Market Court orders compensation for flawed public procurement process and rejects non-public tender notice claim.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Rovaniemen kaupungin materiaalikeskus/Rovaseudun liikenneprojekti on lähettänyt 27.10.2004 viidelle ohjelmistotoimittajalle tarjouspyynnön matkojenyhdistely- ja ketjutusjärjestelmästä sekä siihen liittyvästä koulutuksesta ja konsultoinnista. Hankintayksikkö on saanut kolme tarjousta.

Rovaniemen maalaiskunnan kunnanhallitus on päätöksellään 24.1.2005 § 60 valinnut Mobisoft Oy:n matkojenyhdistelyjärjestelmän toimittajaksi.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on 161.000 - 208.000 euroa.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 27.1.2005.

Rovaniemen maalaiskunta ja Rovaniemen kaupunki ovat 1.1.2006 yhdistyneet Rovaniemen kaupunki -nimiseksi kunnaksi.

HAKEMUS

Semel Oy on vaatinut, että markkinaoikeus poistaa Rovaniemen maalaiskunnan kunnanhallituksen päätöksen 24.1.2005 § 60.

Toissijaisesti Semel Oy on vaatinut, että Rovaniemen maalaiskunta velvoitetaan suorittamaan sille hyvitysmaksuna 47.000 euroa. Lisäksi

Semel Oy on vaatinut, että Rovaniemen maalaiskunta velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 20.591,22 eurolla korkoineen.

Hakija on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Hankintayksikkö ei ole julkaissut kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun asetuksen 22 §:ssä tarkoitettua hankintailmoitusta, vaikka hankinnan kokonaisarvo on ylittänyt kynnysarvon.

Tarjouspyyntö ei ole ollut omiaan tuottamaan vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjouspyyntö ei ole sisältänyt riittäviä tietoja hankinnan kohteesta, minkä lisäksi järjestelmän laatuvaatimuksille ei tarjouspyynnössä ole annettu minkäänlaista konkreettista sisältöä.

Tietojärjestelmän teknisten toteuttamisvaihtoehtojen lukuisuus ja järjestelmän tekninen monimutkaisuus ovat johtaneet sisällöltään toisistaan poikkeaviin tarjouksiin.

Tarjouspyynnössä ilmoitetut kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteet eivät ole olleet objektiivisesti perusteltuja ja olennaisia hankinnan kohteen kannalta. Arviointiperusteet ovat mahdollistaneet mielivaltaisen tarjousten vertailun. Lisäksi arviointiperusteina on käytetty seikkoja, jotka tarjouspyynnössä on lueteltu hankinnan kohteena olevalta järjestelmältä edellytettyinä ominaisuuksina. Tarjouspyynnössä tarjoushinnalle asetettu painoarvo on myös ollut suhteettoman vähäinen.

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti myös vertaillessaan tarjouksia.

Hankintayksikkö on ensinnäkin vähentänyt hakijan tarjouksen osalta pisteitä sillä perusteella, että hakijan tarjoamasta järjestelmästä on puuttunut mahdollisuus tiedotteen tai kirjeen tulostamiseen sekä tekstiviestin käyttämiseen kuljetusten tilaamisessa. Tarjouspyynnöstä ei ole kuitenkaan ilmennyt, että kyseisiä vaatimuksia olisi edellytetty.

Lisäksi hakijan tarjoama järjestelmä on sisältänyt mahdollisuuden tekstiviestitilaukseen.

Hankintayksikkö on toiseksi vähentänyt hakijan tarjouksen osalta pisteitä sillä perusteella, että hakijan tarjoama järjestelmä on perustunut

"kustannusten jaossa ajan perusteella maksettavalle taksalle eikä kilometritaksalle". Tarjouspyynnössä ei ole kuitenkaan edellytetty, että jaon olisi tullut perustua tiettyyn yksilöityyn perusteeseen tai että sen olisi tullut perustua erityiselle kilometritaksalle. Hakijan tarjoama järjestelmä on sisältänyt sekä aika- että maksuperusteisen kustannusten jaon.

Hankintayksikkö on kolmanneksi vähentänyt hakijan tarjouksen osalta pisteitä sillä perusteella, että hakijan tarjoama järjestelmä on käytössä

Ruotsissa ja Tanskassa mutta ei Suomessa sekä että hakijan tarjoama järjestelmä vaatii käännöstyön suomen kielelle sekä kustannusten jaon ja muiden toimintojen sovittamisen Suomen toimintaa vastaaviksi.

Hakijan tarjoama järjestelmä on kuitenkin ollut suomenkielinen, minkä lisäksi se on muutoinkin ollut tarjouspyynnön mukainen ja toiminut tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla sujuvasti ja joustavasti.

Hankintayksikön suorittama pisteiden vähentäminen hakijan tarjouksen osalta mainituilla perusteilla on siten ollut perusteetonta.

Hankintayksikkö on neljänneksi vähentänyt hakijan tarjouksen osalta pisteitä sillä perusteella, että hakijan tarjouksen mukaan tukihenkilöt ovat Ruotsissa. Tarjouspyynnössä on kuitenkin edellytetty ainoastaan, että järjestelmän ylläpito ja tuki ovat järjestettävissä siten, että toiminnan jatkuvuus voidaan turvata kaikissa normaaliolosuhteissa.

Edellytyksen täyttämisen kannalta on merkityksetöntä, missä tukihenkilöt fyysisesti sijaitsevat, kunhan asiantuntijat ovat edellytetyllä tavalla käytettävissä.

Hankintayksikkö on vielä viidenneksi vähentänyt hakijan tarjouksen osalta pisteitä sillä perusteella, että hakijan asiantuntijat ovat Ruotsissa ja että palvelinalustaa ei voida muuttaa unix-pohjaisesta NT-pohjaiseen.

Hakijalla on kuitenkin ollut edellytetty kehittämisvalmius.

Palvelinalustan osalta tarjouspyynnössä ei ole otettu kantaa siihen, onko palvelimen oltava vaihdettavissa tiettyjen järjestelmien välillä.

Hankintayksikkö on siten sanotuilta osin perustanut pisteytyksen tekijöihin, joita ei ollut tarjouspyynnössä ilmoitettu ja joita hakija ei ole voinut ottaa huomioon tarjousta tehdessään.

Edellä mainitun lisäksi hankintayksikkö on rajapintojen toteuttamisen osalta antanut voittaneen tarjoajan tarjoukselle kaksi pistettä enemmän kuin hakijan tarjoukselle, vaikka voittaneen tarjouksen osalta vertailussa on tältä osin esitetty samat huomautukset kuin hakijan tarjouksen osalta.

Hintavertailussa hankintayksikkö on määrittänyt tarjouksille erityisen vertailuhinnan. Vertailuhintaan on hakijan tarjouksen osalta kuitenkin sisällytetty sellaisia kustannuksia, kuten esimerkiksi palvelinten hankinnasta aiheutuva kustannus, joita muille tarjoajille ei ole sisällytetty, ja vertailuhinta on muutoinkin laskettu hakijaa syrjivin ja ennalta ilmoittamattomin perustein.

