Market Court dismisses bid protest where procurement authority validly compared contractor qualifications despite procedural differences.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Äänekosken kaupunki on pyytänyt 6.9.2006 päivätyllä ja yhdeksälle tarjoajalle lähetetyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Konginkankaan koulun peruskorjauksen rakennus-, sähkö-, IV-, LV- ja rakennusautomaatiourakasta. Hankintayksikkö on saanut neljä tarjousta. Äänekosken kaupunki on käynyt 2.10.2006 urakkaneuvotteluja kahden edullisimman tarjouksen tehneen urakoitsijan kanssa ja pyytänyt näiltä tarkennukset tarjousten saattamiseksi vertailukelpoisiksi.

Äänekosken kaupungin tekninen lautakunta on päätöksellään 4.10.2006 § 118 valinnut urakoitsijaksi Keski-Suomen Rakennuslinja Oy:n.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan peruskorjauksen kustannusarvio on ollut 2.300.000 euroa. Urakkasopimus on allekirjoitettu 8.11.2006.

HAKEMUS

Vaajakosken Rakennuspalvelu Oy on 31.10.2006 markkinaoikeuteen saapuneessa hakemuksessaan vaatinut, että markkinaoikeus poistaa Äänekosken kaupungin teknisen lautakunnan päätöksen 4.10.2006 § 118 ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Hakija on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön suorittamaan sille hyvitysmaksuna 250.000 euroa. Hakija on lisäksi vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla.

Tarjousten vertailu on tarjoajien referenssien osalta ollut virheellistä. Hankintayksikkö ei ole riittävällä tavalla huomioinut hakijan tarjouksesta ilmenevää erikoistumista julkisten hankkeiden pääurakointiin ja erityisesti koulujen peruskorjausrakentamiseen. Hakijan referensseistä kahdeksan on ollut sellaisia oppilaitosten peruskorjaushankkeita, joissa hakija on toiminut pääurakoitsijana. Keski-Suomen Rakennuslinja Oy on viime vuosina puolestaan toteuttanut lähes yksinomaan uudisrakennushankkeita.

Hakija on liittänyt tarjoukseensa selvityksen käytetystä rakentamisen laatujärjestelmästä. Tarjouksen liitteenä on toimitettu Rakentamisen Laatu ry:n myöntämä pätevyystodistus, jonka mukaan hakija on todettu päteväksi muun muassa korjausrakentamisen ja muutostöiden pääurakoitsijana. Keski-Suomen Rakennuslinja Oy:n tarjouksessa ei ole ollut mainintaa yritystasoisesta laatujärjestelmästä. Tästä huolimatta hakijan ja Keski-Suomen Rakennuslinja Oy:n tarjoukset on arvioitu samanarvoisiksi niissä esitettyjen laatujärjestelmien osalta. Hankintayksikön menettely on tältä osin ollut hakijaa kohtaan syrjivää.

Hankintayksikkö on antanut hakijalle teknistä riskittömyyttä koskevan arviointiperusteen osalta kahdeksan pistettä ja Keski-Suomen Rakennuslinja Oy:lle seitsemän pistettä. Hankintapäätöksen perusteluiden mukaan hakija on saanut korkeamman pistemäärään, koska sen tarjoamalla vastaavalla työnjohtajalla on ollut enemmän työkokemusta peruskorjaustyökohteista.

Hakija on kuitenkin esittänyt hankkeen vetäjäksi työryhmän, jota johtaa peruskorjausurakointiin erikoistunut työpäällikkö. Keski-Suomen Rakennuslinja Oy on tarjouksessaan esittänyt hankkeen vetäjäksi vastaavaa työnjohtajaa. Koska Keski-Suomen Rakennuslinja Oy ei ole esittänyt hankkeeseen muita vetäjiä, vetäjien ammattitaidon vertailu on tehty vastaavien työjohtajien välillä. Tältäkään osin hankintayksikkö ei ole riittävällä tavalla huomioinut hakijan ja voittaneen tarjoajan tarjousten välistä eroa.

VASTINE

Äänekosken kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa hakijan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 7.923,66 eurolla korkoineen.

