Market Court dismisses procurement claim because the contract value fell below the public procurement threshold. The court ruled the case inadmissible under the Public Procurement Act. The claimant's arguments regarding evaluation criteria were rejected due to the threshold. The court ordered the claimant to pay the defendant's legal costs. The decision establishes that sub-threshold contracts are exempt from public procurement rules. The claimant must bear the costs of the dismissed proceedings.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Kemijärven Kaukolämpö Oy on pyytänyt 28.2.2005 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia kaukolämpöverkostonsa laajentamiseen liittyneistä rakennusteknisistä töistä. Tarjouksia on saatu kolme.

Planora Oy on Kemijärven Kaukolämpö Oy:n toimeksiannosta vertaillut ja pisteyttänyt tarjouskilpailussa saadut tarjoukset päätyen kuitenkin suosittelemaan kaikkien tarjousten hylkäämistä.

Kemijärven Kaukolämpö Oy:n hallitus on päätöksellään 14.4.2005 § 14 hylännyt kaikki urakkatarjoukset.

Kemijärven Kaukolämpö Oy on ilmoittanut toteuttaneensa rakennustekniset työt omana työnään.

HAKEMUS

Veljekset Karjalainen Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Kemijärven Kaukolämpö Oy:n suorittamaan sille hyvitysmaksuna 35.000 euroa ja korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.800 eurolla korkoineen.

Hakija on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Kemijärven Kaukolämpö Oy on vertaillut saamansa tarjoukset käyttäen arviointiperusteinaan hintaa, toimitusvarmuutta ja luotettavuutta. Se ei kuitenkaan ollut ilmoittanut tarjouspyynnössään, että hankinta tultaisiin ratkaisemaan tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella, eikä liioin ilmoittanut sitä arvioitaessa huomioon otettavia tekijöitä. Tarjous olisi siten tullut valita yksinomaan hinnan perusteella, ja hakijan tarjous on ollut saaduista tarjouksista halvin.

Hakijan tarjous on lisäksi arvioitu toimitusvarmuuden ja luotettavuuden osalta hakijalla aikaisemmin teetetyn urakan perusteella. Vertailuasiakirjassa on todettu, että osa aikaisemman urakan töistä oli riitautettu ja että oikeuskäsittely oli niiden osalta kesken. Riidanalainen urakka on kuitenkin valmistunut määräajassa, eikä asiakirjasta ilmene, miten mainitut seikat ovat vähentäneet hakijan saamia pisteitä.

Suoritetusta vertailusta ilmenee vielä, että kokonaistaloudellisesti edullisimpana pidetyn tarjouksen kokonaishinnan ja siitä lasketun yksikköhinnan on katsottu olleen selvästi kalliimpia kuin vastaavien toteutuneiden urakoiden hinnat. Kaikkien tarjousten hylkääminen on siten perustunut epäasiallisesti yhden tarjoajan esittämän hinnan vertaamiseen vastaavien toteutuneiden urakoiden hintoihin. Tarjousta ei olisi kuitenkaan saanut valita kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella. Hakijan tarjous on ollut hinnaltaan edullisin ja yksikköhinnaltaan halvempi kuin vastaavat toteutuneet urakat.

Hakijan tarjous olisi mainituista syistä tullut hyväksyä. Hakijan tarjousta ei ole kuitenkaan haluttu valita aikaisempaa urakkaa koskeneen riidan ollessa kesken. Hankintayksikkö on sen vuoksi käyttänyt sille sinänsä kuuluvaa oikeutta tarjousten hylkäämiseen epätasapuolisesti ja hakijaa syrjivästi. Hankintaa ei olisi toisaalta saatu toteuttaa hankintayksikön nyt päättämällä tavalla kilpailuttamatta.

Hakija olisi voittanut tarjouskilpailun virheettömässä menettelyssä. Hankinnan kokonaisarvo on jätettyjen tarjousten hintojen keskiarvon perusteella noin 187.500 euroa. Siihen, menettelyvirheen vakavuuteen ja tarjouskilpailuun osallistumisesta aiheutuneisiin kustannuksiin nähden hyvitysmaksun on oltava 35.000 euroa.

