Market court dismissed public procurement challenge; tenderer's bid rejected for non-compliance and funding source valid.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinna on pyytänyt 14.12.2006 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Kaskenlinnan pitkäaikaissairaalan jäähdytyslaiteurakasta alistettuna sivu-urakkana. Hankinnasta on julkaistu rajoitettua menettelyä koskeva hankintailmoitus Julkiset Hankinnat -lehdessä 12.10.2006/41. Tarjouksia on saatu kolme.

Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnan hallitus on jäähdytyslaiteurakan osalta päätöksellään 16.3.2007 päättänyt hylätä Chiller Oy Turun tarjouksen tarjouspyynnön vastaisena ja valita jäähdytyslaiteurakan sivu-urakoitsijaksi Kylmä-Kariset Oy:n.

Kylmä-Kariset Oy:n arvonlisäveroton tarjoushinta on ollut 81.600 euroa. Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinna on 26.10.2007 allekirjoittanut sopimuksen jäähdytyslaiteurakasta Kylmä-Kariset Oy:n kanssa.

HAKEMUS

Chiller Oy Turku on vaatinut, että markkinaoikeus poistaa edellä mainitun Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnan hallituksen 16.3.2007 tekemän päätöksen kokonaisuudessaan ja velvoittaa Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnan korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti Chiller Oy Turku on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnan suorittamaan sille hyvitysmaksuna 25.000 euroa korkoineen. Lisäksi Chiller Oy Turku on vaatinut, että Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinna velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.489,40 eurolla korkoineen.

Chiller Oy Turku on esittänyt perusteluinaan muun ohella seuraavaa.

Tarjouspyyntöasiakirjoihin sisältyneessä LVI-työselityksessä on yksiselitteisesti todettu, että taajuusmuuttajat toimittaa mittaus- ja säätölaiteurakoitsija. Taajuusmuuttajien toimittaminen ei siten ole sisältynyt kysymyksessä olevaan jäähdytyslaiteurakkaa koskevaan hankintaan.

Edellä mainitun johdosta hakija ei ole sisällyttänyt tarjoukseensa taajuusmuuttajia, eikä hakijan olisi tullut myöskään menetellä sanotulla tavalla.

Sen sijaan voittanut tarjoaja on sisällyttänyt tarjoukseensa kahden taajuusmuuttajan toimittamisen. Voittaneen tarjoajan tarjous on siten ollut sanotussa suhteessa tarjouspyynnön vastainen, minkä vuoksi Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnan olisi oikein toteutetussa tarjouskilpailussa tullut hylätä kyseinen tarjous tarjouspyynnön vastaisena.

Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinna on tarjousten avaamisen jälkeen, viitaten tarjouspyyntöasiakirjoihin sisältyneeseen määrä- ja mittaluetteloon, pyytänyt hakijaa täydentämään tarjoustaan. Kyseinen menettely on tarkoittanut alkuperäisten tarjouspyyntöasiakirjojen mukaisen hankinnan kohteen muuttamista ja vasta tarjousten jättämiselle varatun määräajan jälkeen suoritettuna ollut siten kiellettyä. Joka tapauksessa on huomattava, että hakijalle suullisesti esitetty tarjouksen täydennyspyyntö on koskenut laajempaa toimitusta kuin pelkkiä taajuusmuuttajia, minkä vuoksi myös hakijan mainitun täydennyspyynnön perusteella antama tarjous on koskenut toimitusta, joka on ollut selvästi kahta taajuusmuuttajaa laajempi.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen osalta on puolestaan huomattava, että siinä ei ollut alun perin eritelty taajuusmuuttajien hinnan osuutta tarjouksen kokonaishinnasta. Se, että voittanut tarjoaja on sittemmin tarjousten jättämiselle varatun määräajan jälkeen ilmoittanut taajuusmuuttajien hinnan osuudeksi 4.200 euroa, olisi tullut jättää huomioon ottamatta, sillä hakijan tarjouksen tarjoushinta oli ollut tuolloin jo voittaneen tarjoajan tiedossa.

Edellä mainittu huomioon ottaen voittaneen tarjoajan tarjous olisi ensisijaisesti tullut hylätä tarjouspyynnön vastaisena. Joka tapauksessa hakijan tarjouksen osalta olisi tarjousten vertailussa tullut käyttää alun perin ilmoitettua 78.700 euron hintaa.

VASTINE

Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinna on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää Chiller Oy Turun hakemuksen. Lisäksi Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinna on vaatinut, että Chiller Oy Turku velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 6.220,57 eurolla korkoineen.

Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinna on esittänyt perusteluinaan muun ohella seuraavaa.

Tarjouspyyntöasiakirjoista on käynyt selvästi ilmi, että taajuusmuuttajat ovat olennainen osa jäähdytyslaitetta. Ilman taajuusmuuttajaa jäähdytyslaite ei ole toimiva.

Tarjouspyyntöasiakirjoihin sisältyneiden piirustusten mukaan taajuusmuuttajat ovat kuuluneet kysymyksessä olevaan jäähdytyslaiteurakkaa koskevaan hankintaan. Tarjouspyyntöasiakirjoihin sisältyneet LVI-työselitys ja piirustukset ovat siten olleet ristiriidassa keskenään.

Hakija ei ole voinut olettaa olevansa oikeutettu sivuuttamaan piirustukset ja tutustumaan vain LVI-työselitykseen. Tarjoajien olisi tullut perehtyä kaikkiin urakkaa koskeviin asiakirjoihin huolellisesti ja ilmoittaa havaitsemistaan epäselvyyksistä tai ristiriitaisuuksista.

Urakkaneuvottelujen yhteydessä ilmeni, ettei hakijan tarjous sisältänyt käynnistinkaappia ja taajuusmuuttajia, minkä vuoksi hakijalle varattiin tilaisuus täydentää tarjoustaan sanotulta osin. Tarjouksensa täydennyksessä hakija on ilmoittanut käynnistinkaapin sisältyvän tarjoukseen, minkä lisäksi hakija on ilmoittanut taajuusmuuttajien hinnaksi 7.200 euroa.

Taajuusmuuttajat ovat sisältyneet voittaneen tarjoajan tarjoukseen. Urakkaneuvotteluiden yhteydessä voittanut tarjoaja on ilmoittanut taajuusmuuttajien hinnan osuudeksi tarjouksen kokonaishinnasta 4.200 euroa. Tarjoukset ja niiden hintatiedot on julkistettu osapuolille vasta hankintapäätöksen tekemisen jälkeen 22.3.2007. Urakkaneuvotteluiden yhteydessä voittanut tarjoaja ei siten ole ollut tietoinen hakijan tarjouksen sisällöstä.

Edellä esitetty huomioon ottaen Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinna on menetellyt tarjouskilpailussa tasapuolisesti ja hakijaa syrjimättömästi.

LAUSUNTO

Kylmä-Kariset Oy ei ole käyttänyt sille varattua tilaisuutta lausunnon antamiseen.

VASTASELITYS

Chiller Oy Turku on antamassaan vastaselityksessä lausunut muun ohella seuraavaa.

