Market Court suspends public procurement contract execution for one year option period due to procedural irregularities.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (jäljempänä myös kuntayhtymä) on pyytänyt Julkiset Hankinnat -lehdessä 14.4.2005/15

julkaistulla ilmoituksella ja 18.4.2005 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia silmänpainetaudin tutkimusta ja hoitoa koskevasta palvelusta

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella asuville henkilöille ajalle 1.9.2005 - 31.8.2007. Kuntayhtymä on lisäksi varannut oikeuden sopimuskauden jatkamiseen yhdellä vuodella.

Tarjouspyyntö on käsittänyt kaksi positiota, joista toinen on koskenut silmälääkäripalveluiden hankintaa ja toinen silmälaboratoriotutkimusten hankintaa. Osatarjoukset ovat olleet sallittuja. Tarjouksia on saatu silmälääkäripalvelujen osalta 27 ja silmälaboratoriotutkimusten osalta

13. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Tampereen yliopistollisen sairaalan toimialuejohtaja on päätöksellään 6.7.2005 § 89 valinnut silmälääkäripalveluiden suorittajiksi Tampereen Silmäcenter Oy:n lääkärit A, B ja C yhteensä 1.500 potilaalle vuodessa, Hämeen

Silmätutkimus Oy:n lääkärit D, E, F ja G yhteensä 2.000 potilaalle vuodessa, silmälääkäri H yhteensä 500 potilaalle vuodessa ja

Silmäasema Fennica Oy:n lääkärit I, J, K ja L yhteensä 2.000 potilaalle vuodessa.

Silmälaboratoriotutkimuspalveluiden suorittajiksi kuntayhtymä on edellä mainitulla päätöksellään valinnut Silmäasema Fennica Oy:n,

Suomen Terveystalo Oyj:n, Oy Silmälaboratorio Campuksen ja Medi-

Tammer Oy:n.

Hankinnan kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan yhteensä noin 450.000 euroa vuodessa.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin materiaalikeskus on ilmoittanut markkinaoikeudelle 1.8.2005, että silmänpainetaudin tutkimusta ja hoitoa koskevaa päätöstä ei toimeenpanna eikä hankintasopimuksia allekirjoiteta niin kauan, kuin asia on vireillä markkinaoikeudessa.

TAMPEREEN SILMÄLABORATORIO OY:N YM. HAKEMUS (ASIA 422/05/JH)

Hakemus

Tampereen Silmälaboratorio Oy, M ja N ovat vaatineet, että markkinaoikeus keskeyttää hankintapäätöksen 6.7.2005 § 89

täytäntöönpanon väliaikaisesti, kumoaa sanotun hankintapäätöksen ja velvoittaa kuntayhtymän korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi hakijat ovat vaatineet, että markkinaoikeus velvoittaa kuntayhtymän maksamaan hyvitysmaksuna Tampereen Silmälaboratorio Oy:lle ja

M:lle kummallekin erikseen 132.500 euroa menetetyistä laboratoriotutkimuksista sekä M:lle ja N:lle kummallekin erikseen

46.400 euroa menetetyistä lääkärinpalkkioista. Hakijat ovat vielä vaatineet, että markkinaoikeus velvoittaa kuntayhtymän korvaamaan hakijoiden yhteiset arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 200 eurolla.

Hakijat ovat perustelleet vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Tarjousten lääketieteellisenä arvioijana on toiminut O. Patentti- ja rekisterihallituksesta saatujen tietojen mukaan O on Oy Silmälaboratorio Campuksen hallituksen varsinainen jäsen kuten myös

P, joka on tehnyt yhtiön silmälaboratoriotutkimuksia koskevan tarjouksen. Molemmat henkilöt ovat lisäksi Hämeen Silmälasi Oy:n omistajia. Kun palveluntuottajaksi on valittu Oy Silmälaboratorio

Campus ja kun mainittu yhteys on ollut olemassa, ei laadunarviointia ole tehty objektiivisesti. Hankintalainsäädännön edellyttämää yhdenvertaisuutta on näin ollen rikottu.

Silmälääkäripalveluiden hankinnassa on 27 tarjouksesta hyväksytty 12.

Näistä halvin eli Tampereen Silmäcenter Oy:n tarjous on ollut 34 euroa potilaalta. Muiden hyväksyttyjen tarjousten hinta on ollut 55 - 60 euroa.

Kun hakijoiden hinta on ollut 58 euroa potilaalta, voidaan todeta, että hinnanero valittuihin tarjouksiin on ollut erittäin pieni.

Silmälaboratoriotutkimusten hankinnassa on 13 tarjouksesta hyväksytty neljä. Hakijoiden tarjousta ei ole hyväksytty, vaikka se on ollut kokonaistaloudellisesti edullisempi kuin Oy Silmälaboratorio

Campuksen tarjous. Hankintayksikkö on pyytänyt laboratoriotutkimusten hintaa erikseen yhdestä ja kahdesta silmästä, vaikka tutkimukset tehdään yleensä molemmista silmistä ja yhden silmän tutkiminen on harvinaista. Koska yhden silmän tutkimista käytetään yleensä vain, jos näkökyky toisesta silmästä on jo menetetty, tarjouspyyntö ei ole perustunut yleiseen käytäntöön.

