Market Court dismisses SAS's bid rejection appeal but orders Hansel Oy to pay legal costs.

Dnro 375/05/JH

Antopäivä 13.03.2008

ASIAN AIKAISEMMAT VAIHEET

Tarjouspyyntö ja hankintapäätös

Hansel Oy on pyytänyt 13.10.2003 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia valtionhallinnon koti- ja ulkomaanmatkojen lentokuljetuspalveluista vuodelle 2004, minkä lisäksi tarjouspyynnössä on varattu mahdollisuus sopimuksen jatkamiseen yhdellä vuodella. Hankinnasta on julkaistu hankintailmoitus Julkiset Hankinnat -lehdessä 2.10.2003/40 ja uusintailmoitus Julkiset Hankinnat -lehdessä 16.10.2003/42. Hansel Oy on saanut viisi tarjousta.

Hansel Oy on 17.12.2003 päivätyllä kirjeellä ilmoittanut, että se on päättänyt hyväksyä Finnair Oyj:n (jäljempänä myös Finnair) ja Scandinavian Airlines System, Denmark-Norway-Sweden, SAS Branch Office, Finlandin (jäljempänä myös SAS) tarjoukset kokonaistaloudellisesti edullisimpina.

Hansel Oy:n ilmoituksen mukaan hankinnan arvioitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut noin 78 miljoonaa euroa vuodessa.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

SAS:n hakemus

SAS on vaatinut, että Hansel Oy:n päätös hyväksyä Finnairin tarjous suurimmalle osalle tarjouskilpailun kohteena olleista reiteistä kumotaan ja että Hansel Oy velvoitetaan korjaamaan virheellinen hankintamenettelynsä. Toissijaisesti SAS on vaatinut, että Hansel Oy velvoitetaan suorittamaan sille hyvitysmaksua niiden reittien osalta, joiden osalta sen tarjous olisi tullut katsoa kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi. Lisäksi SAS on vaatinut, että Hansel Oy velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut korkoineen.

SAS on esittänyt perusteluinaan muun ohella seuraavaa.

Hankintayksikön tulee aina laatia saamistaan tarjouksista asianmukainen tarjousvertailu. Pelkkä tarjousten pisteytys ei ole riittävä tarjousvertailu. Asianmukainen tarjousvertailu edellyttää, että hankintayksikkö vertaa kaikkia kelpoisuusvaatimukset täyttäviä tarjouksia toisiinsa kaikkien hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä ennakkoon ilmoittamiensa arviointiperusteiden pohjalta. Yksityiskohtainen tarjousvertailu on välttämätön, kun hankintayksikkö käyttää ratkaisuperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta, sillä tällöin hankintayksikön tulee hankintapäätöksessään perustella myös se, miten se on soveltanut kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteita. Tarjousvertailun ja pisteytyksen tulee olla julkisia ja läpinäkyviä, jotta hankintamenettelyn päätyttyä voidaan arvioida, ovatko hankintamenettelyn eri vaiheet ja hankintamenettely kokonaisuudessaan olleet tarjouskilpailuun osallistuneiden kannalta tasapuoliset ja syrjimättömät.

Hankintamenettelyyn osallistuneen tarjoajan oikeusturva edellyttää, että tarjoaja saa riittävät tiedot asemaansa vaikuttaneista hankintayksikön ratkaisuista. Tällaisia tietoja ovat muun ohella tarjouskilpailun ratkaisussa käytetyt valintaperusteet ja niiden soveltaminen. Tarjoajan on saatava asemaansa vaikuttaneista ratkaisuista sellaiset tiedot, joiden perusteella hän voi arvioida, vaatiiko tarjoajan oikeuksien turvaaminen asian saattamista markkinaoikeuteen.

Hansel Oy ei ole toimittanut SAS:lle selvitystä tarjousvertailussa antamiensa pisteiden perusteista. Kyseinen Hansel Oy:n menettely on ollut hankintasäännösten vastaista.

Hansel Oy:n vastine

Hansel Oy on vaatinut, että SAS:n hakemus jätetään myöhään tehtynä tutkimatta. Toissijaisesti Hansel Oy on vaatinut, että SAS:n hakemus hylätään. Lisäksi mikäli markkinaoikeus tutkii hakemuksen, Hansel Oy on vaatinut, että SAS velvoitetaan korvaamaan sille asian markkinaoikeuskäsittelystä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Hansel Oy on esittänyt perusteluinaan muun ohella seuraavaa.

Hansel Oy on lähettänyt ilmoituksen tarjouskilpailun ratkaisusta ja sen perusteista SAS:lle kirjeitse.

SAS on sittemmin pyytänyt lisäselvitystä tarjousvertailun perusteista. Hansel Oy on antanut lisäselvityksiä perusteista suullisesti SAS:n edustajille puhelinneuvottelussa 30.12.2003 sekä neuvotteluissa 31.12.2003 ja 12.1.2004. Lisäksi Hansel Oy on 30.12.2003 toimittanut SAS:lle lisätietoa hankintapäätöksestä telekopiona. Muistio tarjousvertailuista on toimitettu SAS:lle sähköpostitse 23.1.2004. Kyseisistä asiakirjoista käy ilmi ne yksityiskohtaiset perustelut, jotka SAS on hakemuksessa pyytänyt Hansel Oy:ltä.

Finnairin lausunto

Finnair on antanut lausunnon.

SAS:n vastaselitys

SAS on lausunut vastaselityksessään muun ohella seuraavaa.

Asian saattaminen markkinaoikeuden käsiteltäväksi on tehty lain asettamassa 14 päivän määräajassa.

Tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella tarjoajat ovat voineet olettaa, että kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointi perustuu reittikohtaiseen vertailuun. SAS:lle käsillä olevan hakemuksen vireille saattamisen jälkeen toimitettujen tarjousvertailua koskevien asiakirjojen mukaan Hansel Oy ei ole kuitenkaan näin menetellyt.

Tarjousvertailuasiakirjojen mukaan Hansel Oy on kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnissa yhdistänyt kotimaan ja ulkomaan reitit yhdeksi kokonaisuudeksi. Kyseinen menettely ei ole kohdellut tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättä, sillä Finnairilla on määräävä markkina-asema tai monopoli monilla kotimaan reiteillä. Reittien välillä ei ole ollut mitään yhteyttä, joka olisi edellyttänyt niiden sitomista toisiinsa. Kukin reitti matkustusluokkineen olisikin tullut käsitellä omana tuotteenaan.

Käsillä olevan hakemuksen vireille saattamisen jälkeen SAS:lle toimitettu 23.1.2004 päivätty vertailumuistio ei ole myöskään sisältänyt tosiasiallista tietoa siitä, miten tarjousten vertailu on suoritettu tarjouspyynnössä ilmoitettujen arviointiperusteiden valossa.

Hansel Oy:n suorittama lentoreittien jakaminen kokonaistaloudellisesti edullisimmiksi katsottujen Finnairin ja SAS:n välillä on perustunut pelkästään Finnairin ja SAS:n tarjousten reittikohtaiseen hintavertailuun. Tällaisesta menettelystä ei tarjouspyynnössä ole kuitenkaan ollut minkäänlaista mainintaa.

Joka tapauksessa on huomattava, että mainittu reittikohtainen hintavertailu on suoritettu vertailukelvottomien tuotteiden (lipputyyppien) välillä.

Lisäksi tiettyjen reittien osalta, kyseisten reittien volyymin huomattavuus huomioon ottaen, kokonaistaloudellisesti edullisinta olisi ollut valita useampi kuin yksi toimittaja reitille.