VASTINE

Kemijärven Kaukolämpö Oy on vaatinut, että markkinaoikeus jättää hakemuksen tutkimatta tai ainakin hylkää sen sekä velvoittaa Veljekset Karjalainen Oy:n korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.700 eurolla korkoineen.

Hankintayksikkö on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Kemijärven Kaukolämpö Oy:n toimialana on valmistaa lämpöenergiaa ja huolehtia sen jakelusta etupäässä Kemijärven kaupungin alueella oleville kuluttajille. Kemijärven Kaukolämpö Oy on Kemijärven kaupungin täysin omistama osakeyhtiö. Kaupunki käyttää ainoana osakkaana puhe- ja päätösvaltaa yhtiökokouksissa sekä valitsee jäsenet yhtiön hallitukseen. Yhtiö voi toisaalta verkkojen rakentamiseksi turvautua tarvittaessa pakkolunastus- tai käyttöönottomenettelyyn, joten siinä mielessä yhtiö toimii erityisoikeuden nojalla. Yhtiö on siten julkisista hankinnoista annetun lain 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu energiahuoltoon liittyvien julkisten palvelujen peruspalveluyksikkö.

Esillä oleva hankinta on liittynyt yhtiön harjoittamaan peruspalvelutoimintaan. Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut 105.000 euroa alittaen siten hankintaan sovellettavan kynnysarvon. Hankintaa koskevan hakemuksen käsitteleminen ei näin ollen kuulu markkinaoikeuden toimivaltaan.

Hankintayksiköllä on joka tapauksessa ollut oikeus valita kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous tai hylätä kaikki tarjoukset. Se on tässä tapauksessa hylännyt kaikki tarjoukset liian kalliina. Sillä ei ole ollut velvollisuutta hyväksyä yhtään tarjousta, kun se on saatujen tarjousten perusteella voinut todeta urakointivaihtoehdon itselleen epäedulliseksi. Menettely on ollut virheetöntä.

Hakijan tarjous ei ole ollut kokonaistaloudellisesti edullisin. Se on myös hintansa osalta ylittänyt hankinnan ennakoidun kokonaisarvon huomattavasti. Vaadittu hyvitysmaksu on, paitsi perusteeton, myös määrältään moninkertainen yleiseen käytäntöön verrattuna.

VASTASELITYS

Hakija on kiistänyt hankintayksikön oikeudenkäyntiväitteen ja lausunut vastaselityksessään seuraavan.

Hankintayksikön ilmoittama hankinnan ennakoitu kokonaisarvo on ollut annettujen tarjousten keskimääräisiin hintoihin nähden alhainen. Kaukolämpöverkoston rakennusteknisten töiden urakka on joka tapauksessa ollut alun perin vain osa kokonaishankinnasta. Hankintayksikön toimittamiin asiakirjoihin sisältyy luonnos urakkatarjouspyynnöstä, jossa hankintaan ovat kuuluneet esillä olevien rakennusteknisten töiden ohella kaukolämmön asennustekniset työt sekä kaukolämpöelementtitarvikkeet. Tarjouksia muista kohdista kuin rakennusteknisistä töistä ei ole hakijan saamien tietojen mukaan lopulta kuitenkaan pyydetty.

Hankintakokonaisuus on edellä olevan perusteella jaettu eriin niin, että tavara- ja palveluhankinnan osuus on erotettu kokonaisuudesta. Näin menetellen hankintayksikkö on voinut vaikuttaa hankinnan luonteeseen ja kokonaisarvoon suhteessa kynnysarvoon. Menettely on rikkonut niin sanotun peruspalveluasetuksen 9 §:ssä säädettyä kieltoa.

