Market Court dismisses procurement bid protest as inadmissible due to lack of jurisdiction over the matter.

HANKINTAMENETTELY

X (jäljempänä myös yhdistys) on pyytänyt 7.10.2005 päivätyllä tarjouspyynnöllä Kyrönjoen yhteistarkkailua valvovan työryhmän valtuuttamana tarjouksia Kyrönjoen yhteistarkkailusta vuosille 2006 - 2010. Tarkkailu sisältää tarjouspyynnön mukaan kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailut. Tarjouskilpailussa on saatu kolme tarjousta. Yhteistarkkailun osapuolista hankintaa koskevan päätöksen ovat mainitulla tarjouspyynnöllä aloitetussa menettelyssä tehneet Seinäjoen kaupungin tekninen lautakunta 14.12.2005, Kurikan kaupungin teknisen osaston vesihuoltopäällikkö 16.12.2005 ja Ilmajoen kunnan tekninen lautakunta 16.12.2005.

Yhdistys on ilmoittanut kirjeessään 21.12.2005, että Kyrönjoen yhteistarkkailua valvova työryhmä oli todennut tarjouskilpailun sisällön olleen siinä määrin virheellinen, että kaikki tarjoukset oli päätetty hylätä, ja että palvelusta järjestetään uusi tarjouskilpailu tarkennetuin tarjouspyyntöasiakirjoin joulukuussa 2005.

Yhdistys on pyytänyt uudella 22.12.2005 päivätyllä tarjouspyynnöllä Kyrönjoen yhteistarkkailua valvovan työryhmän valtuuttamana 3.1.2006 mennessä tarjouksia Kyrönjoen yhteistarkkailusta vuosille 2006 - 2010 tarjouspyynnön liitteenä olleen tarkennetun tarkkailuohjelman (22.12.2005/eka) mukaisesti. Ohjelma sisältää kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailut. Kysymyksessä on tarjouspyynnön mukaan yhteishankinta, jossa kaikkien yhteistarkkailuryhmään kuuluvien tahojen tarkkailua suorittamaan valitaan sama palveluntuottaja ja jossa kukin tarkkailuryhmän osakas tekee hankintasopimuksen omalta osaltaan. Tarkkailu alkaa vain, mikäli kaikki osakkaat hyväksyvät ohjelman ja tarjouksen. Kuormitus- ja vesistötarkkailun sekä kalataloustarkkailun suorittaja valitaan tarjouspyynnön mukaan erikseen.

Viimeksi mainitussa tarjouskilpailussa on saatu kolme tarjousta. Yhden tarjouksen on tehnyt PSV-Maa ja Vesi Oy tarjouksessa nimettynä alihankkijanaan Nab Labs Ympäristöanalytiikka Oy. PSV-Maa ja Vesi Oy on 31.12.2005 sulautunut Maa ja Vesi Oy -nimiseen yhtiöön.

Seinäjoen kaupungin hankinnan osapuolille osoittamasta kirjeestä 4.1.2006 ilmenee, että Kyrönjoen yhteistarkkailua valvova työryhmä on käsitellyt tarjouspyynnön 22.12.2005 perusteella saatuja tarjouksia ja esittänyt hankinnan osapuolille, että kuormitus- ja vesistötarkkailun suorittajaksi valitaan Etelä-Pohjanmaan Vesitutkijat Oy ja kalataloustarkkailun suorittajaksi Jyväskylän yliopiston ympäristötutkimuskeskus. Jokainen yhteistarkkailun osapuoli tekee sanotun asiakirjan mukaan oman hankintapäätöksensä asiassa. Tarjoajille ilmoitetaan hankintapäätöksen yhteydessä yksityiskohtaisesti päätöksen perusteet ja tarjousvertailun tulos.

HAKEMUS

Nab Labs Ympäristöanalytiikka Oy sekä Maa ja Vesi Oy ovat vaatineet yhteisessä hakemuksessaan ja sen täydennyksissä, että markkinaoikeus kumoaa hankintamenettelyssä ensimmäisen tarjouskilpailukierroksen perusteella tehdyt hankintapäätökset, määrää uudelleen aloitetun hankintamenettelyn keskeytettäväksi ja velvoittaa hankintayksiköt korjaamaan virheellisen menettelynsä tekemällä hankintapäätökset uudelleen ensimmäisellä tarjouspyyntökierroksella saatujen tarjousten perusteella. Hakijat ovat vaatineet lisäksi, että markkinaoikeus velvoittaa Kyrönjoen tarkkailukokonaisuuteen osallistuvat kunnat yhteisvastuullisesti suorittamaan niille hyvitysmaksuna 30.000 euroa. Hakijat ovat vielä vaatineet, että markkinaoikeus keskeyttää Kyrönjoen yhteistarkkailua koskevan hankintamenettelyn väliaikaisella kiellolla käsittelynsä ajaksi.

Hakemusta on perusteltu muun ohella seuraavasti.

