Market Court dismisses bid protest but orders public authority to pay legal costs due to procedural flaws.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Nurmijärven kunta on pyytänyt 24.11.2006 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia hammaslääkärin hoitokoneesta. Hankintayksikkö on saanut viisi tarjousta.

Nurmijärven kunnan hallintopäällikkö on päätöksellään 12.1.2007 § 2 valinnut hammashoitokoneen toimittajaksi Plandent Oy:n.

Hankintayksikkö on 20.6.2007 ilmoittanut markkinaoikeudelle panneensa hankintapäätöksen täytäntöön ja hankkineensa hammashoitokoneen Plandent Oy:ltä.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut noin 15.000 euroa.

HAKEMUS

Biolase Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus poistaa Nurmijärven kunnan hallintopäällikön päätöksen 12.1.2007 § 2 ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Hakija on toissijaisesti vaatinut, että Nurmijärven kunta velvoitetaan suorittamaan sille hyvitysmaksuna 12.600 euroa. Lisäksi hakija on vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla.

Tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus. Hakijan tarjoama laite on ollut hinnaltaan halvin ja mahdollisesti kokonaistaloudellisesti edullisin. Hankintapäätöksestä ei ilmene, millä perusteella hankintayksikkö on katsonut valitun tarjouksen hakijan halvinta tarjousta paremmaksi ja siten kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi. Hankintapäätöksestä tai tarjousvertailuasiakirjoista ei ilmene, miten tarjouspyynnössä ilmoitettuja arviointiperusteita on sovellettu.

VASTINE

Nurmijärven kunta on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Hankintamenettely on ollut hankintasäännösten mukainen. Hankintayksikkö on tutkinut saadut tarjoukset tarkasti ja arvioinut ne pisteyttämällä tutustumiskäyntien perusteella. Tarjousvertailun on suorittanut Klaukkalan hammashoitolan henkilökunta, jonka käyttöön hammashoitokone on ollut tarkoitettu.

Koska tarjottuja hoitokoneita ei ole ollut mahdollista käyttää todellisessa työympäristössä, koneen esittelijän tiedot koneen ominaisuuksista ovat vaikuttaneet arviointiin.

Käytettyjen arviointiperusteiden osalta sovitettavuudessa on otettu huomioon osien siirtomahdollisuus, satunnaisten käyttäjien koneen toimintojen käyttö sekä se, että saman valmistajan koneiden huolto voidaan järjestää samalla huoltajan käynnillä. Huoltoon kuuluu olennaisena osana neuvonta. Hakijan tarjoaman hoitokoneen esittelijä ei ollut osannut antaa tietoa hoitokoneen yleisestä ja välttämättömästä toiminnosta, minkä vuoksi hakijan huollon pisteytys on puolitettu. Tarjouskilpailun voittaneen Plandent Oy:n huolto on kokemuksen perusteella toiminut erinomaisesti.

LAUSUNTO

Plandent Oy ei ole käyttänyt sille varattua tilaisuutta lausunnon antamiseen.

VASTASELITYS

Hakija on antanut vastaselityksen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Sovellettavat säännökset

Hankintamenettely on aloitettu ennen 1.6.2007. Asiaan sovelletaan siten julkisista hankinnoista annetun lain 1505/1992 (jäljempänä hankintalaki) säännöksiä sellaisina kuin ne olivat julkisista hankinnoista annetun lain 348/2007 tullessa voimaan.

Hankintamenettely

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon hankintalain 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Tarjousten vertailu ja hankintapäätös

Hankintalain 7 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista tulee hyväksyä kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Hankintalain 7 a §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden tai tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus edellyttää, että hankintayksikkö soveltaa etukäteen ilmoittamiaan arviointiperusteita kaikkiin tarjouksiin tasapuolisesti ja syrjimättä. Hankintapäätöksen tulee perustua kaikkiin ennalta ilmoitettuihin arviointiperusteisiin, ja hankintapäätöksessä tulee perustella se, miten arviointiperusteita on sovellettu.

Tarjouspyynnön mukaan tarjouksen valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka arviointiperusteiksi on ilmoitettu tärkeysjärjestyksessä hinta 30 prosentin painoarvolla, käytettävyys 30 prosentin painoarvolla, sovitettavuus kunnassa jo käytössä oleviin järjestelmiin 30 prosentin painoarvolla sekä huollon varmuus, hinta ja odotusaika 10 prosentin painoarvolla.

Hakija on esittänyt, ettei hankintapäätöstä ole perusteltu lain edellyttämällä tavalla. Hakija on lisäksi kyseenalaistanut tarjousvertailun pisteytyksen tasapuolisuuden käytettävyyden, sovitettavuuden ja huollon osalta.

