Market Court voids public procurement decisions due to erroneous tender evaluation violating equal treatment principles.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Nokian ja Ylöjärven kaupungit sekä Hämeenkyrön, Kangasalan,

Lempäälän, Pirkkalan ja Vesilahden kunnat ovat pyytäneet 6.7.2005 päivätyllä yhteisellä tarjouspyynnöllä tarjouksia puhelin- ja matkapuhelinpalveluiden hankinnasta ajalle 1.1.2006 - 31.12.2008.

Tarjouspyynnössä on varattu mahdollisuus jatkaa sopimusta yhdellä vuodella. Hankinnasta on julkaistu hankintailmoitus Euroopan unionin virallisessa lehdessä 7.7.2005/S129 - 127946. Hankintayksiköt ovat saaneet neljä tarjousta.

Nokian kaupunginhallitus on päätöksellään 10.10.2005 § 384 päättänyt hankkia puhelin- ja matkapuhelinpalvelut Elisa Oyj:ltä.

Vesilahden kunnanhallitus on päätöksellään 17.10.2005 § 228 päättänyt hankkia puhelin- ja matkapuhelinpalvelut Elisa Oyj:ltä.

Hankinnan kokonaisarvo on hankintayksiköiden mukaan kaikkien hankintayksiköiden osalta yhteensä 2.131.200 euroa.

Nokian kaupunki ja Vesilahden kunta ovat ilmoittaneet markkinaoikeudelle, etteivät ne tee hankintasopimusta tai pane hankintapäätöstä muutoinkaan täytäntöön ennen kuin markkinaoikeus on antanut ratkaisun asiassa.

HAKEMUKSET

Finnet Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Nokian kaupungin ja Vesilahden kunnan korjaamaan virheelliset menettelynsä tekemällä uudet tarjousvertailut sekä kieltää hankintayksiköitä tekemästä päätösten perusteella hankintasopimusta tai panemasta päätöksiä muutoinkaan täytäntöön. Hakija on vaatinut toissijaisesti, että kumpikin hankintayksikkö velvoitetaan maksamaan sille hyvitysmaksuna 30.000 euroa. Hakija on lisäksi vaatinut, että kumpikin hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 400 eurolla korkoineen.

Hakija on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Tarjouspyyntö on jakautunut kahteen osakokonaisuuteen eli kiinteisiin puhelinliittymiin ja matkapuhelinliittymiin. Tarjousvertailussa Elisa Oyj:n (Elisa) kokonaistarjous on katsottu edullisemmaksi kuin toiseksi tullut vaihtoehto, missä kiinteät puhelinliittymät on valittu Elisalta ja matkapuhelinliittymät hakijalta.

Tarjousten vertailu on ollut virheellinen. Hakijan tarjouksessa sisäpuhelut ovat olleet ilmaisia 50 minuuttiin saakka kuukaudessa yhtä liittymää kohden. Tarjousten pisteytyksessä on kuitenkin tältä osin käytetty kolmen sentin minuuttihintaa, vaikka tämä hinta on ollut voimassa vain 50 minuuttia ylittävältä osin.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu sisäpuheluita olleen matkapuhelimista lankaliittymiin 4.600 minuuttia kuukaudessa ja kuntien matkapuhelinliittymiin 57.000 minuuttia kuukaudessa. Liittymiä on yhteensä ollut 1.600 kappaletta. Keskimääräiseksi minuuttimääräksi yhtä liittymää kohden on siten tullut 38,5 minuuttia kuukaudessa, mikä on jäänyt selvästi alle hakijan tarjouksessa alennuksen rajana käytetyn

50 minuutin puhelumäärän. Puheluhintana olisi siten vertailussa pitänyt käyttää 0 senttiä minuuttia kohden. Vertailussa käytetyn virheellisen hintatiedon vuoksi hakijan tarjouksen matkapuheluiden kokonaiskustannus on laskettu 66.528 euroa todellista kalliimmaksi.

Tarjouspyynnössä on pyydetty hinnoittelemaan puhelut hankintayksiköiden vaihteesta hankintayksiköiden omiin matkapuhelimiin. Hinta on pyydetty osana kiinteän verkon tarjousta.

