Market Court orders compensation for tender winner due to flawed evaluation criteria in public procurement.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Hangon satama on pyytänyt 31.1.2006 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Hangon sataman kehittämismahdollisuuksia ja merkitystä Länsi-Uudenmaan kehitykselle koskeneesta logistiikkatutkimuksesta. Tarjouspyynnön mukaan Hangon satama on teettänyt tutkimuksen yhteistyössä Uudenmaan liiton ja Raaseporin elinkeinokeskus Oy:n kanssa. Hankintayksikkö on saanut kuusi tarjousta.

Hangon sataman, Länsi-Uudenmaan Kauppakamarin, Raaseporin elinkeinokeskus Oy:n ja Uudenmaan liiton edustajista koostunut työryhmä on valinnut tutkimuksen tekijäksi Strafica Oy:n, EP-Logistics Oy:n sekä Insinööritoimisto Logisma Oy:n muodostaman yhteenliittymän. Päätöksestä on ilmoitettu tarjoajille 31.3.2006 päivätyllä kirjeellä.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut noin 100.000 euroa.

Hankintasopimus valitun toimittajan kanssa on solmittu 18.5.2006.

HAKEMUS

Ramboll Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa hankintayksikön päätöksen logistiikkatutkimuksen tekijän valinnasta ja kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä menettelyä sekä velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti hakija on vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan maksamaan sille hyvitysmaksuna 3.600 euroa korkoineen. Hakija on lisäksi vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 900 eurolla korkoineen.

Hakija on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Tarjousten arviointiperusteina ovat tarjouspyynnön mukaan olleet hinta ja referenssit siten, että hinnan painoarvo on ollut 75 prosenttia ja referenssien painoarvo 25 prosenttia. Kun hankintayksikkö on kuitenkin vertaillut tarjouksia myös niiden laatuun liittyvien seikkojen perusteella, on tarjousvertailu suoritettu virheellisesti.

Hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

VASTINE

Hangon kaupunki on lausunut vastineessaan muun ohella seuraavaa.

Tarjousten vertailu ja hankintapäätös on tehty tarjouspyynnössä ilmoitettujen perusteiden mukaisesti. Tarjouspyynnössä on ollut maininta siitä, että tilaaja voi valita myös muun kuin hinnaltaan halvimman tarjouksen. Tämä on osoittanut, että hankinnan valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jolloin huomioitavaksi ovat tulleet myös laatunäkökohdat.

Hakijan tarjous on ollut laadultaan selvästi muita tarjouksia heikompi, eikä hakijan tarjoukseen sisältynyt tutkimussuunnitelma ole vastannut alalla yleisesti vaadittua tasoa. Hakijan tarjous on myös ollut hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen. Hakijan tarjous ei ole vastannut niitä odotuksia, jotka tarjouspyynnössä on hankinnan kohteena olleelle tutkimukselle asetettu.

Hankinnan arvo on joka tapauksessa alittanut hankinta-asetuksessa säädetyn kynnysarvon, joten hankintayksiköllä ei ole ollut edes velvollisuutta hankinnan kilpailuttamiseen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Sovellettavat säännökset

Hankintamenettely on aloitettu ennen 1.6.2007. Asiaan sovelletaan siten julkisista hankinnoista annetun lain 1505/1992 (jäljempänä hankintalaki) säännöksiä sellaisina kuin ne olivat julkisista hankinnoista annetun lain 348/2007 voimaan tullessa.

Hankintamenettely

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon hankintalain 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Kilpailuttamisvelvollisuus

Hankintalain 5 §:n 2 momentin mukaan hankinta saadaan tehdä ilman tarjouskilpailua vain erityisistä syistä. Tällaisina syinä voidaan pitää muun muassa hankinnan vähäistä arvoa tai suoran neuvottelumenettelyn käytölle asetettuja ehtoja, joista säädetään kynnysarvon ylittävistä hankinnoista annetuissa asetuksissa.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut noin 100.00 euroa. Näin ollen ja kun asiassa ei ole myöskään selvitetty, että hankintayksiköllä olisi ollut oikeus toteuttaa hankinta suorana neuvottelumenettelynä, on hankintayksiköllä ollut velvollisuus kilpailuttaa hankinta julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden mukaisesti.

Tarjousten vertailu ja hankintapäätös

Hankintalain 7 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista tulee hyväksyä kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin.

Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus edellyttää, että hankintayksikön tulee soveltaa etukäteen ilmoittamiaan arviointiperusteita kaikkiin tarjouksiin tasapuolisesti ja syrjimättä. Hankintapäätöksen tulee perustua vain ennalta ilmoitettuihin arviointiperusteisiin ja hankintapäätöksessä tulee perustella se, miten arviointiperusteita on sovellettu.

Tarjouspyynnössä on todettu, että tarjoukset pisteytetään hinnan ja referenssien mukaan. Hinnan painoarvoksi tarjouspyynnössä on ilmoitettu 75 prosenttia ja referenssien painoarvoksi 25 prosenttia. Tarjouspyynnössä on myös todettu, että tilaaja voi antaa urakan myös muulle kuin halvimman tarjouksen tehneelle.

Hankintayksikkö ei ole tehnyt asiassa muodollista hankintapäätöstä. Hankintamenettelyn lopputulos on kuitenkin ilmoitettu tarjouskilpailuun osallistuneille tarjoajille 31.3.2006 päivätyllä kirjeellä. Päätöksen perusteluita on puolestaan kuvattu 6.4.2006 päivätyssä muistiossa, jossa on myös esitetty tarjousten pisteytys.

