Market Court dismisses bid protest where supplier offered non-compliant products violating tender requirements.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Viitasaaren kaupunki on pyytänyt 6.6.2006 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Viitasaaren terveyskeskuksen keskuskeittiön kalusteista ja koneista asennuksineen. Tarjouspyyntö on lähetetty kolmelle alan yritykselle, jotka ovat kukin jättäneet tarjouksen.

Viitasaaren kaupungin teknisen toimen toimialajohtaja on päätöksellään 29.6.2006 § 25 valinnut keskuskeittiön kalusteiden ja koneiden toimittajaksi Metos Oy:n (jäljempänä Metos).

Viitasaaren kaupunki on 18.7.2006 ilmoittanut markkinaoikeudelle laittaneensa hankintapäätöksen täytäntöön.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankinnan kokonaisarvo on ollut noin 160.000 euroa.

HAKEMUS

Electrolux Professional Oy on vaatinut, että markkinaoikeus poistaa edellä mainitun hankintapäätöksen ja velvoittaa Viitasaaren kaupungin korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti hakija on vaatinut, että Viitasaaren kaupunki velvoitetaan maksamaan sille hyvitysmaksuna 21.000 euroa. Lisäksi hakija on vaatinut, että Viitasaaren kaupunki velvoitetaan korvaamaan hakijan arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 12.895,21 eurolla laillisine korkoineen.

Hakija on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Hankintayksikön laatima tarjouspyyntö on ollut sisällöltään syrjivä.

Tarjouspyyntö on ollut virheellinen myös sen vuoksi, ettei siinä ole ilmoitettu arviointiperusteiden painoarvoja tai edes niiden tärkeysjärjestystä. Hankintayksikkö olisi ollut julkisia hankintoja koskevan Euroopan yhteisöjen julkisia hankintoja koskevan direktiivin (2004/18/EY) 53 artiklan 2 kohdan nojalla velvollinen ilmoittamaan arviointiperusteiden painoarvon, tai mikäli tämä ei todistettavasti ole ollut mahdollista, niiden tärkeysjärjestyksen. Velvoite tärkeysjärjestyksen ilmoittamiseen on seurannut myös kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun asetuksen (380/1998) 41 §:n 2 momentista.

Tarjousten vertailussa ei ole huomioitu kaikkia tarjouspyynnössä ilmoitettuja arviointiperusteita, minkä lisäksi tarjousten vertailussa on arvioitu myös ominaisuuksia, jotka eivät ole ilmenneet tarjouspyynnöstä. Kaikkia tarjousten vertailussa käytettyjä perusteita ei ole perusteltu, mutta tarjoajille on annettu kyseisten seikkojen osalta toisistaan poikkeavia pistemääriä. Pisteytys on suoritettu virheellisesti, eikä se ole perustunut tarjousten välillä olleisiin todellisiin eroihin.

Hakijan tarjous on ollut hinnaltaan halvin, mutta siitä huolimatta se on saanut vertailussa hinnan osalta huonoimmat pisteet. Hankintayksikön perusteluksi esittämää tarjouspyynnön vastaisuutta ei voida pitää asianmukaisena, koska hankintayksikkö ei ole hylännyt hakijan tarjousta ja on siten pitänyt sitä tarjouspyynnön mukaisena. Hakijan tarjous on ollut huomattavasti voittanutta tarjousta edullisempi.

Tarjousten vertailussa on lisäksi käytetty arviointiperusteina aiempia kokemuksia Metoksen tuotteista sekä tarjousten laadun osalta mm. helppolukuisuutta, joita ei voida pitää asianmukaisina arviointiperusteina. Hankintapäätöstä ei ole myöskään perusteltu lain edellyttämällä tavalla.

Hakijalla olisi ollut virheettömässä menettelyssä todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu.

VASTINE

Viitasaaren kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Hankintayksikkö on perustellut vaatimustaan muun ohella seuraavasti.