Ensimmäisessä tarjouskilpailussa valittu tarjous on ollut hakijoiden yhteistä tarjousta kalliimpi ja laadultaan heikompi. Tässä menettelyssä tehdyt päätökset on siksi kumottava. Hankintamenettelyn keskeyttämiselle ja uuden tarjouskilpailun aloittamiselle ei ole liioin ollut perustetta, sillä tarkkailun tarve ei ole päättynyt eikä tarkkailun sisällön määrittelyssä ole tapahtunut oleellista muutosta. Uusi tarjouskilpailu täyttääkin kielletyn tinkimiskierroksen tunnusmerkit. Kuormitus- ja vesistötarkkailuun valitun tarjoajan tarjouksen hinta on myös tosiasiassa alentunut, vaikka palvelukokonaisuuteen on tullut hieman työtä lisää. Hinnan ja laadun keskinäiset painoarvot sekä laatuun liittyvät arviointiperusteet on joka tapauksessa valittu uuteen tarjouspyyntöön paikallista tarjoajaa suosien. Virheellinen menettely on näistä syistä korjattava vertailemalla alkuperäisiä tarjouksia uudelleen ja tekemällä hankintapäätökset sanotun vertailun perusteella.

VÄLIAIKAISTA KIELTOA KOSKEVA RATKAISU

Markkinaoikeus on kuullut hakijoiden väliaikaista oikeussuojaa koskevasta vaatimuksesta Seinäjoen, Kurikan ja Kauhajoen kaupunkeja, Jalasjärven, Ilmajoen, Ylistaron ja Mustasaaren kuntia sekä Kyrönmaan Jätevesi Oy:tä, Kyrönjokilaakson Vesi Oy:tä ja Vaskiluodon Voima Oy:tä.

Markkinaoikeus on kieltänyt 16.2.2006 antamassaan päätöksessä Seinäjoen, Kurikan ja Kauhajoen kaupunkeja sekä Jalasjärven, Ilmajoen, Ylistaron ja Mustasaaren kuntia väliaikaisesti ja kutakin erikseen 50.000 euron suuruisen sakon uhalla panemasta täytäntöön Kyrönjoen yhteistarkkailua koskevassa hankintamenettelyssä tekemiään hankintapäätöksiä taikka muutoinkaan jatkamasta sanottua hankintamenettelyä. Kielto on määrätty olemaan voimassa siihen saakka, kunnes markkinaoikeus on ratkaissut asian taikka asiassa toisin määrätään.

Markkinaoikeus on sanotussa päätöksessään mainitsemillaan perusteilla katsonut, ettei määrättyä kieltoa ole ollut syytä kohdistaa Kyrönmaan Jätevesi Oy:hyn, Kyrönjokilaakson Vesi Oy:hyn eikä Vaskiluodon Voima Oy:hyn.

SELVITYS

X on esittänyt markkinaoikeuden kehotuksesta selvityksensä muun ohella siitä, mitä kaikkia tahoja se on tarjouksia pyytäessään pitänyt yhteistarkkailun osapuolina ja mitkä tahot se on selvityspyyntöön vastatessaan katsonut tarkkailun osapuoliksi.

VASTINEET

Markkinaoikeus on katsonut yhtäältä hakemukseen, tarjouspyyntöihin ja niihin liitettyihin tarkkailuohjelmiin sekä toisaalta yhdistyksen edellä kerrottuun selvitykseen nähden perustelluksi varata Seinäjoen, Kurikan ja Kauhajoen kaupungeille, Ilmajoen, Jalasjärven, Ylistaron, Mustasaaren, Isonkyrön ja Vähänkyrön kunnille, Kyrönmaan Jätevesi Oy:lle, Kyrönjokilaakson Vesi Oy:lle ja Vaskiluodon Voima Oy:lle tilaisuuden tulla asiassa kuulluksi hakijoiden vastapuolina ja antaa hakemuksen ja yhdistyksen selvityksen johdosta vastine. Markkinaoikeus on vastinepyynnössään kehottanut mainittuja tahoja esittämään ja perustelemaan käsityksensä muun ohella markkinaoikeuden toimivaltaan liittyvistä kysymyksistä kuten kunkin tahon toimimisesta yhteistarkkailun osapuolena ja hankinnan liittymisestä peruspalvelutoimintaan.

Isonkyrön kunta, Vähänkyrön kunta ja Vaskiluodon Voima Oy eivät ole käyttäneet asiassa niille varattua tilaisuutta tulla kuulluksi.

Seinäjoen, Kurikan ja Kauhajoen kaupungit, Ilmajoen, Jalasjärven, Ylistaron ja Mustasaaren kunnat sekä Kyrönmaan Jätevesi Oy ja Kyrönjokilaakson Vesi Oy ovat vaatineet yhteisessä vastineessaan, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää hakemuksen tutkimatta tai toissijaisesti hylkää sen ja että markkinaoikeus velvoittaa hakijat yhteisvastuullisesti korvaamaan niiden yhteiset arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 8.391 eurolla korkoineen. Mainitut yksiköt ovat lausuneet asiasta jo väliaikaista oikeussuojaa koskevaan vaatimukseen vastatessaan ja vaatineet tuolloin lisäksi, että hakijat velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan myös Vaskiluodon Voima Oy:n oikeudenkäyntikulut asiassa 1.500 eurolla korkoineen.

Vaatimuksia on perusteltu vastineissa muun ohella seuraavasti.