VASTINE

Rovaniemen maalaiskunta on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa Semel Oy:n korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla korkoineen.

Hankintayksikkö on esittänyt perusteluinaan muun ohella seuraavaa.

Hankintasopimuksessa ei ole määritetty sopimuskautta. Sopimuksen taustaselvityksessä on kuitenkin todettu, että kysymys on kestosopimussuhteesta eli että sopimus on voimassa toistaiseksi.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo 48 kuukaudelle laskettuna on ollut 208.435,90 euroa. Hankinnan kokonaisarvo ei siten ole ylittänyt kynnysarvoa.

Tarjouspyyntö on laadittu tarkkarajaisesti. Tarjouspyynnössä on määritelty hankinnan kohde sekä ohjelmiston ja järjestelmän käyttötarkoitus ja pyydetty selvitys siitä, miten tarjottava järjestelmä täyttää asetetut vaatimukset.

Hankintayksikkö on määritellyt tarjoajan valinnassa käytettävät kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteet ja niiden painoarvot tarjouspyynnössä. Koska järjestelmän toimivuus on ollut hankintayksikön kannalta keskeinen kysymys, toimivuudelle on annettu suurempi painoarvo kuin hinnalle.

Hakija on antanut osan tarjouksestaan tarjouspyynnön vastaisesti ruotsin- ja englannin kielellä, minkä lisäksi hakija on jättänyt toimittamatta pyydettyjä lisäselvityksiä. Hakija olisi siten tullut sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle.

Tarjousten vertailussa hankintayksikkö on käyttänyt tarjouspyynnössä määriteltyjä kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteita.

Vertailussa parhaat pisteet on saanut vähimmäisvaatimukset ylittäneistä järjestelmistä parhaiten hankintayksikön tarpeisiin soveltunut järjestelmä.

Hakijan tarjouksen osalta pisteytystä alentavana tekijänä on ensinnäkin pidetty sitä, ettei hakija ollut antanut pyydettyä kirjallista selvitystä siitä, miten eri kulkuvälineillä suoritettavan matkan ketjutus tapahtuu, eikä siitä, hakeeko ohjelma käytettävissä olevat kulkumahdollisuudet välittäjän manuaalisesti suorittaman etsinnän perusteella vai tapahtuuko haku automaattisesti ohjelman suorittaessa etsinnän. Edelleen hakija ei ollut antanut pyydettyä lisätietoa siitä, kauanko yhden ketjun rakentaminen järjestelmän avulla kestää ja syötetäänkö tiedot pysäkeistä, joukkoliikennematkojen kustannuksista ja hintatiedoista manuaalisesti. Hakija ei ollut myöskään antanut pyydettyä tietoa siitä, miten edellä mainittujen tietojen tilastointi ja raportointi tapahtuvat.

Edelleen pisteytystä alentavana tekijänä on pidetty sitä, ettei hakija ollut esittänyt selvitystä siitä, mahdollistaako järjestelmä matkaketjusuunnitelman tulostamisen kirjeen muotoon asiakkaalle lähetettäväksi, eikä siitä, onko reittien lähettämiseksi suoraan järjestelmästä autoihin mahdollista käyttää tekstiviestejä.

Hakijan tarjouksen osalta pisteitä alentavana seikkana on vielä otettu huomioon se, että hakijan tarjoamassa järjestelmässä kustannusten jako on perustunut Ruotsin järjestelmälle eikä Suomessa käytettävään järjestelmään, jossa kuljetusten hinnoittelu perustuu matkan pituuteen ja liikenneministeriön vahvistamaan taksaan.

Esittelytilaisuuden perusteella hakijan tarjoaman järjestelmän liittymät muihin tietojärjestelmiin ovat olleet osittain kunnossa Ruotsin järjestelmässä. Aikatauluihin ja runkolinjoihin vaadittavat liittymät eivät kuitenkaan ole tulleet esille testitilaisuudessa, eikä hakija ole antanut selvitystä näiden liittymien toimittamisesta suomalaisessa järjestelmässä. Testitilaisuudessa hakija on esitellyt ruotsinkielistä järjestelmäversiota, sillä käännöstyö on ollut kesken. Tämä ei ole tukenut sitä, että hakijan järjestelmä olisi ollut toimintakunnossa tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla 1.3.2005.

Hakija ei ole myöskään esittänyt pyydettyä lisäselvitystä ohjelmiston ylläpidon ja tuen toteuttamisesta, järjestelmän käytössä olevista rajapinnoista ja maksujärjestelmäsovellutuksista, mahdollisuudesta käsitellä maksujärjestelmästä muodostuvia tapahtumia järjestelmän kautta, suoraan järjestelmään tapahtuvista Internettilausmahdollisuudesta eikä siitä, onko mainittuja ominaisuuksia mahdollista kehittää järjestelmään.

Hintavertailussa kaikkien tarjoajien vertailuhintaan on lisätty käyttöönottoon liittyvät kiinteät kustannukset. Hakijan tarjouksen kohdalla hakijan ilmoittamaan lisenssin hankintahintaan on lisätty palvelimien hankinnasta muodostuvat kustannukset, koska hakijan tarjouksesta ei ole käynyt ilmi, onko palvelinta ollut mahdollista vuokrata. Sen sijaan voittaneen tarjouksen kohdalla hintavertailussa on laskettu palvelinvuokra, koska vuokraus on ollut mahdollista. Sekä hakijalle että voittaneelle tarjoajalle vertailuhintaan on laskettu kartta-aineiston vuokraus. Lisenssin hankintahinta on jaettu 36 kuukaudelle, jolloin on saatu kuukausikohtainen hinta. Hakijan tarjous on ollut annetuista tarjouksista hinnaltaan kallein.

Hintavertailu on ollut virheellinen ainoastaan siltä osin kun voittaneen tarjoajan tarjouksen hintaan on virheellisesti laskettu mukaan ajoneuvolaitteet.

VASTASELITYS

Semel Oy on vastaselityksessään lausunut muun ohella seuraavaa.

Hankintayksikön esittämät laskelmat hankinnan arvosta ovat virheellisiä ja epäluotettavia.

Hankintamenettelyssä olisi tullut arvioida ensin tarjoajien kelpoisuus ja vasta tämän jälkeen suorittaa tarjousten vertailu. Hankintayksikkö on tarjousten vertailussa käyttänyt samoja perusteita kuin tarjoajien kelpoisuutta arvioidessaan.

Hankintayksikön pyytämillä lisätiedoilla ei ole ollut merkitystä hankintamenettelyn oikeellisuuden arvioimisen kannalta. Hakija on lisäksi antanut hankintayksikölle kaikki sen pyytämät lisätiedot.

Hakijan alkuperäinen tarjous on ollut kokonaisuudessaan suomen kielellä.

Voittaneen tarjoajan tarjous olisi tullut hylätä tarjouspyynnön vastaisena, koska sitä ei ole annettu tarjouspyynnössä käytettyä jaottelua ja otsikointia noudattaen. Voittaneen tarjoajan tarjouksesta ei raportoinnin osalta ole myöskään ilmennyt, ovatko raportointitiedot siirrettävissä tarjouspyynnön edellyttämällä tavalla.