Hankintayksikkö on arvioinut tasapuolisesti ja syrjimättömästi hakijan ja Keski-Suomen Rakennuslinja Oy:n tarjouksissaan esittämiä referenssejä. Molemmilla tarjoajilla on ollut lukumääräisesti paljon referenssejä ja riittävä kokemus peruskorjauskohteista. Oppilaitoskohteen peruskorjaus ei olennaisesti poikkea muiden vastaavien tilojen peruskorjauksesta. Oppilaitosten ja muiden vastaavien kohteiden remontoimisessa käytetään samoja menetelmiä ja työtapoja kuin muissakin peruskorjauksissa. Vertailussa ei ole arvioitu erikseen erilaisia peruskorjauskohteita, vaan arvioinnissa on kiinnitetty huomiota korjaus- ja uudisrakentamisen väliseen eroon. Hakija ei ole voinut saada huomattavasti suurempaa pistemäärää vain sillä perusteella, että sillä on ollut aikaisemmin useita oppilaitoksia peruskorjauskohteina.

Hankintayksikkö on arvioinut tasapuolisesti ja syrjimättömästi hakijan ja Keski-Suomen Rakennuslinja Oy:n laatujärjestelmiä. Rakentamisen Laatu ry:n myöntämä pätevyystodistus ei ole virallinen laatutodistus, eikä Rakentamisen Laatu ry ole Suomen Standardisoimisliitto ry:n jäsen. Hakijalla ja Keski-Suomen Rakennuslinja Oy:llä ei ole ollut käytössä sertifioitua laatujärjestelmää. Hakijan ja voittaneen tarjoajan laadunvalvontaa koskevan menetelmäkuvauksen perusteella ei ole ollut arvioitavissa, kumpi laadunvalvontajärjestelmä on ollut parempi.

Hankintayksikkö on arvioinut tasapuolisesti ja syrjimättömästi hakijan ja Keski-Suomen Rakennuslinja Oy:n tarjouksissaan hankkeen vetäjiksi ilmoittamien henkilöiden kokemuksen. Hakija on pyrkinyt laajentamaan hankkeen vetäjän käsitettä koskemaan myös hankkeen työryhmää. Hankintayksikkö on kuitenkin pyytänyt arviointikriteerinä ilmoittamaan hankkeen vetäjän nimen, eikä muita organisaatiossa toimivia tahoja. Suurempi piste-ero ei olisi ollut perusteltua, koska hakijan ja Keski-Suomen Rakennuslinja Oy:n vastaavien työnjohtajien kokemuksessa ei ole ollut suurta eroa ja molempien vetäjien koulutustausta on ollut samanlainen.

VASTASELITYS

Vaajakosken Rakennuspalvelu Oy on esittänyt vastaselityksessään muun ohella seuraavaa.

Keski-Suomen Rakennuslinja Oy:llä ei ole ollut riittävää kokemusta peruskorjaushankkeiden toteuttamisesta. Yhtiö on erikoistunut asuin-, teollisuus- ja liikerakennusten uudistuotantoon, eikä sillä ole ollut riittävässä määrin peruskorjausrakentamiseen liittyviä referenssejä. Koulu- ja palvelurakennusten peruskorjaaminen on oma erikoisalansa.

Hankintayksikkö on vasta tarjousvertailussa tarkentanut laatujärjestelmän vertailun koskemaan sertifioitua laatujärjestelmää.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Sovellettavat säännökset

Hankintamenettely on aloitettu ennen 1.6.2007. Asiaan sovelletaan siten julkisista hankinnoista annetun lain 1505/1992 (jäljempänä hankintalaki) säännöksiä sellaisina kuin ne olivat julkisista hankinnoista annetun lain 348/2007 tullessa voimaan.

Hankintamenettely

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon hankintalain 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Hankintalain 7 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista tulee hyväksyä kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus edellyttää, että hankintayksikön tulee soveltaa etukäteen ilmoittamiaan arviointiperusteita kaikkiin tarjouksiin tasapuolisesti ja syrjimättä. Hankintapäätöksen tulee perustua kaikkiin ennalta ilmoitettuihin arviointiperusteisiin ja hankintapäätöksessä tulee perustella se, miten arviointiperusteita on sovellettu.

Tarjouspyynnössä tarjouksen valinnan perusteeksi on ilmoitettu kokonaistaloudellinen edullisuus ja sen arviointiperusteiksi hinta 65 prosentin painoarvolla ja laatu 35 prosentin painoarvoilla. Laadun arviointiperusteeksi tarjouspyynnössä on ilmoitettu referenssit 10 prosentin painoarvolla, laatujärjestelmä 5 prosentin painoarvolla ja tekninen riskittömyys arvioituna hankkeen vetäjän ammattitaidon perusteella 20 prosentin painoarvolla.