Hansel Oy:n lisävastine

Hansel Oy on 1isävastineessaan lausunut muun ohella seuraavaa.

Kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointi reittikohtaisesti ei olisi ollut mahdollista tarjouspyynnössä ilmoitettujen kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden valossa. Osa arviointiperusteista on nimittäin ollut sellaisia, ettei niitä olisi voitu soveltaa reittikohtaisessa arvioinnissa. Tällaisia ovat olleet hintaa koskevista arviointiperusteista "muiden koti- ja ulkomaisten reittihintojen yleisehdot" ja palvelua koskevista arviointiperusteista "muiden kohteiden kattavuus (aikataulut ja matka-ajat)". Tarjouspyyntö on näin ollen laadittu siten, ettei kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointia tehdä reittikohtaisesti.

Hankinnan reittikohtainen jakaminen on tehty reittikohtaisten hintojen perusteella. Kyseinen hintavertailu on suoritettu kahden kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi katsotun tarjoajan, eli Finnairin ja SAS:n, tarjousten välillä. Menettely ei ole ollut millään tavalla SAS:ia syrjivää kohtaan.

Reittikohtainen hintapisteytys on suoritettu vertailemalla mahdollisimman samankaltaisten lipputyyppien hintoja keskenään.

Yhden tarjoajan valitseminen lentoreittiä kohden reiteillä, joissa volyymi on suuri, on omiaan lisäämään kilpailua lentoyhtiöiden välillä, mikä on hankintalainsäädännön keskeisiä tavoitteita.

SAS:n lisävastaselitys

SAS on lisävastaselityksessään lausunut muun ohella seuraavaa.

Julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden valossa on yksiselitteisen selvää, että kaikkia tarjouspyynnössä ilmoitettuja arviointiperusteita tulee soveltaa nimenomaan tarjouskilpailun lopullisessa ratkaisussa. Hansel Oy ei ole kuitenkaan soveltanut muita tarjouspyynnössä ilmoitettuja arviointiperusteita kuin hintaa reittikohtaisesti.

Hansel Oy on vedonnut siihen, että osa tarjouspyynnössä ilmoitetuista arviointiperusteista olisi ollut sellaisia, ettei niitä ole voitu käyttää reittikohtaisessa vertailussa. Hansel Oy ei ole kuitenkaan ottanut huomioon, että osa arviointiperusteista on ollut sellaisia, ettei niitä ole voitu soveltaa kuin reittikohtaisessa arvioinnissa.

Hansel Oy on suorittamassaan reittikohtaisessa hintavertailussa vertaillut muun ohella SAS:n Economy Daily -lipputyypin ja Finnairin A-lipputyypin lippujen hintoja. Kyseiset lipputyypit eivät kuitenkaan ole olleet keskenään vertailukelpoisia. SAS:n Economy Daily -lippu-tyypin lippujen saatavuutta ei ensinnäkään ole rajoitettu, toisin kuin Finnairin A-lipputyypin lippujen saatavuutta. Lisäksi SAS:n Economy Daily -lipputyypin lipun osalta paluulennon voi jättää avoimeksi ja voimassa olevaa varausta voi muuttaa, kun taas Finnairin A-lipputyypin lippujen osalta meno- ja paluulentoja ei voi muuttaa lipunkirjoituksen jälkeen. Hintavertailun suorittaminen vertailukelvottomilla ja yhteismitattomilla tuotteilla ei ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua.

Kilpailumahdollisuuksien tehokkaan hyväksikäyttämisen sekä tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi Hansel Oy:n olisi myös tullut vertailla tarjouksia ja tehdä hankintapäätös erikseen turistiluokassa ja liikemiesluokassa.

Markkinaoikeuden päätös 21.6.2004 ja korkeimman hallinto-oikeuden päätös 1.11.2004

Markkinaoikeus on 21.6.2004 antamallaan päätöksellä nro 119/2004 jättänyt SAS:n hakemuksen myöhässä saapuneena tutkimatta sekä hylännyt SAS:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

Korkein hallinto-oikeus on 1.11.2004 antamallaan päätöksellä nro 2765 kumonnut edellä mainitun markkinaoikeuden päätöksen sekä palauttanut asian markkinaoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi ja järjestämään asiassa suullisen käsittelyn. Korkein hallinto-oikeus on edelleen määrännyt, että markkinaoikeuden tulee ratkaistessaan asian lausua myös SAS:n vaatimuksesta oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen 1.11.2004 nro 2765 jälkeinen asian käsittely markkinaoikeudessa

Markkinaoikeus on 10.12.2004 toimittanut asiassa suullisen käsittelyn sen selvittämiseksi, onko SAS saanut tiedon tarjouskilpailun ratkaisusta ja sen perusteista sekä hakemusosoituksen 19.12.2003 käydyissä neuvotteluissa.

SAS on asian suullisessa käsittelyssä vaatinut, että Hansel Oy velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa tapahtuneen käsittelyn ja markkinaoikeuden jatkokäsittelyn osalta korkoineen.

Markkinaoikeuden päätös 31.12.2004 ja korkeimman hallinto-oikeuden päätös 5.7.2005

Markkinaoikeus on 31.12.2004 antamallaan päätöksellä nro 265/2004 jättänyt SAS:n hakemuksen myöhässä saapuneena tutkimatta sekä hylännyt SAS:n oikeudenkäyntikuluvaatimukset.

Korkein hallinto-oikeus on 5.7.2005 antamallaan päätöksellä nro 1729 katsonut, ettei markkinaoikeuden olisi tullut jättää SAS:n hakemusta mainitsemillaan perusteilla tutkimatta, sekä kumonnut edellä mainitun markkinaoikeuden päätöksen ja palauttanut asian markkinaoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. Korkein hallinto-oikeus on edelleen määrännyt, että markkinaoikeuden tulee ratkaistessaan asian lausua myös SAS:n vaatimuksesta oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖKSEN 5.7.2005 NRO 1729 JÄLKEINEN ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

SAS:n lausunto 15.9.2005

SAS on lausunnossaan ensisijaisesti vaatinut, että Hansel Oy velvoitetaan suorittamaan sille hyvitysmaksuna 4.590.494 euroa kaikkien niiden lentoreittien osalta, joista SAS on antanut tarjouksen, mutta joiden osalta SAS:n tarjousta ei ole hyväksytty. Toissijaisesti SAS on vaatinut, että Hansel Oy velvoitetaan suorittamaan sille hyvitysmaksuna 3.042.647 euroa niiden lentoreittien osalta, joiden osalta SAS:n tarjous olisi oikein suoritetussa tarjousvertailussa ollut Finnairin tarjousta edullisempi. Lisäksi SAS on vaatinut, että Hansel Oy velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut asiassa 67.865,01 eurolla korkoineen.

SAS on esittänyt perusteluinaan muun ohella seuraavaa.

SAS:n ensisijainen hyvitysmaksuvaatimus perustuu siihen, että Hansel Oy:n olisi tullut hylätä Finnairin tarjous tarjouspyynnön vastaisena. Hansel Oy:n olisi siten tullut hyväksyä SAS:n tarjous kaikkien niiden reittien osalta, joita koskevan tarjouksen SAS on antanut. SAS:n tarjousta ei ole valittu Amsterdamin, Brysselin, Frankfurtin, Geneven, Kööpenhaminan, Lontoon, Münchenin, Oslon, Tukholman ja Wienin reittien osalta. SAS on antanut tarjouksen myös Moskovan reitin osalta, mutta Suomen ja Venäjän välisen sopimuksen perusteella ainoastaan Finnair on ollut oikeutettu lentämään Suomesta Moskovaan. Tämän vuoksi Moskovan reittiä ei ole otettu huomioon määritettäessä edellä mainitun SAS:n hyvitysmaksuvaatimuksen määrää.