Tarjouspyyntö ei ole ollut syrjivä eikä hankintalain vastainen. Hankinnan kohteen määrittely on perustunut hankintayksikön tarpeisiin sekä uusien tilojen mitoitukseen. Kaikki laitteilta vaaditut ominaisuudet ovat olleet laitteiden käytön kannalta olennaisia. Vaatimukset ovat liittyneet laitteiden kapasiteettiin, työturvallisuuteen ja käytettävyyteen ja ovat olleet näiden suhteen tärkeitä vähimmäisvaatimuksia. Hankintayksikkö on määritellyt hankinnan kohteen tarjouspyynnössä tarkasti, jotta saadut tarjoukset olisivat vastanneet hankintayksikön tarpeita ja olleet riittävän vertailukelpoisia valinnan suorittamiseksi. Tarjouspyyntöön sisältyneitä laitevaatimuksia ei ole laadittu Metoksen valikoiman pohjalta. Laitevaatimuksia vastaavia laitteita on sisältynyt myös muiden valmistajien valikoimiin.

Hakijan tarjous on ollut monessa suhteessa tarjouspyynnön vastainen. Hakijan tarjouksessa on monien tuotteiden osalta jätetty ilmoittamatta tarjouspyynnössä nimenomaisesti vaadittuja tietoja, ja joidenkin tuotteiden osalta on puolestaan tarjottu selvästi tarjouspyynnön vastaista tuotetta.

Hankintayksikkö on ilmoittanut tarjouspyynnössä selkeästi ne seikat, joita tullaan arvioimaan osana kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointia. Arviointiperusteiden painoarvoja tai tärkeysjärjestystä ei ole tarvinnut ilmoittaa kynnysarvon alittavissa hankinnoissa.

Hankintayksikkö on arvioinut tarjouksia jokaisen arviointiperusteen osalta ja tehnyt valintansa tämän vertailun perusteella. Tarjouspyynnössä vaadittujen tietojen puuttuminen tai niiden epäselvä ilmoittaminen ovat vaikuttaneet tarjoajien saamien pisteiden määriin.

Hakijan tarjouksen pisteytys on hinnan osalta perustunut siihen, että hakija on tarjouksessaan tarjonnut laitetta, joka ei ole vastannut tarjouspyynnössä esitettyjä vaatimuksia. Hankintayksikkö on siten joutunut käyttämään pisteytyksessä kalliimpaa, mutta vaatimuksiltaan tarjouspyyntöä vastaavaa laitetta.

VASTASELITYS

Hakija on lausunut vastaselityksessään muun ohella seuraavaa.

Hankintayksikön väitteet hakijan tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuudesta ovat olleet virheellisiä. Tarjouspyynnössä vaaditut seikat ovat ilmenneet hakijan tarjouksesta tai sen liitteistä. Hankintayksikön laatiman yksityiskohtaisen tarjouspyynnön perusteella hakija on voinut perustellusti lähteä siitä, ettei tarjouksessa tarvitse selvittää sellaista, mikä ilmenee tarjotun koneen tai laitteen mallimerkinnästä tai on alalla yleisesti tunnettua. Mikäli hakijan tarjous on ollut joidenkin teknisten vaatimusten osalta tarjouspyynnön vaatimusten vastainen, kysymys on ollut kokonaisuuden kannalta merkityksettömistä seikoista, joidenka perusteella hakijan tarjousta ei voida pitää tarjouspyynnön vastaisena.

Hinnan merkitys tarjousten vertailussa on aliarvioitu, minkä sijaan tarjousten vertailussa on annettu ratkaiseva merkitys hankinnan kannalta epäolennaisille tekijöille.

Tarjousten pisteytys on suoritettu mielivaltaisesti antamalla eri tarjoajille toisistaan poikkeavia pistemääriä vailla objektiivisia perusteita. Hankintayksikkö on pisteytyksessään painottanut Metoksen käyttämiä teknologisia ratkaisuja, vaikka ne eivät ole merkinneet paremmuuseroja relevanttien tekijöiden perusteella arvioituna.

