Market Court dismisses bid protest for audit services, upholding city's selection of cheapest bidder despite procedural flaws.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Tampereen kaupunki on pyytänyt 4.11.2005 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Tampereen kaupungin asuntotoimen tytäryhtiöissä ja säätiöissä tehtävistä tilintarkastuksista vuosille 2006 - 2009. Hankinnasta on julkaistu hankintailmoitus Julkiset hankinnat -lehdessä 10.11.2005/45. Tarjouksia on saatu kahdeksan.

Tampereen kaupunginhallitus on päätöksellään 19.12.2005 § 695 valinnut tilintarkastajaksi Tuokko Tilintarkastus Oy:n.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankinnan kokonaisarvo on noin 50.000 euroa.

Hankintayksikkö on ilmoittanut 19.1.2006 markkinaoikeudelle sitoutuvansa siihen, ettei se pane hankintapäätöstä täytäntöön ennen markkinaoikeuden päätöstä.

HAKEMUS

Tilintarkastus AAA Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön ensisijaisesti suorittamaan hakijalle hyvitysmaksuna 15.000 euroa tai toissijaisesti järjestämään asiassa uuden tarjouskilpailun. Lisäksi hakija on vaatinut arvonlisäverottomien oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 3.780 eurolla.

Hankintapäätös on ollut hankintalain vastainen ja syrjivä, kun siitä ei ole ilmennyt miksi halvinta tarjousta ei ole hyväksytty ja kun vasta neljänneksi halvin tarjous on tullut hyväksytyksi. Hakijan tarjous on ollut halvin annetuista tarjouksista ja se on myös täyttänyt kaikki hankintayksikön asettamat laatu- ja osaamisvaatimukset. Hankintayksikkö on hankintapäätöksessään todennut, ettei tarjousten välillä katsota olevan eroa vastuulliseksi nimetyn tilintarkastajan kokemuksen, toimialatuntemuksen, toimintamallien ja laadunvarmistusmenetelmien osalta. Hankintapäätöksessä on maininta alimitoitetuista ja ylimitoitetuista tarjouksista. Hankintapäätöksestä ei kuitenkaan käy ilmi, mitkä tarjoukset on katsottu ali- tai ylimittaisiksi ja mihin tämä on perustunut.

Tarjouspyynnössä tai muissa asiakirjoissa ei ole mainittu vähimmäismääriä, keskiarvoja tai enimmäismääriä tarkastuspäiville. Mikäli tilintarkastusyhtiö on laskenut tarjoukseensa tarkastuspäivien määrän virheellisesti, vastuun laskuvirheestä kantaa tilintarkastusyhtiö. Tilintarkastajat eivät voi jättää tehtäväänsä suorittamatta, vaikka tarkastuspäivät loppuvat. Tarjouspyynnössä ei ole myöskään määritelty, mitä tarkastuspäivällä tarkoitetaan.

Hakija on noudattanut tarjousta tehdessä Tilintarkastusalan suosituksia vuodelle 2005 ja perehtynyt muutoinkin tarkastettavien yhtiöiden toimintaan. Hakijan tarjous ei ole ollut alimitoitettu. Epätodennäköistä on myös, että toiseksi ja kolmanneksi halvimman tarjouksen jättäneet tilintarkastajat olisivat tehneet alimittaisia tarjouksia.

VASTINE

Tampereen kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu tarjousten valintaperusteeksi kokonaistaloudellinen edullisuus ja sen arviointiperusteiksi kokonaishinta sopimuskaudelle, tarkastuspäivien lukumäärä, vastuulliseksi nimetyn tilintarkastajan kokemus, tuntemus asunto- ja kiinteistöyhteisöistä, tarjoajan toimintamalli tilintarkastuksen suorittamisessa ja tarjoajan laadunvarmistusmenetelmät. Tarjousten vertailussa on todettu, että tarjousten välillä on eroja tarkastuspäivien lukumäärän ja kokonaishinnan osalta. Muiden arviointiperusteiden osalta tarjousten välillä ei ole nähty olleen eroja.