Tarjousten hintavertailu on ollut virheellinen. Hankintayksikkö on todennut, että voittaneen tarjouksen vertailuhinnassa ei ole otettu huomioon palvelimen vuokralisenssin lunastusta, kun taas hakijan vertailuhinta on sisältänyt kolmen palvelimen hankinnan, vaikka tarjouspyynnössä ei ole edellytetty palvelinten toimittamista. Käytetyt vertailuhinnat eivät siten ole olleet vertailukelpoisia. Lisäksi voittaneen tarjoajan lisenssin on hankintapäätöksessä todettu kattavan vuosittain

130.000 matkaa, kun taas hakijan lisenssi on sisältänyt 220.000 matkaa.

Koska hakija olisi virheettömässä menettelyssä saanut muita tarjoajia korkeammat pisteet, sillä olisi ollut tosiasiallinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu.

LISÄVASTINE

Hankintayksikkö on lisävastineessaan muun ohella lausunut, että hankintahinta on tullut laskea kuljetusten tarpeen ja arvioidun käytön perusteella.

LISÄVASTASELITYS

Hakija on lisävastaselityksessään lausunut muun ohella, että hankintayksikön edustaja on ilmoittanut hakijalle hankintapäätöksen perustuvan 220.000 vuosittaiseen matkaan. Hakijan tarjous on ollut edullisin laskentatavasta riippumatta.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankintamenettely

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n

3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Hankinnan kohteen määritteleminen

Hakija on esittänyt, ettei tarjouspyyntö ole ollut omiaan tuottamaan vertailukelpoisia tarjouksia, koska tarjouspyyntö ei ole sisältänyt riittäviä tietoja hankinnan kohteesta, minkä lisäksi järjestelmän laatuvaatimuksille ei tarjouspyynnössä ole annettu minkäänlaista konkreettista sisältöä.

Tarjouskilpailuun osallistuvien hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaisen tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Kysymyksessä olevan hankinnan kohteena on ollut matkojenyhdistely- ja ketjutusjärjestelmä sekä siihen liittyvä koulutus ja konsultointi.

Tarjouspyynnössä on ohjelmiston tai järjestelmän käyttötarkoituksen osalta selostettu, että Rovaniemen kaupunki ja Rovaniemen maalaiskunta yhdessä Kansaneläkelaitoksen ja Lapin lääninhallituksen kanssa tulevat perustamaan matkojenyhdistelykeskuksen, jonka tehtävänä on matkojenyhdistely ja ketjutus asetettujen kriteerien mukaisesti. Keskuksen tehtävänä on hoitaa Rovaniemen kaupungin,

Rovaniemen maalaiskunnan ja Kansaneläkelaitoksen asiakkaiden matkojen yhdistelyt ja ketjuttaminen asiointi-, palvelu-, taksi- ja linjaliikenteeseen sekä kuljetuksista aiheutuvien kustannusten jakaminen eri osapuolille. Lisäksi tarjouspyynnössä on mainittu, että tulevaisuudessa toimintaan tullaan myös liittämään kaikille avoin asiointi-, palvelu- ja työmatkaliikenne sekä kiireettömät taksilla tapahtuvat laitossiirrot Lapin keskussairaalasta peruskuntiin.

Edellä mainitun lisäksi tarjouspyynnössä on selostettu järjestelmältä edellytettäviä vaatimuksia erikseen toiminnallisten vaatimusten, seurannan ja toteutumatietojen raportoinnin, matkoista aiheutuvien kustannusten jaon, muihin järjestelmiin rakennettavien liittymien, ylläpidon ja tuen, järjestelmän laajentamisen ja kehittämisen, käyttöönoton ja toimivuuden sekä tietosuojan osalta.

Edellä lausuttu sekä hankinnan luonne huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankinnan kohde on tarjouspyynnössä kuvattu sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö on mahdollistanut matkojenyhdistely- ja ketjutusjärjestelmien tuottamiseen erikoistuneiden tarjoajien osallistumisen tarjousmenettelyyn.

Tarjouspyynnön sisältö kokonaisuutena huomioon ottaen siitä on myös riittävällä tavalla ilmennyt järjestelmän laatuvaatimusten sisältö.

Osaltaan osoituksena siitä, että hankinnan kohde on tarjouspyynnössä kuvattu siten, että se on ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia, voidaan pitää sitä, ettei hankintayksikkö ole joutunut hylkäämään yhtäkään tarjousta tarjouspyynnön vastaisena ja että hankintayksikkö on kyennyt suorittamaan tarjousten vertailun kaikkien saamiensa tarjousten kesken.

Hankintayksikön ei näin ollen ole katsottava menetelleen hankinnassa julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti hankinnan kohdetta määritellessään.

Arviointiperusteiden asettaminen

Hakija on esittänyt, etteivät tarjouspyynnössä ilmoitetut kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteet ole olleet objektiivisesti perusteltuja ja olennaisia hankinnan kannalta ja että ne ovat mahdollistaneet mielivaltaisen tarjousten vertailun. Hakijan mukaan arviointiperusteina on myös käytetty seikkoja, jotka tarjouspyynnössä on lueteltu hankinnan kohteena olevalta järjestelmältä edellytettyinä ominaisuuksina. Lisäksi tarjouspyynnössä tarjoushinnalle asetettu painoarvo on ollut suhteettoman vähäinen.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden sekä niiden mahdollisen painotuksen määrittämisessä. Kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteina tulee käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on taloudellisesti edullisin.

Arviointiperusteiden tulee lisäksi liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä. Arviointiperusteet eivät myöskään saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että tarjouksista hyväksytään kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous tarjouspyynnössä mainittujen arviointikriteerien ja painokertoimien perusteella seuraavasti:

1)

ohjelmiston toiminnalliset ja tekniset ominaisuudet (enintään 45 pistettä)

toiminnalliset vaatimukset (enintään 5 pistettä)

seuranta ja toteumatietojen raportointi (enintään 5 pistettä)

matkoista aiheutuvien kustannusten jako (enintään 10 pistettä)

käyttöönotto ja toimivuus (enintään 20 pistettä)

tietosuoja (enintään 5 pistettä)

2)

sopivuus tekniseen ja toiminnalliseen ympäristöön (enintään 15 pistettä)

liittymät muihin järjestelmiin (enintään 5 pistettä)

yhteensopivuus/rajapinnat kaupungin/kunnan/Kansaneläke-laitoksen muihin järjestelmiin (enintään 10 pistettä)

3)

toimittajien kehittämis- ja ylläpitoresurssit(enintään 20 pistettä)

ylläpito ja tuki (enintään 10 pistettä)

järjestelmän laajentaminen ja kehittäminen(enintään 10 pistettä)

4)

ohjelmiston hinta (enintään 20 pistettä).

Markkinaoikeus katsoo, että edellä luetellut tarjouspyynnössä ilmoitetut kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteet ovat liittyneet hankinnan kohteeseen ja olleet muutoinkin sellaisia, joiden perusteella hankintayksikkö on voinut selvittää, mikä tarjouksista on taloudellisesti edullisin. Asiassa ei ole myöskään ilmennyt, että kyseisten arviointiperusteiden sinänsä olisi katsottava olleen luonteeltaan syrjiviä tai antaneen hankintayksikölle rajoittamattoman vapauden tarjousten vertailun toteuttamisessa. Hankintayksikön ei ole katsottava myöskään ylittäneen harkintavaltaansa arviointiperusteiden painoarvojen asettamisessa.