Hankintayksikkö on saanut yhteensä neljä tarjousta. Tarjousten arviointitaulukosta ilmenee, että hankintayksikkö on arvioinut kaikkia tarjouksia hinnan perusteella. Referenssejä, laatujärjestelmää ja hankkeen vetäjän ammattitaitoa hankintayksikkö on kuitenkin arvioinut vain hakijan ja Keski-Suomen Rakennuslinja Oy:n tarjouksen osalta. Arviointitaulukossa on mainittu, että kokonaistaloudellinen vertailu suoritettiin vain kahden halvimman tarjouksen osalta, koska kahdella muulla tarjouksella ei ollut todellisia mahdollisuuksia urakan saantiin kokonaistaloudellisesta vertailusta huolimatta.

Hakija on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt hakijaa kohtaan syrjivästi vertaillessaan tarjoajien ilmoittamia referenssejä. Hankintayksikkö ei ole hakijan mukaan riittävällä tavalla ottanut huomioon hakijan tarjouksesta ilmenevää erikoistumista julkisten hankkeiden pääurakointiin ja erityisesti koulujen peruskorjausrakentamiseen.

Tarjousten vertailutaulukon mukaan hakija on saanut tarjouksessa mainittujen referenssien osalta kahdeksan pistettä ja Keski-Suomen Rakennuslinja Oy seitsemän pistettä. Hankintayksikkö on todennut tarjouksista laaditussa vertailuasiakirjassa, että molemmilla yrityksillä on ollut lukumääräisesti paljon referenssejä. Hakijalla on ollut runsaasti koulujen peruskorjauskohteita. Keski-Suomen Rakennuslinja Oy:llä on hankintayksikön mukaan ollut paljon uudiskohteita ja korjaushankkeita.

Hankintayksikkö on markkinaoikeudelle antamassaan vastineessa jossain määrin täsmentänyt pisteytyksen perusteita. Hankintayksikön mukaan Keski-Suomen Rakennuslinja Oy:n referensseistä on havaittavissa, että yrityksellä on uudiskohteiden lisäksi riittävää kokemusta korjausrakentamisesta. Hankintayksikkö on tarjousvertailussa huomioinut sen, että hakijalla on ollut runsaasti koulujen peruskorjaushankkeita. Hankintayksikön mukaan oppilaitosten korjaus ei kuitenkaan olennaisesti eroa muiden rakennuskohteiden peruskorjauksesta. Menetelmät ja työtavat ovat oppilaitosten korjauksessa samat kuin muissakin korjauskohteissa.

Hankintayksikkö on ottanut tarjousten laatua arvioidessaan huomioon mainitsemallaan tavalla tarjoajien muutkin aikaisemmat peruskorjauskohteet, eikä ainoastaan koulutilojen peruskorjauksia. Hakijan referenssit on tältä osin arvioitu merkittävimmiksi. Markkinaoikeus toteaa, ettei tarjouspyynnössä ole edellä mainittua tarkemmin määritelty, mitä vastaavilla aikaisemmilla kohteilla tarkoitetaan referenssejä arvioitaessa. Tähän nähden markkinaoikeus katsoo, että asiassa ei ole ilmennyt, että hankintayksikkö olisi ylittänyt laatua vertaillessaan tältä osin harkintavaltansa, kun se on arvioinut tarjoajien referenssejä edellä mainituilla tavoin ja painottanut arvioinnissa ylipäätänsä peruskorjauksesta saatua kokemusta verrattuna uudisrakentamiseen.

Hakija on lisäksi esittänyt, että hankintayksikön menettely on ollut hakijaa kohtaan syrjivää siltä osin kuin hakijan ja Keski-Suomen Rakennuslinja Oy:n tarjoukset on perusteettomasti arvioitu samanarvoisiksi niissä esitettyjen laatujärjestelmien osalta.