Hakijan tarjouksen hintaero voittaneen tarjoajan tarjoukseen nähden on johtunut tilintarkastuksen laajuudesta ja kattavuudesta, mitä osoittaa tarkastuspäivien lukumäärän suuri ero. Hakijan tarjouksen päivähinta ryhmän yksi osalta on ollut 489 euroa ja ryhmän kaksi osalta 491 euroa. Voittaneen tarjoajan vastaavat päivähinnat ovat olleet 500 euroa ja 490 euroa. Tarjousten hintavertailussa on käytetty tarjouspyynnön mukaisesti kokonaishintaa, jonka perusteella halvimman tarjouksen on tehnyt hakija.

Tilintarkastus tulee olla ammatillisesti pätevää ja riittävästi resursoitua. Tampereen kaupungin asuntoyhteisöt sisältävät suuria varallisuusarvoja. Yhtenä tarjouspyynnön kohteena ollut Tampereen vuokratalosäätiö kuuluu kuuden suurimman säätiön joukkoon. Hakija on tarjouksessaan esittänyt, että sen tarkastamiseen riittäisi 2,3 päivää, kun taas voittanut tarjoaja on esittänyt kahdeksaa päivää. Muut tarjoajat ovat esittäneet neljää, viittä, kymmentä ja 22 päivää. Hankintayksikkö on katsonut, ettei se voi tarjouspyynnössä sitovasti ilmoittaa ostettavien tilintarkastuspäivien määrää, vaan tarjoajia on pyydetty itse arvioimaan tilintarkastuspäivien määrä. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu tarkastuksen kohteena olevien yhtiöiden liikevaihdot ja taseet. Tarjoajien on lisäksi ollut mahdollista tilata yhtiöiden tilinpäätösten kopioita.

Tilintarkastuspäivien määrän avulla on arvioitu tilintarkastuksen laajuutta ja kattavuutta. Tarjoukset on vertailtu työryhmässä ja vertailusta on laadittu ryhmäkohtaisesti tehdyt taulukot. Hakija on esittänyt ryhmälle 1 tarkastuspäiviä 16,3 ja ryhmälle 2 19,7 päivää. Voittaneen tarjoajan vastaavien päivien lukumäärä on ollut 51 ja 53. Hakijan tarjous on poikennut tarkastuspäivien lukumäärän perusteella olennaisesti yleisestä tasosta. Hakijan tarjous on arvioitu riittämättömäksi tarkastuspäivien määrän osalta, eikä se ole menestynyt tarkastuspäivien lukumäärää koskevassa arvioinnissa. Alimitoitetun tarjouksen osalta on riski, ettei tilintarkastusta kyetä suorittamaan esitetyllä työmäärällä ja lisätyö laskutetaan tarjoukseen kuulumattomina töinä. Riskinä on myös se, ettei tilintarkastajalla ole tarvittaessa mahdollista lisätä tarkastuspäiviä muiden toimeksiantojen vuoksi.

Voittanut tarjous on katsottu parhaaksi tarjoukseksi tilintarkastuspäivien lukumäärää koskevan arvioinnin osalta. Tarjousten vertailu on suoritettu tarjouspyynnössä ilmoitettuja kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteita soveltaen.

Tarjouspyynnössä ja sen liitteissä on selkeästi mainittu, miten tarkastuspäivien lukumäärä tulee ilmoittaa sekä määritelty tarkastuspäivällä tarkoitettavan 7,5 tunnin työpäivää.

Tarjoukset ovat poikenneet toisistaan kahden arviointikriteerin osalta. Hankintalaki ei ole edellyttänyt arviointikriteerien painoarvon tai tärkeysjärjestyksen ilmoittamista. Tarkastuspäivien määrän riittävyyden perusteella voittanut tarjous on katsottu kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi.