Kyrönmaan Jätevesi Oy on ilmoittanut, että sen omistajakunnat Isokyrö ja Vähäkyrö eivät ole Kyrönjoen yhteistarkkailun osapuolia eivätkä mukana yhteistarkkailussa.

Myöskään Kyrönjokilaakson Vesi Oy ei ole mielestään jutun asianosainen, koska se ei pelkän talousveden tuottajana osallistu vesihuollon viemärilaitosten viemärilaitostoimintaan. Se ei ole osallistunut viemärilaitosten toteuttamaan Kyrönjoen yhteistarkkailuun, eikä se siten ole hakemuksen kohteena olevassa hankintamenettelyssä hankintayksikkönä. Kyrönjokilaakson Vesi Oy:n nimeäminen vastaajaksi on näistä syistä täysin käsittämätöntä.

Vastineen antajat ovat todenneet Vaskiluodon Voima Oy:n ilmoittaneen, ettei se osallistu Kyrönjoen yhteistarkkailuun eikä hakemuksen kohteena olevaan hankintamenettelyyn. Yhtiö on muutenkin täysin yksityinen, kaupallisin perustein toimiva osakeyhtiö.

Markkinaoikeudella ei ole seuraavista syistä muutoinkaan toimivaltaa tutkia hakemusta.

Seinäjoen, Kurikan ja Kauhajoen kaupunkien, Ilmajoen, Jalasjärven, Ylistaron ja Mustasaaren kuntien sekä Kyrönmaan Jätevesi Oy:n ja Kyrönjokilaakson Vesi Oy:n vesihuoltolaitokset harjoittavat vesihuoltolain 3 §:n mukaista vesihuoltoa, joka käsittää Kyrönmaan Jätevesi Oy:tä lukuun ottamatta talousveden ja Kyrönjokilaakson Vesi Oy:tä lukuun ottamatta viemäripalveluiden luovuttamisen korvausta vastaan kaikissa mainituissa kunnissa vahvistetuilla toiminta-alueilla ja osaksi myös vahvistettujen toiminta-alueiden ulkopuolella.

Vesihuoltolaitoksilla ei ole nykyisin viranomaistehtäviä riippumatta siitä, ovatko laitokset kunnallisia taseyksiköitä tai liikelaitoksia taikka kuntien omistamia osakeyhtiöitä. Kunnan alueella voi toimia useita vesihuoltolaitoksia, joiden toiminta voi lisäksi olla maantieteellisesti päällekkäistä. Vesihuoltolaitoksille ei anneta vesihuoltolain perusteella erityisoikeutta eikä aikaisempaa vastaavaa toimilupaa, vaikka kunnan on sinänsä huolehdittava alueensa vesihuollon asianmukaisesta järjestämisestä ja vahvistettava vesihuoltolaitoksille tarvittaessa viralliset toiminta-alueet. Alueellisen ympäristökeskuksen ympäristölupakaan ei anna saajalleen yksinoikeutta eikä siihen verrattavaa erityisoikeutta vesihuollossa eikä vesihuollon toiminta-alueella, sillä ympäristölupa on kaikkien asianmukaisten vesihuollon toimijoiden haettavissa ja saatavissa oleva hallintopäätös.

Seinäjoen, Kurikan ja Kauhajoen kaupunkien sekä Ilmajoen, Jalasjärven, Ylistaron ja Mustasaaren kuntien muodollisesti kuntaorganisaatioon kuuluvat vesihuoltolaitokset toimivat lähinnä kaupallisin perustein lakisääteisten kuten viemäripalveluihin liittyvien ympäristölupiensa perusteella. Kyrönmaan Jätevesi Oy on ainoastaan vesihuollon viemärilaitos, joka käsittelee kaupallisin perustein Isonkyrön ja Vähänkyrön alueen viemärivettä. Kyrönjokilaakson Vesi Oy on osittain kunnan omistama osakeyhtiö, mutta se toimii pelkästään kaupallisin perustein asiakkailtaan saamansa tulorahoituksen perusteella. Se ei saa julkisyhteisöiltä avustuksia, eikä julkisyhteisöillä ole oikeutta nimittää sen toimielimiä. Kyrönjokilaakson Vesi Oy ei ole siten ainakaan julkisista hankinnoista annetun lain mukainen hankintayksikkö, vaan se voi järjestää hankintansa sopivaksi katsomallaan tavalla.

Markkinaoikeus ei voi tutkia asiaa, joka koskee vesihuoltolain mukaisen vesihuollon toimintayksikön suorittamaa hankintaa, jos hankinnan ennakoitu arvo alittaa niin kutsutun kynnysarvon. Asiassa ei ole tältä osin tulkinnanvaraa.

Seinäjoen, Kurikan ja Kauhajoen kaupunkien, Ilmajoen, Jalasjärven, Ylistaron ja Mustasaaren kuntien sekä Kyrönmaan Jätevesi Oy:n ja Kyrönjokilaakson Vesi Oy:n vesihuoltolaitosten toiminta on julkisista hankinnoista annetun lain 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua peruspalvelutoimintaa. Säännöksen tulkintaan liittyy vesihuoltolaki, jossa määritellään nykyaikainen vesihuolto sekä vesihuoltolaitos ja sen tehtävät. Vastaavasti kynnysarvot ylittävistä vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun asetuksen 1 §:n mukaan peruspalvelua on myös vesihuollollinen viemärilaitostoiminta, kuten asetuksen 4 §:ssä säädetään. Tulkinta vastaa neuvoston direktiivin 93/38/ETY oikeusohjetta siitä, mitä vesihuollolla tarkoitetaan julkisten hankintojen kannalta.

