painotuksen määrittämisessä. Kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteina tulee kuitenkin käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on kokonaistaloudellisesti edullisin. Arviointiperusteiden tulee lisäksi liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä. Arviointiperusteet eivät myöskään saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Kysymyksessä olevassa 6.3.2007 päivätyssä tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että tarjousten valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus, jota arvioidaan tarjouspyynnössä tarkemmin yksilöityjen arviointiperusteiden mukaan. Yhtenä sanottuna kokonaistaloudellisen arviointiperusteena tarjouspyynnössä on ilmoitettu hinta, jonka osalta tarjouspyynnössä on mainittu:

"3. Hinnan arviointi, painoarvo kokonaisuudessaan 60 prosenttia

3.1. Tuntihinta / 1 henkilö, painoarvo 50 prosenttia

3.2. Apumies, tuntihinta / 1 henkilö, painoarvo 10 prosenttia"

Hankinnan kohteena olevan tavaran tai palvelun hintaa on sinänsä lähtökohtaisesti pidettävä yhtenä sellaisena tekijänä, jonka perusteella hankintayksikön on mahdollista selvittää, mikä tarjouksista on kokonaistaloudellisesti edullisin, ja jota hankintayksikkö voi siten käyttää yhtenä kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteena.

Kysymyksessä olevaa hankintaa koskevassa hankintailmoituksessa sen paremmin kuin tarjouspyynnössäkään ei kuitenkaan ole nimenomaisesti edellytetty, että hankinnan kohteena olevat palvelut tulisi suorittaa vähintään kahta henkilöä käyttäen. Päinvastoin tarjouspyynnössä käytetyn toteamuksen siitä, että tarjouspyynnössä mainitulla puhdistusyksiköllä tarkoitetaan autoa varustettuna töhryjen poistoon soveltuvalla laitteistolla ja vähintään yhden henkilön miehityksellä, voidaan katsoa olleen ymmärrettävissä siten, että riittävää on ollut hankinnan kohteena olevien palveluiden suorittaminen yhtä henkilöä käyttäen. Sanottuun nähden markkinaoikeus katsoo, ettei apumiehen tuntihinnan käyttäminen yhtenä kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteena ole edellä kerrotussa tilanteessa ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että Helsingin kaupunki on menetellyt hankinnassaan hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa tulee näin ollen harkittavaksi kysymys hankintalain 9 §:ssä säädettyjen seuraamusten määräämisestä.

Seuraamukset

Markkinaoikeus on 16.7.2007 antamallaan päätöksellä kieltänyt väliaikaisesti Helsingin kaupunkia tekemästä Helsingin kaupungin yleisten töiden lautakunnan päätöksen 14.6.2007 § 358 perusteella hankintasopimuksia tai panemasta sanottua päätöstä muutoinkaan täytäntöön. Kyseinen hankintapäätös voidaan näin ollen kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Koska edellä todettu hankintamenettelyn virheellisyys on johtunut virheellisesti laaditusta tarjouspyynnöstä, hankintayksikön virhettä ei ole mahdollista korjata muulla tavalla kuin järjestämällä asiassa kokonaan uusi tarjouskilpailu. Viimeksi mainittu seikka huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista asiassa esitetyistä tarjousten vertailua koskevista väitteistä.

Oikeudenkäyntikulut

Asian lopputulos huomioon ottaen hankintayksikkö on velvollinen korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

Was-STE Oy on arvonlisäverovelvollinen ja sillä on siten oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Tämän vuoksi korvattavaksi vaadituista kuluista on vähennettävä ensinnäkin niihin sisällytetty arvonlisävero. Markkinaoikeus harkitsee Was-STE Oy:n kohtuullisten arvonlisäverottomien oikeudenkäyntikulujen määräksi 2.500 euroa.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus kumoaa Helsingin kaupungin yleisten töiden lautakunnan päätöksen 14.6.2007 § 358 ja kieltää Helsingin kaupunkia tekemästä sanotun päätöksen perusteella hankintasopimuksia tai panemasta päätöstä muutoinkaan täytäntöön nyt asetetun 50.000 euron sakon uhalla.

Edellä määrätty kielto korvaa markkinaoikeuden 16.7.2007 määräämän väliaikaisen kiellon.

Mikäli Helsingin kaupunki aikoo edelleen toteuttaa kysymyksessä olevan hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä asiassa julkisista hankinnoista annetun lain 348/2007 mukaisesti kokonaan uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Markkinaoikeus velvoittaa Helsingin kaupungin korvaamaan Was-STE Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

Muut asiassa esitetyt vaatimukset hylätään.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Hankintalain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Uhkasakon asettamista koskevaan päätökseen ei saa erikseen hakea muutosta valittamalla.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Jussi Karttunen ja Pasi Yli-Ikkelä.