Hankintayksikön ei näin ollen ole katsottava menetelleen hankinnassa julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti myöskään kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteita tai niiden painoarvoja asettaessaan.

Hakijan kelpoisuus

Hankintayksikkö on markkinaoikeudelle antamassaan vastineessa esittänyt, että hakija olisi tullut sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle, koska tämä on antanut osan tarjouksestaan ruotsin- ja englannin kielellä ja koska tämä ei ole toimittanut hankintayksikölle sen pyytämiä lisäselvityksiä.

Hankintalain 6 §:n 1 momentin mukaan tarjouskilpailusta voidaan sulkea pois sellainen ehdokas tai tarjoaja, jolla ei voida katsoa olevan teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi.

Hankintalain 6 §:n 1 momentin säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen laiksi julkisista hankinnoista annetun lain muuttamisesta mukaan säännös liittyy ehdokkaan ja tarjoajan ominaisuuksien etukäteen tapahtuvaan arviointiin eikä varsinaisten tarjousten arviointiin. Mikäli tarjouskilpailusta poissulkemisen edellytykset täyttyvät, päätösvalta tarjouksen hylkäämisestä on hankintayksiköllä

(HE 69/1997 vp).

Tarjoajan poissulkeminen hankintalain 6 §:n 1 momentin perusteella on siten edellä todetulla tavoin hankintayksikön harkintavallassa. Asiassa ilmenneen perusteella hankintayksikkö ei ole sulkenut kysymyksessä olevassa hankintamenettelyssä pois hakijaa eikä ketään muutakaan tarjoajaa puuttuvan kelpoisuuden perusteella. Tämän vuoksi hankintayksikkö ei voi enää tässä vaiheessa vedota siihen, että hakija olisi tullut sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle puuttuvan kelpoisuuden perusteella.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuus

Hakija on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous olisi tullut hylätä tarjouspyynnön vastaisena, koska sitä ei ollut annettu tarjouspyynnössä käytettyä jaottelua ja otsikointia käyttäen ja koska tarjouksesta ei raportoinnin osalta ollut ilmennyt, ovatko raportointitiedot siirrettävissä tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla.

Tarjouspyynnössä on yksilöity matkojenyhdistelyjärjestelmälle asetettuja vaatimuksia kahdeksan eri alaotsikon alla ja edellytetty, että tarjouksessa noudatetaan sanottua järjestystä ja otsikointia tarjousten vertailun helpottamiseksi.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteessä kaksi on tarjouspyynnön mukaisessa järjestyksessä kuvattu, miten sen tarjoama järjestelmä toimii järjestelmälle asetettujen vaatimusten osalta. Puheena olevasta liitteestä on lisäksi käynyt ilmi, että raportointitiedot ovat siirrettävissä tavanomaisiin ohjelmistoihin.

Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti, kun se ei ole hylännyt voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouspyynnön vastaisena.

Tarjousten vertailu

Hakija on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti myös vertaillessaan tarjouksia. Hankintayksikkö on ensinnäkin vähentänyt perusteettomasti hakijan tarjouksen osalta pisteitä toiminnalliset vaatimukset, matkoista aiheutuvien kustannusten jako, käyttöönotto ja toimivuus, ylläpito ja tuki sekä järjestelmän laajentaminen ja kehittäminen -kriteereiden kohdalla. Toiseksi hankintayksikkö on sopivuus tekniseen ja toiminnalliseen ympäristöön -kriteerin osalta antanut voittaneen tarjoajan tarjoukselle kaksi pistettä enemmän kuin hakijan tarjoukselle, vaikka voittaneen tarjoajan tarjouksesta on tältä osin esitetty samat huomautukset kuin hakijan tarjouksesta. Tämän lisäksi hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti vielä hintavertailun suorittamisen osalta.

Sovellettavat säännökset

Hankintalain 7 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista tulee hyväksyä kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin.

Hankintalain 6 §:n 3 momentissa säädetty tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus edellyttää, että hankintayksikön tulee soveltaa etukäteen ilmoittamiaan arviointiperusteita kaikkiin tarjouksiin tasapuolisesti ja syrjimättä.

Tarjousvertailun keskeinen sisältö

Rovaniemen maalaiskunnan kunnanhallituksen päätöksessä 24.1.2005 § 60 on selostettu kysymyksessä olevan matkojenyhdistely- ja ketjutusjärjestelmän tarjouskilpailun vaiheita. Hankintapäätöksessä on kerrottu, kuinka liikennekokeilun johtoryhmä oli kokouksessaan 4.1.2005 pisteyttänyt tarjoukset ensin laadun osalta tarjouspyynnössä ilmoitettujen arviointiperusteiden mukaan, minkä jälkeen oli avattu tarjouksiin sisältyneet hintakuoret ja laskettu hintapisteet.

Laatupisteytyksen osalta johtoryhmässä on laadittu erillinen pisteytystaulukko sekä lisäksi kooste, jossa tarjouksia on kunkin laatuarviointiperusteen osalta kommentoitu myös sanallisesti. Lisäksi hintapisteytyksen osalta on laadittu kooste, jossa on selvitetty vertailuhinnan muodostamista kunkin tarjouksen osalta.

Rovaniemen maalaiskunnan kunnanhallitus on hankintapäätöksellään valinnut eniten pisteitä saaneen Mobisoft Oy:n sovellusvuokraukselle perustuvan MobiReuter-matkojenyhdistelyjärjestelmän. Hankintapäätöksessä todetun mukaan voittaneen tarjoajan järjestelmä on saanut vertailussa yhteensä 86 pistettä, hakijan tarjouksen saadessa yhteensä

64,5 pistettä.

Tarjousvertailun arviointia

Toiminnalliset vaatimukset

Toiminnallisten vaatimukset -kriteerin osalta hankintayksikkö on antanut hakijan tarjoukselle 3,5 ja voittaneen tarjoajan tarjoukselle 4,5

pistettä. Hakijan tarjouksen osalta hankintayksikkö on todennut, että hakijan tarjoamasta järjestelmästä puuttuu joukkoliikenteeseen ketjuttaminen, minkä lisäksi hakijan järjestelmässä tiedotteen/kirjeen tulostaminen ja tekstiviestien käyttäminen eivät ole mahdollisia.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen osalta hankintayksikkö on puolestaan todennut, että joukkoliikenteeseen ketjuttaminen ei ole täysin automaattista, mutta kuitenkin tehtävissä järjestelmällä, ja että kirje/tiedote puuttuu ketjusta, mutta on rakennettavissa.

Hakijan mukaan hankintayksikkö on mainituilta osin vähentänyt hakijan tarjouksen osalta pisteitä perusteettomasti, sillä tarjouspyynnöstä ei ole ilmennyt, että tiedotteen/kirjeen tulostamismahdollisuutta tai mahdollisuutta tekstiviestin käyttämiseen olisi edellytetty. Lisäksi hakijan tarjoama järjestelmä on sisältänyt mahdollisuuden tekstiviestin välityksellä tapahtuvaan tilaamiseen.