Kyrönjoen yhteistarkkailu on edellä kerrotun mukaisesti erottamaton osa vesihuoltoa. Kynnysarvo vesihuoltotoimintaa varten hankittavissa palveluissa on vuonna 2005 ollut 473.890 euroa. Kynnysarvo on siten ollut lähes kaksi kertaa niin suuri kuin puheena olevan hankinnan ennakoitu arvo, joka on ollut laskettavissa luotettavasti asiantuntija-arvion ja historiallisen tietämyksen perusteella. Tarjouskilpailuissa saatujen tarjousten hinnat ovat osoittaneet hankintayksiköiden ennakoiman hankinta-arvon oikeellisuuden.

Kyrönjokilaakson alueella toimivat vesihuoltolaitokset ovat katsoneet järkeväksi toteuttaa yhteistarkkailun ja siihen liittyvät hankinnat yhteiseen lukuun. Seinäjoen, Kurikan ja Kauhajoen kaupungit, Ilmajoen, Jalasjärven, Ylistaron ja Mustasaaren kunnat sekä Kyrönmaan Jätevesi Oy ovat tämän vuoksi antaneet X:lle tehtäväksi järjestää palveluista tarjouskilpailun hankintalainsäädäntöä noudattaen. Voidaan siten katsoa, että yhteistarkkailun osapuolet tekevät hankinnan yhdistykseltä eli julkisista hankinnoista annetun lain 5 §:n 3 momentissa tarkoitetulta yhteishankintayksiköltä, joka on noudattanut lain säännöksiä hankinnan tekemisestä, ja että yksittäisen vesihuoltolaitoksen ei näin ollen tarvitse uudelleen ja erikseen järjestää hankinnasta tarjouskilpailua.

Ensimmäisen tarjouskilpailun keskeyttäminen ja lopettaminen on ollut perusteltua, koska menettelyyn on liittynyt vähäistä suurempia virheitä ja puutteita, jotka on valitettavasti todettu vasta 14.12.2005 jälkeen ja joiden vuoksi tarjoukset eivät ole olleet yksiselitteisesti vertailukelpoisia. Tarjouslomakkeessa ei ollut esimerkiksi ilmoitettu niitä laitoskohtaisten näytteiden lukumääriä, joita tarvitaan vertailuhinnan laskemiseksi. Tarjouspyynnössä ei ollut liioin ilmoitettu selvästi osatarjousten olevan mahdollisia. Tarjouskilpailun uusimisen syy ei ole siten ollut tarjoushintojen tinkiminen. Jälkimmäinen tarjouspyyntö on poikennut ensimmäisestä merkittävästi sekä sanamuodoltaan että asialliselta sisällöltään.

LAUSUNNOT

Jyväskylän yliopisto ja Etelä-Pohjanmaan Vesitutkijat Oy ovat antaneet erilliset lausuntonsa.

VASTASELITYS

Hakijat ovat antaneet vastaselityksen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Asiassa on ensisijaisesti kysymys siitä, onko markkinaoikeudella toimivaltaa tutkia Nab Labs Oy:n ja Pöyry Environment Oy:n hakemus.

Oikeusohjeet

Markkinaoikeus ei julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 9 a §:n 2 momentin mukaan käsittele hakemusta, joka koskee lain 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun yksikön hankintamenettelyä, jos hankinta liittyy asetuksessa määriteltyyn peruspalvelutoimintaan ja hankinnan ennakoitu arvo on asetuksessa säädettyä kynnysarvoa pienempi.

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksiköitä ovat muiden ohella momentin 3 kohdassa mainitut yksiköt, joiden toimialaan kuuluu vesihuolto, energiahuolto, liikenteen harjoittaminen tai teletoiminta, siinä laajuudessa kuin asetuksella säädetään.

Kynnysarvot ylittävistä vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annettua asetusta (peruspalveluasetus) sovelletaan asetuksen 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan muiden ohella hankintalain 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettujen hankintayksiköiden kuten kuntien viranomaisten tekemään hankintasopimukseen, jos sopimus liittyy lain 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuun ja asetuksen 4 §:ssä määriteltyyn toimintaan. Sama koskee vastaavin edellytyksin myös esimerkiksi hankintalain 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua ja säännöksen 2 momentin määritelmän täyttävää oikeushenkilöä, jonka katsotaan kuuluvan julkishallintoon.

Hankintalain 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuja peruspalvelusektorin hankintayksikköjä ovat toisaalta peruspalveluasetuksen 1 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdan mukaan mitkä tahansa sellaisetkin yksiköt, joita ei sinänsä ole pidettävä hankintalain 2 §:n 1 momentin 1, 2, 4 eikä 5 kohdassa tarkoitettuna hankintayksikkönä, jos nämä peruspalveluyksiköt harjoittavat peruspalveluasetuksen 4 §:ssä määriteltyä peruspalvelutoimintaa ja jos ne joko kuuluvat viranomaisen määräysvaltaan tai toimivat viranomaisen antaman erityis- tai yksinoikeuden nojalla.