Finnairin tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen. Finnairin tarjouksessa on ilmoitettu sen olevan reittikohtaisesti jakamaton, vaikka tarjouspyynnössä Hansel Oy on varannut oikeuden jakaa hankinta useamman toimittajan kesken. Finnair ei ole myöskään ilmoittanut tarjouspyynnön liitteessä edellytetyllä tavalla reittikohtaisia konetyyppejä ja lentoaikoja, eikä yksilöinyt tarjouspyynnössä vaadittua elektronisen lipun (E-lipun) tunnistetta. Finnair ei ole myöskään esittänyt tarjouspyynnössä vaadittua selvitystä tarjoajan valmiudesta sähköiseen laskutukseen.

SAS:n toissijainen hyvitysmaksu vaatimus perustuu siihen, että Hansel Oy:n suorittama hintavertailu on ollut virheellinen. Kyseinen toissijainen hyvitysmaksu vaatimus koskee Brysselin, Kööpenhaminan ja Oslon reittejä, joiden osalta SAS:n tarjous olisi ollut Finnairin tarjousta edullisempi ja joiden osalta Hansel Oy:n olisi siten tullut hyväksyä SAS:n tarjous.

Hansel Oy:n vastine ja sen täydennys

Hansel Oy on vastineessaan ja sen täydennyksessä vaatinut, että SAS:n lausunnossa 15.9.2005 esitetty ensisijainen hyvitysmaksuvaatimus jätetään tutkimatta tai joka tapauksessa hylätään ja että hakemus muilta osin hylätään. Lisäksi Hansel Oy on vaatinut, että SAS velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla korkoineen.

Hansel Oy on esittänyt perusteluinaan muun ohella seuraavaa.

SAS:n lausunnossa 15.9.2005 esitetyssä ensisijaisessa hyvitysmaksuvaatimuksessa on kysymys uudesta hyvitysmaksun määräämistä koskevasta vaatimuksesta, joka on perustettu uusiin väitteisiin. Kyseinen hyvitysmaksuvaatimus on perustettu siihen, että Finnairin tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen. Vaatimus on siten laajennettu koskemaan aiemmista vaatimuksista poiketen kaikkia niitä reittejä, joiden osalta SAS:n tarjousta ei ole hyväksytty. Kyseinen hakijan ensisijainen hyvitysmaksuvaatimus tulee siten jättää tutkimatta hallintolainkäyttölain 27 §:n perusteella.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että Hansel Oy pidättää oikeuden jakaa hankinta useamman toimittajan kanssa, tehdä osahankinta tai olla hyväksymättä yhtäkään tarjousta. Kyseisellä maininnalla ei ole tarkoitettu, että yhdelle reitille valittaisiin useampia toimittajia, vaan että Hansel Oy:llä on oikeus valita eri reiteille eri toimittajat. Finnairin tarjoukseen sisältynyt reittikohtaisten sopimushintojen jakamattomuutta koskeva maininta ei näin ollen ole merkinnyt sitä, että Finnairin tarjous olisi ollut tarjouspyynnön vastainen, sillä yksittäisiä reittejä ei ole ollut tarkoitus jakaa usealle toimittajalle eikä näin ole hankintapäätöksessä myöskään tehty.

Finnair on ilmoittanut reittikohtaiset konetyypit ja lentoajat tarjouksensa liitteissä 10 ja 15. Finnairin tarjouksesta on sen sijaan sinänsä puuttunut maininta elektronisen lipun tunnistetyypistä. Kyseisen tiedon puuttuminen on kuitenkin ollut kokonaisuuden kannalta vähämerkityksellistä. Hankintapäätöksen kannalta olennaista on ollut tieto mahdollisuudesta käyttää elektronista lippua, mikä seikka Finnairin tarjouksesta on käynyt ilmi.

Finnairin tarjouksesta on sinänsä puuttunut myös selvitys valmiuksista sähköiseen laskutukseen. Myöskään tältä osin kysymys ei ole ollut käsillä olevan tarjousmenettelyn kannalta olennaisista tiedoista, sillä lentoyhtiö ei laskuta suoraan asiakasta tai Hansel Oy:tä, vaan lentolippujen maksaminen tapahtuu matkatoimistojen kautta.

Edellä mainitun lisäksi on huomattava, että myös SAS:n tarjouksesta on puuttunut selvitys valmiuksista sähköiseen laskutukseen. SAS:n tarjouksessa ei ole myöskään otettu tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla kantaa tarjouspyynnössä selostettuun sopimusehdotukseen tai otettu sitä tarjouksen liitteeksi. Näin siinä tapauksessa, että Finnairin tarjous olisi tullut hylätä tarjouspyynnön vastaisena, Hansel Oy:n olisi tullut hylätä myös SAS:n tarjous tarjouspyynnön vastaisena.

Lentoyhtiöt pyrkivät lentolippujen varaamiseen, ostoon ja käyttöön liittyvillä ehdoilla luomaan omia tuotteita markkinoille. Lipputyypit poikkeavat siten toisistaan.

Ennakko-ostoehdollisella lipputyypillä tarkoitetaan lippua, joka on sen ehtojen mukaan varattava ja ostettava vähintään tietty aika ennen matkustamista. Ennakko-ostoehto rajoittaa siten lipun käytettävyyttä, minkä vuoksi lippu on yleensä hinnaltaan halvempi. Itse ennakko-ostoehto muodostuu useasta seikasta, kuten esimerkiksi ennakko-oston ajankohdasta, lipun kirjoittamista koskevista ehdoista, lipun muuttamista koskevista ehdoista ja takaisinmaksuehdoista.

Käsillä olevaan tarjouskilpailuun osallistuneista lentoyhtiöistä ainoastaan SAS on tarjonnut ennakko-ostoehdollisia lipputyyppejä. SAS:n ennakko-ostoehdon mukainen liikemiesluokan lentolippu on varattava ja lunastettava vähintään neljä päivää ja turistiluokan lippu vähintään seitsemän päivää ennen matkustuspäivää. Kyseisten määräaikojen jälkeen asiakkaalla on käytettävissään ainoastaan ennakko-ostosäännöttömät, kalliimmat lipputyypit.

Edellä mainitun vuoksi SAS:n tarjousta on jouduttu vertailemaan lipputyyppeihin, joihin ei ole liittynyt ennakko-ostoehtoa. Hansel Oy on suorittanut kyseisen vertailun mahdollisimman samankaltaisten lipputyyppien kesken, valitsemalla vertailuun muilta tarjoajilta samalla varaushetkellä käytettävissä olevista lipputyypeistä edullisimman. Koska ennakko-ostoehdollinen lipputyyppi on rajoitettu lipputyyppi, Hansel Oy on valinnut vertailuun myös Finnairilta rajoitetun lipputyypin, eli Finnairin A-lipputyypin.

Tarjousten vertailu käyttäen edellä mainittuja lipputyyppejä ei ole ollut hakijaa syrjivää. Mikäli tarjousten vertailussa ei olisi käytetty SAS:n ennakko-ostoehdollista lipputyyppiä, hintojen erot SAS:n ja Finnairin tarjousten välillä olisivat olleet vieläkin suuremmat.