Hakija on esittänyt, että se on kysymyksessä olevalta osin saanut siten ainakin yhden pisteen liian vähän.

Tarjouspyynnössä ei matkojenyhdistelyjärjestelmän toiminnallisten vaatimusten yhteydessä ole sinänsä nimenomaisesti mainittu tiedotteen/kirjeen tulostamismahdollisuutta tai mahdollisuutta tekstiviestin käyttämiseen. Ottaen kuitenkin huomioon tarjouspyynnössä kuvattu järjestelmän käyttötarkoitus sekä tarjouspyynnössä luetellut matkojenyhdistelyjärjestelmän tekniset vaatimukset markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on tarjousten vertailussa voinut kiinnittää huomiota tiedotteen/kirjeen tulostamismahdollisuuteen sekä mahdollisuuteen tekstiviestin käyttämiseen.

Se, että hakijan tarjoama järjestelmä olisi sisältänyt mahdollisuuden tekstiviestin välityksellä tapahtuvaan tilaamiseen, ei ole ilmennyt hakijan tarjouksesta tai sen liitteistä.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole ilmennyt, että hankintayksikkö olisi menetellyt hakijaa kohtaan syrjivästi tai muutoinkaan epätasapuolisesti antaessaan tarjousten vertailussa toiminnalliset vaatimukset -kriteerin osalta hakijan tarjoukselle 3,5 ja voittaneen tarjoajan tarjoukselle 4,5 pistettä.

Matkoista aiheutuvien kustannusten jako

Matkoista aiheutuvien kustannusten jako -kriteerin osalta hankintayksikkö on antanut hakijan tarjoukselle 8 ja voittaneen tarjoajan tarjoukselle 10 pistettä. Hakijan tarjouksen osalta hankintayksikkö on todennut, että järjestelmä perustuu kustannusten jaossa ajan perusteella maksettavalle taksalle, ei kilometritaksalle.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen osalta hankintayksikkö on puolestaan todennut, että järjestelmä mahdollistaa kustannusten jaon maksajan mukaisesti taksan mukaisesti.

Hakijan mukaan hankintayksikkö on mainituilta osin vähentänyt hakijan tarjouksen osalta pisteitä perusteettomasti, sillä tarjouspyynnöstä ei ole ilmennyt, että jaon olisi tullut perustua tiettyyn yksilöityyn perusteeseen tai että jaon olisi tullut perustua erityiselle kilometritaksalle. Hakijan tarjoama järjestelmä on sisältänyt sekä aikaettä maksuperusteisen kustannusten jaon. Hakija on esittänyt, että se on kysymyksessä olevalta osin saanut siten kaksi pistettä liian vähän.

Tarjouspyynnön mukaan ohjelman on tullut kyetä jakamaan kuljetuksesta aihetuvat kustannukset matkustustarkoituksen mukaisesti.

Sen sijaan tarjouspyynnössä ei ole mainittu mitään kuljetusten hinnoittelun perusteesta. Tarjouspyynnöstä ei ole ilmennyt, onko kuljetusten hinnoittelun tullut perustua matkaan käytettyyn aikaan vai kilometriperusteiseen taksaan.

Hankintayksikkö on vastineessaan markkinaoikeudelle esittänyt, että hakijan tarjouksen osalta mainitulta osin pisteitä alentavana seikkana on otettu huomioon se, että hakijan tarjoamassa järjestelmässä kustannusten jako on perustunut Ruotsin järjestelmälle eikä Suomessa käytettävään järjestelmään, jossa kuljetusten hinnoittelu perustuu matkan pituuteen ja liikenneministeriön vahvistamaan taksaan.

Ottaen huomioon, että tarjouspyynnöstä ei ole ilmennyt, onko kuljetusten hinnoittelun tullut perustua matkaan käytettyyn aikaan vai kilometriperusteiseen taksaan, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hakijaa kohtaan epätasapuolisesti, kun se mainitsemillaan perusteilla on katsonut matkoista aiheutuvien kustannusten jako -kriteerin osalta hakijan tarjouksen voittaneen tarjoajan tarjousta huonommaksi.

Käyttöönotto ja toimivuus

Käyttöönotto ja toimivuus -kriteerin osalta hankintayksikkö on antanut hakijan tarjoukselle 10 ja voittaneen tarjoajan tarjoukselle 18 pistettä.

Hakijan tarjouksen osalta hankintayksikkö on todennut, että hakijan järjestelmä on käytössä Ruotsissa ja Tanskassa, mutta ei Suomessa.

Lisäksi hakijan järjestelmä vaatii käännöstyön suomen kielelle sekä kustannusten jaon ja muiden toimintojen sovittamisen Suomen toimintaa vastaaviksi. Voittaneen tarjoajan tarjouksen osalta hankintayksikkö on puolestaan todennut, että järjestelmä on valmis käyttöönotettavaksi sellaisenaan ja että järjestelmä on käytössä vastaavissa keskuksissa.

Hakijan mukaan hankintayksikkö on mainituilta osin vähentänyt hakijan tarjouksen osalta pisteitä perusteettomasti. Hakijan tarjoama järjestelmä on ollut suomenkielinen, minkä lisäksi se on muutoinkin ollut tarjouspyynnön mukainen ja toiminut tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla sujuvasti ja joustavasti. Hakija on esittänyt, että se on kysymyksessä olevalta osin saanut siten kymmenen pistettä liian vähän.

Tarjouspyynnön mukaan järjestelmän on tullut olla toiminnallisessa kunnossa viimeistään 1.3.2005.

Hankintayksikkö on tarjousten vertailussa kiinnittänyt hakijan tarjouksen osalta huomiota siihen, että järjestelmä vaatii käännöstyön suomen kielelle sekä kustannusten jaon ja muiden toimintojen sovittamisen Suomen toimintaa vastaaviksi.

Edellä mainittujen seikkojen voidaan katsoa olleen merkityksellisiä hankintayksikön arvioidessa sitä, onko tarjous ollut tarjouspyynnön mukainen. Hankintayksikkö ei ole hylännyt hakijan tarjousta tarjouspyynnön vastaisena sen perusteella, ettei hakijan tarjoama järjestelmä olisi ollut tarjouspyynnön nimenomaisen vaatimuksen mukaisesti toiminnallisessa kunnossa viimeistään 1.3.2005.

Edellä mainittuun nähden markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö enää tarjousten vertailussa käyttöönotto ja toimivuus -kriteerin yhteydessä ole voinut kiinnittää huomiota mainittuihin seikkoihin.

Tarjouspyynnössä on lisäksi edellytetty, että järjestelmän tulee toimia sujuvasti ja joustavasti.