Tarjouspyynnön mukaan glaukoomapotilaiden seurannassa on noudatettava käypä hoito -suositusten hyvää tasoa, eli näkökenttä ja papilla- tai hermosäiekuvat tutkitaan joka toinen vuosi ja valinnaisesti näkökentät joka vuosi. Hakijoiden tarjous olisi 17.100 euroa edullisempi kuin Oy Silmälaboratorio Campuksen tarjous, jos yhden silmän tutkimuksia olisi kymmenen prosenttia ja kahden silmän tutkimuksia 90 prosenttia tutkimuksista. Kun glaukoomapotilaiden seurannassa näkökentät tutkitaan käytännössä lähes aina molemmista silmistä, kuten myös papilla- ja hermosäiekuvat, hakijoiden tarjous on jopa 27.000 euroa edullisempi kuin Oy Silmälaboratorio Campuksen tarjous.

Hankinnan ratkaisemisen perusteeksi on tarjouspyynnössä ilmoitettu hinta ja laatu, kummatkin 50 prosentin painoarvolla.

Päätöspöytäkirjassa ei ole kuitenkaan selvitetty, miten laatu on määritelty ja otettu huomioon ja miten arviointiperusteita on sovellettu.

Tampereen Silmälaboratorio Oy on lisäksi liittänyt tarjoukseensa esimerkkikuvat ja selvityksen kuvausmenettelystä, mistä Oy Silmälaboratorio Campus ei ole maininnut mitään. Tarjoajia ei ole näin ollen kohdeltu tasapuolisesti, eikä hinta-laatu-suhdetta ole otettu huomioon.

Vastine

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen, ja esittänyt perusteluinaan muun ohella seuraavaa.

Silmänpainetaudin tutkimus ja hoito ovat silmätautien erikoisalaan kuuluvaa perustutkimusta. Käytännössä noin 90 prosenttia tutkimuksista ja hoidoista on rutiiniluontoisia ja ainoastaan kymmenen prosenttia edellyttää yliopistosairaalatasoista asiantuntemusta. Tästä syystä tarjoajaksi kelpoisena tarjoajana on tarjouskilpailussa pidetty rekisteröityä ammatinharjoittajaa, joka on osallistunut ammatilliseen täydennyskoulutukseen ja jolla on riittävät tekniset valmiudet silmätutkimuksen suorittamiseen. Lisäksi tarjoajilta on edellytetty kuvausta varalääkärijärjestelmästä, vastuuvakuutuksesta, potilasasiamiestietojen käytössä olemisesta ja sairauskertomusten asianmukaisesta toimittamisesta.

Hankinta on ilmoitettu ratkaistavan kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella. Kustannusten osuus on ollut 50 prosenttia ja laadun osuus

50 prosenttia. Laatua on arvioitu asetettujen edellytysten toteutumisen kautta.

Hakijoiden väite siitä, että hankintapäätöksen olisi tullut perustua usean erihintaisen tarjouksen hyväksymiselle, ei perustu lakiin eikä ole tarjouspyynnössä ilmoitettujen ratkaisuperusteiden mukainen.

Silmänpainetaudin hoitoa koskeva palvelu sisältää silmälääkäripalvelun ja silmälaboratoriotutkimuspalvelun. Tarjousten edullisuusvertailu on perustunut näkökenttätutkimuksen hintaan sekä papilla- ja hermosäiekuvaushintoihin. Kaikki hinnat on pyydetty ilmoittamaan sekä yhdelle että kahdelle silmälle. Etukäteen ei voida tietää, miten potilaiden tutkimustarpeet tulevat tässä suhteessa muotoutumaan.

Annettujen tarjousten hinnat ovat vaihdelleet tutkimusten laajuudesta riippuen. Tarjouspyynnössä ilmoitetusta hinnoittelurakenteesta olisi poikettu, jos edullisuusvertailu olisi tehty ainoastaan kahden silmän tutkimusta tai hoitoa koskien. Tutkimuksia tehdään sekä yhdestä että kahdesta silmästä. Tarjouspyyntö on perustunut tarkoituksenmukaiseen käytäntöön.

O on ollut erityisasiantuntijana hankinnan valmistelussa. Hän on määritellyt niitä periaatteita, joita tulee edellyttää hoitokäytännössä ja sen laadussa. Tarjouspyynnön on lähettänyt Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hankintayksikkö, joka on tehnyt myös tarjousvertailun. Hankintapäätöksen 6.7.2005 on tehnyt sairaanhoitopiirin hankintavaltuuksien mukaisesti asianomaisen toimialueen johtaja. O:ta ei osallistumisensa puitteissa voida pitää jäävinä silmänpainetaudin tutkimusta ja hoitoa koskevan palvelun hankinnassa. Lisäksi O on eronnut Oy Silmälaboratorio Campuksen hallituksesta jo vuonna 1991, mutta yhtiön hallitus ei ole huolehtinut muutoksen ilmoittamisesta patentti- ja rekisterihallitukselle. Myöskään

Hämeen Silmälasi Oy:n osakeomistajuuksilla ei ole merkitystä asian kannalta, koska mainittu yhtiö ei tarjoa silmälääkäri- eikä silmälaboratoriotutkimuspalveluita eikä se ole antanut tarjousta kysymyksessä olevassa hankinnassa.

Lausunto

Tampereen Silmäcenter Oy, Hämeen Silmätutkimus Oy, H, Silmäasema

Fennica Oy ja Suomen Terveystalo Oyj eivät ole käyttäneet tilaisuuttaan lausunnon antamiseen.