Hankinnan kokonaisarvoksi on mainitun asetuksen 8 §:n mukaan laskettava hankintakokonaisuuden yhteisarvo. Kilpailuttamatta jääneiden osien arvoa on vaikea arvioida, mutta ainakin kaukolämpöelementtitarvikkeiden arvo on suurempi kuin rakennusteknisten töiden arvo. Jos sekä tavara- että palveluhankinnaksi katsottava osuus olisi vastannut arvoltaan rakennusteknisten töiden arvoa, hankintakokonaisuuden arvoksi olisi saatu yli 560.000 euroa. Hankinnassa olisi tällöin ollut kysymys pääosin tavara- ja palveluhankinnasta, ja hankinnan kokonaisarvo olisi ylittänyt näille hankinnoille säädetyn kynnysarvon. Hakemusta ei näin ollen ole jätettävä tutkimatta.

Hyvitysmaksuvaatimuksen määrä ei ole liiallinen hankintamenettelyssä tehtyjen virheiden laatu ja hankinnan arvo huomioon ottaen.

Siihen nähden, että hakemus on perustunut hankintayksikön virheelliseen hankintamenettelyyn, hankintayksikön tulee kohtuuden mukaan vastata oikeudenkäyntikuluistaan siinäkin tapauksessa, että hakemus jätettäisiin tutkimatta tai hylättäisiin.

LISÄVASTINE

Hankintayksikkö on perustellut oikeudenkäyntiväitettään vielä seuraavasti.

Hakijan mainitsemaa luonnosta urakkatarjouspyynnöksi ei ole lähetetty, eikä tarjouksia ole missään vaiheessa pyydetty luonnoksesta ilmenevästä kokonaisuudesta.

Hakijalle on aiemmin ilmoitettu virheellisesti, ettei kaukolämpöelementtitarvikkeista ja asennusteknisistä töistä olisi pyydetty erikseenkään tarjouksia. Asia on nyt tarkistettu, ja tarjouksia on sinänsä pyydetty erikseen kummastakin kohteesta.

Kaukolämpöelementtitarvikkeiden ennakoitu arvo on ollut 74.000 - 75.000 euroa ja tarvikkeista saatujen tarjousten hinnat 78.442 - 85.634 euroa. Hankintayksikkö on hyväksynyt näistä tarjouksista halvimman. Asennusteknisten töiden ennakoitu arvo on ollut 28.000 euroa ja tarjousten hinnat 75.550 - 88.715 euroa. Nämä tarjoukset on hylätty. Asennukset on tehty omana työnä, jolloin niistä aiheutuneet kustannukset ovat olleet noin 15.000 euroa.

Hankintayksikkö on pyytänyt kaukolämpöelementeistä tarjouksia suoraan niiden valmistajilta, eikä elementtejä ole koskaan sisällytetty rakennus- eikä muuhunkaan urakkaan. Tämä on alan tavanomainen käytäntö sekä ainoa taloudellinen ja tarkoituksenmukainen tapa. Myös asennus- ja rakennusteknisistä töistä hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia erikseen kysymyksessä olevien alojen urakoitsijoilta. Hankintaa ei ole jaettu kielletyllä tavalla.

Rakennusurakka on ollut puheena olevista hankinnoista ennakoidulta arvoltaan suurin, eikä sitä siten voida missään tapauksessa tulkita hakijan väittämin tavoin tavara- ja palveluhankinnaksi. Kaikkien hankintojen ennakoidut arvot ovat toisaalta yhteenlaskettuinakin alittaneet huomattavasti myös peruspalveluyksikön tavara- ja palveluhankinnoille vahvistetun kynnysarvon. Hakemus on siten jätettävä hakijan vetoamista seikoista riippumatta tutkimatta.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hakemuksen tutkiminen

Asiassa on ensisijaisesti kysymys siitä, onko markkinaoikeudella toimivaltaa tutkia Veljekset Karjalainen Oy:n hakemus.

Hankintamenettely on aloitettu ennen 1.6.2007. Asiaan sovelletaan siten julkisista hankinnoista annettuja säännöksiä sellaisina, kuin ne olivat julkisista hankinnoista annetun lain 348/2007 sekä vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun lain 349/2007 tullessa voimaan.