Rakennuskohteissa, joissa on useita aliurakoitsijoita ja erillinen niin sanottu automaatiourakoitsija, kuten nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa, mainitun automaatiourakoitsijan tehtäviin kuuluu usein toimittaa myös jäähdytykseen liittyvät automaatiolaitteet. Näin ollen sen perusteella, että taajuusmuuttajien voidaan katsoa olevan osa jäähdytyslaitetta, ei ole voitu päätellä, että taajuusmuuttajien toimittaminen rakennuskohteeseen olisi ilman muuta kuulunut jäähdytyslaiteurakoitsijalle.

Urakka-asiakirjojen pätevyysjärjestyksen mukaan työselityksen ja piirustusten ristiriitatilanteessa asia olisi tullut ratkaista työselityksen mukaan.

Voittaneen tarjoajan on täytynyt olla tietoinen hakijan tarjouksen sisällöstä voittaneen tarjoajan ilmoittaessa taajuusmuuttajien hinnan osuuden sen tarjouksen kokonaishinnasta.

LISÄKIRJELMÄT

Lisävastine

Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinna on antanut lisävastineen.

Lisävastaselitys

Chiller Oy Turku on antanut lisävastaselityksen.

Lisälausunnot

Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinna on antanut markkinaoikeuden pyytämän selvityksen sen hankintayksikköluonnetta koskevaan arviointiin liittyvistä seikoista.

Chiller Oy Turku on antanut lausunnon Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnan edellä mainitun selvityksen johdosta.

Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinna on vielä antanut markkinaoikeuden pyytämän selvityksen sen tulonmuodostukseen liittyvistä seikoista sekä lisäasiakirjaselvityksiä sen hankintayksikköluonnetta koskevaan arviointiin liittyvistä seikoista.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Sovellettavat säännökset

Hankintamenettely on aloitettu ennen 1.6.2007. Asiaan sovelletaan siten julkisista hankinnoista annetun lain 1505/1992 (jäljempänä hankintalaki) säännöksiä sellaisina kuin ne olivat julkisista hankinnoista annetun lain 348/2007 tullessa voimaan.

Hakemuksen tutkiminen

Hankintalain soveltaminen hakemuksen kohteena olevaan hankintaan

Käsillä olevassa hankinnassa on kysymys Turun kaupunkiin rakennettavan Kaskenlinnan pitkäaikaissairaalan jäähdytyslaiteurakasta. Hankintamenettely on aloitettu julkaisemalla rajoitettua menettelyä koskeva hankintailmoitus Turun Kaskenlinnan pitkäaikaissairaalan rakennustöiden pääurakasta ja siihen alistetuista sivu-urakoista Julkiset Hankinnat -lehdessä 12.10.2006/41. Kyseisessä hankintailmoituksessa, kuten myös sittemmin julkaistussa tarjouspyynnössä, hankintayksikkönä on mainittu Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinna.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnan on 31.10.2005 perustanut Ruissalo Säätiö ja Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinna on 8.12.2005 merkitty kaupparekisteriin.

Edelleen asiassa esitetyn selvityksen mukaan Ruissalo Säätiö ja Turun kaupunki ovat 29.3.2006 sopineet kaupasta, jolla Ruissalo Säätiö on myynyt 49,9 prosenttia Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnan osakekannasta Turun kaupungille, muun osan osakekannasta jäädessä edelleen Ruissalo Säätiön omistukseen. Kyseistä osakekauppaa koskevan kauppakirjan lisäksi Ruissalo Säätiö ja Turun kaupunki ovat samassa yhteydessä allekirjoittaneet sopimuksen, jossa on määritelty sopijapuolten oikeudet ja velvollisuudet koko hankkeessa, kiinteistöosakeyhtiön omistamista, hallintaa ja hallinnointia koskevan osakassopimuksen sekä vuokrasopimuksen, jolla Ruissalo Säätiö on vuokrannut rakennettavan pitkäaikaissairaalan D-rakennussiiven tilat ja Ruissalo Säätiön osakashallinnassa olevat autopaikat Turun kaupungille.

Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnan hallitus on tehnyt jäähdytyslaiteurakkaa koskevan hankintapäätöksen 16.3.2007.

Edellä lausuttu huomioon ottaen asiassa tulee siten ensin ratkaistavaksi kysymys siitä, onko käsillä olevassa hankinnassa katsottava olleen kysymys hankintalaissa tarkoitetusta julkisesta hankinnasta, ja tähän liittyen erityisesti kysymys siitä, onko Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnaa tullut pitää hankintalaissa tarkoitettuna hankintayksikkönä.

Hankintalain 1 §:n 1 momentin mukaan hankintalakia sovelletaan valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden kyseisessä laissa tarkoitettujen hankintayksiköiden hankintoihin.

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksiköitä ovat:

1) valtion, kuntien ja kuntainliittojen viranomaiset sekä evankelisluterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkkokunta ja niiden seurakunnat;

2) oikeushenkilöt, joiden katsotaan kuuluvan julkishallintoon;

3) yksiköt, joiden toimialaan kuuluu vesihuolto, energiahuolto, liikenteen harjoittaminen tai teletoiminta, siinä laajuudessa kuin asetuksella säädetään;

4) valtion liikelaitoksista annetun lain mukaiset liikelaitokset, jollei asetuksella toisin säädetä; sekä

5) mikä tahansa hankinnan tekijä silloin kun 1, 2 tai 4 kohdassa mainittujen yksikköjen hankinnan tekemistä varten myöntämän tuen määrä on yli puolet hankinnan arvosta.

Hankintalain 2 §:n 2 momentin mukaan oikeushenkilön katsotaan kuuluvan julkishallintoon 1 momentin 2 kohdan mukaisesti silloin, kun se on perustettu huolehtimaan tehtävistä yleisen edun tarkoituksessa ilman teollista tai kaupallista luonnetta ja jos:

1) se saa pääasiallisen rahoituksensa 1 momentin 1, 2 tai 4 kohdassa tarkoitetulta yksiköltä;

2) se on 1 momentin 1, 2 tai 4 kohdassa tarkoitetun yksikön valvonnassa; tai

3) sillä on hallinto-, johto- tai valvontaelin, jonka jäsenistä yli puolet on 1 momentin 1, 2 tai 4 kohdassa tarkoitetun yksikön nimittämiä.

Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinna on oikeudelliselta muodoltaan kiinteistöosakeyhtiö. Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnaa ei siten ole pidettävä sen paremmin hankintalain 2 §:n 1 momentin 1 kuin 4 kohdassakaan tarkoitettuna hankintayksikkönä. Ottaen huomioon, ettei Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnan toimialaan asiassa esitetyn mukaan kuulu vesi- tai energiahuolto, liikenteen harjoittaminen taikka teletoiminta, Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnaa ei ole voitu pitää hankintayksikkönä myöskään hankintalain 2 §:n 1 momentin 3 kohdan perusteella. Näin ollen asiassa jää selvitettäväksi, onko Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnaa tullut pitää hankintalaissa tarkoitettuna hankintayksikkönä hankintalain 2 §:n 1 momentin 2 tai 5 kohdan perusteella.

Hankintalain 2 §:n 1 momentin 5 kohdan nojalla mikä tahansa hankinnan tekijä voi tulla yksittäisen hankinnan osalta hankintalain soveltamisen piiriin silloin kun lain 2 §:n 1 momentin 1, 2 tai 4 kohdassa mainittujen yksikköjen hankinnan tekemistä varten myöntämän tuen määrä on yli puolet hankinnan arvosta.