Hankintayksikkö on tarjousten vertailussa kiinnittänyt hakijan tarjouksen osalta huomiota siihen, että hakijan järjestelmä on käytössä

Ruotsissa ja Tanskassa, mutta ei Suomessa. Hankintayksikkö ei tarjousvertailun yhteydessä sen paremmin kuin markkinaoikeudessakaan ole kuitenkaan esittänyt seikkoja, minkä vuoksi yksinomaan mainittu tekijä olisi tehnyt hakijan tarjouksen voittaneen tarjoajan tarjousta huonommaksi järjestelmän käyttöönoton ja toimivuuden kannalta.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hakijaa kohtaan epätasapuolisesti, kun se mainitsemillaan perusteilla on katsonut käyttöönotto ja toimivuus -kriteerin osalta hakijan tarjouksen voittaneen tarjoajan tarjousta huonommaksi. Hakija ei ole kuitenkaan osoittanut, että sen tarjous olisi kysymyksessä olevilta osin ollut parempi kuin voittaneen tarjoajan tarjous.

Ylläpito ja tuki

Ylläpito ja tuki -kriteerin osalta hankintayksikkö on antanut hakijan tarjoukselle 6 ja voittaneen tarjoajan tarjoukselle 10 pistettä. Hakijan tarjouksen osalta hankintayksikkö on todennut, että hakijalla on tuki, mutta että asiantuntijat ovat Ruotsissa. Voittaneen tarjoajan tarjouksen osalta hankintayksikkö on puolestaan todennut, että tuki on Suomessa ja saatavilla nopeasti.

Hakijan mukaan hankintayksikkö on mainituilta osin vähentänyt hakijan tarjouksen osalta pisteitä perusteettomasti, sillä tarjouspyynnössä on edellytetty ainoastaan, että järjestelmän ylläpito ja tuki ovat järjestettävissä siten, että toiminnan jatkuvuus voidaan turvata kaikissa normaaliolosuhteissa. Edellytyksen täyttämisen kannalta on merkityksetöntä, missä tukihenkilöt fyysisesti sijaitsevat, kunhan asiantuntijat ovat edellytetyllä tavalla käytettävissä. Hakija on esittänyt, että se on kysymyksessä olevalta osin saanut siten neljä pistettä liian vähän.

Tarjousten sanallisen arvioinnin yhteydessä hankintayksikkö on tukipalveluiden osalta hakijan ja voittaneen tarjoajan tarjousten välisenä eroavaisuutena tuonut esiin ensinnäkin sen, että hakijan tarjouksen osalta asiantuntijoiden sijoituspaikka on Ruotsissa, kun taas voittaneen tarjoajan tarjouksen osalta tuki on Suomessa. Hankintayksikkö ei tarjousvertailun yhteydessä sen paremmin kuin markkinaoikeudessakaan ole kuitenkaan esittänyt seikkoja, minkä vuoksi mainitulla sijoituspaikan erolla olisi ollut merkitystä arvioitaessa tuen ja ylläpidon toimintaa tarjouspyynnön mukaisesti kaikissa normaaliolosuhteissa.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen osalta hankintayksikkö on tarjousten sanallisen arvioinnin yhteydessä tuonut esiin lisäksi sen, että tukipalvelu on ollut nopeasti saatavilla. Hakijan ja voittaneen tarjoajan kirjallisten tarjousten perusteella ei voida kuitenkaan katsoa, että tarjousten välillä olisi ollut eroja mainitussa suhteessa.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hakijaa kohtaan epätasapuolisesti, kun se mainitsemillaan perusteilla on katsonut ylläpito ja tuki -kriteerin osalta hakijan tarjouksen voittaneen tarjoajan tarjousta huonommaksi.

Järjestelmän laajentaminen ja kehittäminen

Järjestelmän laajentaminen ja kehittäminen -kriteerin osalta hankintayksikkö on antanut hakijan tarjoukselle 6 ja voittaneen tarjoajan tarjoukselle 10 pistettä. Hakijan tarjouksen osalta hankintayksikkö on todennut, että asiantuntijat ovat Ruotsissa. Lisäksi palvelinalustaa ei voida muuttaa unix-pohjaisesta NT-pohjaiseen.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen osalta hankintayksikkö on puolestaan todennut, että matkaketjun automatisointi vie 1 - 1,5 kuukauden työn.

Kehittämistyötä toisaalta edistää se, että järjestelmä on käytössä useissa eri keskuksissa.

Hakijan mukaan hankintayksikkö on mainituilta osin vähentänyt hakijan tarjouksen osalta pisteitä perusteettomasti, sillä hankintayksikkö on sanotulta osin perustanut pisteytyksen tekijöihin, joita ei ollut tarjouspyynnössä ilmoitettu ja joita hakija ei ole voinut ottaa huomioon tarjousta tehdessään. Tarjouspyynnössä ei ole otettu kantaa siihen, onko palvelimien oltava vaihdettavissa tiettyjen järjestelmien välillä. Hakijan tarjoamassa järjestelmässä on ollut edellytetty kehittämisvalmius.

Hakija on esittänyt, että se on kysymyksessä olevalta osin saanut siten neljä pistettä liian vähän.

Hankintayksikkö on tarjousten vertailussa kiinnittänyt hakijan tarjouksen osalta huomiota ensinnäkin siihen, että hakijan asiantuntijat ovat Ruotsissa. Hankintayksikkö ei tarjousvertailun yhteydessä sen paremmin kuin markkinaoikeudessakaan ole kuitenkaan esittänyt seikkoja, minkä vuoksi yksinomaan mainittu tekijä olisi tehnyt hakijan tarjouksen voittaneen tarjoajan tarjousta huonommaksi järjestelmän laajentamisen ja kehittämisen kannalta.

Hankintayksikkö on hakijan tarjouksen osalta kiinnittänyt huomiota lisäksi siihen, että palvelinalustaa ei voida muuttaa unix-pohjaisesta

NT-pohjaiseen. Tarjouspyynnössä ei ole kuitenkaan esitetty mitään nimenomaisia vaatimuksia tietojärjestelmän palvelinalustan käyttöjärjestelmälle. Hankintayksikön menettely kiinnittää tarjousten vertailussa huomiota hakijan tarjouksen osalta siihen, että palvelinalustaa ei voida muuttaa unix-pohjaisesta NT-pohjaiseen, ei siten mainitulta osin ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hakijaa kohtaan epätasapuolisesti, kun se järjestelmän laajentaminen ja kehittäminen -kriteerin osalta on kiinnittänyt huomiota siihen, että hakijan asiantuntijat ovat Ruotsissa ja että palvelinalustaa ei voida muuttaa unix-pohjaisesta NT-pohjaiseen.

Sopivuus tekniseen ja toiminnalliseen ympäristöön

Sopivuus tekniseen ja toiminnalliseen ympäristöön -arviointiperusteen osalta hankintayksikkö on antanut hakijan tarjoukselle yhteensä 10 ja voittaneen tarjoajan tarjoukselle yhteensä 12 pistettä. Hakijan tarjouksen osalta hankintayksikkö on todennut, että hakijan tarjoamassa järjestelmässä liittymät muihin järjestelmiin ovat olemassa Ruotsissa ja toteutettavissa Suomessa. Lisäksi yhteensopivuus/rajapinnat kaupungin, kunnan ja Kansaneläkelaitoksen järjestelmiin eivät kyseisellä hetkellä ole olleet olemassa, mutta ovat toteutettavissa. Voittaneen tarjoajan tarjouksen osalta hankintayksikkö on puolestaan todennut, että liittymät väestörekisteriin ja maksujärjestelmään ovat olleet olemassa, minkä lisäksi muut liittymät ovat toteutettavissa, kuten myös yhteensopivuus/rajapinnat kaupungin, kunnan ja Kansaneläkelaitoksen järjestelmiin.