Hankintapäätöksestä ilmenee, että hankintayksikkö on päättänyt vastaavan hammaslääkärin esityksen mukaisesti hankkia hoitokoneen kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen tehneeltä Plandent Oy:ltä. Hankintapäätöksen perusteluina on viitattu tarjouspyynnössä ilmoitettuihin edellä mainittuihin arviointiperusteisiin. Hankintapäätökseen on liitetty tarjousten vertailutaulukko, jossa on ilmoitettu kunkin arviointiperusteen osalta koneiden saamat pisteet.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintapäätöksestä tai siinä viitatusta vertailutaulukosta ei kuitenkaan muutoin kuin hinnan osalta ilmene miten arviointiperusteita on sovellettu, ja mihin tarjouksista ilmeneviin seikkoihin ja eroihin arviointi on perustunut. Hankintapäätöksen perustelut ovat siten olleet puutteelliset hankintalain 7 a §:n 1 momentissa edellytettyyn nähden.

Hankintayksikkö on kuitenkin markkinaoikeudessa joltain osin esittänyt miten ilmoitettuja arviointiperusteita on sovellettu ja millä perusteella se on päätynyt pitämään voittaneen tarjoajan tarjousta parempana kuin hakijan tarjousta käytettävyyden, sovitettavuuden ja huollon osalta. Hankintapäätöksen puutteellisesta perustelemisesta huolimatta markkinaoikeus katsoo, että markkinaoikeudessa esitettyjen lisäperustelujen valossa on mahdollista arvioida onko tarjousvertailussa menetelty julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden mukaisesti.

Hankintayksikkö on ensiksikin toimittanut markkinaoikeudelle hoitokoneiden käytettävyyden arvioinnista laaditut arviointilomakkeet. Arviointilomakkeista ilmenee, että arvioinnin suorittaneet kaksi henkilöä ovat antaneet kuuden eri kriteerin osalta vertailun voittaneelle hoitokoneelle asteikolla 1 - 5 yleisarvosanoiksi 4 ja 5. Samat henkilöt ovat arvioineet hakijan tarjoaman hoitokoneen yleisarvosanalla 2. Käytettävyyden osalta voittaneen tarjoajan tarjous on edellä mainitussa tarjousvertailussa saanut 95 pistettä ja hakijan tarjous 40 pistettä.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on harkintavaltansa puitteissa voinut arvioida hoitokoneiden käytettävyyttä sanotulla tavalla. Asiassa ei ole ilmennyt, että hankintayksikkö olisi menetellyt hakijaa kohtaan syrjivästi tai muuten epätasapuolisesti antaessaan tarjousten vertailussa käytettävyydestä hakijan tarjoukselle 40 pistettä ja voittaneen tarjoajan tarjoukselle 95 pistettä.

Huollon osalta hankintapäätöksessä on ilmoitettu arvioinnin perustuneen huollon varmuuteen, hintaan sekä odotusaikaan. Tarjousvertailussa voittaneen tarjoajan tarjous on tältä osin saanut 100 pistettä ja hakijan tarjous 50 pistettä. Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa esittänyt, että hakijan tarjoaman hoitokoneen esittelijä ei ollut osannut antaa tietoa laitteen yleisestä ja välttämättömästä toiminnosta, minkä vuoksi hakijan tarjous on saanut puolet voittaneen tarjoajan saamasta pistemäärästä. Hankintayksikkö on lisäksi todennut voittaneen tarjoajan huollon toimineen aiempien kokemusten perusteella erinomaisesti.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole esittänyt seikkoja, minkä vuoksi huollon arviointi hoitokoneen esittelijän suullisesti hoitokoneen toiminnosta antamiin tietoihin pohjautuen olisi ollut perusteltua, kuten ei myöskään miksi mainittu tekijä olisi tehnyt hakijan tarjouksen voittaneen tarjoajan tarjousta huonommaksi huollon varmuuden, hinnan ja odotusajan osalta. Voittaneen tarjouksen pistemäärän perusteleminen hankintayksikön aikaisemmilla myönteisillä kokemuksilla tarjoajasta ei puolestaan ole omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua tilanteessa, jossa hankintayksiköllä ei ole kokemuksia kaikista tarjoajista tai tarjotuista tuotteista. Kun hankintayksikkö on tässä tapauksessa käyttänyt arviointiperusteena aikaisempia kokemuksiaan yksinomaan voittaneen tarjoajan osalta, hankintayksikön menettely ei ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua.