Mikäli tarjousten vertailussa olisi puolestaan käytetty Finnairin Y-lipputyyppiä, näin vertaillut lipputyypit olisivat poikenneet toisistaan vieläkin enemmän. SAS:n ennakko-ostoehdollinen lipputyyppi ja Finnairin Y-lipputyyppi ovat eronneet toisistaan muun ohella lipun muuttamista ja kirjoittamista koskevien ehtojen, ennakko-ostoehtojen sekä takaisinmaksuehtojen suhteen. Finnairin A-lipputyyppi on ollut ehdoiltaan lähempänä SAS:lta vertailuun otettua ennakko-ostoehdollista lipputyyppiä kuin Finnairin Y-lipputyyppi.

SAS:n vastaselitys

SAS on vastaselityksessään esittänyt muun ohella seuraavaa.

SAS on jo hakemuksessaan vaatinut hyvitysmaksua niiden reittien osalta, joiden osalta sen tarjous olisi tullut katsoa kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi. SAS:n lausunnossa 15.9.2005 esitetyssä ensisijaisessa hyvitysmaksuvaatimuksessa ei siten ole ollut kysymys uudesta vaatimuksesta, vaan jo hakemuksessa esitetyn vaatimuksen tueksi esitetyistä seikoista. Hansel Oy:n esittämä tutkimatta jättämistä koskeva vaatimus on siten perusteeton.

Hansel Oy on ilmoittanut ennen tarjousten jättämiselle varatun määräajan päättymistä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, ettei asiassa ole päätetty, että voidaanko hankinta jakaa niin, että yhdelle reitille valitaan 1?2 yhtiötä. Finnairin tarjoukseen sisältynyt varauma, jonka mukaan yhtiön tarjous on reittikohtaisesti jakamaton, on siten ollut tarjouspyynnön vastainen ja rajoittanut hankintapäätöstä koskevia ratkaisumahdollisuuksia.

Finnairin tarjouksen liitteessä 15 on lueteltu vain Finnairin lentolaivastoon kuuluvat koneet. Liitteessä ei ole siten ilmoitettu konetyyppien osalta niiden reittikohtaista erittelyä.

SAS:n tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön vastainen. Seikat, joiden osalta Hansel Oy on esittänyt SAS:n tarjouksen olleen tarjouspyynnön vastainen, eivät ole vaikuttaneet SAS:n tarjouksen sisältöön ja niiden vertailukelpoisuuteen.

Hansel Oy on valinnut tarjousvertailuun ottamansa lipputyypit perusteettomasti ja tarkoitushakuisesti. Hansel Oy ei ole tarjouspyynnössä tuonut esille, että ennakko-ostoehto olisi erityisen merkityksellinen tekijä tarjousten arvioinnissa.

Hansel Oy:n olisi tullut vertailla keskenään sellaisia eri tarjoajien lipputyyppejä, jotka kokonaisuutena arvioiden ovat olleet keskenään vertailukelpoisimpia. Finnairin A- ja Y-lipputyypit poikkeavat toisistaan lipun muuttamista koskevien ehtojen, hintatyyppien yhdistämisen ja open jaw -mahdollisuuden perusteella. Toisin kuin Finnairin A-lipputyypin osalta hintatyyppien yhdistäminen ja niin sanottu open jaw ovat mahdollisia Finnair Y-lipputyypissä. Hintatyyppien yhdistämisen ja open jaw -mahdollisuuden osalta Finnairin Y-lipputyyppi ja SAS:n ennakko-ostoehdollinen lipputyyppi ovat siten vastanneet toisiaan. Lipun muuttamista koskevien ehtojen osalta SAS:n ennakko-ostoehdollinen lipputyyppi on puolestaan sijoittunut Finnairin A- ja Y-lipputyyppien väliin.

Hansel Oy:n lisävastine

Hansel Oy on esittänyt lisävastineessaan muun ohella seuraavaa.

Finnairin tarjouksen liitteissä 10 ja 11 on eritelty käytettävät konetyypit. Mainituissa liitteissä konetyypit on ilmoitettu reitti- ja lentokohtaisesti. Finnairin tarjouksen liitteestä 15 on puolestaan käynyt ilmi konetyyppien kapasiteetit. Finnairin tarjous ei siten ole ollut konetyyppien ja lentoaikojen ilmoittamisen osalta puutteellinen.

Ennakko-ostoehdon merkitys ei ole voinut jäädä tarjoajille epäselväksi. Tarjouspyynnön kohdassa 6 on nimittäin edellytetty lipputyyppien hintaehtojen ilmoittamista ja vaadittu vähintään ilmoittamaan muun ohella lipputyyppien ennakko-ostovaatimus.

Finnairin Y-lipputyyppi ja SAS:n ennakko-ostoehdollinen lipputyyppi eivät ole vastanneet täysin toisiaan niiden sisältäminen takaisinmaksuehtojen, open jaw -ominaisuuden tai hintatyyppien yhdistämismahdollisuuksien osalta.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Sovellettavat säännökset

Hankintamenettely on aloitettu ennen 1.6.2007. Asiaan sovelletaan siten julkisista hankinnoista annetun lain 1505/1992 (jäljempänä hankintalaki) säännöksiä ja sen nojalla annettuja muita säädöksiä sellaisina kuin ne olivat julkisista hankinnoista annetun lain 348/2007 tullessa voimaan.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan kysymyksessä olevan palveluhankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ylittänyt kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetussa asetuksessa 380/1998 (jäljempänä hankinta-asetus) tarkoitetun tavara- ja palveluhankintoja koskevan kynnysarvon. Käsillä olevassa hankinnassa on kysymys hankinta-asetuksen liitteessä A lueteltuihin niin sanottuihin ensisijaisiin palveluihin kuuluvasta ilmaliikenteen henkilökuljetuspalveluista. Hankintaan on näin ollen sovellettava sen lisäksi mitä hankintalaissa säädetään myös hankinta-asetuksen säännöksiä.

Hakemuksen tutkiminen

Hansel Oy on vaatinut, että SAS:n lausunnossa 15.9.2005 esitetty ensisijainen hyvitysmaksuvaatimus jätetään tutkimatta hallintolainkäyttölain 27 §:n perusteella, koska vaatimuksessa on kysymys uudesta hyvitysmaksun määräämistä koskevasta vaatimuksesta, joka on perustettu uusiin väitteisiin.

Hankintalain 9 a §:n 4 momentin mukaan asian käsittelyyn markkinaoikeudessa sovelletaan, jollei hankintalaissa toisin säädetä, muutoin hallintolainkäyttölakia. Hallintolainkäyttölain 27 §:n 1 momentin mukaan valittaja saa valitusajan päättymisen jälkeen esittää vireillä olevassa asiassa ainoastaan sellaisen uuden vaatimuksen, joka perustuu olosuhteiden muutokseen tai valitusajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan. Valittaja saa vaatia myös täytäntöönpanon kieltämistä tai tehdä muun sivuvaatimuksen. Hallintolainkäyttölain 27 §:n 2 momentin mukaan valittaja saa valitusajan päättymisen jälkeen esittää uusia perusteita vaatimuksensa tueksi, jollei asia sen johdosta muutu toiseksi.