Oy Silmälaboratorio Campus on antamassaan lausunnossa katsonut, että tarjouspyyntö ja sen käsittely on ollut sekavaa. Tarjouspyyntö on muun ohella edellyttänyt, että tarjoaja on rekisteröity ammatinharjoittaja. Tätä eivät useat tarjoajat ole täyttäneet.

Laboratoriotoiminta edellyttää lisäksi asianmukaisia tarkastuksia, toimilupaa ja määräaikaisraportointia.

O:ta ei ole valittu Oy Silmälaboratorio Campuksen hallitukseen enää

4.5.1992, eikä hän ole siihen myöhemminkään kuulunut.

Kaupparekisteriotteessa ollut tieto on vanhentunut. Hämeen Silmälasi Oy:llä tai sen omistuksella ei ole mitään tekemistä silmälaboratoriotutkimusten kanssa.

Medi-Tammer Oy on antamassaan lausunnossa todennut muun ohella, että sairaanhoitopiiri on kilpailuttanut silmälääkäritutkimukset ja silmälaboratoriotutkimukset erikseen, koska niissä on kyse kahdesta eri asiasta. Silmälaboratoriotutkimusten taso riippuu täysin laboratorion henkilökunnasta ja käytetyistä laitteista, eikä niillä ole suoranaista tekemistä lääkärin kanssa. Laadunarviointia ei voi perustaa yksittäiseen kuvaan tai lausumaan. Hakemus on näin ollen aiheeton.

Vastaselitys

Hakijat ovat lausuneet vastaselityksessään muun ohella seuraavaa.

Vaikka hankintapäätöksen on allekirjoittanut sairaanhoitopiirin toimialuejohtaja, joka ei ole silmälääkäri, on hankintapäätöksen hankintatoimistolta saadun suullisen ilmoituksen mukaan tehnyt O, koska kenelläkään hankintatoimistossa ei ole ollut päätökseen vaadittavaa asiantuntemusta. O on joka tapauksessa ollut merkittävässä asemassa hankintapäätöstä tehtäessä.

Oy Silmälaboratorio Campuksen yhtiökokouspöytäkirjasta 4.5.1992 ilmenee, että O on ainakin tuolloin ollut yhtiön osakas. O:n osallistuminen varsinaiseen yhtiökokoukseen 30.5.2005 viittaa siihen, että hän on vielä tuolloinkin ollut yhtiön osakas. O:lla on joka tapauksessa edelleen ollut läheinen liikesuhde mainittuun yhtiöön, ja hän on sen tähden ollut esteellinen käsittelemään hankintaa. O:n osaomistuksella Hämeen Silmälasi Oy:ssä on myös merkitystä, koska yhtiö toimii samoissa tiloissa Oy Silmälaboratorio Campuksen kanssa.

Glaukooma on molempien silmien sairaus, ja toisen silmän tutkimatta jättäminen voidaan luokitella hoitovirheeksi. Oy Silmälaboratorio

Campuksen tarjous on hyväksytty tarkoitushakuisesti, ja Tampereen

Silmälaboratorio Oy:n halvempi tarjous on jätetty hyväksymättä.

Käypä hoito -suosituksessa ei mainita mitään hermosäie- ja papillakuvien laadusta. Esimerkkikuvia ei ole vertailtu, eikä laatuvertailua ole tehty.

Lisäkirjelmät

Hankintayksikkö on antamassaan lisävastineessa todennut, että hankintayksikön hankintavaltuuksien mukaan hoitoa ja tutkimusta koskevat palveluhankinnat päättää sen toimialueen johtaja, jonka toimialueeseen kyseiset palvelut kuuluvat. Tässä tapauksessa toimivaltainen toimialueen johtaja ja päätöksentekijä on ollut toimialue

3:n toimialuejohtaja.

Oy Silmälaboratorio Campus on antanut lisälausunnon.

Q:N HAKEMUS (ASIA 424/05/JH)

Hakemus

Q on vaatinut, että markkinaoikeus keskeyttää hankintapäätöksen 6.7.2005 § 89 täytäntöönpanon väliaikaisesti, kumoaa sanotun päätöksen ja velvoittaa kuntayhtymän korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi Q on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa kuntayhtymän maksamaan hänelle hyvitysmaksuna 280.000 euroa menetetyistä lääkärinpalkkioista ja laboratoriotutkimuksista sekä lisäksi

140.000 euroa, mikäli hankintayksikkö käyttää tarjouspyynnössä varatun option. Q on vielä vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa kuntayhtymän korvaamaan hänen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulunsa 3.485,50 eurolla.

Hakija on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Hankinnan ratkaisemisen perusteena ovat tarjouspyynnön mukaan olleet hinta 50 prosentin ja laatu 50 prosentin painoarvolla.

Kokemuksen ja koulutuksen on annettu ymmärtää olevan päätöksenteossa ratkaisevia seikkoja. Hankintapäätöksestä ei kuitenkaan ilmene, miten laatu on määritelty ja miten arviointiperusteita on sovellettu. Päätöksen perusteella onkin ilmeistä, että laatua ei ole huomioitu lainkaan, vaikka tarjoajilta on pyydetty selvitys glaukooman hoidon kokemuksesta ja alan koulutuksesta. Koska hakijalla on syvällinen kokemus glaukooman hoidosta ja tutkimuksesta, on hankintayksikön menettely ollut virheellinen ja tarjouspyyntö harhaanjohtava. Hakijan tarjousten ja hyväksyttyjen tarjousten välinen ero on lisäksi ollut vähäinen, ja tutkimusten osalta hakijan tarjous on ollut osin jopa valittuja tarjouksia halvempi. Palveluntarjoajia ei ole kohdeltu tasapuolisesti, eikä hinta-laatu-suhdetta ole otettu huomioon.