MARKKINAOIKEUDEN VÄLIAIKAISTA KIELTOA KOSKEVA RATKAISU

Markkinaoikeus on 20.7.2006 antamassaan päätöksessä katsonut, ettei asiassa ole syytä väliaikaisesti kieltää kysymyksessä olevan hankintapäätöksen täytäntöönpanoa.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Sovellettavat säännökset

Hankintamenettely on aloitettu ennen 1.6.2007. Asiaan sovelletaan siten julkisista hankinnoista annetun lain 1505/1992 (jäljempänä hankintalaki) säännöksiä sellaisina kuin ne olivat julkisista hankinnoista annetun lain 348/2007 voimaan tullessa.

Asiakirjojen esittämistä koskeva vaatimus

Hakija on vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan esittämään markkinaoikeudelle ja hakijalle kaikki tarjouspyyntönsä perusteena olevat asiakirjat ja taustamateriaalin, jotka se on itse laatinut tai vastaanottanut hankintayksikköön kuulumattomilta osapuolilta tai joiden sisällöstä se on keskustellut kolmansien osapuolien kanssa.

Hallintolainkäyttölain 42 §:n mukaan asiakirjan ja esineen esittämisestä valitusviranomaiselle on soveltuvin osin voimassa, mitä muun ohessa oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 11 b - 14 §:ssä säädetään kirjallisesta todisteesta. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 12 §:n 1 momentin mukaan se, jolla on asiakirja hallussaan, olkoon velvollinen, kun voidaan olettaa asiakirjalla olevan merkitystä todisteena asiassa, tuomaan sen oikeuteen.

Hankintayksikkö on toimittanut markkinaoikeudelle kyseisessä hankintamenettelyssä laaditun tarjouspyynnön, saadut tarjoukset, hankintapäätöksen sekä tarjousten vertailun perusteena olleet asiakirjat. Kaikki asiakirjat on toimitettu markkinaoikeuteen mahdollisine liitteineen, ja asiakirjat on toimitettu myös hakijalle tiedoksi.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintamenettelyn kulku ja asiaan liittyvät tosiseikat ovat tulleet riittävästi selvitetyiksi markkinaoikeudelle jo toimitetun aineiston perusteella eikä hakijan esitettäviksi vaatimien muiden asiakirjojen toimittaminen markkinaoikeudelle ole asian ratkaisemisen kannalta tarpeellista. Asiassa ei ole myöskään ilmennyt, että hankintayksiköllä olisi hallussaan muita asian ratkaisemisen kannalta merkityksellisiä asiakirjoja.

Näin ollen markkinaoikeus hylkää hakijan asiakirjojen esittämistä koskevan vaatimuksen asiassa vielä esittämättä jääneiden asiakirjojen osalta.

Hankintamenettely

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon hankintalain 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Arviointiperusteiden painoarvojen tai tärkeysjärjestyksen ilmoittaminen

Hakija on esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastainen, koska siinä ei ole esitetty arviointiperusteiden painoarvoja tai vähintään niiden tärkeysjärjestystä. Väitteensä tueksi hakija on viitannut Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2004/18/EY julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta (jäljempänä hankintadirektiivi) sekä kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annettuun asetukseen (380/1998, jäljempänä hankinta-asetus).

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden sekä niiden mahdollisen painotuksen määrittämisessä. Tarjouspyynnön laatimishetkellä voimassa ollut hankintalaki ei ole sisältänyt säännöksiä arviointiperusteiden painoarvojen tai niiden tärkeysjärjestyksen ilmoittamisesta kynnysarvon alittavien hankintojen osalta. Kynnysarvon ylittävien hankintojen osalta hankinta-asetuksen 41 §:n 2 momentissa on säädetty, että käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta arviointiperusteet on, jos mahdollista, esitettävä tärkeysjärjestyksessä. Hankintalain 7 §:n 2 momentin mukaan kynnysarvon alittavien hankintojen tekemisessä tarjousten valintaperusteiden asettamisessa voidaan noudattaa soveltuvin osin kynnysarvon ylittävistä hankinnoista annettuja asetuksia. Hankintamenettelyn käynnistämisen hetkellä voimassa ollut hankinta-asetuksen mukainen kynnysarvo on ollut 211.129 euroa.