Edellä mainitun säännöksen säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä laiksi julkisista hankinnoista annetun lain muuttamisesta (HE 69/1997 vp) on kyseiseen säännökseen liittyen todettu, että säännöksen mukaan lakia on sovellettava minkä tahansa yksikön hankinnassa, jos hankinnan toteuttamiseen on myönnetty julkista tukea siten, että tuen nettomäärä on yli puolet hankinnan arvosta. Mikäli julkinen tuki muodostuu korkotuetusta lainasta tai korkotuesta, lakia on sovellettava, mikäli korkotuki tai muu rahoitukseen saatu palautumaton tukiosuus nousee yli puoleen koko hankinnan arvosta. Hallituksen esityksen mukaan säännös perustuu EY:n hankintadirektiiveihin, joissa puhutaan hankintayksiköiden välittömästä tuesta (''contracting authorities subsidize directly'').

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinna ei ole saanut kysymyksessä olevaan hankkeeseen edellä selostetun kaltaista hankintalain 2 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettua julkista tukea. Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnaa ei siten ole tullut pitää hankintayksikkönä kysymyksessä olevan hankkeen osalta myöskään hankintalain 2 §:n 1 momentin 5 kohdan nojalla.

Asiassa jää siten vielä selvitettäväksi, onko Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnaa tullut pitää hankintalaissa tarkoitettuna hankintayksikkönä hankintalain 2 §:n 1 momentin 2 kohdan perusteella.

Kuten edellä on todettu, hankintalain 2 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan hankintayksiköitä ovat oikeushenkilöt, joiden katsotaan kuuluvan julkishallintoon. Hankintalain 2 §:n 2 momentin mukaan puolestaan oikeushenkilön katsotaan kuuluvan julkishallintoon, kun se on perustettu huolehtimaan tehtävistä yleisen edun tarkoituksessa ilman teollista tai kaupallista luonnetta ja jos se saa pääasiallisen rahoituksensa 2 §:n 1 momentin 1, 2 tai 4 kohdassa tarkoitetulta yksiköltä, se on 2 §:n 1 momentin 1, 2 tai 4 kohdassa tarkoitetun yksikön valvonnassa tai sillä on hallinto-, johto- tai valvontaelin, jonka jäsenistä yli puolet on 2 §:n 1 momentin 1, 2 tai 4 kohdassa tarkoitetun yksikön nimittämiä.

Hallituksen esityksessä laiksi julkisista hankinnoista ja laiksi kilpailuneuvostosta annetun lain muuttamisesta (HE 154/1992 vp) on edellä mainitun lain 2 §:n 2 momentin säännöksen osalta todettu, että ratkaisevaa sen arvioinnissa, katsotaanko oikeushenkilön kuuluvan julkishallintoon, on toisaalta yksikön harjoittaman toiminnan luonne ja toisaalta se, onko julkishallinnolla yksikön toiminnassa määräävä asema omistuksen tai muun valvonnan kautta.

Hankintalain 2 §:n 2 momentin säännöksen tulkinnassa on lisäksi otettava huomioon Euroopan yhteisön julkisia hankintoja koskevat säännökset sekä niitä koskeva Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntö.

Julkisia rakennusurakoita koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 93/37/ETY 1 artiklan b alakohdan mukaan hankintaviranomaisilla tarkoitetaan valtiota, alueellisia tai paikallisia viranomaisia, julkisoikeudellisia laitoksia sekä yhden tai useamman edellä tarkoitetun viranomaisen tai julkisoikeudellisen laitoksen muodostamia yhteenliittymiä.

Edelleen mainitun direktiivin 1 artiklan b alakohdan mukaan julkisoikeudellisella laitoksella tarkoitetaan laitosta:

- joka on nimenomaisesti perustettu tyydyttämään yleisen edun mukaisia tarpeita ja joka ei harjoita teollista tai kaupallista toimintaa, ja

- joka on oikeushenkilö ja

- jonka rahoituksesta suurin osa on peräisin valtiolta, alueellisilta tai paikallisilta viranomaisilta taikka muilta julkisoikeudellisilta laitoksilta tai jonka johto on näiden laitosten valvonnan alainen taikka jonka hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä valtio, alueellinen tai paikallinen viranomainen taikka muu julkisoikeudellinen laitos nimittää enemmän kuin puolet.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä (esimerkiksi asia C-18/01, Korhonen ym., tuomio 22.5.2003, Kok. 2003, s. I-5321) on puolestaan katsottu, että se, onko tiettyä laitosta pidettävä julkisoikeudellisena laitoksena, ei riipu siitä, missä määrin kyseisen laitoksen toiminnalla tyydytetään yleisen edun mukaisia muita kuin teollisia tai kaupallisia tarpeita. Näin ollen riittää, että oikeushenkilö on katsottava perustetun tyydyttämään ainakin osaksi yleisen edun mukaisia muita kuin teollisia tai kaupallisia tarpeita.

Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnan perustamisen yhteydessä hyväksytyn yhtiön yhtiöjärjestyksen valossa Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnan voidaan katsoa perustetun rakennuttamaan ja hallitsemaan sairaalatoimintaa palvelevia rakennuksia. Myös Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnan yhtiöjärjestyksen mukaiseksi toimialaksi on sittemmin merkitty Turun kaupungin Kurjenmäen kaupunginosan korttelissa nro 1 sijaitsevista tonttien nro 4 ja 5 osista muodostettavan tontin omistaminen tai hallitseminen vuokraoikeuden nojalla sekä tontilla olevien pitkäaikaissairaalatoimintaa palvelevien rakennusten rakennuttaminen ja omistaminen.

Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnan on perustanut Ruissalo Säätiö. Asiassa esitetyn mukaan Ruissalo Säätiö on yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon yhteisö, joka tuottaa asumis-, hoito- ja huolenpitopalveluja seniori-ikäisille. Säätiön ensisijainen tavoite ja tarkoitus on seniori-ikäisten elämänlaadun parantaminen.

Sen perusteella, että Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinna on perustettu rakennuttamaan rakennukset pitkäaikaissairaalatoimintaa varten, Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnan voidaan katsoa perustetun tyydyttämään ainakin osaksi yleisen edun mukaisia tarpeita. Kun otetaan huomioon, että Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnan perustanut Ruissalo Säätiö on yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon yhteisö, kyseisten tarpeiden on myös katsottava olleen ainakin osittain muita kuin teollisia tai kaupallisia.

Edellä lausuttuun nähden markkinaoikeus katsoo, että Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinna on perustettu tyydyttämään ainakin osaksi yleisen edun mukaisia muita kuin teollisia tai kaupallisia tarpeita.

Näin ollen sen osalta, onko Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnaa tullut pitää hankintalain 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna oikeushenkilönä, jonka katsotaan kuuluvan julkishallintoon, on ratkaisevaa, onko Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnan osalta täyttynyt jokin edellä mainituista hankintalain 2 §:n 2 momentin 1, 2 tai 3 kohdan edellytyksistä.

Hankintalain 2 §:n 2 momentin 1 kohdassa on mainittu edellytyksenä, että oikeushenkilö saa pääasiallisen rahoituksensa 2 §:n 1 momentin 1, 2 tai 4 kohdassa tarkoitetulta yksiköltä.

Kuten edellä on jo todettu, Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnan on perustanut Ruissalo Säätiö. Yhtiön perustamisen jälkeen 29.3.2006 Turun kaupunki on hankkinut Ruissalo Säätiöltä 49,9 prosenttia Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnan osakekannasta, muun osan yhtiön osakekannasta jäädessä edelleen Ruissalo Säätiön omistukseen.