Laatua olisi joka tapauksessa tullut arvioida läpinäkyvästi, objektiivisesti ja ilman jääviysesteitä.

Vastine

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen, ja esittänyt perusteluinaan muun ohella seuraavaa.

Silmänpainetaudin tutkimus ja hoito ovat silmätautien erikoisalaan kuuluvaa perustutkimusta. Käytännössä noin 90 prosenttia tutkimuksista ja hoidoista on rutiiniluontoisia ja ainoastaan kymmenen prosenttia edellyttää yliopistosairaalatasoista asiantuntemusta. Tästä syystä tarjoajaksi kelpoisena tarjoajana on tarjouskilpailussa pidetty rekisteröityä ammatinharjoittajaa, joka on osallistunut ammatilliseen täydennyskoulutukseen ja jolla on riittävät tekniset valmiudet silmätutkimuksen suorittamiseen. Lisäksi tarjoajilta on edellytetty kuvausta varalääkärijärjestelmästä, vastuuvakuutuksesta, potilasasiamiestietojen käytössä olemisesta ja sairauskertomusten asianmukaisesta toimittamisesta.

Hankinta on ilmoitettu ratkaistavan kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella. Kustannusten osuus on ollut 50 prosenttia ja laadun osuus

50 prosenttia. Laatua on arvioitu asetettujen edellytysten toteutumisen kautta.

Hankintayksikkö on kilpailuttanut silmänpainetaudin hoitoa koskevan palvelun avoimen menettelyn mukaisesti. Tarjouspyyntö on lähetetty kaikille halukkaille. Jätettyjä tarjouksia on arvioitu samojen kriteerien mukaisesti, ja kaikkia tarjoajia on kohdeltu samalla tavoin.

Palveluntuottajia on valittu edullisimmat tarjoukset jättäneistä niin monta kuin hoidon toteuttaminen on käytännössä edellyttänyt. Valitut palveluntuottajat täyttävät tarjouspyynnössä asetetut edellytykset riittävällä tavalla ja ovat näin ollen laadultaan samantasoisia. Tarjoajien erot koulutustaustassa eivät aiheuta asiallista pätevyyseroa palvelun tuottamiskyvyn suhteen. Ne potilaat, joiden sairaus edellyttää yliopistosairaalatasoista tutkimusta, lähetetään sairaalan poliklinikalle.

Lausunnot

Tampereen Silmäcenter Oy, Hämeen Silmätutkimus Oy, H, Silmäasema

Fennica Oy, Suomen Terveystalo Oyj ja Oy Silmälaboratorio Campus eivät ole käyttäneet tilaisuuttaan lausunnon antamiseen.

Medi-Tammer Oy on antamassaan lausunnossa muun ohella todennut, että Q:lla on tarjoajista suurin tieteellinen pätevyys glaukooman tutkimukseen. Hankintayksikkö ei ole kuitenkaan yksilöinyt sitä, miten se arvioi hakijoiden pätevyyttä, eikä muiden tarjoajien pätevyydessä ole ollut potilaiden hoitoon vaikuttavia keskinäisiä eroja. Tarjouspyynnössä esitettyjä kriteereitä ei ole valinnassa pisteytetty eikä perusteltu.

Sairaanhoitopiiri on kilpailuttanut silmälääkäritutkimukset ja silmälaboratoriotutkimukset erikseen, koska niissä on kyse kahdesta eri asiasta. Silmälaboratoriotutkimusten taso riippuu täysin laboratorion henkilökunnasta ja käytetyistä laitteista, eikä niillä ole suoranaista tekemistä lääkärin pätevyyden kanssa. Näin ollen hakemus on silmälaboratoriotutkimusten osalta aiheeton.

Vastaselitys

Hakija on lausunut vastaselityksessään muun ohella seuraavaa.

Tarjouksissa on ollut laadullisia eroja. Tarjoajat ovat täyttäneet tarjouspyynnössä asetetut edellytykset eri tavoin, eivätkä tarjoajat ole olleet samantasoisia. Tarjousten perusteella voidaan esimerkiksi todeta, että yksi Tampereen Silmäcenter Oy:n lääkäreistä ei ole ollut silmälääkäri vaan silmätauteihin erikoistuva lääkäri. Tarjoajien täydennyskoulutusta ei useiden tarjousten perusteella ole myöskään voitu arvioida. Laatua arvioitaessa myös koulutukseen sisältöön olisi tullut kiinnittää huomiota.

Silmälaboratoriotutkimusten osalta hankintayksikkö on pitänyt hoitokustannusten arvioinnissa kriteerinä yhdestä silmästä tehdyn tutkimuksen kustannuksia. Koska glaukooman hoidossa on kuitenkin harvinaista, että tutkimukset suoritettaisiin vain yhdestä silmästä, ei kustannusten arvioiminen yhden silmän tutkimusten perusteella ole ollut perusteltua. Arviointitapa on hyödyttänyt tarjoajista Oy Silmälaboratorio Campusta.

Tarjouspyynnössä on lisäksi merkitty kelpoisuusvaatimukseksi, että palveluntarjoajan tulee olla rekisteröity ammatinharjoittaja.

Palvelunsuorittajiksi on kuitenkin valittu lähinnä osakeyhtiöitä.