SAS on lausunnossaan 15.9.2005 ensisijaisesti vaatinut, että Hansel Oy velvoitetaan suorittamaan sille hyvitysmaksuna 4.590.494 euroa kaikkien niiden lentoreittien osalta, joista SAS on antanut tarjouksen, mutta joiden osalta SAS:n tarjousta ei ole hyväksytty. SAS on lausunnossaan todennut, että kyseinen hyvitysmaksuvaatimus perustuu siihen, että Hansel Oy:n olisi tullut hylätä Finnairin tarjous tarjouspyynnön vastaisena. Hansel Oy:n olisi siten tullut hyväksyä SAS:n tarjous kaikkien niiden reittien osalta, joita koskevan tarjouksen SAS on antanut.

SAS on hakemuksessaan vaatinut muun ohella hankintapäätöksen kumoamista ja toissijaisesti hyvitysmaksua. Viimeksi mainitulta osin SAS on hakemuksessaan vaatinut, että Hansel Oy velvoitetaan suorittamaan sille hyvitysmaksua niiden reittien osalta, joiden osalta sen tarjous olisi tullut katsoa kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi.

Edellä mainituilla perusteilla Hansel Oy:n vaatimus SAS:n lausunnossa 15.9.2005 esitetyn ensisijaisen hyvitysmaksuvaatimuksen tutkimatta jättämisestä on hylättävä.

Hankintamenettely

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon hankintalain 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus

Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankintayksikkö on velvollinen hylkäämään sisällöltään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousvertailussa.

Väitetty Finnairin tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuus

SAS on esittänyt, että Finnairin tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen ensinnäkin siltä osin, kun Finnairin tarjouksessa on ilmoitettu tarjouksen olevan reittikohtaisesti jakamaton sopimushintojen osalta.

Hankinnasta Julkiset Hankinnat -lehdessä 16.10.2003/42 julkaistussa uusintailmoituksessa on kohdassa "Hankinnan jakaminen osiin" mainittu: "Kyllä. Tarjoukset voivat koskea useita osa-alueita." Tämän lisäksi hankintaa koskevassa tarjouspyynnössä on mainittu, että Hansel Oy pidättää oikeuden jakaa hankinta useamman toimittajan kanssa, tehdä osahankinta tai olla hyväksymättä mitään tarjousta. Edelleen tarjouspyynnössä on mainittu, että tarjous tulee eritellä reiteittäin. Tarjous voi sisältää kaikki tarjouspyynnön liitteenä olevien lentokohdeluetteloiden mukaiset kohteet tai tarjoaja voi tehdä osatarjouksen.

Finnair on eritellyt tarjouksensa tarjouspyynnössä eritellyllä tavalla lentoreiteittäin. Tämän lisäksi Finnairin tarjouksessa on todettu, että "reittikohtaisesti, sopimushintojen osalta, tarjouksemme on jakamaton".

Markkinaoikeus katsoo, että edellä mainituissa hankintailmoitukseen ja tarjouspyyntöön sisällytetyissä ilmoituksissa mahdollisuudesta jakaa hankinta on ollut kysymys hankintayksikön tarjoajille antamasta tiedosta siitä, että myös osatarjousten tekeminen on sallittu. Sen, että hankintayksikkö on hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä ilmoittanut osatarjousten tekemisen mahdolliseksi, ei voida kuitenkaan katsoa tarkoittaneen, ettei tarjoajien olisi ollut sallittua tehdä sopimushintojen osalta reittikohtaisesti jakamatonta tarjousta varsinkin, kun tarjouspyynnössä on nimenomaisesti todettu, että tarjous voi sisältää kaikki kohteet. Sanottuun nähden markkinaoikeus katsoo, ettei Hansel Oy ole menetellyt virheellisesti, kun se ei ole hylännyt Finnairin tarjousta tarjouspyynnön vastaisena sillä perusteella, että Finnairin tarjous on ollut sopimushintojen osalta reittikohtaisesti jakamaton.

SAS on toiseksi esittänyt, että Finnairin tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen myös siltä osin, kun siinä ei ole ilmoitettu tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla reiteittäin konetyyppejä eikä lentoaikoja.

Tarjouspyynnössä tarjoajia on pyydetty ilmoittamaan tarjouksessaan tarjouspyynnön liitteissä 1 ja 2 pyydetyt tiedot, joita ovat olleet muun ohella reitillä käytettävät konetyypit ja lentoajat.

Finnairin tarjouksen liitteessä 10 on kotimaan reittien osalta sekä liitteessä 11 ulkomaan reittien osalta ilmoitettu lentoaikataulut sekä käytettävät konetyypit. Edelleen Finnairin tarjouksen liitteessä 15 on ilmoitettu Finnairin käytössä olevien konetyyppien kapasiteetit. Edellä mainittuun nähden Finnairin tarjouksesta on siten katsottava käyneen ilmi tarjouspyynnön liitteissä pyydetyt tiedot reiteillä käytettävistä konetyypeistä ja lentoajoista. Hansel Oy:n ei näin ollen ole katsottava menetelleen virheellisesti, kun se ei ole hylännyt Finnairin tarjousta tarjouspyynnön vastaisena sen johdosta, ettei siinä olisi ilmoitettu reiteittäin konetyyppejä eikä lentoaikoja.

SAS on vielä kolmanneksi esittänyt, että Finnairin tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen siltä osin, kun Finnairin tarjouksessa ei ole yksilöity elektronisen lipun tunnistetta tai kun Finnairin tarjouksessa ei ole selvitetty yhtiön valmiuksia sähköisen laskun käyttöön.

Tarjouspyynnössä tarjoajia on pyydetty selvittämään tarjouksessa sähköisen lipun (E-lippu) käyttömahdollisuus, minkä ohella tarjouspyynnön liitteissä 1 ja 2 tarjoajia on pyydetty ilmoittamaan myös E-lipun tunniste. Lisäksi tarjouspyynnössä tarjoajia on pyydetty selvittämään tarjouksessa sähköisen laskun valmiudet.

Finnairin tarjouksen liitteessä 14 on käynyt ilmi, millä reiteillä sähköistä lippua voidaan käyttää. E-lipun tunnisteen osalta Finnairin tarjouksessa on sen sijaan ollut ainoastaan maininta siitä, että tunnisteena käytetään ostohetkellä sovittua tunnistetta. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan Finnairin tarjoukseen ei ole myöskään sisältynyt tarjouspyynnössä pyydettyä selvitystä valmiuksista sähköiseen laskuun.

Finnairin tarjous on siten ollut puutteellinen siltä osin, kun siinä ei ole ilmoitettu tarjouspyyntöasiakirjoissa pyydettyjä sähköisen lipun tunnistetta koskevaa tietoa eikä sähköisen laskun valmiuksia koskevaa selvitystä.

Kuten edellä on todettu, tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankintayksikkö on velvollinen hylkäämään sisällöltään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen ainoastaan silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousvertailussa.

Ottaen huomioon, että tarjouspyynnössä yhtenä kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteena ilmoitetun toimittajaan liittyvät perusteet -arviointiperusteen osalta yhtenä vaikuttavana tekijänä on ilmoitettu ainoastaan E-lipun käyttömahdollisuus tarjoajan lentotoiminnassa sinänsä, markkinaoikeus katsoo, ettei sähköisen lipun tunnistetta koskevassa tiedossa ole ollut kysymys sellaisesta tarjousten sisältöön tai niiden vertailukelpoisuuteen liittyvästä seikasta, että Hansel Oy:n olisi sanotun tiedon puuttumisen perusteella tullut hylätä Finnairin tarjous heti tarjouspyynnön vastaisena.