Hakijan mukaan hankintayksikkö on antanut voittaneen tarjoajan tarjoukselle kaksi pistettä enemmän kuin hakijan tarjoukselle, vaikka voittaneen tarjoajan tarjouksesta on tältä osin esitetty samat huomautukset kuin hakijan tarjouksesta.

Kuten hankintayksikkö on tarjousten vertailun yhteydessä todennut, voittaneen tarjoajan tietojärjestelmässä on ollut jo valmiina liittymät väestörekisteriin ja maksujärjestelmään, kun taas hakijan tarjoamassa järjestelmässä yksikään liittymä ei ole ollut vielä valmiina Suomessa.

Sanottuun nähden markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole ilmennyt, että hankintayksikkö olisi menetellyt hakijaa kohtaan syrjivästi tai muutoinkaan epätasapuolisesti antaessaan tarjousten vertailussa sopivuus tekniseen ja toiminnalliseen ympäristöön -arviointiperusteen osalta hakijan tarjoukselle yhteensä 10 ja voittaneen tarjoajan tarjoukselle yhteensä 12 pistettä.

Hinta

Hintapisteiden osalta hankintayksikkö on antanut hakijan tarjoukselle

11 ja voittaneen tarjoajan sovellusvuokraukseen perustuneelle tarjoukselle 11,5 pistettä. Hintapisteiden antaminen on perustunut hankintayksikön kullekin tarjoukselle laskemaan vertailuhintaan, joksi hankintayksikkö on saanut hakijan tarjoukselle 23.052,53 ja voittaneen tarjoajan tarjoukselle puolestaan 22.014,40 euroa, hankintayksikön saaman kolmannen tarjoajan tarjouksen muodostaessa halvimman vertailuhinnan 12.700,00 eurolla. Vertailuhintaa laskettaessa hankintayksikkö on ottanut huomioon paitsi ohjelmistolisenssien kustannukset, myös muun ohella palvelimista aiheutuvat kustannukset ja koulutuspäivän hinnan. Lisäksi hankintayksikkö on voittaneen tarjoajan tarjouksen osalta vertailuhintaa laskettaessa ottanut huomioon tarjousvertailusta ilmenevällä tavalla ajoneuvolaitteiden kustannukset.

Hakijan mukaan hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti vertailuhintoja määrittäessään. Voittaneen tarjoajan tarjouksen vertailuhinnassa ei ensinnäkään ole otettu huomioon palvelimien vuokralisenssien lunastusta, kun taas hakijan tarjouksen vertailuhinta on sisältänyt kolmen palvelimen hankinnan, vaikka tarjouspyynnössä ei ole lainkaan edes edellytetty palvelinten toimittamista. Vertailuhinnat eivät ole olleet vertailukelpoisia myöskään sikäli, että voittaneen tarjoajan lisenssin on hankintapäätöksessä todettu kattavan vuosittain

130.000 matkaa, kun taas hakijan lisenssi on sisältänyt 220.000 matkaa.

Hankintayksikkö on lisäksi määritellyt koulutuspäivän keskihinnan hakijan tarjoukselle hakijaa syrjivin perustein.

Hankintayksikkö on edellä todetulla tavalla vertailuhintaa laskiessaan ottanut huomioon palvelimien aiheuttamat kustannukset sekä koulutuspäivän hinnan. Kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden osalta tarjouspyynnössä on hintaan liittyen kuitenkin nimenomaisesti ilmoitettu, että kyseisenä arviointiperusteena on ohjelmiston hinta.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hakijaa kohtaan epätasapuolisesti, kun se vertailuhintaa muodostaessaan on ottanut huomioon palvelimien aiheuttamat kustannukset sekä koulutuspäivän hinnan.

Hankintayksikkö on edellä todetulla tavalla vertailuhintaa laskiessaan ottanut huomioon lisenssien hankinnasta aiheutuvat kustannukset.

Lisenssien osalta tarjouspyynnössä ei ole määritelty niiden laajuutta.

Asiassa ilmenneen mukaan hakijan tarjoukseen sisältynyt lisenssi on kattanut 220.000 vuosittaista matkaa, kun taas voittaneen tarjoajan tarjoukseen sisältynyt lisenssi on kattanut 130.000 matkaa. Ottaen huomioon, etteivät lisenssit ole olleet sanotussa suhteessa vertailukelpoisia, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikön menettely hintavertailun toteuttamisessa ole tältäkään osin ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua.

Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt, että hintavertailu on ollut virheellinen siltä osin kun voittaneen tarjoajan tarjoushintaan on laskettu mukaan ajoneuvolaitteiden kustannukset.

Hankintayksikkö on voittaneen tarjoajan vertailuhintaa laskiessaan ottanut huomioon ajoneuvolaiteohjelman ja ajoneuvolaitteen ylläpito-ohjelman kustannukset. Vastaavanlaisia kustannuksia ei ole sisällytetty muiden tarjoajien osalta laskettuihin vertailuhintoihin. Koska vertailuhinnat eivät siten tässäkään suhteessa ole olleet vertailukelpoisia, ei hankintayksikön menettely tältäkään osin ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua.

Johtopäätös tarjousvertailusta

Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt kysymyksessä olevassa hankinnassa hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, kun se on toteuttanut tarjousvertailun matkoista aiheutuvien kustannusten jako, käyttöönotto ja toimivuus, ylläpito ja tuki sekä järjestelmän laajentaminen ja kehittäminen -kriteerien ja hintavertailun osalta tarjoajien tasapuolisen kohtelun vaarantavalla tavalla. Asiassa tulee siten harkittavaksi kysymys hankintalain 9 §:ssä säädetyn seuraamuksen määräämisestä.

Seuraamus

Hankintapäätöksessä tarkoitettu hankintasopimus hankintayksikön ja voittaneen tarjoajan välillä on tehty 27.1.2005 eli ennen hakemuksen vireilletuloa. Hankintalain 9 §:n 2 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi siten tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 9 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Tarjouspyynnön mukaan kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteita ovat olleet ohjelmiston toiminnalliset ja tekniset ominaisuudet, sopivuus tekniseen ja toiminnalliseen ympäristöön, toimittajien kehittämis- ja ylläpitoresurssit sekä ohjelmiston hinta.

Näistä ohjelmiston toiminnalliset ja tekniset ominaisuudet -arviointiperuste on jakautunut edelleen viiteen kriteeriin, joista yhteensä on ollut mahdollista saada enintään 45 pistettä. Sopivuus tekniseen ja toiminnalliseen ympäristöön -arviointiperuste on puolestaan jakautunut edelleen kahteen kriteeriin, joista yhteensä on ollut mahdollista saada enintään 15 pistettä. Toimittajien kehittämis- ja ylläpitoresurssit -arviointiperuste on myös jakautunut edelleen kahteen kriteeriin, joista on ollut mahdollista saada enintään 20 pistettä. Tarjousten laadun osalta on siten ollut kaikkiaan yhdeksän eri kriteeriä, joiden osalta on ollut mahdollista saada enintään 80 pistettä. Ohjelmiston hinnan osalta on puolestaan ollut mahdollista saada enintään 20 pistettä.