Rekisteröidyllä ammatinharjoittajalla on tarkoitettu hakijan käsityksen mukaan yksittäistä silmälääkäriä, joten päätös on myös tästä syystä virheellinen.

Päätöksenteon riippumattomuutta arvioitaessa on otettava huomioon, että tarjouspyynnössä on lisätietojen antajaksi merkitty O, jolla on yhteyksiä Oy Silmälaboratorio Campukseen. Hakijan tietojen mukaan

O on merkitty kaupparekisteriin yhtiön hallituksen jäsenenä. Mainittu yhtiö on toiminut myös kiinteässä yhteistyössä Hämeen Silmälasi Oy:n kanssa.

Lisäkirjelmät

Hankintayksikkö on antanut lisävastineen ja Oy Silmälaboratorio

Campus lausuman.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankintamenettely

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalain) 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n

3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Esteellisyys hankinnan valmistelemisessa

Markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluu hankintalain 9 §:n 1 momentin nojalla ratkaista hakemuksesta, onko hankinnassa menetelty hankintalain tai muiden säännöksessä mainittujen julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Markkinaoikeudella ei sen sijaan ole toimivaltaa tutkia sitä, onko päätöksenteko esimerkiksi kuntayhtymässä tapahtunut muutoin sitä koskevien säännösten kuten esteellisyyssäännösten mukaisesti. Tässä tapauksessa ratkaistavana on näin ollen hakijoiden väitteiden johdosta kysymys siitä, onko esteelliseksi väitetyn O:n osallistuminen hankintamenettelyyn johtanut hakijoita syrjivään tai muutoin epätasapuoliseen kohteluun taikka ainakin vaarantanut tarjoajien tasapuolista kohtelua tarjouskilpailussa.

O on merkitty tarjouspyyntöön 18.4.2005 lisätietojen antajaksi, ja O:ta on hankintayksikön ilmoituksen mukaan käytetty hankinnan valmistelussa asiantuntijana.

O ei ole Oy Silmälaboratorio Campukselta saadun selvityksen mukaan ollut mainitun yhtiön hallituksen jäsen eikä osallistunut yhtiön hallintoon 4.5.1992 pidetyn yhtiökokouksen jälkeen. Oy Silmälaboratorio Campuksen yhtiökokouksesta 4.5.1992 on kuitenkin toimitettu markkinaoikeudelle pöytäkirjanote, johon O on merkitty yhtiön osakkaaksi. O:n osakkeenomistajuus Oy Silmälaboratorio

Campuksessa on yhtiökokousta 30.5.2005 koskevan pöytäkirjan mukaan jatkunut puheena olevan tarjouskilpailun ollessa jo aloitettu.

Näin ollen markkinaoikeus toteaa, että O:n käyttäminen asiantuntijana olosuhteissa, joissa hänen osaksi omistamansa Oy Silmälaboratorio

Campus on ollut yksi hankittavien palveluiden mahdollisista tarjoajista ja joissa sanottu yhtiö on sittemmin myös tosiasiassa tehnyt tarjouksensa, ei ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua tarjouskilpailussa. O:n mahdollisella omistajuudella Hämeen Silmälasi Oy:ssä ei sitä vastoin puolestaan ole asian ratkaisemisen kannalta itsenäistä merkitystä, koska kyseinen yhtiö ei ole jättänyt puheena olevassa tarjouskilpailussa tarjousta.

Asiassa ei ole kuitenkaan ilmennyt, että hakijoita olisi tosiasiallisesti syrjitty tarjouspyyntöä laadittaessa tai hankintapäätöstä valmisteltaessa taikka että Oy Silmälaboratorio Campusta olisi tarjouskilpailun yhteydessä vastaavasti suosittu. Näin ollen ja, kun hankintapäätöksen on tehnyt kuntayhtymän kysymyksessä olevan toimialueen vastuullinen johtaja, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole O:ta hankinnan valmistelussa asiantuntijana käyttäessään menetellyt sillä tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, että asiassa olisi yksin tästä syystä harkittava hankintalain 9 §:ssä säädetyn seuraamuksen määräämistä.

Tarjouspyynnön laatiminen

Tarjouskilpailusta voidaan hankintalain 6 §:n 1 momentin mukaan sulkea pois sellainen ehdokas tai tarjoaja, jolla ei voida katsoa olevan teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi tai joka on laiminlyönyt verojen tai lakisääteisten sosiaalimaksujen suorittamisen Suomessa tai siinä maassa, jossa toimittajan päätoimipaikka sijaitsee (sijoittautumismaa).

Hankinta on hankintalain 7 §:n 1 momentin mukaan tehtävä mahdollisimman edullisesti. Tarjouksista tulee hyväksyä kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa tarjousta valittaessa sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden ja niiden mahdollisen painotuksen määrittämisessä. Kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteina tulee kuitenkin käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on taloudellisesti edullisin. Arviointiperusteiden tulee lisäksi liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä.

Arviointiperusteet eivät myöskään saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Hankintamenettely on edellä lausutun perusteella kaksijakoinen niin, että hankintayksikön on ensin tutkittava tarjoajien kelpoisuutta osallistua tarjouskilpailuun ja arvioitava, onko tarjoajilla tekniset, taloudelliset ja muut edellytykset hankinnan toteuttamiseksi. Jos tällaisia edellytyksiä ei ole, hankintayksikkö voi sulkea tarjoajan pois tarjouskilpailusta. Vasta tämän jälkeen hankintayksikön on arvioitava tarjousten paremmuutta eli suoritettava tarjousten vertailu niiden tarjoajien tekemien tarjousten kesken, joita ei ole suljettu pois tarjouskilpailusta.