Asiassa esitetyn mukaan Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnan tarkoituksena on rahoittaa pitkäaikaissairaalatoimintaa palvelevien rakennusten rakennuttaminen pankkilainalla, josta aiheutuvat kustannukset on tarkoitus kattaa yhtiön osakkeenomistajilta, eli Ruissalo Säätiöltä ja Turun kaupungilta, perittävällä rahoitusvastikkeella.

Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnan yhtiöjärjestyksen 5 §:ssä on määrätty osakkeenomistajien velvollisuudesta suorittaa vastiketta hallitsemistaan huoneistoista ja autopaikoista siten, että yhtiökokous määrää vuosittain osakkeenomistajien hallitsemistaan huoneistoista ja autopaikoista yhtiölle suoritettavan vastikkeen suuruuden. Yhtiöjärjestyksen mukaan vastike jaetaan hoitovastikkeeseen ja rahoitusvastikkeeseen niin, että kaikki muut kustannukset kuin ne, jotka yhtiöjärjestyksessä on määrätty perittäväksi rahoitusvastikkeella, katetaan hoitovastikkeella. Hoitovastikkeen suuruuden laskemisen perusteena käytetään huoneistojen ja autopaikkojen pinta-alaa. Yhtiöjärjestyksessä on lisäksi määrätty huoneistojen vastikekertoimet. Rahoitusvastikkeella katetaan yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön rakennusten hankintaan otettujen pitkäaikaisten tai niitä vastaavien lainojen korko-, kuoletus- ja vakuusmenot huoneistojen todellisiin hankintamenoihin perustuen.

Asiassa esitetyn mukaan Kaskenlinnan pitkäaikaissairaalan sairaalarakennusten rakennustyöt on aloitettu vuoden 2007 alussa ja rakennusten tulisi valmistua vuoden 2008 loppuun mennessä. Edelleen asiassa esitetyn mukaan edellä mainittuja, Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnan yhtiöjärjestyksessä määrättyjä hoito- ja rahoitusvastikkeita aletaan periä vasta kohteen valmistuttua.

Rakennuskustannusten jakautumisesta ei asiassa esitetyn mukaan ole saatavissa lopullista selvitystä, ennen kuin urakkasopimukset on allekirjoitettu ja hanke on toteutettu. Siitä, miten kyseiset rakennuskustannukset tulevat jakautumaan, on esitetty toisistaan poikkeavia näkemyksiä ja arvioita.

Turun kaupunginvaltuuston kokouksessa 6.2.2006, jossa kaupunginvaltuusto on muun ohella hyväksynyt Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnan osakkeiden hankkimisen Ruissalo Säätiöltä, Kurjenlinnan pitkäaikaissairaalan korvaavien tilojen hankintaa liittyneessä asian esittely ja päätösehdotus -asiakirjassa on todettu, että Turun kaupungin osakashallintaan tulevien tilojen arvioitu kustannus on suurempi kuin Ruissalo Säätiön osakashallintaan tulevien tilojen vastaava kustannus. Kyseisen esityksen liitteenä olleessa oheismateriaalissa on mainittuun kysymykseen liittyen puolestaan tyydytty ainoastaan toteamaan, että "lisäksi on oletettu, että tilat joiden hallintaan kaupungin omistamat osakkeet oikeuttavat, vastaavat arvoltaan 55 prosenttia koko rakennuksen rakennusteknisestä arvosta".

Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnan rakennustoimikunnan puheenjohtajan allekirjoittaman, 13.10.2006 päivätyn kustannusvertailun mukaan puolestaan Ruissalo Säätiön osakeomistuksen perusteella hallintaan tulevan D-talon rakentamiskustannukset muodostuvat suuremmiksi kuin Turun kaupungin osakeomistuksen perusteella hallintaan tulevan C-talon rakentamiskustannukset.

Hankintalain 2 §:n 2 momentin 2 kohdassa on mainittu edellytyksenä, että oikeushenkilö on 2 §:n 1 momentin 1, 2 tai 4 kohdassa tarkoitetun yksikön valvonnassa, sekä 2 §:n 2 momentin 3 kohdassa puolestaan edellytyksenä, että oikeushenkilöllä on hallinto-, johto- tai valvontaelin, jonka jäsenistä yli puolet on 2 §:n 1 momentin 1, 2 tai 4 kohdassa tarkoitetun yksikön nimittämiä.

Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnan yhtiöjärjestyksen 8 §:n mukaan yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus, johon kuuluu kuusi varsinaista jäsentä ja kaksi varajäsentä. Samaisen yhtiöjärjestyksen 14 §:n mukaan kevätyhtiökokouksen tehtävänä on muun ohella valita hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja jäsenet. Yhtiöjärjestyksen 15 §:ssä on lisäksi määrätty, että jokainen osake tuottaa yhtiökokouksessa yhden äänen, eikä äänioikeutta ole rajoitettu.

Ruissalo Säätiö ja Turun kaupunki ovat lisäksi Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnan osakekaupan yhteydessä 29.3.2006 sopineet yhtiön hallinnon osalta siitä, että Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnan hallituksen kuudesta jäsenestä kolme hallituksen jäsentä valitaan aina Turun kaupungin nimeämistä ehdokkaista ja kolme jäsentä Ruissalo Säätiön nimeämistä ehdokkaista. Hallituksen kaksi varajäsentä valitaan puolestaan kummankin osakkaan nimeämistä ehdokkaista. Edelleen kyseisessä sopimuksessa on vielä sovittu siitä, että Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnan puheenjohtajaksi valitaan aina säätiön nimeämä edustaja.

Kun otetaan vielä huomioon se, että Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnan osakekannasta 50,1 prosenttia on omistanut Ruissalo Säätiö ja 49,9 prosenttia Turun kaupunki, ei voida katsoa, että Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinna olisi hankintalain 2 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla Turun kaupungin valvonnassa tai että Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnan johto-, valvonta- tai hallintoelimen jäsenistä yli puolet olisi lain 2 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla Turun kaupungin nimittämiä.

Näin ollen sen osalta, onko Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnan kohdalla täyttynyt jokin hankintalain 2 §:n 2 momentin 1, 2 tai 3 kohdan edellytyksistä, asiassa muodostuu ratkaisevaksi se, onko Ruissalo Säätiötä tullut pitää mainituissa lain 2 §:n 2 momentin 1, 2 ja 3 kohdissa viitattuna hankintalain 2 §:n 1 momentin 1, 2 tai 4 kohdassa tarkoitettuna yksikkönä.

Ruissalo Säätiö on oikeudelliselta muodoltaan säätiö. Ruissalo Säätiötä ei siten ole pidettävä sen paremmin hankintalain 2 §:n 1 momentin 1 kuin 4 kohdassakaan tarkoitettuna hankintayksikkönä. Näin ollen asiassa jää vielä selvitettäväksi se, onko Ruissalo Säätiötä tullut pitää hankintalaissa tarkoitettuna hankintayksikkönä hankintalain 2 §:n 1 momentin 2 kohdan perusteella.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan Ruissalo Säätiön pääasiallinen rahoitus on vuosina 2004, 2005 ja 2006 tullut asunto-, hoitopalvelu- ja ruokapalvelutoiminnan tuotoista. Ruissalo Säätiön osalta ei ole siten täyttynyt hankintalain 2 §:n 2 momentin 1 kohdan edellytys siitä, että se saisi pääasiallisen rahoituksensa pykälän 1 momentin 1, 2 tai 4 kohdassa tarkoitetulta yksiköltä.