Hankintadirektiivin 53 artiklan 2 kohdassa säädetään arviointiperusteiden painoarvojen tai tärkeysjärjestyksen ilmoittamisesta niissä tilanteissa, joissa hankinnan valintaperusteena käytetään kokonaistaloudellista edullisuutta. Hankintadirektiivin 7 artiklan mukaan direktiivin soveltamisalaan kuuluvat kyseisessä artiklassa määritettyjen kynnysarvojen ylittävät hankinnat. Kuntien osalta kyseinen kynnysarvo on artiklan b kohdan mukaan ollut 211.000 euroa. Määräaika hankintadirektiivin täytäntöönpanolle on päättynyt 31.1.2006.

Tarjouspyynnössä hankinnan valintaperusteeksi on ilmoitettu kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka arviointiperusteita ovat olleet tarjouspyynnössä tarkemmin määritetyt perusteet. Tarjouspyynnön mukaan arviointiperusteet eivät ole olleet tärkeysjärjestyksessä, eikä tarjouspyynnössä ole myöskään ilmoitettu arviointiperusteiden painoarvoja. Hankinnan arvo on ollut noin 160.000 euroa ja se on siten alittanut sekä hankinta-asetuksen että hankintadirektiivin soveltamisalan määrittäneet kynnysarvot.

Edellä olevan perusteella markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön laatimishetkellä hankintalaki ei ole edellyttänyt arviointiperusteiden painoarvojen tai niiden tärkeysjärjestyksen ilmoittamista tarjouspyynnössä. Hankintalain 7 §:n 2 momentti on mahdollistanut hankinta-asetuksen säännösten soveltamisen, mutta ei ole hankintayksikköä siihen velvoittanut. Tarjouspyyntö on sinänsä laadittu hankintadirektiivin täytäntöönpanolle asetetun määräajan päättymisen jälkeen, mutta koska kysymyksessä oleva hankinta ei ole kuulunut hankintadirektiivin soveltamisalaan, eivät direktiivin 53 artiklan 2 kohdan säännökset ole voineet tulla asiassa sovellettaviksi. Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti jättäessään tarjouspyynnössä ilmoittamatta arviointiperusteiden painoarvot tai niiden tärkeysjärjestyksen.

Hankinnan kohteen määritteleminen

Hakija on esittänyt, että tarjouspyyntöön sisältyneet laitevaatimukset ovat olleet syrjiviä, koska ne on laadittu mukaillen tarjouskilpailun voittaneen Metoksen tuotteita.

Tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde ja tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintalaissa ei ole säännöksiä tarjouspyynnön sisällöstä tai hankinnan kohteen määrittelemisestä. Tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen kuitenkin edellyttää, että tarjouspyyntö ja sen sisältämät vaatimukset ovat tasapuolisia ja syrjimättömiä.

Hankinta-asetuksen 32 §:n 1 momentin mukaan sopimukseen liittyvät tekniset eritelmät on mainittava tarjouspyyntöasiakirjoissa tai niihin liittyvissä muissa asiakirjoissa. Pykälän 2 momentin mukaan sopimukseen liittyviä teknisiä eritelmiä ei saa laatia siten, että niissä esiintyy tietyn valmistajan tuote, tiettyä alkuperää oleva tuote tai erityisen menetelmän avulla valmistettu tuote, ja siten, että ne sen vuoksi suosivat tai karsivat tiettyjä tarjoajia, jollei teknisten eritelmien laatiminen edellä kuvatulla tavalla ole hankinnan kohteesta johtuvista syistä perusteltua. Tavaramerkkien, patenttien, tyyppien taikka tavaran nimenomaisen alkuperän tai tuotannon mainitseminen teknisissä eritelmissä on sallittua vain, jos hankinnan kohdetta ei muutoin voi kuvata riittävän tarkasti ja kaikille asianosaisille täysin selvillä eritelmillä ja jos mainintaan liitetään ilmaisu "tai vastaava".