LAUSUNTO

Tuokko Tilintarkastus Oy on antamassaan lausunnossa vaatinut hakemuksen hylkäämistä ja hakijan velvoittamista korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 750 eurolla korkoineen.

Hakija ei ole voinut täyttää tarjouspyynnön mukaisia tehtäviä ilmoittamiensa tarkastuspäivien puitteissa ja sen tarjous on tullut hylätä.

Kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous on tullut valituksi.

VASTASELITYS

Tilintarkastus AAA Oy on antamassaan vastaselityksessä lausunut muun ohella seuraavaa.

Tarjouspyynnössä ei ole ilmoitettu kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteita konkreettisesti ja tällöin valintaperusteena olisi tullut käyttää halvinta hintaa. Toisaalta hankintayksikkö on muuttanut valintaperustetta aikaisempiin tarjouskilpailuihin nähden ja tätä muutosta olisi tullut perustella jo tarjouspyyntöasiakirjoissa.

Hakijan tarjous on ollut ryhmässä 1 tarkastuspäivän hinnan osalta halvempi kuin voittaneen tarjoajan. Hakijan tarjous olisi ollut myös kokonaisuutena halvempi, mikäli tarkastukseen käytettäisiin voittaneen tarjouksen mukainen määrä tarkastuspäiviä.

Tarvittavien tarkastuspäivien määrän arviointi on ilmeisesti tehty vasta tarjousten avaamisen jälkeen. Kaupunginreviisori on antanut lausunnon tarkastamiensa yhtiöiden tilintarkastuksen mitoitusperusteista tarjousten vertailutyöryhmälle. Edellä todettu menettely on ollut sopimatonta, koska reviisori on samalla toiminut puolueettomana virkamiehenä ja myös kyseisten yhteisöjen tilintarkastajana. Kaupunginreviisori on epäsuorasti valinnut tilintarkastusyhteisön tilintarkastuskumppaniksi tarkastamiinsa yhtiöihin. Vaatimalla suurempaa tarkastuspäivien lukumäärää kaupungin palveluksessa olevat tilintarkastajat saavat suuremmat tilintarkastuspalkkiot. Kaupungin yhtiön tilintarkastaja ei olisi saanut osallistua ainakaan niiden yhtiöiden tilintarkastajien valintaan, joissa hän on itse tarkastajana.

Hankintapäätösasiakirjoista ei ilmene millä perusteella tarjousten vertailu on suoritettu. Asiakirjoista ei ilmene pisteytystä tai käytettyjä painokertoimia. Koska kaikki tarjoajat ovat täyttäneet laadulliset kriteerit, olisi halvinta hintaa tullut käyttää valintaperusteena.

Tampereen Vuokratalosäätiön tilintarkastus on mahdollista suorittaa hakijan esittämässä ajassa. Voittaneen tarjoajan ilmoittama tarkastuspäivien määrä riittäisi vaativaa liiketoimintaa harjoittavan pörssiyhtiön lakimääräiseen tilintarkastukseen. Aikaisemmissa hankintamenettelyissä hakijan tarjouksia ei ole väitetty alimitoitetuiksi.

LISÄKIRJELMÄT

Tampereen kaupunki on antamassaan lisävastineessa lausunut muun ohella seuraavaa.

Asuntoyhteisöjen tilintarkastusta ei ole aikaisemmin kilpailutettu vastaavalla menettelyllä. Koska tarjousten väliset erot tarkastuspäivien lukumäärän osalta ovat olleet suuria, on arvioinnissa käytetty hyväksi tarkastusjohtajan ja kaupunginreviisorin asiantuntemusta. Asian valmistelija on selvittänyt asiantuntijoiden mielipiteitä lähinnä tarkastuspäivien lukumäärän riittävyydestä. Tarjoajien tasavertaista ja syrjimätöntä kohtelua ei ole menettelyllä loukattu.