Edelleen, kun otetaan huomioon, ettei tarjouspyynnössä myöskään sähköisen laskun valmiuksiin liittyen ole esitetty mitään vähimmäisvaatimuksia eikä tarjouspyynnössä ilmoitettujen kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden valossa kyseiselle seikalle ole mainittu annettavan merkitystä tarjousten vertailussakaan, markkinaoikeus katsoo, ettei myöskään sähköisen laskun valmiuksia koskevan selvityksen osalta ole ollut kysymys sellaisesta tarjousten sisältöön tai niiden vertailukelpoisuuteen liittyvästä seikasta, että Hansel Oy:n olisi sanotun selvityksen puuttumisen perusteella tullut hylätä Finnairin tarjous heti tarjouspyynnön vastaisena.

Hansel Oy:n ei siten ole katsottava menetelleen virheellisesti, kun se ei ole hylännyt Finnairin tarjousta tarjouspyynnön vastaisena myöskään sillä perusteella, ettei siinä ole ilmoitettu sähköisen lipun tunnistetta eikä ole esitetty selvitystä valmiuksista sähköiseen lippuun.

Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, ettei Hansel Oy:n ole katsottava menetelleen hankinnassa virheellisesti, kun se ei SAS:n hakemuksessa esitettyjen seikkojen johdosta ole hylännyt Finnairin tarjousta tarjouspyynnön vastaisena.

Väitetty SAS:n tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuus

Hansel Oy on esittänyt, että SAS:n tarjous on puolestaan ollut tarjouspyynnön vastainen ensinnäkin siltä osin, kun siinä ei ole selvitetty yhtiön valmiuksia sähköisen laskun käyttöön.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan SAS:n tarjoukseen ei sinänsä ole sisältynyt tarjouspyynnössä pyydettyä selvitystä valmiuksista sähköiseen laskuun.

Vastaavasti kuten edellä väitettyä Finnairin tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuutta koskevan tarkastelun yhteydessä on todettu, sähköisen laskun valmiuksia koskevan selvityksen osalta ei käsillä olevassa hankinnassa ole kuitenkaan katsottava olleen kysymys sellaisesta tarjousten sisältöön tai niiden vertailukelpoisuuteen liittyvästä seikasta, että Hansel Oy:n olisi sanotun selvityksen puuttumisen perusteella tullut hylätä SAS:n tarjous heti tarjouspyynnön vastaisena.

Hansel Oy:n on toiseksi esittänyt, että SAS:n tarjouksessa ei ole myöskään otettu tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla kantaa tarjouspyynnössä selostettuun sopimusehdotukseen tai otettu sitä tarjouksen liitteeksi.

Tarjouspyynnön mukaan sen liitteenä oleva sopimusehdotus on ollut tarjouspyynnön erottamaton osa ja tarjoajan on tullut liittää se tarjoukseensa sellaisenaan tai muutosehdotuksin.

Asiassa esitetyn mukaan SAS ei ole liittänyt tarjoukseensa tarjouspyynnön liitteenä ollutta sopimusehdotusta. Ottaen kuitenkin huomioon mainitun tarjouspyynnön liitteenä olleen sopimusehdotuksen sisällön markkinaoikeus katsoo, ettei kyseisen sopimusehdotuksen osalta ole ollut kysymys sellaisesta tarjousten sisältöön tai niiden vertailukelpoisuuteen liittyvästä seikasta, että Hansel Oy:n olisi sanotun sopimusehdotuksen puuttumisen perusteella tullut hylätä SAS:n tarjous heti tarjouspyynnön vastaisena.

Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, ettei Hansel Oy:n markkinaoikeudessa esittämien seikkojen johdosta Hansel Oy:n olisi tullut hylätä myöskään SAS:n tarjousta tarjouspyynnön vastaisena.

Tarjousten vertailu ja hankintapäätöksen perusteleminen

Hankintalain 7 §:n 1 momentin ja hankinta-asetuksen 41 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista tulee hyväksyä kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin.

Hankintalain 6 §:n 3 momentissa tarkoitettu tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus edellyttää, että hankintayksikön tulee soveltaa etukäteen ilmoittamiaan arviointiperusteita kaikkiin tarjouksiin tasapuolisesti ja syrjimättä. Hankintapäätöksen tulee perustua kaikkiin ennalta ilmoitettuihin arviointiperusteisiin ja hankintapäätöksessä tulee perustella se, miten arviointiperusteita on sovellettu.

Kysymyksessä olevan tarjouspyynnön mukaan tarjouksista hyväksytään kokonaistaloudellisesti edullisimmat tarjoukset ottaen huomioon seuraavat arviointiperusteet:

"1. Palvelun hinta ja hinnoitteluperiaatteet

- Hinnanratkaisureitteinä ovat liitteessä 1 pyydetyt nettohinnoiteltavat ulkomaiset kohteet

- Kotimaan kohteista arvioidaan liitteessä 2 pyydettyjen kohteiden hinnat

- Muiden koti- ja ulkomaisten reittihintojen yleisehdot

- Kokonaisostoihin perustuvat mahdolliset jälkihyvitteet

- Muut hinnanmääräytymisperusteet (mm. hintasäännöt, lipunkirjoitusehdot ja peruutuskuluehdot)

- Palvelun toimitukseen liittyvät mahdolliset muut kulut

2. Palvelun laatu ja saatavuus

- Palvelujen kattavuus liitteiden 1 ja 2 mukaisilla reiteillä (aikataulut, matka-ajat, kapasiteetti)

- Muiden kohteiden kattavuus (aikataulut ja matka-ajat)

- Palvelujen toimitusehto (tarjoajan palveluunsa sisällyttämät ehdot)

- Palvelujen toimitusaika (palvelun alkamiseen ja päättymiseen liittyvät ehdot)

- Muut lisäpalvelut, esim. lounge-palvelut ja verkkopalvelut, esim. Internet-lähtöselvitys.

3. Toimittajaan liittyvät perusteet

- Tarjoajan raportointijärjestelmän laajuus ja toimivuus

- Tarjoajan lentotoiminnan täsmällisyys

- E-lippujen käyttömahdollisuus tarjoajan lentotoiminnassa."

Hansel Oy on 17.12.2003 päivätyllä kirjeellään ilmoittanut, että se on päättynyt hyväksyä Finnairin ja SAS:n tarjoukset kokonaistaloudellisesti edullisimpana. Kirjeessä on todettu, että ratkaisuperusteet ovat olleet tarjouspyynnössä mainitut, minkä lisäksi kirjeen liitteeksi on oheistettu tarjousten pisteytystaulukko. Kyseisessä taulukossa Hansel Oy on pisteyttänyt tarjoukset edellä mainittujen tarjouspyynnössä ilmoitettujen kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden ja niiden alakriteereiden osalta.

Edellä mainitun lisäksi Hansel Oy on perustellut kyseistä tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailua ja tarjousten pisteytystä 23.1.2004 päivätyssä muistiossa. Muistiossa todetun mukaan tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailu on toteutettu siten, että kunkin kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteen osalta on laadittu oma pisteytystaulukko ja kyseisistä taulukoista on laadittu toimittajakohtainen yhteenveto. Arviointiperusteiden painoarvot ovat olleet: hintapisteet 70 prosenttia, laatupisteet 20 prosenttia ja toimittajaan liittyvät pisteet 10 prosenttia. Arviointiperusteiden osalta pisteytys on muistiossa todetun mukaan tehty siten, että kunkin pisteytetyn alakriteerin osalta paras tarjous on saanut viisi pistettä ja huonoin yhden pisteen, parhaimman ja huonoimman tarjousten välille sijoittuneiden tarjousten saadessa pisteitä lineaarisesti parhaan ja huonoimman pisteen väliltä.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankinnan reittikohtaisen jakamisen kokonaistaloudellisimmiksi arvioitujen Finnairin ja SAS:n tarjousten välillä Hansel Oy on suorittanut kyseisten tarjousten reittikohtaisen hinnan pisteytyksen perusteella.