Peruspalveluasetuksen 4 §:n 1 momentin mukaan asetuksessa tarkoitettuja peruspalvelutoimintoja ovat muiden ohella momentin 1 kohdassa mainitut toiminnot eli sellaisten kiinteiden verkkojen rakentaminen, tarjoaminen saataville ja ylläpito, joiden tarkoituksena on tarjota talousveden, sähkön, kaasun tai lämmön tuotantoon, siirtoon tai jakeluun liittyviä julkisia palveluja, sekä talousveden, sähkön, kaasun tai lämmön toimittaminen tällaisiin verkkoihin.

Peruspalveluasetuksen tulkinnassa on otettava huomioon ensinnäkin sanotulla asetuksella toimeenpantu neuvoston direktiivi 93/38/ETY vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alan hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta. Mainitun direktiivin soveltamisala on määritelty tähän asiaan vaikuttavilta osin direktiivin 6 artiklan 2 kohdassa niin, että direktiiviä sovelletaan myös jäteveden poistoon tai käsittelyyn liittyviin hankintoihin, jotka tekee tai järjestää hankintayksikkö, joka harjoittaa direktiivin 2 artiklassa tarkoitetuin tavoin sellaisten pysyvien verkkojen saattamista saataville tai ylläpitoa, joiden tarkoituksena on tarjota juomaveden tuotantoon, siirtoon tai jakeluun liittyviä julkisia palveluja, tai juomaveden toimittamista tällaisiin verkkoihin.

Direktiivin 93/38/ETY ja peruspalveluasetuksen tulkintaa ja soveltamista koskevassa oikeuskäytännössä (KHO 2002:41) on edellä selostettujen säännösten perusteella katsottu, että sanotun direktiivin ja peruspalveluasetuksen soveltamisalaan kuuluvat talousveteen liittyvää peruspalvelutoimintaa harjoittavan kunnallisen vesilaitoksen hankinnat paitsi silloin, kun vesilaitos tekee hankinnan asetuksen 4 §:ssä tarkoitetun peruspalvelutoiminnan harjoittamiseksi, myös silloin, kun vesilaitos tekee jäteveden poistoon tai käsittelyyn liittyvän hankinnan.

Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat antaneet 31.3.2004 direktiivin 2004/17/EY vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta. Sanotulla direktiivillä, joka on tullut voimaan 30.4.2004 ja jonka noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset olisi tullut saattaa voimaan viimeistään 31.1.2006, on kumottu edellä mainittu direktiivi 93/38/ETY.

Direktiivi 2004/17/EY sisältää kuitenkin 4 artiklan 1 ja 2 kohdassa soveltamisalansa osalta merkitykseltään vastaavat määritelmät, kuin mitä edellä on todettu direktiivin 93/38/ETY 2 ja 6 artikloihin sisältyvistä soveltamisalan määritelmistä. Peruspalveluasetuksen soveltamisalaa ei ole näin ollen aihetta arvioida direktiivin 2004/17/EY johdosta nyt puheena olevilta osin toisin, kuin oikeuskäytännössä on edellä kerrotuin tavoin tehty direktiivin 93/38/ETY perusteella.

Hakemuksen tutkiminen

Hankintamenettelyn osapuolet

Tarjouspyynnössä 22.12.2005 on todettu, että kysymyksessä on yhteishankinta. Yhteistarkkailuun osallistuvat tahot ovat tarjouspyynnön ja muun asiassa esitetyn selvityksen mukaan päättäneet hankkia tarvitsemansa palvelut yhteistyössä ja yhdessä eli samanaikaisesti ja yhtä yhteistä menettelyä noudattaen mutta kuitenkin siten, että jokainen osapuoli tekee hankinnasta itsenäisen päätöksensä ja sopimuksensa toimittajien kanssa. Osapuolet ovat yhteistarkkailua valvovan työryhmän edustamina valtuuttaneet X:n huolehtimaan vesihuoltoalan konsulttina ainakin osasta hankintamenettelyn toteutusta. Toisin kuin vastineessa on väitetty, yhdistystä ei ole kuitenkaan pidettävä hankintalain 5 §:n 3 momentissa tarkoitettuna yhteishankintayksikkönä eikä kysymyksessä olevaa menettelyä liioin säännöksessä tarkoitettuna yhteishankintana.

Yhteistarkkailun osapuolina ja hankinnan kohteena olevien palvelujen tilaajina on asiassa esitetyn selvityksen ja vastineissakin lausutun perusteella pidettävä kuormitus- ja vesistötarkkailun osalta ainakin Seinäjoen, Kurikan ja Kauhajoen kaupunkeja, Ilmajoen, Jalasjärven, Ylistaron ja Mustasaaren kuntia ja Kyrönmaan Jätevesi Oy:tä sekä kalataloustarkkailun osalta ainakin mainittuja yksikköjä Mustasaaren kuntaa lukuun ottamatta.