Hankintayksikön suorittamassa tarjousten vertailussa hakijan tarjous on saanut laatuun liittyneiden kriteerien osalta yhteensä 53,5 pistettä ja hinnan osalta 11 pistettä, eli yhteensä 64,5 pistettä. Voittaneen tarjoajan sovellusvuokraukselle perustuva tarjous on puolestaan saanut laatuun liittyneiden kriteerien osalta yhteensä 74,5 pistettä ja hinnan osalta 11,5

pistettä, eli yhteensä 86 pistettä.

Edellä mainituista laatuun liittyneistä kriteereistä kahden kriteerin osalta ("seuranta ja toteutumatietojen raportointi" sekä "tietosuoja") ei ole esitetty, että hankintayksikkö tarjouksia vertaillessaan olisi menetellyt julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti.

Kyseisten kahden kriteerin osalta hakijan tarjous on saanut yhteensä 10

ja voittaneen tarjoajan tarjous samoin yhteensä 10 pistettä.

Kuten edellä on todettu, toiminnalliset vaatimukset -kriteerin ja sopivuus tekniseen ja toiminnalliseen ympäristöön -arviointiperusteen, joka siis on käsittänyt liittymät muihin järjestelmiin sekä yhteensopivuus/rajapinnat kaupungin, kunnan ja Kansaneläkelaitoksen järjestelmiin -kriteerit, osalta asiassa ei ole ilmennyt, että hankintayksikkö hakijan ja voittaneen tarjoajan tarjouksia pisteyttäessään olisi menetellyt hakijaa kohtaan syrjivästi tai muutoinkaan epätasapuolisesti. Kyseisten kolmen kriteerin osalta hakijan tarjous on saanut yhteensä 13,5 ja voittaneen tarjoajan tarjous

16,5 pistettä.

Matkoista aiheutuvien kustannusten jako, käyttöönotto ja tuki sekä ylläpito ja tuki -kriteereiden osalta puolestaan markkinaoikeus on edellä todetuin tavoin katsonut, että hankintayksikkö on menetellyt hakijaa kohtaan epätasapuolisesti, kun se mainitsemillaan perusteilla on katsonut hakijan tarjouksen mainituilta osin voittaneen tarjoajan tarjousta huonommaksi. Kun myöskään markkinaoikeudessa ei ole esitetty, että tarjousten välillä mainituilta osin olisi ollut muita eroja, oikein toteutetussa hankintamenettelyssä hakijan tarjous olisi sanotuilta osin tullut katsoa laadultaan voittaneen tarjoajan tarjousta vastaavaksi.

Kyseisten kolmen kriteerin osalta hakijan tarjouksen olisi siten tullut saada yhteensä 38 pistettä, minkä pistemäärän hankintayksikkö on mainituilta osin antanut voittaneen tarjoajan tarjoukselle.

Kuten edellä on todettu, järjestelmän laajentaminen ja kehittäminen -kriteerin osalta hankintayksikkö on menetellyt hakijaa kohtaan epätasapuolisesti, kun se tarjousten vertailussa on hakijan tarjouksen osalta kiinnittänyt huomiota siihen, että hakijan asiantuntijat ovat Ruotsissa ja että palvelinalustaa ei voida muuttaa unix-pohjaisesta NT-pohjaiseen. Hankintayksikkö on mainitun kriteerin osalta antanut hakijan tarjoukselle 6 ja voittaneen tarjoajan tarjoukselle 10 pistettä. Tältä osin ei näin jälkikäteen voida sanoa varmuudella, mikä olisi muodostunut hakijan tarjouksen pistemääräksi oikein toteutetussa hankintamenettelyssä. Edellä mainittu hankintayksikön virhe huomioon ottaen hakijan ja voittaneen tarjoajan tarjousten välinen piste-ero olisi kuitenkin ollut hankintayksikön toteamaa pienempi.

Hankintayksikön suorittaman hintavertailun osalta markkinaoikeus on edellä todennut, ettei hankintayksikön vertailuhintaa laskiessaan olisi tullut ottaa huomioon palvelimien aiheuttamia kustannuksia eikä koulutuspäivän hintaa. Edelleen, kuten edellä on todettu, hankintayksikön ei voittaneen tarjoajan osalta vertailuhintaa laskiessaan olisi tullut ottaa huomioon ajoneuvolaiteohjelman ja ajoneuvolaitteen ylläpito-ohjelman kustannuksia. Tämän mukaisesti vertailuhinnoiksi olisi muodostunut hakijan tarjoukselle 13.361,20 euroa, voittaneen tarjoajan sovellusvuokrausta koskevalle tarjoukselle 19.849,20 euroa ja hankintayksikön saamalle kolmannen tarjoajan tarjoukselle 11.500 euroa. Tarjouspyynnössä ilmoitetun laskukaavan mukaan hakijan tarjous olisi saanut 17,20 pistettä, voittaneen tarjoajan tarjous 11,59

pistettä ja hankintayksikön saama kolmannen tarjoajan tarjous halvimpana 20 pistettä. Kuten edellä on todettu, oikein toteutetussa hankintamenettelyssä olisi tullut ottaa myös huomioon se, etteivät hakijan ja voittaneen tarjoajan tarjouksiin sisältyneet lisenssit ole olleet sellaisinaan vertailukelpoisia, vaan hakijan tarjoukseen sisältynyt lisenssi on kattanut lähes kaksinkertaisen määrän matkoja voittaneen tarjoajan tarjoukseen sisältyneeseen lisenssiin nähden. Edellä mainitun valossa hakijan ja voittaneen tarjoajan tarjousten välinen piste-ero hintapisteiden osalta olisi ollut vielä sanottuakin suurempi.

Hyvitysmaksua määrättäessä on hankintalain 9 §:n 2 momentin mukaan otettava huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu, hankinnan kokonaisarvo ja hakijalle aiheutuneet kustannukset ja vahinko. Mainitut seikat huomioon ottaen markkinaoikeus harkitsee hyvitysmaksun määräksi 15.000 euroa.

Edellä esitetty huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua hakijan esittämästä hankintailmoituksen julkaisemisen laiminlyöntiä koskevasta väitteestä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian lopputulos huomioon ottaen hankintayksikkö on velvollinen korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

Semel Oy on arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Tämän vuoksi vaadituista kuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus velvoittaa Rovaniemen kaupungin suorittamaan Semel Oy:lle hyvitysmaksuna 15.000 euroa.

Markkinaoikeus velvoittaa Rovaniemen kaupungin korvaamaan Semel Oy:n oikeudenkäyntikulut 10.000 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

Markkinaoikeus hylkää Rovaniemen kaupungin vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Anne Ekblom-Wörlund, Jussi Karttunen ja Ville Parkkari.