Edellä mainittuun liittyen on todettava, että Ruissalo Säätiö ja Turun kaupunki ovat sinänsä keväällä 2006 sopineet lisäksi siitä, että Ruissalo Säätiö vuokraa Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnan osakeomistuksen nojalla hallitsemansa huonetilat Turun kaupungille 25 vuoden vuokra-ajalla pääomavuokran ollessa sidottu Ruissalo Säätiön osakashallintaan tulevien tilojen lopulliseen hankintamenoon. Vuokrasopimuksen mukaan vuokra-aika alkaa kuitenkin vasta sopimuksen kohteena olevan D-talon luovutuksesta. Näin ollen kyseisen vuokrasopimuksen mukainen vuokra-aika ei ole vielä alkanut.

Oikeudellisesta luonteestaan johtuen Ruissalo Säätiöllä ei ole omistajia, osakkaita tai jäseniä.

Säätiölain mukaan säätiöllä on oltava hallitus, joka edustaa säätiötä ja jonka tehtävänä erityisesti on huolehtia säätiön toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä siitä, että säätiön varat sijoitetaan varmalla ja tuloa tuottavalla tavalla.

Ruissalo Säätiön sääntöjen 5 §:n mukaan sen hallituksessa on vähintään seitsemän ja korkeintaan kahdeksan jäsentä. Kyseisistä hallituksen jäsenistä on Ruissalo Säätiön säännöissä nimetty nimeltä kolme jäsentä hallitukseen eliniäksi. Muiden hallituksen jäsenten osalta säännöissä on puolestaan määrätty, että kyseiset jäsenet valitsee säätiön hallitus kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan siten, että he edustavat monipuolisesti säätiön tarkoitusperiä edistäviä sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestöjä tai säätiöitä.

Edellä olevan perusteella Ruissalo Säätiön osalta ei ole katsottava täyttyneen myöskään hankintalain 2 §:n 2 momentin 2 kohdan edellytys siitä, että se olisi pykälän 1 momentin 1, 2 tai 4 kohdassa tarkoitetun yksikön valvonnassa, tai lain 2 §:n 2 momentin 3 kohdan edellytys siitä, että sen johto-, valvonta- tai hallintoelimen jäsenistä yli puolet olisi hankintalain 2 §:n 1 momentin 1 momentin 1, 2 tai 4 kohdassa tarkoitetun yksikön nimittämiä.

Koska Ruissalo Säätiön osalta ei ole täyttynyt yksikään hankintalain 2 §:n 2 momentin 1, 2 tai 3 kohdan edellytyksistä, asiassa ei ole tarpeen ottaa kantaa siihen, onko Ruissalo Säätiö ollut perustettu huolehtimaan tehtävistään yleisen edun tarkoituksessa ilman teollista tai kaupallista luonnetta.

Edellä lausuttu huomioon ottaen Ruissalo Säätiötä ei ole tullut pitää myöskään hankintalain 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna hankintayksikkönä.

Se, että Ruissalo Säätiötä ei ole tullut pitää hankintalain 2 §:n 1 momentin 1, 2 tai 4 kohdassa tarkoitettuna yksikkönä, merkitsee puolestaan, ettei Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnaa ole tullut pitää myöskään hankintalain 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna oikeushenkilönä, jonka katsotaan kuuluvan julkishallintoon.

Johtopäätös

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnaa ole kysymyksessä olevan hankinnan osalta tullut pitää hankintalain 2 §:ssä tarkoitettuna hankintayksikkönä. Asiassa ei siten ole ollut kysymys hankintalaissa tarkoitetusta julkisesta hankinnasta, eikä markkinaoikeudella tämän vuoksi ole toimivaltaa tutkia hakemusta. Chiller Oy Turun hakemus on näin ollen jätettävä tutkimatta.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä. Pykälän 3 momentin mukaan yksityistä asianosaista ei saa velvoittaa korvaamaan julkisen asianosaisen oikeudenkäyntikuluja, ellei yksityinen asianosainen ole esittänyt ilmeisen perusteetonta vaatimusta.

Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinna on oikeudelliselta muodoltaan kiinteistöosakeyhtiö. Kun yhtiölle ei ole annettu lainsäädännöllä sellaisia tehtäviä, että se voitaisiin rinnastaa viranomaiseen, Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnaa ei voida pitää hallintolainkäyttölain 74 §:ssä tarkoitettuna julkisena asianosaisena. Käsillä olevassa asiassa oikeudenkäyntikulujen ratkaisemisen osalta ei siten voida ottaa huomioon hallintolainkäyttölain 74 §:n 2 ja 3 momentin säännöksiä, vaan oikeudenkäyntikuluja koskeva ratkaisu tulee tehdä ainoastaan pykälän 1 momentin perusteella.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin säännöstä koskevien esitöiden (HE 217/1995 vp) mukaan pääsääntöisenä perusteena korvausvelvollisuuden jakautumiselle olisi asiassa annettu ratkaisu. Tämä tarkoittaa oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 ja 3 §:n säännösten mukaisia periaatteita eli sitä, että asiansa hävinnyt velvoitetaan korvaamaan vastapuolen kulut. Ratkaisun lopputuloksen lisäksi voitaisiin kuitenkin ottaa huomioon myös muita seikkoja, joita voisivat olla mainittujen esitöiden mukaan olla muun muassa asian riitaisuus ja merkittävyys asianosaiselle. Korvausvelvollisuutta määrättäessä ei siten tarvitsisi eikä tulisikaan kaavamaisesti seurata sitä, miten asianosaiset voittavat tai häviävät asian. Yleisenä perusteena olisi sen arviointi, olisiko kohtuutonta, että vastapuoli joutuu kantamaan oikeudenkäyntikulunsa, ja kysymys olisi siten asian lopputuloksen ja eräiden muiden seikkojen pohjalta tehtävästä arviosta.

Asiassa annettava ratkaisu puoltaisi sinänsä sitä, että Chiller Oy Turku velvoitettaisiin korvaamaan Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnan oikeudenkäyntikulut. Kun otetaan kuitenkin huomioon kyseessä olevan asian selvittämiseen liittyneet seikat sekä tästä johtunut asian tulkinnanvaraisuus, markkinaoikeus katsoo, ettei ole kohtuutonta, että asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus jättää Chiller Oy Turun hakemuksen pääasian osalta tutkimatta.

Markkinaoikeus hylkää Chiller Oy Turun ja Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnan vaatimukset oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Hankintalain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola, Maarit Lindroos (eri mieltä), Jussi Karttunen ja Ville Parkkari.

Asiassa on äänestetty.

ERI MIELTÄ OLEVAN JÄSENEN LAUSUNTO

Markkinaoikeustuomari Lindroos:

Julkisista hankinnoista annetun lain 1505/1992 (jäljempänä hankintalaki) soveltamisesta hakemuksen kohteena olevaan hankintaan lausun markkinaoikeuden ratkaisusta ilmenevän sijaan seuraavan.