X on katsonut markkinaoikeudelle toimittamassaan selvityksessä, että Isonkyrön ja Vähänkyrön kunnat olisivat tarkkailun osapuolia omien vesihuoltolaitostensa kautta välittömästi ja Kyrönmaan Jätevesi Oy:n kautta välillisesti, koska Kyrönmaan Jätevesi Oy on jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan ja siten myös tarkkailuvelvoitteen haltija. Viemäröintiin kuten jäteveden poistamiseen ja käsittelemiseen liittyvä toiminta on saadun selvityksen mukaan keskitetty Isonkyrön ja Vähänkyrön kuntien alueella kuntien yhdessä omistaman Kyrönmaan Jätevesi Oy:n toiminnaksi. Kyrönmaan Jätevesi Oy on kiistänyt kuntien olevan yhteistarkkailun osapuolia, eikä kuntia ole sinänsä tarjouspyynnöissäkään mainittu tarkkailun itsenäisinä eli Kyrönmaan Jätevesi Oy:stä erillisinä osapuolina. Markkinaoikeus katsoo näistä syistä vastoin yhdistyksen käsitystä, ettei Isonkyrön ja Vähänkyrön kuntia ole pidettävä tässä asiassa hankintamenettelyyn osallistuneina yksikköinä.

Vaskiluodon Voima Oy ei ole käyttänyt sille varattua tilaisuutta vastineen antamiseen, minkä vuoksi sen asema yhteistarkkailun mahdollisena osapuolena on jäänyt jossakin määrin epäselväksi. X on todennut markkinaoikeudelle toimittamassaan selvityksessä, että yhtiö ei ollut ennen tarjouskilpailua vahvistanut osallistumistaan yhteistarkkailuun, minkä vuoksi sen ei voida katsoa olevan yhteistarkkailun osapuoli.

Tarjouspyyntöjen 7.10.2005 ja 22.12.2005 liitteinä olleiden tarkkailuohjelmien kohdassa 1.3 "Muut tarkkailuun osallistuvat tahot" on kuitenkin todettu yhdenmukaisesti, että Vaskiluodon Voima (Seinäjoen voimalaitos) "osallistunee vesistö- ja kalataloustarkkailuun noudattaen Vaskiluodon Voima Oy:n laatiman kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelman (10.2.1997, päivitetty 8.9.2005) sisältöä" ja että "ohjelman mukaisen käyttötarkkailun sekä lämpötila-, jää- ja sumukartoitukset Seinäjoen voimalaitos tekee itse, muut osiot tässä ohjelmassa". Tarkkailuohjelmien kohdassa 5.1 on lueteltu erikseen kalataloustarkkailuun osallistuvat tahot, joihin Vaskiluodon Voima Oy:n on kirjattu kuuluvan. Tarkkailuohjelmien vesistötarkkailua koskevassa kohdassa 4.7 on lisäksi kuvattu Vaskiluodon Voima Oy:n Seinäjoen voimalaitoksen vesistötarkkailun toteuttamista ja kohdassa 5.3 se, kuinka kalataloustarkkailuun kuuluvat koekalastukset suoritetaan muun ohella Vaskiluodon Voima Oy:n osalta määritellyillä paikoilla.

Kyrönjoen yhteistarkkailua valvova työryhmä on käsitellyt ensimmäisessä tarjouskilpailussa saatuja tarjouksia kokouksessaan 12.12.2005, jolloin työryhmä on muun ohella päättänyt esittää Seinäjoen voimalaitokselle, että se voi liittyä yhteistarkkailuun Etelä-Pohjanmaan Vesitutkijat Oy:n tarjoustiedoilla. Jälkimmäisen tarjouspyynnön 22.12.2005 liitteenä olleessa tarjoushintalomakkeessa yksikköhintatietoja onkin vielä pyydetty muun ohella Vaskiluodon Voima Oy:tä (Seinäjoen voimalaitos) koskevasta vesistötarkkailusta osana yhteistarkkailua ja kalataloustarkkailusta osana yhteistarkkailua. Yhtiötä on edellä mainituista syistä ja yhdistyksen käsityksestä huolimatta ollut mahdollista pitää kysymyksessä olevan yhteistarkkailun osapuolena ja hankinnan kohteena olevien palvelujen tilaajana.

Osapuolten hankintaoikeudellinen asema, hankinnan liittyminen peruspalvelutoimintaan ja hankintaan sovellettavat säännökset

Seinäjoen kaupungin vesi- ja viemärilaitos, Kurikan kaupungin vesihuoltolaitos, Ilmajoen kunnan vesihuoltolaitos, Jalasjärven kunnan vesihuoltolaitos, Ylistaron kunnan vesihuoltolaitos ja Mustasaaren kunnan vesihuoltolaitos vastaavat asiassa esitetyn selvityksen mukaan edustamissaan kaupungeissa ja kunnissa näiden organisaatioon kuuluen muun ohella talousveden tuotantoon, siirtoon tai jakeluun liittyvistä toiminnoista. Seinäjoen ja Kurikan kaupungit sekä Jalasjärven, Ilmajoen, Ylistaron ja Mustasaaren kunnat ovat siten puheena olevan hankintamenettelyn kannalta hankintalain 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa ja peruspalveluasetuksen 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja hankintayksiköitä, jotka harjoittavat peruspalveluasetuksen 4 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua peruspalvelutoimintaa (peruspalveluyksikkö).

