Market court dismisses tender claim but orders reimbursement of litigation costs due to procedural errors.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Salon seudun kansanterveystyön kuntayhtymä on pyytänyt 25.11.2005 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Salon kaupungin Alhaisten kaupunginosassa sijaitsevien terveyskeskusvuodeosastojen saneerauksen suunnittelusta. Hankintayksikkö on saanut seitsemän tarjousta.

Salon seudun kansanterveystyön kuntayhtymän yhtymähallitus on päätöksellään 25.1.2006 § 6 valinnut vuodeosastojen saneerauksen suunnittelijaksi Arkkitehtitoimisto Jarmo Saarinen Oy:n.

Arkkitehtitoimisto Jarmo Saarinen Oy:n arvonlisäveroton tarjoushinta on ollut 39.000 euroa. Hankintasopimus on allekirjoitettu 21.3.2006.

HAKEMUS

Rakennusarkkitehtitoimisto Laasonen ky on 20.2.2006 markkinaoikeuteen toimittamassaan hakemuksessaan ja sen täydennyksessä vaatinut, että markkinaoikeus poistaa Salon seudun kansanterveystyön kuntayhtymän edellä mainitun hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä tai määrää hankintayksikön maksamaan hakijalle hyvitysmaksuna 17.160 euroa korkoineen lisättynä arvonlisäveron osuudella. Hakija on lisäksi vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 768,60 eurolla korkoineen.

Hankintayksikkö ei ole tarjouspyynnössään ilmoittanut, mihin eri kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteisiin tarjousten vertailu tulee perustumaan. Hankintayksikkö on ilmoittanut ainoastaan arviointiperusteiden painoarvot.

Hankintapäätöksestä ei ilmene, mihin tarjouksista ilmenneisiin seikkoihin ja eroihin tarjousten pisteytys on perustunut. Voittaneen tarjouksen valintaperusteet eivät käy ilmi tehdystä tarjousvertailusta.

Hakijalla on kokemusta vastaavista suunnittelukohteista. Henkilöstön osalta hakijan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen.

Tarjouspyynnössä ei ole mainittu, että vertailussa eniten pisteitä saisi yritys, jolla on suurin henkilöstömäärä. Hakija on esittänyt tarjouspyynnön mukaisen suunnitteluaikataulun. Hakijalla on myös kaikki hankkeen edellyttämät tekniset valmiudet ja muut tarjouspyynnössä mainitut edellytykset suunnittelun toteuttamiseen.

Hakijan tarjous on ollut hinnaltaan halvin ja myös kokonaistaloudellisesti edullisin.

Tarjouspyynnön mukaan 2 - 4 tarjoajan kanssa käydään suunnittelua koskevat jatkoneuvottelut. Hankintapäätöksen mukaan tarjousvertailussa kolmen korkeimman pistemäärän saaneen tarjoajan kanssa on käyty erillisneuvottelut. Hakija on saanut vertailussa kolmanneksi eniten pisteitä. Hakijan kanssa ei ole kuitenkaan käyty hanketta koskevia neuvotteluita.

VASTINE

Salon seudun kansanterveystyön kuntayhtymä on vaatinut, että hakemus hylätään.

Hakijaan on oltu yhteydessä ja kerrottu, että hakijan tarjouksessa esitetty työmäärää koskeva arvio on niin pieni, ettei kohteen suunnittelua ole mahdollista tehdä arvioidussa ajassa.

Jatkoneuvotteluihin ei siten ole ollut aihetta. Hakijan tarjouksen edullisuus on perustunut vähäiseen työtuntimäärään.

VASTASELITYS

Hakija on vastaselityksessään lausunut muun ohella seuraavaa.

Vaikka voittaneella tarjoajalla ei ole ollut muita tarjoajia enempää referenssejä, sille on annettu tarjousten vertailussa tältä osin ainoana tarjoajana täydet pisteet. Vertailussa muu henkilöstö on saanut pääsuunnittelijaa suuremman painoarvon. Vertailussa on painotettu liikaa tarjouksissa ilmoitettua suunnittelun työmäärää. Suunnittelun aikataulua ei sen sijaan ole huomioitu lainkaan pisteytyksessä. Yhdestä tarjouksesta tuntimäärää koskeva arvio on puuttunut kokonaan.