Asiassa on kysymys Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnan rakennuttaman pitkäaikaissairaalan jäähdytyslaiteurakasta. Hankintamenettely on aloitettu julkaisemalla rajoitettua menettelyä koskeva hankintailmoitus Turun Kaskenlinnan pitkäaikaissairaalan rakennustöiden pääurakasta ja siihen alistetuista sivu-urakoista Julkiset Hankinnat -lehdessä 12.10.2006/41. Hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä hankintayksiköksi on ilmoitettu Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinna. Markkinaoikeudelle toimitetuista asiakirjoista ilmenee, että rakennushankkeen alkuperäinen (09/2005) arvonlisäveroton kustannusarvio on ollut 20,85 miljoonaa euroa.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan Ruissalo Säätiö on 31.10.2005 perustanut Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnan, joka on merkitty kaupparekisteriin 8.12.2005. Ruissalo Säätiön kokonaan omistaman Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnan toimialana on ollut rakennuttaa pitkäaikaissairaala ja alkuperäisenä tarkoituksena sen vuokraaminen Turun kaupungille.

Turun kaupunginvaltuuston pöytäkirjasta 6.2.2006 § 28 ilmenee muun ohella, että Turun kaupunginhallituksen päätettyä 21.11.2005 palauttaa Kurjenlinnan pitkäaikaissairaalan korvaavien tilojen hankkimista koskevan asian uudelleen valmisteltavaksi kaupunki on neuvotellut Ruissalo Säätiön kanssa ratkaisusta, jossa kaupunki ostaisi säätiön kokonaan omistamasta keskinäisestä kiinteistöosakeyhtiöstä noin puolet siten, että osake-enemmistö jäisi säätiön omistukseen. Turun kaupunginvaltuusto on edellä mainitulla päätöksellään muun ohella hyväksynyt osakkeiden ostoon liittyvän sopimuksen, osakassopimuksen, yhtiöjärjestyksen, vuokrasopimuksen, osakekauppakirjan ja aiesopimuksen päätöksessä täsmennetyin muutoksin.

Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnan hallitus on tehnyt jäähdytyslaiteurakkaa koskevan hankintapäätöksen 16.3.2007.

Hankintalain 1 §:n 1 momentin mukaan hankintalakia sovelletaan valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden kyseisessä laissa tarkoitettujen hankintayksiköiden hankintoihin.

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksiköitä ovat:

1) valtion, kuntien ja kuntainliittojen viranomaiset sekä evankelisluterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkkokunta ja niiden seurakunnat;

2) oikeushenkilöt, joiden katsotaan kuuluvan julkishallintoon;

3) yksiköt, joiden toimialaan kuuluu vesihuolto, energiahuolto, liikenteen harjoittaminen tai teletoiminta, siinä laajuudessa kuin asetuksella säädetään;

4) valtion liikelaitoksista annetun lain mukaiset liikelaitokset, jollei asetuksella toisin säädetä; sekä

5) mikä tahansa hankinnan tekijä silloin kun 1, 2 tai 4 kohdassa mainittujen yksikköjen hankinnan tekemistä varten myöntämän tuen määrä on yli puolet hankinnan arvosta.

Hankintalain 2 §:n 2 momentin mukaan oikeushenkilön katsotaan kuuluvan julkishallintoon 1 momentin 2 kohdan mukaisesti silloin, kun se on perustettu huolehtimaan tehtävistä yleisen edun tarkoituksessa ilman teollista tai kaupallista luonnetta ja jos:

1) se saa pääasiallisen rahoituksensa 1 momentin 1, 2 tai 4 kohdassa tarkoitetulta yksiköltä;

2) se on 1 momentin 1, 2 tai 4 kohdassa tarkoitetun yksikön valvonnassa; tai

3) sillä on hallinto-, johto- tai valvontaelin, jonka jäsenistä yli puolet on 1 momentin 1, 2 tai 4 kohdassa tarkoitetun yksikön nimittämiä.

Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinna on oikeudelliselta muodoltaan kiinteistöosakeyhtiö, jonka toimialana on pitkäaikaissairaalan rakennuttaminen ja omistaminen. Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinna ei näin ollen ole hankintalain 2 §:n 1 momentin 1, 3 eikä 4 kohdassa tarkoitettu hankintayksikkö.

Hankintalain 2 §:n 2 momentissa on säädetty niistä edellytyksistä, joiden täyttyessä oikeushenkilön katsotaan kuuluvan julkishallintoon lain 2 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla. Hallituksen esityksessä laiksi julkisista hankinnoista ja laiksi kilpailuneuvostosta annetun lain muuttamisesta (HE 154/1992 vp) on hankintalain 2 §:n 2 momentin säännöksen osalta todettu, että ratkaisevaa sen arvioinnissa, katsotaanko oikeushenkilön kuuluvan julkishallintoon, on toisaalta yksikön harjoittaman toiminnan luonne ja toisaalta se, onko julkishallinnolla yksikön toiminnassa määräävä asema omistuksen tai muun valvonnan kautta.

Hankintalain 2 §:n 2 momentin säännöksen tulkinnassa on lisäksi otettava huomioon Euroopan yhteisön julkisia hankintoja koskevat säännökset sekä niitä koskeva Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntö.

Julkisia rakennusurakoita koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 93/37/ETY 1 artiklan b alakohdan mukaan hankintaviranomaisilla tarkoitetaan valtiota, alueellisia tai paikallisia viranomaisia, julkisoikeudellisia laitoksia sekä yhden tai useamman edellä tarkoitetun viranomaisen tai julkisoikeudellisen laitoksen muodostamia yhteenliittymiä.

Mainitun direktiivin 1 artiklan b alakohdan mukaan julkisoikeudellisella laitoksella tarkoitetaan laitosta:

- joka on nimenomaisesti perustettu tyydyttämään yleisen edun mukaisia tarpeita ja joka ei harjoita teollista tai kaupallista toimintaa ja

- joka on oikeushenkilö ja

- jonka rahoituksesta suurin osa on peräisin valtiolta, alueellisilta tai paikallisilta viranomaisilta taikka muilta julkisoikeudellisilta laitoksilta tai jonka johto on näiden laitosten valvonnan alainen taikka jonka hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä valtio, alueellinen tai paikallinen viranomainen taikka muu julkisoikeudellinen laitos nimittää enemmän kuin puolet.

Vastaavat hankintaviranomaisten ja julkisoikeudellisen laitoksen määritelmät sisältyvät myös julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY, jolla on kumottu direktiivi 93/37/ETY, 1 artiklan 9 kohtaan.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä (esimerkiksi asia C-18/01, Korhonen ym., tuomio 22.5.2003, Kok. 2003, s. I-5321) on puolestaan katsottu, että se, onko tiettyä laitosta pidettävä julkisoikeudellisena laitoksena, ei riipu siitä, missä määrin kyseisen laitoksen toiminnalla tyydytetään yleisen edun mukaisia muita kuin teollisia tai kaupallisia tarpeita. Näin ollen riittää, että oikeushenkilö on katsottava perustetun tyydyttämään ainakin osaksi yleisen edun mukaisia muita kuin teollisia tai kaupallisia tarpeita.

Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnan on perustanut Ruissalo Säätiö. Asiassa esitetyn mukaan Ruissalo Säätiö on yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon yhteisö, joka tuottaa asumis-, hoito- ja huolenpitopalveluja seniori-ikäisille. Säätiön ensisijainen tavoite ja tarkoitus on seniori-ikäisten elämänlaadun parantaminen.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinna on perustettu rakennuttamaan ja omistamaan pitkäaikaissairaalatoimintaa palvelevia rakennuksia. Pitkäaikaissairaalan rakennuttamisessa on kyse Turun kaupungin Kurjenlinnan pitkäaikaissairaalan korvaavien tilojen hankkimisesta. Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinna rakennuttaa pitkäaikaissairaalan Turun kaupungilta vuokratulle tontille, ja pitkäaikaissairaalan tilat tulevat Turun kaupungin hallintaan. Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinna voidaan siten katsoa perustetun tyydyttämään yleisen edun mukaisia tarpeita. Kun otetaan huomioon edellä mainittujen yleisen edun mukaisten tarpeiden luonne, se, että Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnan perustanut Ruissalo Säätiö on yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon yhteisö sekä Turun kaupungin edellä mainittu intressi asiassa, kyseisten tarpeiden on myös katsottava olevan ainakin osaksi muita kuin teollisia tai kaupallisia.

Katson edellä lausutun perusteella, kuten enemmistö, että Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinna on perustettu tyydyttämään ainakin osaksi yleisen edun mukaisia muita kuin teollisia tai kaupallisia tarpeita. Näin ollen sen osalta, onko Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnaa pidettävä hankintalain 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna oikeushenkilönä, jonka katsotaan kuuluvan julkishallintoon, on ratkaisevaa, täyttyykö Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnan osalta jokin edellä mainituista hankintalain 2 §:n 2 momentin 1, 2 tai 3 kohdan edellytyksistä.

Hankintalain 2 §:n 2 momentin 1 kohdassa on mainittu edellytyksenä, että oikeushenkilö saa pääasiallisen rahoituksensa 1 momentin 1, 2 tai 4 kohdassa tarkoitetulta yksiköltä.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinna rahoittaa pitkäaikaissairaalatoimintaa palvelevien rakennusten rakennuttamisen pankkilainalla, josta aiheutuvat kustannukset katetaan sen osakkeenomistajilta, eli Ruissalo Säätiöltä ja Turun kaupungilta, perittävällä rahoitusvastikkeella.

Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnan yhtiöjärjestyksen 5 §:n mukaan yhtiökokous määrää vuosittain osakkeenomistajien hallitsemistaan huoneistoista ja autopaikoista yhtiölle suoritettavan vastikkeen suuruuden. Yhtiöjärjestyksen mukaan vastike jaetaan hoitovastikkeeseen ja rahoitusvastikkeeseen siten, että kaikki muut kustannukset kuin ne, jotka yhtiöjärjestyksessä on määrätty perittäväksi rahoitusvastikkeella, katetaan hoitovastikkeella. Hoitovastikkeen suuruuden laskemisen perusteena käytetään huoneistojen ja autopaikkojen pinta-alaa. Yhtiöjärjestyksessä on lisäksi määrätty huoneistojen vastikekertoimet. Pääosin vastikekerroin on 1,1, joskin esimerkiksi huoneistojen C1 ja DKK osalta 1,2, huoneiston D1 osalta 1,0 ja eräiden huoneistojen osalta alle 1,0. Rahoitusvastikkeella katetaan yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön rakennusten hankintaan otettujen pitkäaikaisten tai niitä vastaavien lainojen korko-, kuoletus- ja vakuusmenot huoneistojen todellisiin hankintamenoihin perustuen.

Turun kaupunki on hankintalain 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu hankintayksikkö. Markkinaoikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katson, kuten enemmistö, ettei Ruissalo Säätiötä ole pidettävä hankintalain 2 §:n 1 momentin 1, 2 tai 4 kohdassa tarkoitettuna yksikkönä. Hankintalain 2 §:n 2 momentin 1 kohdassa asetetun edellytyksen täyttymisen arvioinnissa on siten ratkaisevaa, saako Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinna pääasiallisen rahoituksensa Turun kaupungilta.

Hankintalaissa ei ole säännöksiä siitä, mitä ajankohtaa on pidettävä ratkaisevana arvioitaessa hankintalain 2 §:n 2 momentin 1 kohdan edellytystä siitä, saako oikeushenkilö pääasiallisen rahoituksensa 1 momentin 1, 2 tai 4 kohdassa tarkoitetulta yksiköltä.

Hankintalaissa tarkoitettujen hankintayksiköiden on hankinnoissaan noudatettava sanotun lain säännöksiä. Näin ollen sen arvioinnin, onko kyseessä hankintalaissa tarkoitettu hankintayksikkö, on lähtökohtaisesti tapahduttava ennen hankinnan tekemistä, jotta hankinnan tekijä ja kolmannet tietäisivät, tuleeko hankintamenettelyyn soveltaa hankintalain säännöksiä.

Vaikkakaan nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa ei ole kyseessä yliopiston kaltainen laitos, jonka rahoitus voi vaihdella vuodesta toiseen, on edellä mainitusta Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomiosta asiassa C-380/98 saatavissa viitteitä sille, että toiminnan rahoitustapaa laskettaessa on otettava huomioon hankintamenettelyä aloitettaessa käytettävissä olevat luvut, olkoonkin, että ne ovat arvioita. Sama lähtökohta on myös hankinnan ennakoitua arvonlisäverotonta arvoa määritettäessä.

Lähtökohtaisesti relevanttina ajankohtana puheena olevan toiminnan rahoitustavan arvioinnin ajankohdalle voidaan pitää hankintamenettelyn aloittamishetkeä.

Asiassa on esitetty, että lopullinen selvitys yhtiöjärjestyksen mukaisella rahoitusvastikkeella katettavien rakennuskustannusten jakautumisesta voidaan tehdä vasta rakennuskohteen valmistuttua. Tälle seikalle, joka on todettavissa vasta hankintamenettelyn kohteena olevan rakennuskohteen valmistuttua, ei kuitenkaan voida antaa merkitystä hankintalain 2 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaisen pääasiallista rahoitusta koskevan edellytyksen täyttymistä arvioitaessa, jonka arvioinnin tarkoituksena on osaltaan selvittää, tuleeko kyseiseen hankintamenettelyyn soveltaa hankintalakia. Myöskään sillä asiassa esitetyllä seikalla, että yhtiöjärjestyksen mukaisia rahoitus- ja hoitovastikkeita aletaan periä osakkeenomistajilta vasta rakennuskohteen valmistuttua, ei ole merkitystä nyt puheena olevan edellytyksen täyttymistä arvioitaessa.

On tavanomaista, että rakennushankkeiden kustannukset saattavat muuttua hankkeen edetessä ja että niitä seurataan laskemalla hankkeen aikana erilaisiin menetelmiin perustuvia arvioita. Pelkästään rakennuskustannusten kulloistenkin muutosten tai lopullisten rakennuskustannusten suunnitellusta poikkeavan jakautumisen ja niiden yhtiön osakkeenomistajien rahoitusosuuteen mahdollisesti aiheuttamien muutosten huomioon ottaminen nyt puheena olevan edellytyksen täyttymistä arvioitaessa loisi epätietoisuutta sovellettavasta laista ja vaarantaisi näin oikeusvarmuutta.