Hankinnan kohde sekä tarjoajien kelpoisuuteen ja tarjousten valintaan vaikuttavat seikat tulee edellä olevan perusteella kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö turvaa tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun sekä tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintayksikkö on julkaissut hankintailmoituksen silmänpainetaudin tutkimusta ja hoitoa koskevasta palvelusta. Ilmoituksessa on mainittu, että sopimuksen tekemisen perusteet ilmenevät tarjouspyyntöasiakirjoista.

Tarjouspyynnössä 18.4.2005 on pyydetty tarjouksia silmälääkäripalveluista (positio 1) ja silmälaboratoriotutkimuspalveluista (positio 2).

Silmälääkäripalveluiden osalta tarjouspyynnössä on todettu, että

"tarjous pyydetään glaukoomapotilaiden silmien kokonaisvaltaisesta hoidosta" ja että "tavoitteena on glaukooman käypä hoito-suosituksen hyvä taso". Lisäksi tarjouspyynnössä on eritelty, mitä tutkimus ja hoito sisältävät. Tarjoajien kelpoisuusvaatimuksiksi on tarjouspyynnössä luetteloitu seuraavat edellytykset: "

palveluntarjoajan tulee olla rekisteröity ammatinharjoittaja

palveluntarjoajan osallistuminen ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Tarjoukseen tulee liittää selvitys täydennyskoulutuksesta viimeisen kolmen vuoden ajalta

nykyaikaiset valmiudet silmätutkimuksen suorittamiseen. Tarjoukseen tulee liittää luettelo käytössä olevista laitteista

varalääkärijärjestelmän olemassa olo. Varalääkärijärjestelmästä tulee laatia kuvaus tarjoukseen

palveluntarjoajalla tulee olla vastuuvakuutus, jonka laajuus ja sisältö tulee kuvata tarjouksessa

potilasasiamiestiedot tulee olla potilaan käytössä

potilaan sairauskertomustiedot tehty ja säilytetty asianmukaisesti."

Silmälaboratoriotutkimuspalveluiden osalta hankintayksikkö on pyytänyt tarjousta seuraavista tutkimuksista: näkökenttätutkimus yhdestä silmästä, näkökenttätutkimus kahdesta silmästä, papillakuvaus yhdestä silmästä, papillakuvaus kahdesta silmästä, hermosäiekuvaus yhdestä silmästä ja hermosäiekuvaus kahdesta silmästä.

Silmälaboratoriotutkimusten kohdalla on tarjoajien kelpoisuusvaatimuksiksi asetettu seuraavat edellytykset:"

palveluntarjoajan tulee olla rekisteröity ammatinharjoittaja

palveluntarjoajan osallistuminen ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Tarjoukseen tulee liittää selvitys täydennyskoulutuksesta viimeisen kolmen vuoden ajalta

nykyaikaiset valmiudet tutkimuksen suorittamiseen. Tarjoukseen tulee liittää luettelo käytössä olevista laitteista. Vähimmäisedellytyksenä on Humprey® tai Octopus näkökenttälaitteisto

palveluntarjoajalla tulee olla vastuuvakuutus, jonka laajuus ja sisältö tulee kuvata tarjouksessa."

Tarjouspyynnössä on molempien positioiden osalta ilmoitettu hankinnan ratkaisemisen perusteiksi, että "Hankinta ratkaistaan kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella. Edullisuutta ratkaistaessa hankintakustannusten painoarvo on 50 %" ja että

"Hankintakustannusten lisäksi edullisuutta ratkaistaessa huomioidaan tarjotun palvelun laatu, jonka painoarvo on 50 %. Palvelun laadullista sisältöä arvioidaan tarjoajalle asetettujen edellytysten kautta".

Hakijat ovat vedonneet hankintamenettelyn virheellisyyden osalta ensinnäkin siihen, että laboratoriotutkimusten hintoja on pyydetty vastoin yleistä tutkimus- ja hoitokäytäntöä erikseen yhden ja kahden silmän osalta.

Markkinaoikeus katsoo kuitenkin, että tarjouspyynnön positiossa 2

yksilöityjä tutkimuksia on pidettävä asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankittavien palveluiden kannalta kaikilta osin merkityksellisinä ja että hintojen pyytäminen tutkimuksittain on ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Tällä tavoin määräytyvien hintatietojen perusteella hankintayksikkö on voinut selvittää, mikä tarjouksista on kustannuksiltaan edullisin.

Siinäkään tapauksessa, että potilaan molemmat silmät tulisivat useimmiten silmänpainetaudin kysymyksessä ollen tutkittavaksi yhtä aikaa, hintojen pyytäminen yhtäältä yhden ja toisaalta kahden silmän tutkimisesta ei ole syrjinyt ketään tarjoajista eikä sillä seikalla, kuinka tarjoajat ovat määrittäneet hintansa yhden silmän tutkimuksille suhteessa kahden silmän tutkimustensa hintoihin, ole ollut merkitystä hintojen vertailukelpoisuuden kannalta. Ottaen vielä huomioon, ettei hankintayksikkö ole voinut tietää etukäteen tarjoajien hinnoittelua, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt laboratoriotutkimuksia yksilöidessään ja hintatietoja niiden mukaan pyytäessään epätasapuolisesti eikä muutoinkaan hankintasäännösten vastaisesti.