Muistiossa on todettu tarjouksen valintaan vaikuttaneen merkittävästi referenssit, joiden osalta on kiinnitetty huomiota sekä referenssien määrään että laatuun. Toiseksi keskeiseksi ratkaisuun vaikuttaneeksi tekijäksi muistiossa on ilmoitettu tarjouksen hinta. Tältä osin muistiossa on todettu, että hintaa on tarkasteltu tutkimussuunnitelman tarkoituksenmukaisuuden ja kokonaistaloudellisuuden kannalta. Muistion tarkastelussa ei ole huomioitu yksinomaan tarjouksen hintaa vaan huomiota on kiinnitetty myös siihen, mitä tarjotulla hinnalla on tarjouspyynnössä yksilöityjen tarpeiden ja tutkimussuunnitelmien perusteella ollut saatavissa. Muistion mukaan "kvantitatiivisen vertailun ohella hintavertailussa oli vahva painotus kvalitatiivisiin näkökohtiin".

Muistiossa esitetyssä tarjousten pisteytystaulukossa tarjousten saamat pisteet on puolestaan esitetty kahdessa sarakkeessa siten, että toisessa on esitetty tarjousten arviointiperusteesta referenssit saamat pisteet ja toisessa arviointiperusteesta hinta saamat pisteet. Referenssisarakkeessa on mainittu pisteytyksen perustuneen referenssien määrään ja laatuun. Hintaa koskevasta pisteytyssarakkeesta on puolestaan ilmennyt, ettei pisteytys ole tältä osin tapahtunut puhtaasti tarjousten hinnan perusteella, eikä hinnaltaan halvin tarjous ole siten saanut hinnan osalta suurinta pistemäärää. Hintapisteiden osalta suurimman pistemäärän on saanut voittanut tarjous, joka on kuitenkin hinnaltaan ollut annetuista tarjouksista kallein.

Tarjouspyynnössä olleen maininnan mukaan tilaaja on voinut antaa urakan myös muulle kuin halvimman tarjouksen tehneelle. Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus toteaa kuitenkin, että tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnin olisi tullut tapahtua tarjouspyynnössä ilmoitetun mukaisesti yksinomaan tarjousten hinnan ja referenssien perusteella. Hintavertailussa ei näin ollen olisi tullut ottaa huomioon tarjousten laatuun liittyviä seikkoja. Kun hankintayksikkö on näin kuitenkin tehnyt, se on menetellyt hankinnassa hankintalain 9 §:ssä tarkoitetulla tavalla hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa tulee näin ollen harkittavaksi sanotussa lainkohdassa säädetyn seuraamuksen määrääminen.

Seuraamukset

Kysymyksessä olevaa hankintaa koskeva hankintasopimus on solmittu 18.5.2006. Hankintalain 9 §:n 2 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi siten tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 9 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintayksikön saamissa tarjouksissa ei ole ollut todettavissa suuria sisällöllisiä eroja, vaan ne on kaikki laadittu tarjouspyynnön liitteenä olleen alustavan työsuunnitelman mukaisesti. Hakijan tarjous on ollut hankintayksikön saamista tarjouksista halvin, arvonlisäverottomalta hinnaltaan 68.000 euroa. Voittaneen tarjoajan tarjouksen arvonlisäveroton hinta 95.000 euroa on puolestaan ollut saaduista tarjouksista kallein. Muut hankintayksikön saamat tarjoukset ovat olleet arvonlisäverottomalta hinnaltaan 83.900 - 90.000 euroa. Hakijan ja voittaneen tarjoajan tarjouksista ilmenee lisäksi, ettei tarjouksissa ilmoitetuissa referensseissä ole ollut mainittavia eroja. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hangon kaupunki on siten velvoitettava suorittamaan Ramboll Finland Oy:lle hyvitysmaksua.

Hyvitysmaksua määrättäessä on hankintalain 9 §:n 2 momentin mukaan otettava huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu, hankinnan kokonaisarvo ja hakijalle aiheutuneet kustannukset ja vahinko. Mainitut seikat huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että Ramboll Finland Oy:n vaatimaa 3.600 euron suuruista hyvitysmaksua on pidettävä määrältään hyväksyttävänä.

Korkein hallinto-oikeus on päätöksessään 16.10.2003 taltionumero 2509 katsonut, että hyvitysmaksua on pidettävä korkolain 1

§:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla perusteeltaan julkisoikeudellisena. Sanotussa päätöksessä on edelleen katsottu, että kun korkolain viivästyskorkoa koskevia säännöksiä ei näin ollen voida soveltaa hyvitysmaksuun eikä hyvitysmaksun maksamisen viivästymisestä myöskään ole annettu erityissäännöstä, vaatimus koron maksamisesta hyvitysmaksulle on lakiin perustumaton. Ramboll Finland Oy:n vaatimus koron maksamisesta hyvitysmaksulle on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Asian lopputulos huomioon ottaen olisi hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla kohtuutonta, että hakija joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi Hangon kaupunki on velvoitettava korvaamaan Ramboll Finland Oy:n oikeudenkäyntikulut.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus velvoittaa Hangon kaupungin suorittamaan Ramboll Finland Oy:lle hyvitysmaksuna 3.600 euroa.

Markkinaoikeus velvoittaa Hangon kaupungin korvaamaan Ramboll Finland Oy:n oikeudenkäyntikulut 900 eurolla. Korvaukselle on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Hankintalain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola ja Ilkka Lahtinen.