Tarjousten reittikohtaisen jakamisen osalta on edellä mainitussa 23.1.2004 päivätyssä muistiossa todettu, että tarjouksia vertailtaessa tarjouksissa ilmeni tarjouspyynnössä mainittujen reittien osalta päällekkäisyyksiä. Koska tarjouspyynnössä oli ilmoitettu kunkin reitin osalta arvioitu matkustusmäärä ja tarjousten voitiin tulkita olevan tähän sidottuja, hankinta päätettiin jakaa kahden parhaan tarjoajan kesken hintapisteiden perusteella. Itse reittikohtaisen hintapisteytyksen osalta muistiossa on todettu:

"Reittikohtainen hintapisteytys tehtiin jakamalla tarjoukset matkustusluokan perusteella kahteen osaan: liikemiesluokkaan ja turistiluokkaan (painoarvot jo aikaisemmin mainitut 30 % ja 70 %). Matkustusluokkien sisäisessä hintavertailussa verrattiin sellaisia hintoja toisiinsa, jotka ovat eri varaustilanteissa voimassa (= varaushetken sopimushintatarjonta). Yhden tarjoajan tarjoamia ennakko-ostollisia hintoja ei ole tarjonnassa liikemiesluokassa alle 4 ja turistiluokassa alle 7 päivää ennen lähtöä. Niille valittiin vertailuhinnoiksi muiden tarjoajien ennakko-ostosäännöttömät hinnat."

SAS on esittänyt, että Hansel Oy on menetellyt hankinnassa tarjousten vertailun ja hankintapäätöksen perustelemisen osalta virheellisesti ensinnäkin siinä suhteessa, ettei Hansel Oy ole esittänyt riittävää selvitystä siitä, miten tarjousten vertailu on suoritettu tarjouspyynnössä ilmoitettujen arviointiperusteiden valossa.

Kuten edellä on selostettu, Hansel Oy:n 17.12.2003 päivätyn kirjeen ohessa on ollut tarjousten pisteytystaulukko, jossa tarjoukset on pisteytetty tarjouspyynnössä ilmoitettujen kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden ja niiden alakriteereiden osalta. Itse pisteytystä sanotussa taulukossa ei ole perusteltu lainkaan. Tämän lisäksi Hansel Oy on edellä selostetulla tavalla tarjousten vertailua koskien esittänyt 23.1.2004 päivätyn muistion, jossa tarjousten vertailua on selostettu hieman laajemmin. Arviointiperusteiden pisteytyksen osalta muistiossa on kuitenkin todettu ainoastaan, että pisteytys on tehty siten, että kunkin pisteytetyn alakriteerin osalta paras tarjous on saanut viisi pistettä ja huonoin yhden pisteen, parhaimman ja huonoimman tarjousten välille sijoittuneiden tarjousten saadessa pisteitä lineaarisesti parhaan ja huonoimman pisteen väliltä.

Sen paremmin edellä mainitusta tarjousten pisteytystaulukosta kuin 23.1.2004 päivätystä muistiostakaan ei siten ole ilmennyt, miten Hansel Oy on arvioinut kutakin tarjousta kunkin arviointiperusteen osalta suhteessa toisiin tarjouksiin. Kyseisistä asiakirjoista ei näin ollen ole riittävällä tavalla perusteltu sitä, millä perusteilla Hansel Oy on kunkin tarjoajan kohdalla päätynyt edellä kerrotussa pisteytystaulukossa mainittuihin pisteisiin.

Sanottuun nähden markkinaoikeus katsoo, että Hansel Oy on laiminlyönyt suorittaa tarjousten vertailun ja hankintapäätöksen perustelemisen siten, että hankintapäätösasiakirjoista olisi ilmennyt, mihin seikkoihin ja mihin tarjouksissa todettuihin eroihin tarjouksille annettuina pisteinä ilmaistut näkemykset tarjousten keskinäisestä paremmuudesta ovat perustuneet.

Edellä mainitun lisäksi SAS on esittänyt, että Hansel Oy on menetellyt hankinnassa tarjousten vertailun ja hankintapäätöksen perustelemisen osalta virheellisesti myös siinä suhteessa, että Hansel Oy on suorittanut hankinnan reittikohtaisen jakamisen ainoastaan hinnan perusteella.

Kuten edellä on todettu, hankintalaissa ilmaistu tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus edellyttää, että hankintayksikön tulee soveltaa etukäteen ilmoittamiaan arviointiperusteita kaikkiin tarjouksiin tasapuolisesti ja syrjimättä sekä että hankintapäätöksen tulee perustua kaikkiin ennalta ilmoitettuihin arviointiperusteisiin.

Kysymyksessä olevassa tarjouspyynnössä on edellä kerrotulla tavalla ilmoitettu hankinnan valintaperusteeksi kokonaistaloudellinen edullisuus tarjouspyynnössä yksilöityine arviointiperusteineen.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan Hansel Oy on hyväksynyt Finnairin ja SAS:n tarjoukset kokonaistaloudellisesti edullisimpana. Hankinnan kohteena olleiden lentokuljetusreittien jakamisen Finnairin ja SAS:n tarjousten välillä Hansel Oy on kuitenkin asiassa esitetyn selvityksen valossa suorittanut kyseisten tarjousten reittikohtaisen hinnan pisteytyksen perusteella.

Markkinaoikeus katsoo, että ratkaisun sen suhteen, kumpi tarjoaja on saanut suoritettavakseen lentokuljetuspalvelut aina tietyn hankinnan kohteena olleen reitin osalta, eli toisin sanoen ratkaisun siitä, kummalta tarjoajalta Hansel Oy on päätynyt hankkimaan lentokuljetuspalvelut tietyn reitin osalta, on muodostanut olennaisen osan kysymyksessä olevan tarjouskilpailun ratkaisua.

Sanottuun nähden perustaessaan hankinnan kohteina olleiden lentokuljetusreittien jakamisen Finnairin ja SAS:n tarjousten välillä yksin kyseisten tarjousten reittikohtaisen hinnan pisteytykseen, Hansel Oy:n ei ole katsottava perustaneen hankintapäätöstään lentokuljetuspalveluiden hankinnasta hankintalaissa edellytetyllä tavalla kaikkiin tarjouspyynnössä ennalta ilmoitettuihin arviointiperusteisiin.

SAS on edelleen esittänyt, että Hansel Oy on menetellyt hankinnassa tarjousten vertailun ja hankintapäätöksen perustelemisen osalta virheellisesti vielä siinä suhteessa, että Hansel Oy on Brysselin, Kööpenhaminan ja Oslon reittien osalta vertaillut toisiinsa SAS:n turistiluokan ennakko-ostoehdollista lipputyyppiä ja Finnairin hinnaltaan halvinta, A-lipputyyppiä, vaikka kyseistä SAS:n ennakko-ostoehdollista lipputyyppiä paremmin olisi vastannut Finnairin Y-lipputyyppi. Lisäksi SAS on esittänyt, että vaikka tarjousten hintavertailussa olisi käytetty Hansel Oy:n käyttämiä lipputyyppejä, SAS:n tarjoamat hinnat olisivat eri lipputyyppien painotuksella olleet kyseisillä reiteillä edullisemmat kuin Finnairin tarjoamat hinnat.