Tarjouspyynnössä on kuitenkin lueteltu useita tarjoajien kelpoisuuteen liittyviä edellytyksiä ja toisaalta ilmoitettu, että tarjouskilpailua ratkaistaessa 50 prosentin painoarvolla vaikuttavaa tarjousten laatua arvioidaan nimenomaan samojen seikkojen perusteella.

Hankintayksikkö ei ole siten tehnyt tarjouspyynnössään eroa tarjoajien kelpoisuuden ja tarjousten laadun arviointiin vaikuttavien seikkojen välillä. Tarjouspyynnössä mainituista edellytyksistä ainakin ammatinharjoittajaksi rekisteröitymisen, millä hankintayksikkö on mahdollisesti tarkoittanut myös oikeushenkilönä toimivia elinkeinonharjoittajia, voidaan katsoa liittyvän lähinnä tarjoajien kelpoisuuden arviointiin. Palveluntarjoajan valmiudet silmätutkimusten suorittamiseen ja osallistuminen ammatilliseen täydennyskoulutukseen ovat puolestaan esimerkkejä sellaisista seikoista, joiden perusteella hankintayksikön on ollut mahdollista selvittää sitä, mikä tarjouksista on sen kannalta laadullisesti edullisin.

Edellä kerrotun perusteella markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntö ei ole ollut tarjoajien kelpoisuusehtojen ja tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden laatuun liittyvien arviointiperusteiden asettamisen osalta omiaan turvaamaan ehdokkaiden ja tarjoajien tasapuolista kohtelua tarjouskilpailussa.

Hankintayksikkö on menetellyt sanotut kelpoisuusehdot ja arviointiperusteet käytännössä samaistaessaan hankintalain 9 §:ssä tarkoitetuin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti.

Tarjousten vertaileminen ja hankintapäätöksen perusteleminen

Hankintayksikön on tehtävä hankintalain 7 a §:n 1 momentin mukaan tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava.

Säännöksen esitöissä (HE 237/2004 vp) on mainittu, että päätöksen tulisi sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta sekä siihen vaikuttaneista keskeisistä seikoista, joita ovat muun muassa tarjouksen valintaperusteet ja niiden soveltamistapa. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimuksen edellyttävän, että hankintayksikkö soveltaa kaikkia etukäteen ilmoittamiaan kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteita kaikkiin tarjouksiin tasapuolisesti ja syrjimättä.

Tarjousten valintaa on perusteltu hankintapäätöksessä 6.7.2005 seuraavasti: "Hankinta on ratkaistu kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella tarjouspyynnössä ilmeneviä perusteita soveltaen. Valitut palveluntuottajat täyttävät tarjouspyynnön ehdottomat kriteerit.

Hankinta jaetaan usealle toimittajalle, jotta palvelujen saatavuus turvataan sekä alueellisesti että kapasiteetin riittävyyden osalta. Arvion mukaan yksi lääkäri tuottaa palvelut noin 500 potilaalle vuodessa.

Laboratoriopalvelujen tuottajille osoitetaan potilaita tarjouksen edullisuuden mukaisessa järjestyksessä".

Hankintayksikkö on laatinut edellä kerrotun lisäksi yksisivuisen hintavertailuksi nimetyn asiakirjan, johon on kirjattu tarjouksissa esitetyt yksikköhintatiedot positiossa 1 ja positiossa 2 tutkimuksittain.

Hankintapäätöksessä ei ole kuitenkaan perusteltu lainkaan ensinnäkään sitä, miten hintavertailu on tehty. Silmälääkäripalveluiden hintojen osalta tarjousten keskinäinen edullisemmuus on sinänsä ilmennyt suoraan edellä mainitusta vertailuasiakirjasta, mutta silmälaboratoriotutkimusten osalta asianmukaisesti perusteltu hintavertailu olisi edellyttänyt tarjouspyynnössä yksilöityjen ja tarjouksissa hinnoiteltujen tutkimusten lukuisuuden vuoksi tietoa siitä, miten hankintayksikkö on painottanut eri tutkimuksia ja niiden merkitystä suhteessa toisiinsa ja kuinka tarjousten välinen edullisemmuusjärjestys on määräytynyt.

Kuten edellä on jo todettu, hankintayksikkö on samaistanut tarjouspyynnössään tarjoajien kelpoisuusehdot ja tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden laatuun liittyvät arviointiperusteet.

Hankintapäätöksestä ilmenee, että hankintayksikkö on sinänsä katsonut valittujen toimittajien täyttäneen tarjouspyynnön ehdottomat kriteerit.

Hankintapäätöksestä ei kuitenkaan ilmene tätä enemmälti, kuinka hankintayksikkö on soveltanut ilmoittamiaan edellytyksiä kelpoisuusehtoina. Hankintayksikkö on joka tapauksessa hankintapäätöksessään ja vielä vastineissaankin ilmoittanut arvioineensa myös saamiensa tarjousten laatua "asettamiensa edellytysten toteutumisen kautta". Hankintayksikkö ei ole siten vielä hankintapäätöstä tehdessäänkään tehnyt riittävästi eroa tarjoajien kelpoisuutta koskevan arvioinnin ja tarjousten vertailemisen välillä.

Hankintapäätöksessä ei ole toisaalta esitetty lainkaan hankintayksikön omia johtopäätöksiä tarjousten kokonaistaloudellisesta edullisuudesta ja keskinäisestä paremmuudesta 50 prosentin painoarvolla vaikuttavan laadun osalta.