"Sovitettavuus kunnassa jo käytössä oleviin järjestelmiin"

- arviointiperusteen osalta hankintapäätöksen liitteenä olevasta vertailutaulukosta ilmenee, että voittaneen tarjoajan tarjous on tältä osin saanut 100 pistettä ja hakijan tarjous 80 pistettä. Edellä todetulla tavalla hankintapäätöksestä tai vertailutaulukosta ei kuitenkaan ilmene miten sanottua arviointiperustetta on sovellettu, ja mihin tarjouksista ilmeneviin seikkoihin ja eroihin arviointi on perustunut. Hankintayksikkö ei ole myöskään markkinaoikeudessa selvittänyt riittävällä tavalla millä perusteella se on päätynyt pitämään voittaneen tarjoajan tarjousta parempana kuin hakijan tarjousta sovitettavuuden osalta.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole toteuttanut tarjousvertailua julkisista hankinnoista annetuissa oikeusohjeissa edellytetyllä tavalla arviointiperusteiden "sovitettavuus kunnassa jo käytössä oleviin järjestelmiin" ja "huollon varmuus, hinta ja odotusaika" osalta.

Johtopäätös hankintamenettelystä

Edellä mainitusta seikoista johtuen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa tulee näin ollen harkittavaksi sanotussa lainkohdassa säädetyn seuraamuksen määrääminen.

Seuraamukset

Hankintalain 9 §:n 1 momentin mukaan, mikäli hankinnassa on menetelty hankintasäännösten vastaisesti markkinaoikeus voi hakemuksesta:

1) poistaa hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan;

2) kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä;

3) velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä; taikka

4) määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksua sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintalain 9 §:n 2 momentin mukaan hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi, jos pykälän 1 momentin 1 - 3 kohdassa määritellyt toimenpiteet saattaisivat aiheuttaa 10 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla haittaa tai jos hakemus on pantu vireille vasta hankintasopimuksen tekemisen jälkeen. Lain 10 §:n 3 momentin mukaan päättäessään edellä tarkoitetusta toimenpiteestä markkinaoikeuden tulee kiinnittää huomiota siihen, ettei toimenpiteestä aiheudu vastapuolelle tai muiden oikeuksille tai yleisen edun kannalta suurempaa haittaa kuin mitä toimenpiteen edut olisivat.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintapäätös on pantu täytäntöön. Hankintalain 9 §:n 2 momentti ja 10 §:n 3 momentti huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että ainoana seuraamuksena hankintayksikön edellä todetusta virheellisestä menettelystä voi tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 9 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksua sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Edellä todetulla tavalla tarjouksen valintaperusteena on tarjouspyynnön mukaan ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka arviointiperusteiksi on ilmoitettu hinta, käytettävyys, sovitettavuus kunnassa jo käytössä oleviin järjestelmiin sekä huollon varmuus, hinta ja odotusaika.

Hakijan tarjous on ollut hinnaltaan halvin ja se on saanut tältä osin tarjousvertailussa täydet 100 pistettä voittaneen tarjoajan tarjouksen saadessa 73 pistettä. Käytettävyyden osalta hakijan tarjous on saanut 40 pistettä ja voittaneen tarjoajan tarjous 95 pistettä. Sovitettavuuden osalta hakijan tarjous on saanut 80 pistettä ja huollon osalta 50 pistettä. Voittaneen tarjoajan tarjous on viimeksi mainittujen arviointiperusteiden osalta saanut molemmista 100 pistettä. Tarjouspyynnössä ilmoitetut painoarvot huomioon ottaen hakijan tarjous on siten saanut 71 painotettua pistettä ja voittaneen tarjoajan tarjous 90 painotettua pistettä.

Kuten edellä on todettu, on hankintamenettely ollut virheellinen ja puutteellinen tarjousvertailun ja hankintapäätöksen perustelemisen osalta sovitettavuuden ja huollon osalta. Virheen luonteen vuoksi on sinänsä vaikea näin jälkikäteen arvioida, minkälaiseksi virheetön hankintamenettely olisi täsmällisesti ottaen muodostunut. Kun kuitenkin otetaan huomioon, että vaikka hankintayksikkö olisi sanottujen arviointiperusteiden osalta arvioinut hakijan tarjouksen olevan suhteessa voittaneen tarjoajan tarjoukseen samanveroinen ja siten antanut myös hakijan tarjoukselle täydet pisteet näiltä osin, niin edellä mainituista arviointiperusteiden painoarvoista johtuen hakijan tarjous ei olisi voinut saada enemmän pisteitä kuin voitaneen tarjoajan tarjous.

Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole perusteita todeta, että hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä hankintamenettelyssä. Hyvitysmaksun määräämiselle ei siten ole edellytyksiä, minkä vuoksi hakemus on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asian käsittely markkinaoikeudessa on aiheutunut tarjousvertailun suorittamisen virheellisyyksistä ja hankintapäätöksen puutteellisesta perustelemisesta. Näin ollen olisi asian lopputuloksesta huolimatta hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin kohtuutonta, jos hakija saisi pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on siten velvoitettava korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen pääasian osalta.

Markkinaoikeus velvoittaa Nurmijärven kunnan korvaamaan Biolase Finland Oy:n oikeudenkäyntikulut 700 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Anne Ekblom-Wörlund ja Jaakko Ritvala.