Markkinaoikeus ei julkisista hankinnoista annetun lain 1502/1992 (jäljempänä hankintalaki) 9 a §:n 2 momentin mukaan käsittele hakemusta, joka koskee lain 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun yksikön hankintamenettelyä, jos hankinta liittyy asetuksessa määriteltyyn peruspalvelutoimintaan ja hankinnan ennakoitu arvo on asetuksessa säädettyä kynnysarvoa pienempi.

Hankintalain 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuja hankintayksiköitä ovat yksiköt, joiden toimialaan kuuluu vesihuolto, energiahuolto, liikenteen harjoittaminen tai teletoiminta, siinä laajuudessa kuin asetuksella säädetään.

Kynnysarvot ylittävistä vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annettua asetusta 381/1998 (peruspalveluasetus) sovelletaan ensinnäkin asetuksen 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan hankintalain 2 §:n 1 momentin 1, 2, 4 ja 5 kohdassa tarkoitetun hankintayksikön tekemään hankintasopimukseen, jos sopimus liittyy lain 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuun ja asetuksen 4 §:ssä määriteltyyn toimintaan. Asetusta sovelletaan asetuksen 1 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdan mukaan lisäksi hankintalain 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua ja asetuksen 4 §:ssä määriteltyä toimintaa harjoittavan peruspalveluyksikön tekemään hankintasopimukseen, jos yksikkö kuuluu viranomaisten määräysvaltaan taikka toimii viranomaisen antaman erityis- tai yksinoikeuden nojalla.

Viranomaisten määräysvaltaan kuuluvia yksiköitä ovat peruspalveluasetuksen 1 §:n 2 momentin mukaan yhteisöt, joissa viranomaiset voivat omistuksen, rahoitusosuuden tai yritystä koskevien sääntöjen perusteella suoraan tai välillisesti käyttää määräysvaltaa. Yksikön voidaan katsoa kuuluvan viranomaisen määräysvaltaan erityisesti silloin, kun viranomaiset suoraan tai välillisesti omistavat yli puolet yhteisön osake- tai osuuspääomasta, hallitsevat sellaista osuutta yhteisön osake- tai osuuspääomasta, joka antaa äänioikeuden enemmistön, taikka kun viranomaisilla on oikeus nimittää yli puolet yhteisön hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä.

Edellä mainitulla erityis- tai yksinoikeudella tarkoitetaan peruspalveluasetuksen 1 §:n 3 momentin mukaan viranomaisen lain, asetuksen tai hallinnollisen määräyksen nojalla antamaa oikeutta asetuksen 4 §:ssä määritellyn peruspalvelutoiminnan harjoittamiseen, jos oikeus varataan vain yhden tai useamman yksikön käyttöön. Erityis- tai yksinoikeus on kyseessä erityisesti silloin, kun yksikkö voi verkkojen tai tilojen rakentamiseksi turvautua pakkolunastus- tai käyttöönottomenettelyyn taikka käyttää julkisen tien aluetta johtojen tai muiden laitteiden sijoittamiseen.

Peruspalveluasetuksen 4 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan asetuksessa tarkoitettuja peruspalvelutoimintoja ovat muiden ohella sellaisten kiinteiden verkkojen rakentaminen, tarjoaminen saataville ja ylläpito, joiden tarkoituksena on tarjota lämmön tuotantoon, siirtoon tai jakeluun liittyviä julkisia palveluja, sekä lämmön toimittaminen tällaisiin verkkoihin.

Kemijärven Kaukolämpö Oy:n kaupparekisteriin merkittynä toimialana on hankintamenettelyn alkaessa ollut valmistaa lämpöenergiaa ja huolehtia sen jakelusta etupäässä Kemijärven kaupungin alueella oleville kuluttajille sekä niin ikään huolehtia saman alueen talojen huoltoon kuuluvista tehtävistä. Yhtiö voi tuottaa myös sähköenergiaa lämpöenergian tuotannon yhteydessä. Kemijärven Kaukolämpö Oy on tämän mukaan tarjonnut lämmön tuotantoon, siirtoon ja jakeluun liittyviä julkisia palveluja ja harjoittanut siten ainakin niiltä osin peruspalveluasetuksen 4 §:ssä määriteltyä peruspalvelutoimintaa.