Kuten edellä on selostettu, Hansel Oy on 23.1.2004 päivätyssä muistiossaan perustellut eri lipputyyppien vertailua toteamalla, että "matkustusluokkien sisäisessä hintavertailussa verrattiin sellaisia hintoja toisiinsa, jotka ovat eri varaustilanteissa voimassa (= varaushetken sopimushintatarjonta). Yhden tarjoajan tarjoamia ennakko-ostollisia hintoja ei ole tarjonnassa liikemiesluokassa alle 4 ja turistiluokassa alle 7 päivää ennen lähtöä. Niille valittiin vertailuhinnoiksi muiden tarjoajien ennakko-ostosäännöttömät hinnat."

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan SAS:n ennakko-ostoehdollisen lipputyypin mukainen lippu tulee varata ja lunastaa liikemiesluokassa vähintään neljä päivää ja turistiluokassa vähintään seitsemän päivää ennen matkustuspäivää. SAS:n ennakko-ostoehdollinen lippu sisältää sinänsä niin sanotun open jaw -ominaisuuden (mahdollisuus paluukohteen muuttamiseen) ja mahdollisuuden hintatyyppien yhdistämiseen. Sen sijaan lipun lunastamisen jälkeen lipun muuttaminen ei ole mahdollista.

Myöskään Finnairin A-lipputyypin osalta lipun muuttaminen ei sen kirjoittamisen jälkeen ole mahdollista. Finnairin A-lipputyyppi ei sen sijaan asiassa esitetyn selvityksen mukaan sisällä minkäänlaista open jaw -ominaisuutta. Finnairin Y-lipputyyppi sen sijaan sisältää open jaw -ominaisuuden ja mahdollisuuden hintatyyppien yhdistämiseen. Tämän lisäksi Finnairin Y-lipputyyppi sisältää kuitenkin myös mahdollisuuden lipun muuttamiseen sen kirjoittamisen jälkeen.

Edellä selostetun SAS:n ennakko-ostoehdollisen lipun kanssa sen paremmin Finnairin A-lipputyyppi kuin Finnairin Y-lipputyyppikään ei siten ole ollut ehdoiltaan täysin identtinen. Finnairin A-lipputyyppi on tietyssä suhteessa poikennut SAS:n ennakko-ostoehdollisesta lipputyypistä, Finnairin Y-lipputyypin sisältäessä SAS:n ennakko-ostoehdollisen lipputyypin kanssa vastaavankaltaisen ehdon, kun taas toisessa suhteessa Finnairin A-lipputyyppi on ollut ehdoiltaan rinnastettavissa SAS:n ennakko-ostoehdolliseen lipputyyppiin, Finnairin Y-lipputyypin ollessa sen sijaan ehdoiltaan poikkeava SAS:n ennakko-ostoehdolliseen lipputyyppiin nähden.

Hansel Oy on todennut, että se on ottanut SAS:n ennakko-ostoehdollisen lipputyypin kanssa vertailuun Finnairin A-lipputyypin, koska Finnairin A-lipputyyppi on ollut SAS:n ennakko-ostoehdollisen lipputyypin tavoin rajoitettu lipputyyppi, joka ei ole mahdollistanut lipun muuttamista sen kirjoittamisen ja lunastamisen jälkeen.

Asiassa esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että Hansel Oy on lipputyyppien samankaltaisuutta arvioitaessa voinut lähteä siitä, että lipun muuttamista koskeva ominaisuus on kyseiseltä osin ollut merkittävämpi seikka kuin mahdollisuus hintatyyppien yhdistämiseen ja open jaw -mahdollisuus. Hansel Oy:n ei siten ole katsottava menetelleen julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti kun se SAS:n ennakko-ostoehdollisen lipputyypin kanssa on ottanut tarjousten vertailuun Finnairin A-lipputyypin Finnair Y-lipputyypin sijaan.

Asiassa ei ole myöskään ilmennyt, että Hansel Oy lippuluokkien painoarvoja määritellessään olisi menetellyt hakijaa kohtaan syrjivästi tai muutoinkaan epätasapuolisesti.

Johtopäätös

Edellä olevan perusteella markkinaoikeus katsoo, että Hansel Oy on menetellyt tarjousten vertailemisen ja hankintapäätöksen perustelemisen osalta hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti ensinnäkin siinä suhteessa, kun Hansel Oy on laiminlyönyt suorittaa tarjousten vertailun ja hankintapäätöksen perustelemisen siten, että hankintapäätösasiakirjoista olisi ilmennyt, mihin seikkoihin ja mihin tarjouksissa todettuihin eroihin tarjouksille annettuina pisteinä ilmaistut näkemykset tarjousten keskinäisestä paremmuudesta ovat perustuneet, sekä toiseksi siinä suhteessa, kun Hansel Oy on perustanut hankinnan kohteina olleiden lentokuljetusreittien jakamisen Finnairin ja SAS:n tarjousten välillä yksin kyseisten tarjousten reittikohtaisen hinnan pisteytykseen. Asiassa tulee näin ollen harkittavaksi kysymys hankintalain 9 §:ssä säädetyn seuraamuksen määräämisestä.

Seuraamukset

Kysymyksessä olevan hankinnan hankintakausi on jo päättynyt. Hankintalain 9 §:n 2 momentti ja 10 §:n 3 momentti huomioon ottaen lain 9 §:n 1 momentissa säädetyistä seuraamuksista voi siten enää tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 9 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksua sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintamenettely on edellä todetuin tavoin ollut virheellistä tarjousten vertailemiseen ja hankintapäätöksen perustelemiseen liittyvien seikkojen vuoksi. Kyseisten virheellisyyksien luonne huomioon ottaen on näin jälkikäteen vaikea arvioida, minkälaiseksi virheetön hankintamenettely olisi muodostunut. Sanottuun nähden ja, kun otetaan lisäksi huomioon, ettei Hansel Oy:n ole edellä todettu menetelleen hankinnassa virheellisesti hintavertailun osalta ja ettei SAS:n esittämällä tavalla sen tarjouksen voida siten katsoa olleen hinnaltaan Finnairin tarjousta edullisempi Brysselin, Kööpenhaminan ja Oslon reittien osalta, markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole perusteita riittävällä varmuudella todeta, että SAS:lla olisi ollut hankintalain 9 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä joltakin hakemuksen tarkoittamalta osin. SAS:n hakemus on näin ollen pääasian osalta hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asian käsittely markkinaoikeudessa on johtunut hallintolainkäyttölain 74 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla Hansel Oy:n virheestä, joten olisi kohtuutonta, mikäli SAS joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi Hansel Oy on velvoitettava korvaamaan SAS:n oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla 25.000 eurolla.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää Scandinavian Airlines System, Denmark-Norway-Sweden, SAS Branch Office, Finlandin hakemuksen pääasian osalta.

Markkinaoikeus velvoittaa Hansel Oy:n korvaamaan Scandinavian Airlines System, Denmark-Norway-Sweden, SAS Branch Office, Finlandin oikeudenkäyntikulut 25.000 eurolla. Korvaukselle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

Muut asiassa esitetyt vaatimukset hylätään.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Hankintalain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola, Jussi Karttunen ja Perttu Koivula.