Hankintayksikkö on mainitusta syistä menetellyt hankintalain 9 §:ssä tarkoitetuin tavoin hankintasäännösten vastaisesti myös tarjousten vertailemisen ja hankintapäätöksen perustelemisen osalta.

Johtopäätökset ja seuraamukset

Edellä olevan perusteella markkinaoikeus katsoo kuntayhtymän menetelleen tarjouspyyntöä laatiessaan sekä tarjouksia vertaillessaan ja hankintapäätöstä perustellessaan hankintalain 9 §:ssä tarkoitetuin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, kun se ei ole tehnyt riittävästi eroa tarjoajien kelpoisuuden ja tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnin välillä ja kun se on laiminlyönyt perustella tarjousten vertailua ja sen perusteella määräytyvää tarjouskilpailun lopputulosta niin tarjousten laadun kuin osittain hintojenkin osalta. Asiassa tulee tämän vuoksi harkittavaksi hankintalain 9 §:ssä säädetyn seuraamuksen määrääminen.

Hankintalain 9 §:n 1 momentin 1, 2 ja 3 kohdassa on säädetty ensisijaisista markkinaoikeuden määrättävissä olevista oikeussuojakeinoista, joita ovat hankintapäätöksen poistaminen, virheellisen menettelyn noudattamisen kieltäminen sekä virheellisen menettelyn korjaamiseen velvoittaminen.

Hankintamenettely on koskenut palveluhankintaa ensi sijassa sopimuskaudelle 1.9.2005 - 31.8.2007. Hankintapäätöksen perusteella ei ole vielä tehty hankintasopimuksia. Ottaen kuitenkin huomioon, että tästä varsinaisesta sopimuskaudesta on ehtinyt kulua jo enemmän kuin kolme neljäsosaa, markkinaoikeus katsoo, että edellä mainitut ensisijaiset toimenpiteet eivät voi enää tulla asiassa tältä osin määrättäviksi, koska ne saattaisivat aiheuttaa hankintalain 9 §:n 2 momentissa ja 10 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla suurempaa haittaa, kuin mitä niiden edut olisivat. Virheellisen hankintamenettelyn ainoana seuraamuksena voi näin ollen varsinaisen sopimuskauden osalta tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hyvitysmaksua voidaan hankintalain 9 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintamenettelyn virheellisyys on tässä tapauksessa liittynyt ensisijaisesti kelpoisuusehtojen ja kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden asettamiseen tarjouspyynnössä. Tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen kohtelun periaatteesta seuraa, että tarjouskilpailun ehtoja kuten tarjouksen valintaan vaikuttavia perusteita ei saa pääsääntöisesti muuttaa hankintamenettelyn aikana. Virheellisen hankintamenettelyn korjaaminen olisi sen vuoksi edellyttänyt tässä tapauksessa uuden tarjouskilpailun järjestämistä.

Hankintapäätösasiakirjoista ei ole toisaalta silmälääkäripalvelujen hintavertailua lukuun ottamatta ilmennyt, miten hankintayksikkö on soveltanut tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteita ja kuinka se on tarjouksia vertaillessaan arvioinut tarjousten keskinäistä paremmuutta arviointiperusteittain, eikä näin ollen sitä, millä perusteilla hankintayksikkö itse asiassa on päätynyt hankintapäätöksessä toteamaansa lopputulokseen.

Juuri mainituista syistä ja ottaen vielä huomioon, että hakijoiden tarjoukset ovat olleet silmälääkäripalvelujen osalta yksikköhinnoiltaan kalliimpia kuin valitukset tulleet tarjoukset, asiassa ei ole mahdollista todeta, olisiko hakijoilla ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Kun hyvitysmaksun määräämiselle ei tämän vuoksi ole edellytyksiä, hyvitysmaksua koskevat vaatimuksetkin on varsinaisen sopimuskauden osalta hylättävä.

Kysymyksessä oleva hankinta on sisältänyt hankintailmoituksen ja tarjouspyynnön mukaan myös yhden vuoden option ajalle 1.9.2007 -

31.8.2008. Tämän option osalta hankintaa ei ole pantu täytäntöön.

Hankinnan täytäntöönpano voidaan siten sanotun option osalta kieltää.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asian käsittely markkinaoikeudessa on aiheutunut hallintolainkäyttölain 74 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla hankintayksikön virheellisestä menettelystä. Tämän vuoksi ja asiassa annettavaan ratkaisuunkin nähden olisi kohtuutonta, jos hakijat joutuisivat pitämään oikeudenkäyntikulunsa asiassa vahinkonaan. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on näin ollen velvoitettava korvaamaan

Tampereen Silmälaboratorio Oy:n, M:n ja N:n yhteiset oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan sekä Q:n oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus kieltää Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymää panemasta kysymyksessä olevaa silmänpainetaudin tutkimusta ja hoitoa koskevaa hankintaa täytäntöön hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä tarkoitetun optiovuoden 1.9.2007 - 31.8.2008 osalta.

Kieltoa on noudatettava nyt asetetun 50.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän korvaamaan Tampereen Silmälaboratorio Oy:n, M:n ja

N:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 200 eurolla ja Q:n oikeudenkäyntikulut 500 eurolla.

Markkinaoikeus hylkää muut asiassa esitetyt vaatimukset.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Uhkasakon asettamista koskevaan päätökseen ei saa erikseen hakea muutosta valittamalla.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Tommi

Vuorialho, Ilkka Lahtinen ja Pasi Yli-Ikkelä.