Markkinaoikeus katsoo, että edellä mainittuja oikeusohjeita voidaan käyttää tulkittaessa kysymystä hankinnan kohteen määrittelyn syrjimättömyydestä, vaikka nyt kysymyksessä oleviin hankintoihin ei sovelletakaan hankinta-asetusta.

Tarjouspyyntöön on sisältynyt 14-sivuinen erittely hankinnan kohteena olleilta tuotteilta vaadittavista ominaisuuksista. Hakija on katsonut esittämiensä esimerkkien perusteella, että tarjouspyynnön tuotevaatimukset ovat olleet syrjiviä. Hakijan mukaan tuotevaatimusluettelon jopa sanamuodollinen yhdenmukaisuus Metoksen tuote-esitteen kanssa on osoittanut, että tuotevaatimukset on laadittu Metoksen tuotteita silmällä pitäen. Esimerkeissään hakija on viitannut muun muassa hankinnan kohteeseen kuuluneiden pöydän (tuoteluettelon tuote 15) sekä ruoankuljetus- ja säilytysvaunujen (tuoteluettelon tuotteet 8, 26, 29 ja 44) kuvaukseen. Teknologisten ratkaisujen suhteen hakija on viitannut muun muassa keskitettyyn jakeluhihnaan (tuoteluettelon tuote 25), jonka osalta tarjouspyynnössä on pyydetty nopeudensäätöä invertterillä. Vihannesleikkurin (tuoteluettelon tuote 12) osalta hakija on puolestaan viitannut tuotevaatimuksissa edellytettyyn teoreettiseen kapasiteettiin.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa hankinnan kohteen määrittelyssä ja että hankintayksikön velvollisuutena toisaalta on määritellä hankinnan kohde sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintayksikön on kuitenkin noudatettava hankinnan kohteen määrittelyssä tasapuolisuutta ja syrjimättömyyttä.

Kysymyksessä olevassa tapauksessa tarjouspyyntöön sisältyneet tuotevaatimukset ovat olleet suhteellisen yksityiskohtaisia, mutta ne ovat olleet kaikkien tarjoajien täytettävissä. Vaatimuksilla ei ole rajoitettu mahdollisten tarjoajien piiriä tiettyjen tuotemerkkien tai muutoin tiettyä alkuperää olevien tuotteiden edellyttämisellä. Tuotevaatimukset ovat olleet hankinnan kohteen kannalta asianmukaisia ja tarjousten vertailtavuuden kannalta perusteltuja. Myös tuotevaatimuksissa edellytetyt tuotteiden kapasiteettiin ja tehoon liittyneet suureet ovat olleet perusteltuja saatujen tarjousten vertailtavuuden turvaamiseksi. Käytetyt suureet eivät myöskään ole olleet tiettyyn tuotemerkkiin sidottuja, vaan niiden täyttäminen on sinänsä ollut erilaisten toimijoiden toteutettavissa.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei ole syytä katsoa, että hankintayksikkö olisi ylittänyt harkintavaltansa hankinnan kohteen määrittelyssä ja että tarjouspyyntöön sisältyneet tuotevaatimukset olisivat olleet syrjiviä. Hankintayksikkö ei ole siten menetellyt julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti määritellessään hankinnan kohteen tarjouspyynnössä suorittamallaan tavalla.

Hakijan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Hakija on esittänyt tarjousten vertailun olleen virheellinen muun ohessa siksi, että hankintayksikkö on tarjousten vertailussa arvioinut hakijan tarjousta muita tarjouksia heikommaksi, koska se on pitänyt hakijan tarjousta tarjouspyynnön vastaisena. Asiassa on ennen tarjousten vertailun arviointia ratkaistava kysymys hakijan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuudesta.

Hankintayksikkö on esittänyt, että hakijan tarjouksesta ei ole ilmennyt kaikkia tarjouspyynnössä edellytettyjä tietoja tuoteluettelon tuotteiden 8, 14, 15, 17, 24, 25, 26, 29, 36 ja 38 osalta.