Kemijärven kaupunki on saadun selvityksen mukaan omistanut Kemijärven Kaukolämpö Oy:n osakekannan kokonaisuudessaan. Yhtiön on siten katsottava kuuluneen viranomaisten määräysvaltaan peruspalveluasetuksen 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuin tavoin. Kemijärven Kaukolämpö Oy:tä on näin ollen ollut pidettävä hankintalain 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa ja mainitussa peruspalveluasetuksen kohdassa tarkoitettuna peruspalveluyksikkönä. Jäljempänä lausuttuun nähden asiassa ei ole tarpeen arvioida sitä, onko yhtiötä tullut pitää samalla myös hankintalain 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa ja 2 momentissa tarkoitettuna oikeushenkilönä, jonka katsotaan kuuluvan julkishallintoon ja jonka on siten muissa kuin harjoittamaansa peruspalvelutoimintaan liittyvissä hankinnoissa ollut noudatettava niin hankintalain kuin kynnysarvon ylittyessä myös kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annettua asetusta 380/1998 (hankinta-asetus).

Hankinnan kohteena ovat tarjouspyynnön 28.2.2005 mukaan olleet kaukolämpöverkoston laajentamiseen liittyvät kaukolämpöverkoston rakennustekniset työt. Kysymyksessä oleva urakka on siten liittynyt peruspalveluasetuksen 4 §:ssä määriteltyyn ja Kemijärven Kaukolämpö Oy:n harjoittamaan peruspalvelutoimintaan. Näin ollen asiassa on kysymys peruspalveluasetuksen soveltamisalaan lähtökohtaisesti kuuluneesta hankinnasta. Peruspalveluasetuksen soveltuvuuden ja markkinaoikeuden toimivallan kannalta ratkaisevaksi jää tämän vuoksi se, onko hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo ylittänyt hankintaan sovellettavan kynnysarvon.

Peruspalveluasetusta sovelletaan asetuksen 2 §:n 1 momentin mukaan sellaisiin tavara- ja palveluhankintasopimuksiin sekä rakennusurakan teettämisiin, joiden ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähintään kynnysarvon suuruinen. Tarjouspyynnön antamisen ajankohtana vuonna 2005 kynnysarvona on sovellettu muun ohella lämmön kuljetusta ja jakelua harjoittavien yksikön tavara- ja palveluhankintojen osalta 400.000 euroa ja rakennusurakoiden osalta 5.000.000 euroa.

Kemijärven Kaukolämpö Oy on ilmoittanut kaukolämpöverkoston rakennusteknisten töiden ennakoiduksi arvonlisäverottomaksi kokonaisarvoksi 105.000 euroa. Tarjouskilpailussa on saatu kolme tarjousta, jotka ovat olleet hinnoiltaan 148.415,66 euroa, 183.541,80 euroa ja 230.702,50 euroa. Asiassa ei ole tullut esille seikkaa, jonka vuoksi hankintayksikön ilmoitusta näille töille ennakoimastaan arvosta olisi pidettävä epäuskottavana tai perusteettomana. Rakennusteknisten töiden ennakoitu arvo on näin ollen sellaisenaan alittanut selvästi hankintaan sovelletun rakennusurakoiden kynnysarvon 5.000.000 euroa. Asiassa onkin viime kädessä kysymys siitä, mitä merkitystä hankinnan kokonaisarvon ja kynnysarvon ylittymisen kannalta on katsottava olevan hankintayksikön erikseen kilpailuttamilla kaukolämmön asennusteknisillä töillä ja kaukolämpöelementtitarvikkeilla.

Tavarahankintasopimuksella tarkoitetaan peruspalveluasetuksen 3 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan hankintayksikön ja tavarantoimittajan välistä kirjallista sopimusta, jolla on taloudellista arvoa ja joka koskee tavaran ostamista taikka vuokraamista, leasingvuokraamista tai osamaksulla hankkimista osto-optioin tai ilman sitä. Sopimus voi lisäksi koskea kokoamis- tai asennustyötä. Jos samalla sopimuksella hankitaan sekä tavaroita että palveluja, sopimus katsotaan tavarahankintasopimukseksi, jos tavaratoimitusten arvo ylittää sopimukseen sisältyvien palvelujen arvon.

