Market Court dismisses bid protest where winning tender was not rejected for suspicious low price.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Ulkoasiainministeriö on pyytänyt 13.10.2006 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Pietarin pääkonsulaatin virka-asunnon peruskorjauksesta. Hankintayksikkö on saanut kolme tarjousta.

Ulkoasiainministeriön hallinnollinen osasto on päätöksellään 5.12.2006 HEL6024-126 valinnut peruskorjaushankkeen urakoitsijaksi Saimaan Talotekniikka Oy:n. Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut hankintapäätöksen mukaan 2.068.000 euroa.

Urakkasopimus Saimaan Talotekniikka Oy:n ja tilaajan välillä on allekirjoitettu 16.1.2007.

HAKEMUS JA SEN TÄYDENNYKSET

Lappeenrannan Kartep Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa edellä mainitun hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä valitsemalla toiseksi halvimman tarjouksen. Lisäksi hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 434.640,84 euroa. Hakija on vielä vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla.

Hakija on esittänyt perusteluinaan muun ohella seuraavaa.

Voittanut tarjoaja Saimaan Talotekniikka Oy ei ole täyttänyt teknisiä, taloudellisia ja muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi.

Voittaneen tarjoajan antaman tarjouksen hinta on ollut 42,9 % halvempi kuin toiseksi halvin tarjous. Voittaneelle tarjoajalle on täytynyt joko tapahtua laskuvirhe tai sillä ei ole riittävää ammattitaitoa urakkaan. Tilinpäätöstietojen mukaan voittaneella tarjoajalla ei ole ollut viimeisellä tilikaudella mitään toimintaa eikä sillä ole ollut Venäjän federaation myöntämää lisenssiä urakan suorittamiseen. Saimaan Talotekniikka Oy ei ole myöskään toimittanut hankintayksikölle kaikkia tarjouspyynnössä vaadittuja asiakirjoja.

VASTINE

Ulkoasianministeriö on vaatinut, että hakemus hylätään ilmeisen perusteettomana ja hakija velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 24.421,35 eurolla korkoineen.

Hankintayksikkö on esittänyt perusteluinaan muun ohella seuraavaa.

Hankinnan valmistelussa ja kilpailutuksessa on käytetty kokenutta ja ammattitaitoista rakennuttajakonsulttia, joka oli laatinut arvion urakan kustannuksista. Voittaneen tarjouksen hinta oli melko lähellä kustannusarviota. Hankintayksiköllä on ollut perusteltu syy uskoa, että tarjouksen mukainen urakkahinta on ollut tasoltaan oikea. Kun hankintayksikkö on lisäksi selvittänyt tarjoajien taloudelliset edellytykset selviytyä urakkasopimuksen velvoitteista, sillä ei ole ollut edellytyksiä hylätä voittaneen tarjoajan tarjousta väitetyn alihintaisuuden perusteella. Hankintayksiköllä ei ole ollut syytä epäillä voittaneen tarjoajan ammattitaidon riittävyyttä urakkasopimuksen velvoitteiden täyttämiseen eikä perusteita sulkea voittanutta tarjoajaa pois tarjouskilpailusta sen taloudellista tilaansa ja referenssejä koskevien selvitysten perusteella. Voittaneen tarjoajan toimittamat selvitykset ja todistukset ovat olleet riittäviä.

Pelkästään se, että voittaneella tarjoajalla ei ole ollut viimeisellä tilikaudella mitään toimintaa, ei ole velvoittanut tai edes oikeuttanut hankintayksikköä sulkemaan yhtiötä pois tarjouskilpailusta, kunhan yhtiö muutoin pystyy osoittamaan kykynsä suoriutua tarjouspyynnön mukaisesta urakasta. Voittaneella tarjoajalla on ollut riittävät taloudelliset resurssit urakan toteuttamiseksi sekä siihen liittyvien taloudellisten velvoitteiden täyttämiseksi.

Tarjouspyynnössä ei ollut edellytetty, että tarjouksen jättävällä yhtiöllä tulisi olla omissa nimissään rakennusurakan töiden suorittamiseen Venäjällä vaadittavat paikalliset lisenssit. Voittanut tarjoaja on tuonut tarjouksessaan selkeästi esille, että käytännön urakointi tullaan hoitamaan yhtiön pietarilaisen osakkuusyhtiön kautta, jonka nimissä paikalliset lisenssit ovat. Pääurakoitsijavastuun tilaajaa kohtaan kantaa kuitenkin tarjouksen antanut Saimaan Talotekniikka Oy. Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tältäkin osin tarjouspyynnön mukainen, eikä lisenssien puuttuminen ole voinut olla peruste voittaneen tarjoajan sulkemiselle pois tarjouskilpailusta.