Kyrönjoen yhteistarkkailu perustuu asiassa esitetyn selvityksen mukaan lähtökohdiltaan kullekin kysymyksessä olevalle, Kyrönjoen varrella sijaitsevan kunnan alueelle rakennetulle jätevedenpuhdistamolle jäteveden johtamiseksi myönnettyyn ympäristö- tai vesilupaan lupaehtona tai -määräyksenä liitettyyn velvoitteeseen tarkkailla jokeen johdettavien jätevesien laatua, määrää ja vaikutuksia vesistössä sekä vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen. Kysymyksessä oleva palveluhankinta liittyy siten ainakin tässä suhteessa jäteveden poistoon tai käsittelyyn osana joenvarsikuntien alueella järjestettyä vesihuoltoa. Hankinta kuuluu näin ollen ja edellä oikeusohjeista lausuttu huomioon ottaen peruspalveluasetuksen soveltamisalaan Seinäjoen ja Kurikan kaupunkien sekä Ilmajoen, Jalasjärven, Ylistaron ja Mustasaaren kuntien kannalta arvioituna.

Kauhajoen kaupungin alueella talousveden toimittamiseen liittyvistä palveluista vastaa muiden ohella Kauhajoen Vesihuolto Oy, kun taas Kauhajoen kaupungin teknisen osaston viemärilaitos vastaa esitetyn selvityksen mukaan vesihuoltolain 3 §:ssä määritellystä vesihuollosta vain viemäröintiin liittyvien palvelujen osalta. Myös Kyrönmaan Jätevesi Oy:n toimialaan kuuluu vesihuolto yksinomaan viemäröintiin liittyvien palvelujen osalta. Kauhajoen kaupunki ja Kyrönmaan Jätevesi Oy eivät näin ollen harjoita ainakaan sellaista peruspalveluasetuksen 4 §:ssä määriteltyä peruspalvelutoimintaa, jolla olisi merkitystä esillä olevaa asiaa ratkaistaessa, eikä kumpaakaan niistä ole sen vuoksi pidettävä puheena olevan hankintamenettelyn kannalta hankintalain 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuna peruspalveluyksikkönä.

Kauhajoen kaupunki on sen sijaan hankintalain 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa mainittu viranomainen ja säännöksessä tarkoitettu hankintayksikkö. Sen on siksi noudatettava lähtökohtaisesti muissa kuin peruspalveluasetuksen soveltamisalaan kuuluvissa hankinnoissaan paitsi hankintalain, edellytysten siihen täyttyessä myös kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun asetuksen (hankinta-asetus) säännöksiä.

Isonkyrön ja Vähänkyrön kuntien omistuksessa olevaa Kyrönmaan Jätevesi Oy:tä on puolestaan mahdollista pitää hankintalain 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa ja 2 momentissa tarkoitettuna oikeushenkilönä, jonka katsotaan kuuluvan julkishallintoon. Sellaisena oikeushenkilönä Kyrönmaan Jätevesi Oy:n olisi meneteltävä hankinnoissaan Kauhajoen kaupungin tavoin. Yhtiö ei ole sinänsä enää lopullisessa vastineessaan kiistänytkään olevansa hankintasäännöksissä tarkoitettu hankintayksikkö.

Asiassa on edellä lausutun vuoksi jo kahdeksan Kyrönjoen yhteistarkkailuun riidattomasti osallistuvan tahon kannalta ratkaistavana kysymys siitä, mitä säännöksiä kysymyksessä olevaan palveluhankintaan on sovellettava.

Markkinaoikeus toteaa, että kaikkien yhteistarkkailuryhmään kuuluvien tahojen toimesta tarkkailua suorittamaan tullaan tarjouspyynnön 22.12.2005 mukaan valitsemaan yhden tarjouskilpailun perusteella sama toimittaja tai samat toimittajat. Tarkkailu alkaa tarjouspyynnön mukaan vain, mikäli kaikki osakkaat ovat yksimielisiä tarkkailuohjelman hyväksymisestä ja tarjouksen valitsemisesta. Hankintayksikkökohtaiset osatarjoukset eivät siten ole tarjouspyynnöstä päätellen olleet mahdollisia. Markkinaoikeus katsoo tarjouspyyntöjen ja niihin liitettyjen tarkkailuohjelmien sekä vastineissa lausutun perusteella, että kysymyksessä olevaa hankintamenettelyä on arvioitava menettelyyn sovellettavien säännösten valinnan kannalta yhtenä jakamattomana kokonaisuutena.

Hankinta kuuluu Kyrönjoen yhteistarkkailun kahdeksasta riidattomasta osapuolesta kuuden peruspalveluyksikön kannalta peruspalveluasetuksen soveltamisalaan ja toisaalta kahden yksikön kannalta, mikäli Kyrönmaan Jätevesi Oy:tä on lopulta pidettävä hankintalain 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna hankintayksikkönä, hankintalain ja -asetuksen soveltamisalaan. Markkinaoikeus katsoo hankinnan kuuluvan näin ollen pääasiallisesti peruspalveluasetuksen soveltamisalaan, minkä vuoksi hankintaa on muiden edellytysten täyttyessä arvioitava kaikkien hankintalain tarkoittamien hankintayksiköiden kannalta hankintalain ja peruspalveluasetuksen nojalla.