Hakija on esitellyt tarjouksessaan lyhyesti laatujärjestelmäänsä ja liittänyt tarjoukseen liitteiksi laatukäsikirjan sekä Rakentamisen Laatu ry:n myöntämän pätevyystodistuksen. Voittanut tarjoaja on esitellyt tarjouksessaan lyhyesti laatujärjestelmäänsä ja liittänyt tarjoukseensa liitteiksi mallin työmaakohtaisesta laatusuunnitelmasta sekä kosteuden hallintasuunnitelmasta. Hankintayksikkö on todennut tarjouksista laaditussa vertailuasiakirjassa, että molemmilla yrityksillä on ollut yritys- ja työmaakohtainen laatujärjestelmä, joita ei kuitenkaan ole sertifioitu.

Edellä esitettyyn nähden markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on toiminut harkintavaltansa rajoissa syrjimättä, kun se on arvioinut hakijan ja Keski-Suomen Rakennuslinja Oy:n tarjoukset tältä osin samanarvoisiksi.

Hakija on myös esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt syrjivästi siltä osin, kun se on vasta tarjousvertailussa tarkentanut laatujärjestelmää koskevan arviointiperusteen koskemaan ainoastaan sertifioidun laatujärjestelmän olemassaoloa tai sen puuttumista.

Hankintayksikkö on markkinaoikeudelle toimittamassaan vastineessa todennut, ettei kummallakaan tarjoajalla ole ollut sertifioitua laatujärjestelmää. Markkinaoikeus toteaa, että laatujärjestelmien arviointi on kuitenkin perustunut järjestelmän sisällöllisiin seikkoihin ja järjestelmien käytännön toimivuuden arviointiin. Hankintayksikön menettelyn ei voida siten katsoa olleen tältä osin virheellistä ottaen huomioon, ettei laatujärjestelmän käsitettä ole tarjouspyynnössä tarkemmin määritelty.

Hakija on vielä esittänyt, että tarjousvertailu on ollut virheellinen sen vuoksi, että hakija on saanut hankkeen vetäjän ammattitaidon osalta perusteettomasti vain yhden vertailupisteen enemmän kuin Keski-Suomen Rakennuslinja Oy. Hakijan mukaan arvioinnissa olisi tullut ottaa huomioon se, että hakija on esittänyt hankkeen vetäjäksi erillistä työryhmää.

Hakijan ja Keski-Suomen Rakennuslinja Oy:n tarjouksissa on esitetty hankkeen vetäjien koulutus, työkokemus ja viimeisimmät työkohteet. Hakija on esittänyt hankkeen vetäjäksi työryhmää, johon ovat kuuluneet työpäällikkö ja vastaava työnjohtaja. Voittanut tarjoaja on esittänyt hankkeen vetäjäksi vastaavaa työnjohtajaa. Hankintayksikkö on suorittanut vertailun vastaavien työjohtajien ammattitaidon perusteella.

Tarjouspyynnössä on tältä osin viitattu ainoastaan vetäjän ammattitaitoon. Asiassa ei ole ilmennyt, että tarjouspyynnössä ilmoitettu huomioon ottaen hankintayksikön olisi tullut ottaa arvioinnissaan hakijan eduksi huomioon sen, että hakija on esittänyt hankkeen vetäjäksi erillistä työryhmää. Sen sijaan hankintayksikkö on todennut tarjouksista laaditussa vertailuasiakirjassa, että molempien yritysten hankkeen vetäjät ovat kokeneita, mutta hakijan esittämän hankkeen vetäjällä on ollut enemmän kokemusta nimenomaan peruskorjauskohteista. Tähän nähden markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole ylittänyt harkintavaltaansa tai menetellyt muutoinkaan virheellisesti, kun se on tällä perusteella antanut tarjousvertailussa hakijalle hankkeen vetäjän ammattitaidon osalta kahdeksan pistettä ja Keski-Suomen Rakennuslinja Oy:lle seitsemän pistettä.

Edellä olevilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole hakijan esittämin tavoin tarjousten vertailussa menetellyt hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Hakemus on näin ollen hylättävä.

Asian näin päättyessä on myös hakijan vaatimus oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta hylättävä. Hakemus ei kuitenkaan ole ollut hallintolainkäyttölain 74 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla ilmeisen perusteeton, joten myös Äänekosken kaupunki saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää Vaajakosken Rakennuspalvelu Oy:n hakemuksen ja Äänekosken kaupungin oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Anne Ekblom-Wörlund ja Perttu Koivula.