Kaupunginreviisori ei voi laskuttaa tilintarkastajana enemmän, vaikka valitaan suuremman työmäärän käsittävä tarjous. Tarkastuspäivien lukumäärän arvioinnissa on jouduttu etsimään tarjousten ja aikaisemman kokemuksen perusteella suuruusluokaltaan hyväksyttävä taso.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Sovellettavat säännökset

Hankintamenettely on aloitettu ennen 1.6.2007. Asiaan sovelletaan siten julkisista hankinnoista annetun lain 1505/1992

(jäljempänä hankintalaki) säännöksiä sellaisina kuin ne olivat julkisista hankinnoista annetun lain 348/2007 tullessa voimaan.

Hankintamenettely

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon hankintalain 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Kaupunginreviisorin osallistuminen hankintamenettelyyn

Hakija on esittänyt, ettei kaupunginreviisorin olisi riippumattomana virkamiehenä tullut antaa lausuntoa itse tarkastamiensa yhtiöiden tilintarkastuksen mitoitusperusteista.

Hankintalaissa ei ole hankintamenettelyyn osallistuvan henkilöstön esteellisyyttä koskevia säännöksiä. Hankintayksikön menettelyä tulee tältä osin arvioida tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimuksen perusteella. Tässä tapauksessa ratkaistavana on näin ollen hakijan väitteen johdosta kysymys siitä, onko kaupunginreviisorin osallistuminen hankintamenettelyyn johtanut hakijaa syrjivään tai muutoin epätasapuoliseen kohteluun, taikka vaarantanut tarjoajien tasapuolista kohtelua tarjouskilpailussa.

Hankintayksikön mukaan tarkastusjohtajan ja kaupunginreviisorin asiantuntemusta on käytetty hyväksi arvioitaessa tarkastuspäivien lukumäärän riittävyyttä. Saadun selvityksen mukaan kaupunginreviisori on toiminut ainakin kahden kilpailutettavana olleen kohteen yhteisön tilintarkastajana. Tarjousten avauspöytäkirjasta ilmenee, että tarjoukset on avattu Tampereen materiaalikeskuksen toimesta. Varsinaisen hankintapäätöksen on tehnyt Tampereen kaupunginhallitus materiaalikeskuksen controllerin lausunnon perusteella. Kaupunginreviisori ei siten ole osallistunut itse hankintapäätöksen tekoon.

Ottaen huomioon edellä mainittu, markkinaoikeus toteaa, ettei asiassa ole ilmennyt, että kyseisen kaupunginreviisorin asiantuntemuksen käyttäminen arvioitaessa tarvittavien tilintarkastuspäivien määrää olisi ollut tarjoajia kohtaan epätasapuolista tai syrjivää. Markkinaoikeus katsoo näin ollen, ettei hankintayksikön menettely ole vaarantanut hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaista tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua.

Tarjouspyyntö

Hakija on esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä, kun siinä ei ole selvitetty vaadittavien tilintarkastuspäivien lukumäärää ja sisältöä. Hakija on edelleen esittänyt tarjouspyynnön olleen virheellinen, kun siinä ei ole konkreettisesti ilmoitettu kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteita.

Hankintalain 7 §:n 1 momentin mukaan hankinta on tehtävä mahdollisimman edullisesti. Tarjouksista tulee hyväksyä kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa tarjousta valittaessa sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden ja niiden mahdollisen painotuksen määrittämisessä. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus kuitenkin edellyttävät, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat on siten kuvattava tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Tarjouspyynnön mukaan tarjouksia on pyydetty kirjanpitolain mukaan kirjanpitovelvollisten kahdeksan yhtiön ja säätiön tilintarkastuksesta. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu yhtiöiden ja säätiöiden toimialaksi asuntojen rakennuttaminen ja vuokraaminen. Tarjouspyynnössä on edelleen ilmoitettu yhteisöiden volyymia kuvaavat liikevaihdot ja taseen loppusummat. Tarjouspyynnön mukaan kopiot yhteisöiden vuoden 2004 tilinpäätöksistä ovat saatavilla konsernihallinnon kirjaamosta. Ryhmän yksi osalta tarjouspyynnössä on myös todettu, että yhteisöjä tarkastaa asukkaiden valitsema tarkastaja, Tampereen kaupungin organisaatiosta valittu tarkastaja ja tilintarkastusyhteisö, ja että tarjouspyyntö koskee yhtä kolmasosaa mainittujen yhteisöjen koko tilintarkastuksesta. Tarjouspyynnön liitteenä olleilla lomakkeilla, joilla tarjoukset on tullut tehdä, on määritelty tarkastuspäivän pituudeksi seitsemän ja puoli tuntia.