Teknisten valmiuksien osalta suuresta laitekannasta on saanut korkeammat pisteet. Vertailu ei ota myöskään huomioon todellisia hintaeroja.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Sovellettavat säännökset

Hankintamenettely on aloitettu ennen 1.6.2007. Asiaan sovelletaan siten julkisista hankinnoista annetun lain 1505/1992 (jäljempänä hankintalaki), ja hankinnan arvonlisäverollisen kokonaisarvon ylittäessä säädetyn kynnysarvon, kynnysarvon ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun asetuksen

(hankinta-asetus), säännöksiä sellaisina kuin ne olivat julkisista hankinnoista annetun lain 348/2007 tullessa voimaan.

Hankintamenettely

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon hankintalain 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Tarjouspyyntö

Hakija on esittänyt, että tarjouspyynnössä ei ole ilmoitettu tarpeeksi täsmällisesti pisteiden jakotapaa ja sitä kuinka tarjouspyynnön eri vaatimuskohdat vaikuttavat tarjousten vertailussa.

Tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde ja tarjousten valintaan vaikuttavat seikat tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta hankintayksiköllä on harkintavaltaa sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden ja niiden mahdollisen painotuksen määrittämisessä. Kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteina tulee käyttää ainoastaan sellaisia seikkoja, jotka liittyvät hankinnan kohteeseen ja joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on hankintayksikön kannalta taloudellisesti edullisin. Arviointiperusteiden tulee lisäksi olla luonteeltaan syrjimättömiä. Arviointiperusteet eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Hankintayksikkö on tarjouspyynnössä ilmoittanut seuraavat kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteet:

Kokemus terveydenhuollon tai vastaavien toimitilojen suunnittelusta. Painoarvo kymmenen prosenttia.

Pääsuunnittelija ja muu mahdollinen henkilökunta. Painoarvo 20 prosenttia.

Täsmennetty suunnitteluaikatauluehdotus ja työmääräarvio. Painoarvo viisi prosenttia.

Tekniset valmiudet, välineet ja laadunvarmistus. Painoarvo viisi prosenttia.

Kiinteä suunnittelupalkkio. Painoarvo 60 prosenttia.

Hankintayksikkö on tarjouspyynnössä ilmoittanut edellä mainitulla tavalla kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteet painoarvoineen, jonka lisäksi tarjouspyynnössä ja sen liitteissä on kuvailtu yksityiskohtaisesti hankinnan kohdetta. Asiassa ei siten ole ilmennyt syytä katsoa, että alalla toimiville yrityksille olisi tarjouspyynnön perusteella voinut jäädä epäselväksi, mitkä vaatimukset hankinnan kohteena olevan suunnittelun on tullut täyttää. Edellä mainitun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei tarjouspyynnön voida katsoa olleen sillä tavoin tulkinnanvarainen tai epäselvä, ettei se olisi tuottanut vertailukelpoisia tarjouksia, ja että tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu hankintamenettelyssä olisi tästä syystä vaarantunut.

Tarjouspyynnössä mainitut arviointiperusteet eivät myöskään ole antaneet hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta vertailun toteuttamisessa.

Tarjousten vertailu ja hankintapäätöksen perusteleminen

Hakija on vielä esittänyt, ettei hankintapäätöksestä käy ilmi, mihin seikkoihin tarjousten pisteytys on perustunut.

Hankintalain 7 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista tulee hyväksyä kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin.

Hankintalain 6 §:n 3 momentissa tarkoitettu tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus edellyttää, että hankintayksikön tulee soveltaa etukäteen ilmoittamiaan arviointiperusteita kaikkiin tarjouksiin tasapuolisesti ja syrjimättä.

Hankintalain 7 a §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden tai tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava.

Hankintayksikön suorittama tarjousten vertailu käy ilmi hankintapäätöksen liitteenä olevasta taulukosta, johon on merkitty kullekin tarjoukselle referensseistä, henkilöstöstä, aikataulusta, teknisistä valmiuksista ja hinnasta annetut vertailupisteet sekä kokonaispisteet. Tämän lisäksi tarjouksia on kunkin arviointiperusteen osalta luonnehdittu yleisesti muutamalla sanalla.

Vertailutaulukossa on teknisten valmiuksien osalta kunkin tarjoajan kohdalla merkintä "ok". Tarjoajat ovat saaneet teknisistä valmiuksistaan

4 - 5 pistettä. Hankintayksikön markkinaoikeudelle esittämän mukaan tekniset valmiudet ovat olleet tarjoajilla lähes yhdenvertaiset, mutta kolmen tarjoajan osalta vertailupisteet on arvioitu selvästi vähäisemmän laitekannan johdosta pienemmiksi kuin muilla tarjoajilla.