Edellä lausutun perusteella katson, että Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnan toiminnan rahoitustapa on laskettava hankintamenettelyn aloittamishetkenä käytettävissä olleiden tietojen perusteella. Asiassa ei ole esitetty, että Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnan toiminnan rahoitustavasta olisi ennen nyt puheena olevan hankintamenettelyn aloittamista sovittu Ruissalo Säätiön ja Turun kaupungin 29.3.2006 sopimasta poiketen. Näin ollen Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnan toiminnan rahoitustapa on laskettava sinä ajankohtana, jolloin Ruissalo Säätiö ja Turun kaupunki ovat edellä kerrotusti sopineet Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnan omistuksellisista järjestelyistä ja pitkäaikaissairaalaa koskevan rakennushankkeen toteuttamisesta, käytettävissä olleiden tietojen perusteella, vaikka ne olisivatkin olleet vain arvioita.

Markkinaoikeudelle toimitetun Kurjenlinnan pitkäaikaissairaalan korvaavien tilojen hankintaa koskevan Turun kaupunginvaltuuston päätöksen 6.2.2006 § 28 liitteenä 1 olevasta asian esittelystä ja päätösehdotuksesta ilmenee Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnan toiminnan rahoitustavan osalta muun ohella seuraavaa:

"- - Pitkäaikaissairaalan C-siipeen sijoitetaan sellaisia sairaalatiloja, joita voidaan käyttää tarpeen vaatiessa eristyssairaalana. C-siiven hallintaan oikeuttavat osakkeet tulevat kaupungin omistukseen ja D-siiven hallintaan oikeuttavat osakkeet tulevat säätiön omistukseen. - -

Sopimuskokonaisuuden mukaan säätiö omistaa 50,1 prosenttia kiinteistöyhtiön osakepääomasta ja kaupunki vastaavasti 49,9 prosenttia. Yhtiön osakepääoma on 8.500 euroa, joten hanke on tarkoitus rahoittaa kokonaisuudessaan vieraalla pääomalla. Yhtiö kerää vieraan pääoman maksuun tarvittavat varat rahoitusvastikkeella, joka peritään osakkailta niiden osakashallintaan tulevien tilojen hankinta-arvojen suhteessa. - -

Kiinteistöyhtiö perii hoitovastikkeen vuokrasopimuksen nojalla kaupungilta aiheuttamisperiaatteen mukaan.

Säätiö vuokraa osakeomistuksensa nojalla hallitsemansa huonetilat kaupungille 25 vuodeksi siten, että pääomavuokrana on 7 % säätiön osakashallintaan tulevien tilojen lopullisesta hankintamenosta. - -

Kaupungin osakashallintaan tulevien tilojen arvioitu kustannus on suurempi kuin säätiön osakashallintaan tulevien tilojen vastaava kustannus. Tämä perustuu siihen, että kaupungin rakennusosaan sijoitetaan sairaalan eristysosastot, joiden rakennuskustannukset pinta-alayksikköä kohti ovat suuremmat kuin muun sairaalan. Kustannusero johtuu lähinnä ns. taloteknisten ratkaisujen erilaisista vaatimuksista eri tiloissa. - -

Kaupungin on todennäköisesti edullisempaa maksaa kiinteistöyhtiölle rahoitusvastiketta yhtiön todellisten rahoituskustannusten perusteella kuin säätiölle pääomavuokraa. Kustannusero johtuu siitä, että säätiölle maksettava pääomavuokra on sidottu pääoman 7 %:n tuottoon. Tällöin kaupungille on taloudellisesti edullisempaa, että kaupungin osakashallintaan tulevien tilojen (C) hankintakustannus on suurempi kuin säätiön osakashallintaan tulevien tilojen (D) hankintakustannus. - - "

Yllä mainitun Turun kaupunginvaltuuston päätöksen 6.2.2006 § 28 liitteen 1 oheismateriaalina 3 on ollut Kustannusvertailu 26.1.2006 -niminen asiakirja. Siinä on vertailulaskelman lähtökohdissa oletettu, että tilat, joiden hallintaan Turun kaupungin omistukseen tulevat osakkeet oikeuttavat, vastaavat arvoltaan 55 prosenttia koko rakennuksen rakennusteknisestä arvosta.

Edellä mainituista asiakirjoista ilmenee, että Turun kaupunki on perustanut päätöksentekonsa Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnan omistuksellisista järjestelyistä ja pitkäaikaissairaalaa koskevan rakennushankkeen toteuttamisesta rakennushankkeesta tuona ajankohtana olleeseen rakennuskustannusarvioon (20,85 miljoonaa euroa) ja sen jakautumiseen Ruissalo Säätiön ja Turun kaupungin osakashallintaan tulevien tilojen kesken siten, että Turun kaupungin osuus rakennuskustannuksista on yli puolet. Myös Ruissalo Säätiön ja Turun kaupungin välillä 29.3.2006 allekirjoitetusta sopimuksesta ja vuokrasopimuksesta ilmenee, että Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnan rakennushankkeesta laadittu rakennuskustannusarvio on tuona ajankohtana ollut mainittu 20,85 miljoonaa euroa.

Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinna ei ole kiistänyt edellä mainitun arvion paikkansapitävyyttä eikä esittänyt markkinaoikeudelle muutakaan selvitystä rakennuskustannusten jakautumista koskevista arvioista sinä ajankohtana, jolloin Ruissalo Säätiö ja Turun kaupunki ovat edellä selostetusti sopineet Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnan omistuksellisista järjestelyistä ja pitkäaikaissairaalaa koskevan rakennushankkeen toteuttamisesta. Näin ollen ainoat käytettävissä olevat tiedot kyseisistä arvioista ilmenevät edellä mainitusta Turun kaupunginvaltuuston päätöksestä 6.2.2006 § 28 liitteineen.

Hankintalain 2 §:n 2 momentin 1 kohdassa edellytetään että, oikeushenkilö saa pääasiallisen rahoituksensa 1 momentin 1, 2 tai 4 kohdassa tarkoitetulta yksiköltä.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on edellä mainitussa tuomiossaan (asia C-380/98, University of Cambridge) katsonut, että direktiivien 92/50/ETY, 93/36/ETY ja 93/37/ETY 1 artiklan b alakohdan toisen alakohdan kolmannen luetelmakohdan ilmaisun "suurin osa" on tulkittava tarkoittavan "enemmän kuin puolta".

Hankintalain 2 §:n 2 momentin 1 kohdan ilmaisun "pääasiallinen" on siten yhdenmukaisesti Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön kanssa tulkittava tarkoittavan enemmän kuin puolta.

Edellä viitatun Turun kaupunginvaltuuston päätöspöytäkirjan 6.2.2006 § 28 mukaan Turun kaupungin osakashallintaan tulevien tilojen kustannus on arvioitu suuremmaksi kuin Ruissalo Säätiön osakashallintaan tulevien tilojen vastaava kustannus. Myös Turun kaupungin osakashallintaan tulevista tiloista maksettava hoitovastike on yhtiöjärjestyksessä määrättyjen vastikekertoimien perusteella suurempi kuin Ruissalo Säätiön osakashallintaan tulevista tiloista maksettava. Näin ollen Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinna saa rahoituksestaan yli puolet Turun kaupungilta.

Edellä lausutun perusteella katson, että hankintalain 2 §:n 2 momentin 1 kohdassa asetettu edellytys täyttyy Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnan osalta ja että Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinna näin ollen on hankintalain 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu hankintayksikkö.

Katson, että hakemus on näin ollen tutkittava.