Tarjousten vertailu ja hankintapäätös

Hakija on esittänyt hankintayksikön menetelleen virheellisesti, kun hankintapäätöksestä ei ole ilmennyt perusteluja voittaneen tarjouksen valinnalle eikä sitä, millä perusteella jotkut tarjouksista on katsottu tarjouspäivien lukumäärän osalta alimitoitetuiksi.

Hankintalain 6 §:n 3 momentissa edellytetystä tarjoajien tasapuolisen kohtelun vaatimuksesta seuraa, että hankintayksikön tulee soveltaa etukäteen ilmoittamiaan arviointiperusteita kaikkiin tarjouksiin tasapuolisesti ja syrjimättä. Hankintapäätöksen tulee perustua kaikkiin ennalta ilmoitettuihin arviointiperusteisiin.

Hankintalain 7 a §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden tai tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava.

Säännöksen esitöissä (HE 237/2004 vp) on mainittu, että päätöksen tulisi sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta sekä siihen vaikuttaneista keskeisistä seikoista, joita ovat muun muassa tarjouksen valintaperusteet ja niiden soveltamistapa.

Hankintapäätöksessä on todettu, että tarjousten välillä ei ole katsottu olevan eroa vastuulliseksi nimetyn tilintarkastajan kokemuksen, toimialatuntemuksen, toimintamallien ja laadunvarmistusmenetelmien osalta. Tarjousten erojen on todettu muodostuneen kokonaishinnasta ja tarkastuspäivien lukumäärästä. Tarkastuspäivien määrän on lisäksi todettu vaihdelleen huomattavasti. Hankintapäätöksestä käy lisäksi ilmi, että tarjousten vertailussa on arvioitu, etteivät selkeästi yli- tai alimitoitetut tarkastuspäivien määrät vastaa tarkastuskohteiden vaatimaa tarkastuspäivien lukumäärää. Hankintapäätöksessä on edelleen todettu, että voittaneen tarjoajan tarjous on arvioitu uskottavimpien tarkastuspäivien lukumäärän ja kokonaishinnan perusteella kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi. Hankintapäätöksen liitteenä on lisäksi ollut taulukko, josta on ilmennyt ryhmien yksi ja kaksi osalta tarjoajittain tarkastuspäivien lukumäärä, päivähinta ja sopimuskauden kokonaishinta.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintapäätöksestä ei ilmene millä perusteella hankintayksikkö on katsonut voittaneen tarjoajan tarjouksen tarkastuspäivien lukumäärän osalta muita paremmaksi ja siten kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi. Hankintapäätöksestä ilmenee, että ratkaisevaksi tekijäksi tarjousten vertailussa on muodostunut hinnan ohella tarkastuspäivien lukumäärä. Hankintapäätöksestä ei kuitenkaan ilmene, mitkä tarjouksista on katsottu yli- tai alimittaisiksi, mihin tämä arviointi on perustunut ja mitä sillä on tarkoitettu. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintapäätöstä ole perusteltu hankintalain 7 a §:n edellyttämällä siten, että päätöksestä kävisi ilmi, millä perusteilla hankintayksikkö on suorittanut tarjousten vertailun tarkastuspäivien lukumäärän osalta.