Markkinaoikeus toteaa, ettei hankintapäätöksestä tai hankintayksikön lausumasta kuitenkaan ilmene, mitä laitekantaa ja millä perusteella hankintayksikkö on pitänyt riittävänä. Tuntimääräarvion osalta ei tarjousvertailusta ilmene, millä perusteella joissakin tarjouksissa esitettyjä arvioita on pidetty liian suurina ja joitakin liian pieninä.

Tarjouspyynnössä vaadittua täsmennettyä suunnitteluaikataulua ei myöskään ole arvioitu kunkin tarjouksen osalta erikseen, vaan arviointi koskee vain tarjouksissa mainittuja suunnittelun tuntimääriä.

Hankintapäätösasiakirjoista ei siten riittävällä tavalla ilmene, miten hankintayksikkö on soveltanut sanottuja arviointiperusteita sekä mihin tarjouksista ilmenneisiin seikkoihin ja eroihin tarjousten pisteytys on perustunut. Hankintayksikkö on markkinaoikeudelle antamassaan vastineessa jossain määrin täsmentänyt pisteytyksen perusteita.

Hankintayksikön toimittamasta selvityksestäkään ei kuitenkaan riittävällä tavalla ilmene, mihin tarjouksista ilmenneisiin seikkoihin ja eroihin tarjousten pisteytys on perustunut.

Tarjouspyynnössä arviointiperusteeksi ilmoitetun laadunvarmistuksen osalta vertailutaulukossa ei ole mainittu mitään. Henkilöstön osalta vertailutaulukossa on ainoastaan todettu tarjoajan ilmoittaman henkilöstön määrä. Hankintayksikkö ei siten ole soveltanut kaikkia etukäteen ilmoittamiaan kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteita.

Edellä mainitun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt tarjouksia vertaillessaan ja hankintapäätöstä perustellessaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti.

Tarjoajien kanssa käydyt neuvottelut

Hakijan mukaan hankintamenettely on ollut julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastainen myös sen vuoksi, ettei hakijan kanssa ole käyty tarjouspyynnössä ja hankintapäätöksessä mainittuja neuvotteluja, vaikka hakija on saanut tarjousten vertailussa kolmanneksi eniten pisteitä.

Hankintayksikkö on aloittanut kysymyksessä olevan hankintamenettelyn pyytämällä tarjouksia 25.11.2005 päivätyllä tarjouspyynnöllä kymmeneltä eri tarjoajalta. Tarjouspyynnön mukaan

2 - 4 tarjoajan kanssa käydään hankintaa koskevat jatkoneuvottelut.

Hankintapäätöksen mukaan kolmen eniten pisteitä saaneen tarjoajan kanssa on käyty erillisneuvottelut. Hankintayksikön mukaan hakijaan on oltu yhteydessä ja kerrottu, että hakijan tuntimäärää koskeva arvio on ollut niin pieni, ettei tarjouksessa esitetyllä tuntimäärällä pysty suoriutumaan näin mittavasta saneerauksesta. Tämän vuoksi neuvotteluja on käyty ainoastaan tarjousvertailussa ensimmäiseksi ja toiseksi tulleen tarjoajan kanssa.

Edellä todetulla tavalla hankinta on hankintalain 7 §:n 1 momentin mukaan tehtävä mahdollisimman edullisesti. Tarjouksista tulee hyväksyä se, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Tarjoajien tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi on tarjouskilpailussa lähtökohtana tarjousten lopullisuus, ja tarjousten jälkikäteinen muuttaminen on kiellettyä.

Asiassa on kysymys hankinta-asetuksessa säädetyn kynnysarvon alittavasta hankinnasta, johon asetuksen säännöksiä ei hankintalain 3 §:n ja hankinta-asetuksen 1 § mukaan sovelleta. Arvioitaessa sitä, onko hankintayksikkö käydessään hankintapäätöksessä mainitulla tavalla erillisneuvotteluja kahden tarjoajan kanssa, menetellyt tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaarantavalla tavalla ja siten hankintalain 9 §:ssä tarkoitetulla tavalla julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti voidaan kuitenkin ottaa huomioon hankinta-asetuksen säännökset neuvottelumenettelyn käyttämisestä.