Tuotteiden 14 ja 24 osalta hankintayksikön puuttuneiksi väittämät kulhojen koot ovat selvästi ilmenneet kyseisten tuotteiden esitteistä. Tuotteen 17 osalta hankintayksikkö on puolestaan esittänyt, ettei hakijan tarjouksesta ole tarjouspyynnössä vaadituin tavoin ilmennyt, miten ylikuohuminen ja pesuvesien poisto on kyseisen lieden kohdalla ratkaistu. Hakijan tarjouksen liitteenä olleessa lieden esitteessä on selvitetty lieden olleen varustettu elektronisella ylikuumenemissuojalla ja selvitetty sen toimintatapa. Esitteestä on myös ilmennyt paistoalueen rakenne ja sen vaikutus lieden puhdistettavuuteen. Markkinaoikeus katsoo hakijan tarjouksessa tulleen selvitetyksi, miten kyseiset seikat on hakijan tarjoaman tuotteen kohdalla ratkaistu. Hakijan tarjous on siten ollut kyseisten tuotteiden osalta tarjouspyynnön mukainen.

Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt hakijan tarjouksen olleen tarjouspyynnön vastainen tuotteiden 12, 42, 44, 200-202 ja 209 osalta, koska hakija on mainittujen tuotteiden osalta tarjonnut selvästi tarjouspyynnön vastaista tuotetta.

Tuotteen 12 osalta hakijan tarjoaman tuotteen kapasiteetti on ollut olennaisesti tarjouspyynnössä vaadittua alhaisempi ja tuotteen 42 osalta hakija on tarjonnut tarjouspyynnön vastaisesti kuljetinkaarteen nykyttävää mallia. Tuotteen 44 osalta hakija on puolestaan tarjonnut kuuden korin kapasiteetilla varustettua hyllyä tarjouspyynnössä vaaditun kahdeksan hyllyn sijaan, ja tuotteen 209 osalta tarjous on sisältänyt vaaditun 2-tasoisen ritilähyllyn sijaan 1-tasoisen hyllyn. Tuotteiden 200-202 pöytien pituudet eivät puolestaan ole vastanneet tarjouspyynnössä vaadittua. Mainituilta osin markkinaoikeus toteaa, että kyseiset hakijan tarjoamat tuotteet ovat olleet hankintayksikön esittämin tavoin tarjouspyynnön vastaisia eikä hakija ole tarjouksessaan myöskään pyrkinyt selvittämään syytä tarjoamiensa tuotteiden ja tarjouspyynnön laitevaatimusten eroille.

Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankintayksikkö on velvollinen hylkäämään sisällöltään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousvertailussa.

Kysymyksessä olevassa tarjouspyynnössä on selkeästi ilmoitettu, että tarjous hylätään elleivät tarjotut laitteet täytä asiakirjoissa vaadittuja ominaisuuksia. Tarjoaja kantaa vastuun siitä, että sen tarjous vastaa tarjouspyynnössä asetettuja edellytyksiä.

Hakijan tarjous on edellä todetuin tavoin ollut usean tuotteen osalta tarjouspyynnön vastainen. Kysymys on ollut tarjouksen sisältöön ja vertailukelpoisuuteen vaikuttaneista seikoista, minkä vuoksi hakijan tarjous on ollut omiaan vaarantamaan tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousten vertailussa.

Hankintayksikön olisi näin ollen tullut tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hylätä hakijan tarjous tarjouspyynnön vastaisena ennen tarjousten vertailua.

Johtopäätös

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti, kun se ei ole valinnut hakijan tarjouspyynnön vastaista tarjousta. Asiassa ei siten ole tarpeen lausua muista hakemuksessa esitetyistä hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä eikä hakemuksessa vaadittujen hankintalain 9 §:ssä säädettyjen seuraamusten määrääminen tule asiassa kysymykseen. Hakemus on edellä mainituilla perusteilla hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Asian näin päättyessä hakija joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Hankintalain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola ja Jaakko Ritvala.