Rakennusurakkaa koskevalla sopimuksella tarkoitetaan peruspalveluasetuksen 3 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan hankintayksikön ja rakennusurakoitsijan välistä kirjallista sopimusta, jolla on taloudellista arvoa ja jossa urakoitsija sitoutuu rakentamaan taikka sekä rakentamaan että suunnittelemaan tai muulla tavalla toteuttamaan liitteessä C mainitun talon- tai maanrakennustyön. Sopimus voi sisältää työn toteuttamisessa tarvittavat tavaratoimitukset ja palvelut.

Markkinaoikeus katsoo edellä lausutun perusteella, että hakemuksen kohteena olevassa hankintamenettelyssä kilpailutettujen rakennusteknisten töiden ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo ei ole ylittänyt hankintaan sovellettavaa kynnysarvoa siinäkään tapauksessa, että tätä kokonaisarvoa määritettäessä olisi otettava huomioon hankintayksikön ilmoituksensa mukaan erikseen kilpailuttamat kaukolämpöelementtitarvikkeet ja kaukolämmön asennustekniset työt. Asiassa ei ole tämän vuoksi tarpeen ottaa kantaa hankintayksikön perusteisiin ja motiiviin jakaa alun perin yhdeksi kokonaisuudeksi suunnitellun hankinnan toteutus kolmeen hankintamenettelyyn eikä liioin lausua siitä, missä määrin erikseen kilpailutettujen elementtitarvikkeiden ja asennustöiden arvot ovat ylipäänsä vaikuttaneet rakennusteknisten töiden hankintaoikeudelliseen kokonaisarvoon tilannetta peruspalveluasetuksen 6 §:n sekä hakijan vetoamien 8 §:n ja 9 §:n mukaan arvioitaessa.

Johtopäätös

Hakemuksen kohteena on edellä olevan perusteella hankintalain 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun yksikön hankintamenettely. Kysymyksessä oleva hankinta on liittynyt peruspalveluasetuksessa määriteltyyn peruspalvelutoimintaan, ja hankinnan ennakoitu arvo on ollut sanotussa asetuksessa säädettyä kynnysarvoa pienempi. Hakemus on näin ollen jätettävä hankintalain 9 a §:n 2 momentin nojalla tutkimatta.

Oikeudenkäyntikulut

Asianosainen on hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Oikeudenkäyntikuluista on hallintolainkäyttölain 75 §:n 2 momentin mukaan muuten soveltuvin osin voimassa, mitä oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 7 - 16 §:ssä säädetään. Asianosaisen, jonka kanne jätetään tutkimatta, katsotaan oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 7 §:n 1 momentin mukaan hävinneen asian.

Hakemuksen tutkimiseen ei ole tässä tapauksessa liittynyt erityistä tulkinnanvaraisuutta. Siihen ja asiassa annettavaan ratkaisuun nähden olisi kohtuutonta, jos hakemukseen vastannut ja sen tutkimatta jättämistä vaatinut Kemijärven Kaukolämpö Oy joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kaikilta osin vahinkonaan. Veljekset Karjalainen Oy on tämän vuoksi velvoitettava korvaamaan Kemijärven Kaukolämpö Oy:n edun valvomiseksi tarpeellisista toimenpiteistä aiheutuneet kohtuulliset oikeudenkäyntikulut vaadittuine korkoineen, ja Veljekset Karjalainen Oy saa vastaavasti pitää omat oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Markkinaoikeus harkitsee hankintayksikölle suoritettavan kohtuullisen korvauksen määräksi 1.000 euroa.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus jättää hakemuksen tutkimatta ja hylkää Veljekset Karjalainen Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa Veljekset Karjalainen Oy:n korvaamaan Kemijärven Kaukolämpö Oy:n oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla. Oikeudenkäyntikulujen korvaukselle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola ja Tommi Vuorialho.