Hankinta-asetuksen 10 §:n 1 momentin mukaan hankinnassa on käytettävä avointa tai rajoitettua menettelyä. Neuvottelumenettelyä voidaan käyttää vain 12 - 14 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä.

Hankinta-asetuksessa säädetyn neuvottelumenettelyn on vakiintuneesti katsottu sisältävän jo sanamuotonsa perusteella jonkinasteisen neuvotteluvapauden ja joustavuuden. Myös hankinta-asetuksen mukaista neuvottelumenettelyä arvioitaessa on kuitenkin sovellettava hankintalain 6 §:n 3 momentissa ilmaistua tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatetta.

Markkinaoikeus toteaa, että hankinnan luonteesta saattaa poikkeuksellisesti johtua, että parhaimman ja kokonaistaloudellisesti edullisemman tarjouksen valinta edellyttää tarjoajien kanssa käytäviä neuvotteluja. Hankintapäätöksestä tai muista hankinta-asiakirjoista ei kuitenkaan ilmene millä perusteella hankintayksikkö on katsonut tässä tapauksessa olleen perusteltua tarjousten vertailun suorittamisen jälkeen siirtyä neuvottelemaan kahden tarjoajan kanssa. Hankintapäätöksestä tai muista hankinta-asiakirjoista ei liioin ilmene myöskään se, mitkä hankintaan liittyvät seikat ovat olleet neuvottelujen kohteena, eikä se, ovatko ja missä määrin neuvotteluihin valitut tarjoajat mukauttaneet tarjouksensa käydyissä neuvotteluissa.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön edellä kuvattu menettely, jossa se on käynyt neuvotteluja tarjoajien kanssa, ei ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua

Johtopäätös

Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankinnassa hankintalain 9 §:n

1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa tulee näin ollen harkittavaksi hankintalain 9 §:ssä säädetyn seuraamuksen määrääminen.

Seuraamukset

Hankintalain 9 §:n 1 momentin 1 - 3 kohdassa on säädetty markkinaoikeuden käytettävissä olevista ensisijaisista oikeusturvakeinoista, joita ovat hankintapäätöksen poistaminen, virheellisen menettelyn noudattamisen kieltäminen sekä velvoittaminen virheellisen menettelyn korjaamiseen. Hankintalain 9 §:n 2 momentin mukaan hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi, jos pykälän

1 momentin 1 - 3 kohdassa määritellyt toimenpiteet saattaisivat aiheuttaa 10 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla haittaa tai jos hakemus on pantu vireille vasta hankintasopimuksen tekemisen jälkeen.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 21.3.2006. Hankintalain 9 §:n

2 momentista ja 10 §:n 3 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön edellä todetusta virheellisestä menettelystä voi siten tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen. Hankintalain 9 §:n

1 momentin 4 kohdan mukaan hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hakijan tarjous on ollut saaduista tarjouksista hinnaltaan halvin. Kuten edellä on lausuttu, hinta on kuitenkin ollut vain yksi kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteista 60 prosentin painoarvolla. Hakija on saanut tarjousten vertailussa yhteensä 77,4

pistettä ja voittanut tarjoaja 82,8 pistettä. Henkilöstön osalta hakijan on todettu toimivan yksin, kun voittaneella tarjoajalla on todettu olevan käytössään kuusi rakennusalan ammattilaista. Aikataulun osalta hakijan ilmoittama tuntimäärä on todettu pieneksi ja voittaneen tarjoajan keskimääräiseksi. Näin ollen ja ottaen huomioon hankintayksikön menettelyn edellä todetut virheellisyydet markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa voida riittävällä varmuudella todeta, että hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hyvitysmaksua koskeva vaatimus on tämän vuoksi hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Asian käsittely markkinaoikeudessa on johtunut hallintolainkäyttölain 74 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla hankintayksikön virheestä, joten olisi kohtuutonta, että hakija joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut.

Rakennusarkkitehtitoimisto Laasonen ky on arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Sen vuoksi vaadituista kuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen pääasian osalta.

Markkinaoikeus velvoittaa Salon seudun kansanterveystyön kuntayhtymän korvaamaan Rakennusarkkitehtitoimisto Laasonen ky:n oikeudenkäyntikulut 630 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Anne Ekblom-Wörlund ja Ville Parkkari.