Hankintayksikkö on täsmentänyt hankintapäätöksen perusteluja markkinaoikeudelle esittämässään vastineessa ja toimittanut samalla tarjousten laadullisesta vertailusta laaditun taulukon. Hankintayksikkö on vastineissaan esittänyt, että koska tarjouksissa ei havaittu eroja muiden arviointiperusteiden osalta, on ratkaisevaksi tekijäksi muodostunut hinta ja tilintarkastuspäivien lukumäärä.

Tarjousten laadullisesta vertailusta laaditusta taulukosta ilmenee, että ryhmän yksi osalta hyväksyttäväksi tarkastuspäivien lukumääräksi on katsottu voittaneen tarjoajan 51 päivää. Erään toisen tarjoajan 40 tarkastuspäivää on merkitty ehkä hyväksyttäväksi. Tarjoajat, joiden tarjous on sisältänyt enintään 34 tarkastuspäivää, ovat saaneet merkinnän ei. 80 tarkastuspäivää ja enemmän tarjonneet ovat saaneet puolestaan merkinnän liikaa. Ryhmän kaksi osalta voittaneen tarjoajan 53 tarkastuspäivää ja erään toisen tarjoajan 68 tarkastuspäivää on katsottu hyväksyttäviksi. Erään kolmannen tarjoajan 47 tarkastuspäivää on puolestaan merkitty ehkä hyväksyttäväksi. Tarjoajat, jotka ovat tarjonneet 29 tarkastuspäivää tai vähemmän, ovat saaneet merkinnän ei, ja 120 tarkastuspäivää tai enemmän tarjonneet merkinnän liikaa.

Tarjousten vertailuasiakirjasta ilmenee lisäksi, että voittaneen tarjoajan sopimuskauden hinta on ollut ryhmän yksi osalta 25.500 euroa, jolloin tarkastuspäivän hinnaksi on muodostunut 500 euroa. Hakijan tarjouksen kokonaishinta on vastaavasti ollut 7.971 euroa, jolloin sen tarkastuspäivän hinnaksi 16,3 tarkastuspäivällä on muodostunut 489 euroa. Ryhmän kaksi osalta voittaneen tarjoajan sopimuskauden hinta on ollut 25.970 euroa, jolloin päivähinnaksi on muodostunut 490 euroa. Hakijan tarjouksen kokonaishinta on vastaavasti ollut 9.682 euroa, jolloin sen tarkastuspäivän hinnaksi 19,7 tarkastuspäivällä on muodostunut 491 euroa.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on harkintavaltansa puitteissa ja esittämillään perusteluilla voinut arvioida hakijan tarjouksen tarkastuspäivien lukumäärän osalta alimitoitetuksi ja vastaavasti voittaneen tarjoajan tarjouksen kyseisen arviointiperusteen osalta hakijan tarjousta paremmaksi. Ottaen huomioon hankintayksikön tarkastuspäivien lukumäärän merkityksestä arviointiperusteena esittämä, se on voinut edellä mainituilla perusteilla katsoa voittaneen tarjoajan tarjouksen kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi. Asiassa ei siten ole ilmennyt syytä katsoa hankintayksikön menetelleen hakijaan syrjivästi taikka tarjoajien tasapuolisen kohtelun vaarantavalla tavalla suorittaessaan tarjousten vertailun. Hakemus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Asian käsittely markkinaoikeudessa on johtunut edellä esitetyllä tavalla hankintayksikön hankintapäätöksestä ilmenevän tarjousten vertailun perustelujen puutteellisuudesta, joten olisi kohtuutonta, että hakija joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulut vahinkonaan. Tämän vuoksi hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Asian näin päättyessä asiassa lausunnon antaneen Tuokko Tilintarkastus Oy:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen pääasian osalta ja Tuokko Tilintarkastus Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa Tampereen kaupungin suorittamaan Tilintarkastus AAA Oy:lle oikeudenkäyntikulujen korvauksena 2.000 euroa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola ja Ville Parkkari.