VASTASELITYS

Lappeenrannan Kartep Oy on lausunut vastaselityksessään muun ohella seuraavaa.

Voittanutta tarjoajaa ei olisi tullut valita urakoitsijaksi, koska sillä ei ole ollut tarjouspyynnön mukaisia edellytyksiä toimia urakoitsijana Venäjällä. Kaikki tarvittavat lisenssit on Venäjän lainsäädännön mukaan oltava rakennushankkeen pääurakoitsijalla eli tässä tapauksessa Saimaan Talotekniikka Oy:llä. Koska tarvittavat lisenssit ovat voittaneen tarjoajan ilmoituksen mukaan ZAO Eurogroup SPb:llä, joka ei ole ollut tarjouskilpailussa mukana eikä tullut valituksi tarjouskilpailun voittajaksi, hankintapäätös on ollut virheellinen.

Hankintayksikön esittämä oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään kohtuuton.

LISÄVASTINE

Ulkoasianministeriö on lausunut lisävastineessaan muun ohella seuraavaa.

Tarjouspyynnössä ei ole asetettu rajoituksia tarjoajan toiminnan tai yhtiörakenteen järjestämiselle. Urakkasopimusten mukaisten suoritusten teettäminen yhtiöryhmän muilla yhtiöillä ja aliurakoitsijoilla on siten ollut urakoitsijan päätösvaltaan kuuluva seikka. Hankintayksiköllä ei ole ollut mitään syytä olettaa, että voittaneen tarjoajan edellytykset hankinnan toteuttamiseksi olisivat olleet heikommat kuin muilla tarjoajilla siksi, etteivät venäläiset lisenssit ole olleet Saimaan Talotekniikka Oy:n itsensä vaan tarjouksessa ilmoitetun mukaisesti samaan yhtiöryhmään kuuluvan venäläisen yhtiön nimissä.

Se, että hankintayksikkö on solminut hankintasopimuksen Saimaan Talotekniikka Oy:n kanssa, ei tee hankintayksikön näkemyksen mukaan voittaneesta tarjoajasta Venäjän lainsäädännön mukaista pääurakoitsijaa. Kun Saimaan Talotekniikka Oy ei harjoita omissa nimissään Venäjällä lisenssiä edellyttävää urakointia, se ei tarvitse lisenssiä. Sitä paitsi hankintayksiköllä ei siinäkään tapauksessa, että Saimaan Talotekniikka Oy tarvitsisi Venäjän lain mukaan lisenssin hankinnan toteuttamiseen, olisi ollut oikeutta hylätä yhtiön tarjousta yksinomaan tällä perusteella, koska viranomaislupia ei tarvitse olla olemassa tarjouksen antohetkellä.

Hakija kantaa riskin siitä, että se joutuu korvamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut, mikäli hakemus on ilmeisen perusteeton. Hakijan vaatimukset ovat olleet jo hakemuksen jättöhetkellä sen käytössä olleen aineiston perusteella ilmeisen perusteettomia. Hakijan väitteisiin vastaaminen on ollut työlästä, mikä on nostanut hankintayksikön oikeudenkäyntikuluja. Kulujen nouseminen ei ole osaksikaan johtunut hankintayksikön vaikutuspiirissä olevista seikoista. Hankintayksikön oikeudenkäyntikulut ovat asian laatuun nähden kohtuulliset ja tavanomaiset.

LISÄKIRJELMÄ

Lappeenrannan Kartep Oy on toimittanut lisäkirjelmän.

HANKINTAPÄÄTÖKSEN VÄLIAIKAISTA TÄYTÄNTÖÖNPANON KIELTOA KOSKEVAT RATKAISUT

Markkinaoikeus on päätöksellään 22.12.2006 hylännyt Lappeenrannan Kartep Oy:n vaatimuksen kysymyksessä olevan hankintapäätöksen täytäntöönpanon väliaikaisesta keskeyttämisestä.

Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 30.5.2007 taltionumero 1458 hylännyt Lappeenrannan Kartep Oy:n edellä mainitusta markkinaoikeuden päätöksestä tekemän valituksen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Sovellettavat säännökset

Hankintamenettely on aloitettu ennen 1.6.2007. Asiaan sovelletaan siten julkisista hankinnoista annetun lain 1505/1992 (jäljempänä hankintalaki) säännöksiä sellaisina kuin ne olivat julkisista hankinnoista annetun lain 348/2007 tullessa voimaan.

Hankintamenettely

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon hankintalain 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Hankintalain 6 §:n 1 momentin mukaan tarjouskilpailusta voidaan sulkea pois sellainen ehdokas tai tarjoaja, jolla ei voida katsoa olevan teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi tai joka on laiminlyönyt verojen tai lakisääteisten sosiaalimaksujen suorittamisen Suomessa tai siinä maassa, jossa toimittajan päätoimipaikka sijaitsee. Säännös liittyy hankintalain esitöiden (HE 154/1992 vp ja HE 69/1997 vp) mukaan ehdokkaan ja tarjoajan ominaisuuksien etukäteen tapahtuvaan arviointiin eikä varsinaisten tarjousten vertailuun. Mikäli tarjouskilpailusta poissulkemisen edellytykset täyttyvät, päätösvalta tarjouksen hylkäämisestä on hankintayksiköllä. Säännös antaa siten hankintayksikölle oikeuden mutta ei aseta velvollisuutta sulkea tarjoajaa pois tarjouskilpailusta säännöksessä mainituilla perusteilla. Hankintayksikön on kuitenkin meneteltävä myös tältä osin tasapuolisesti ja yhtäkään tarjoajaa syrjimättä.

Hankintalaissa ei ole säännöksiä hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen hylkäämisestä. Hankintalain 7 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista tulee valita kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Hankintalain esitöiden (HE 154/1992 vp)

mukaan säännös ei estä noudattamasta sopimuskäytännössä yleistä menettelyä, jossa hinnaltaan epätavallisen alhainen tarjous voidaan hylätä hankintayksikölle muutoin todennäköisesti aiheutuvien lisäkustannusten perusteella tarjoushinnan osoittautuessa riittämättömäksi kattamaan toimittajalle aiheutuvia kustannuksia.

Hankintayksikön asiassa esittämän selvityksen mukaan se on valmistellut hankintaa kokeneen rakennuttajakonsultin kanssa, joka on asettanut hankkeelle tavoitehinta-arvion 2.160.000 euroa. Hankintapäätöksen mukaan tarjousten hinnat ovat olleet Saimaan Talotekniikka Oy:llä 2.068.000 euroa, hakijalla 3.622.007 euroa ja kolmannella tarjoajalla 4.280.348 euroa. Voittaneen tarjoajan tarjous on näin ollen ollut hinnaltaan lähimpänä hankinnalle asetettua tavoitehinta-arviota.

Markkinaoikeus katsoo, että vaikka voittaneen tarjoajan tarjouksen hintaero muihin tarjouksiin nähden on ollut huomattava, se ei mainituissa olosuhteissa vielä sellaisenaan osoita mainitun tarjouksen olleen hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen. Hankintayksiköllä on joka tapauksessa harkintavaltaa sen suhteen, arvioiko se tarjouksen muita selvästi alhaisemman hinnan merkitsevän mahdollista perustetta tarjouksen hylkäämiselle. Ottaen huomioon edellä sanotut seikat markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on toiminut harkintavaltansa puitteissa, kun se ei ole hylännyt voittaneen tarjoajan tarjousta hinnan perusteella. Hankintayksikön ei siten ole katsottava menetelleen hakijan väittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut Saimaan Talotekniikka Oy:n tarjousta hinnan alihintaisuuden vuoksi tarjouskilpailun ulkopuolelle vaan on valinnut hankintapäätöksellään yhtiön urakan toteuttajaksi. Hakemus on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Asian näin päättyessä Lappeenrannan Kartep Oy:n vaatimus oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta tulee hylätä. Kun markkinaoikeus lisäksi katsoo, ettei Lappeenrannan Kartep Oy:n hakemusta ole hallintolainkäyttölain 74 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla pidettävä ilmeisen perusteettomana, myös hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja ulkoasiainministeriön oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Hankintalain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola ja Pasi Yli-Ikkelä.