Viimeksi lausuttua ei olisi seuraavassa esitetyistä syistä arvioitava toisin, vaikka Kyrönjokilaakson Vesi Oy:tä ja Vaskiluodon Voima Oy:tä olisikin pidettävä paitsi Kyrönjoen yhteistarkkailun osapuolina, myös hankintalain 2 §:ssä tarkoitettuina hankintayksiköinä.

Hankinnan ennakoitu arvo

Markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä olevaa hankintamenettelyä on tarkasteltava vastaavasti, kuin edellä on todettu menettelyyn sovellettavien säännösten kannalta, myös hankinnan ennakoidun arvon ja kynnysarvon ylittymisen kannalta yhtenä kokonaisuutena. Peruspalveluasetuksen 6 §:n 3 momentissa tarkoitettua sopimuksen suurinta mahdollista kokonaisarvoa määritettäessä on siten otettava huomioon kaikkien hankintamenettelyssä mukana olevien hankintayksiköiden ja muiden mahdollisten tahojen tulevien sopimusten yhteenlaskettu arvo.

Vastineen antaneet yksiköt ovat esittäneet markkinaoikeudelle X:n 30.3.2006 laatiman lausunnon, jonka mukaan hankinnan ennakoituna arvona on voitu historiallisiin ja vertailuvesistöön perustuviin taustatietoihin nähden pitää noin 274.000 euroa.

Hankinnan todellinen arvonlisäveroton kokonaisarvo olisi ollut kalleimpien 7.10.2005 päivätyllä tarjouspyynnöllä aloitetussa menettelyssä saatujen ja myös Vaskiluodon Voima Oy:n lukuun mahdollisesti suoritettavan tarkkailun sisältävien tarjousten perusteella enintään noin 290.000 euroa ja kalleimpien 22.12.2005 päivätyllä tarjouspyynnöllä aloitetussa menettelyssä saatujen tarjousten perusteella Vaskiluodon Voima Oy:n mahdollista osuutta lukuun ottamatta noin 241.000 euroa. Tarjoukset, jotka Kyrönjoen yhteistarkkailua valvova työryhmä on jälkimmäisessä tarjouskilpailussa esittänyt hankinnan osapuolille valittaviksi, ovat olleet kokonaishinnoiltaan yhteensä noin 196.000 euroa.

Edellä mainittuun nähden markkinaoikeus katsoo, että Kyrönjoen yhteistarkkailun osapuolet ovat voineet perustellusti ennakoida hankinnan kohteena olevien palveluiden arvonlisäverottoman kokonaisarvon jäävän alle kauppa- ja teollisuusministeriön peruspalvelusektorin vesi-, energia- ja liikennealan yksiköiden tavara- ja palveluhankinnoille vahvistaman kynnysarvon, joka on ollut 473.890 euroa ajalla 1.1.2004 - 31.12.2005 ja 422.258 euroa 1.1.2006 lukien.

Johtopäätös

Hakemus on edellä mainituilla perusteilla jätettävä hankintalain 9 a §:n 2 momentin nojalla markkinaoikeuden toimivaltaan kuulumattomana tutkimatta.

Koska hakemus on mainitusta syystä jätettävä joka tapauksessa kokonaisuudessaan tutkimatta, asiassa on tarpeetonta arvioida edellä lausuttua enemmälti Kyrönmaan Jätevesi Oy:n, Kyrönjokilaakson Vesi Oy:n ja Vaskiluodon Voima Oy:n hankintaoikeudellista asemaa.

Oikeudenkäyntikulut

Asiassa vastineen antaneet tahot ovat vaatineet muun ohella, että markkinaoikeus velvoittaisi hakijat korvaamaan myös Vaskiluodon Voima Oy:n oikeudenkäyntikulut korkoineen. Yksikään vastineen antajista ei ole kuitenkaan esittänyt selvitystä, joka osoittaisi Vaskiluodon Voima Oy:n valtuuttaneen jonkun toisen käyttämään asiassa puolestaan puhevaltaa. Sanottu vaatimus on siten jätettävä tutkimatta.

Asianosainen on hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Peruspalveluasetuksen soveltamisalaan ja hakemuksen tutkimiseen liittyvä tulkinnanvaraisuus huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että asiassa vastineen antaneet Seinäjoen, Kurikan ja Kauhajoen kaupungit, Ilmajoen, Jalasjärven, Ylistaron ja Mustasaaren kunnat sekä Kyrönmaan Jätevesi Oy ja Kyrönjokilaakson Vesi Oy pitävät oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus jättää hakemuksen tutkimatta.

Markkinaoikeus jättää Vaskiluodon Voima Oy:n oikeudenkäyntikuluja koskevan korvausvaatimuksen tutkimatta.

Markkinaoikeus hylkää Seinäjoen, Kurikan ja Kauhajoen kaupunkien, Ilmajoen, Jalasjärven, Ylistaron ja Mustasaaren kuntien sekä Kyrönmaan Jätevesi Oy:n ja Kyrönjokilaakson Vesi Oy:n oikeudenkäyntikuluja koskevan korvausvaatimuksen.

Asian näin päättyessä markkinaoikeuden 16.2.2006 määräämä väliaikainen kielto raukeaa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Olli Mäkinen, Tommi Vuorialho ja Ilkka Lahtinen.