Nykyisin Suomessa tyypillisesti tällaisen sisäpuheluhinnoittelun tarjoaa kuitenkin matkapuhelinoperaattori, eikä kiinteän verkon operaattori.

Hankintayksikön tekemässä pisteytyksessä Elisan ja hakijan tarjoaman vaihtoehdon vertailuhintana on käytetty yhdeksää senttiä minuuttia kohden. Vertailussa käytettävä hinta olisi kuitenkin tullut ottaa hakijan tarjouksesta, eikä Elisan tarjouksesta. Oikea hinta olisi siten ollut 4,3

senttiä minuuttia kohden lisättynä paikallisverkkomaksulla.

Paikallispuhelumaksu on Elisan tarjouksessa ilmoitettu 1,3 sentiksi minuuttia kohden. Vertailussa käytetyn virheellisen hintatiedon vuoksi hakijan ja Elisan yhteinen vaihtoehto on laskettu 61.200 euroa todellista kalliimmaksi.

Hakijan tarjoama hinta rajoittamattomalle GPRS-palvelulle on ollut

11,3 euroa kuukaudessa liittymää kohden, mikä on halvempi kuin

Elisan tarjoama 100 Mt:n GPRS-palvelun hinta 12 euroa kuukaudessa.

Myös vähän GPRS:ää käyttäville tarkoitettu perus-GPRS -paketti on hakijalla ollut edullisempi kuin Elisalla. Hakijan tarjoaman GPRS:n hinta on siten kaikissa tapauksissa ollut halvempi kuin Elisan tarjoaman

GPRS-palvelun. Hakijalle on kuitenkin laskettu korkeammat GPRS-

palvelun kustannukset kuin Elisalle. Tarjouspyynnössä ei ole myöskään ilmoitettu, kuinka monesta liittymästä hankinnan kohteena olevaa

GPRS-palvelua tullaan käyttämään. Hankintayksikön olisi siten tullut vertailussa ottaa mukaan kaikki liittymät, koska tarjouspyynnössä ei ollut rajoitettu liittymien määrää. Tarjousvertailussa on käytetty kymmenen kappaleen oletettua käyttömäärää. Hakijan tarjouksen hinta on tältä osin ollut 11,3 euroa kuukaudessa. Tarjousvertailussa on käytetty Elisan 12 euron kuukausihintaista GPRS-palvelua. Tästä syystä

"Elisa kiinteä + Finnet mobiili" -vaihtoehto on tarjousvertailussa laskettu 6.048 euroa liian kalliiksi.

Tarjouspyynnössä on lähdetty siitä, että kiinteän verkon palvelut voidaan hankkia eri toimittajalta kuin matkapuhelinpalvelut.

Hankintapäätöksessä on kuitenkin perusteettomasti suosittu Elisan kokonaistoimittajuutta antamalla sille 100 prosentin laatupisteet, kun taas Elisan ja hakijan yhteiselle vaihtoehdolle on annettu nollan prosentin laatupisteet. Hankintayksiköt eivät ole myöskään ilmoittaneet, mihin niiden laatuvertailussa käyttämä pisteytys on perustunut.

Hankintayksikön menettely ei ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua.

VASTINE

Nokian kaupunki ja Vesilahden kunta ovat vaatineet, että markkinaoikeus jättää hakemukset tutkimatta tai hylkää ne ja velvoittaa hakijan korvaamaan kummankin hankintayksikön oikeudenkäyntikulut

400 eurolla korkoineen.

Hankintayksiköt ovat perustelleet vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Kun hakija ei ole edes vaatinut hankintapäätösten kumoamista vaan ainoastaan uusien tarjousvertailujen tekemistä, hakemukset tulee jättää tutkimatta.

Hakijan tarjoamassa sisäpuheluiden hinnoittelussa on esitetty tarjouspyynnön vastainen alennus. Tarjouspyynnössä on todettu, että kaikki kuukausi ja minuuttihinnat tulee ilmoittaa perustuen tarjoajan julkisesti esillä olevaan hinnastoon verottomina nettohintoina ja hinnastosta laskettuina alennusprosentteina. Mahdollisten kerta-alennusten, kuten puheaikatarjousten, sijaan alennukset on tullut antaa kuukausi- tai minuuttihinnoissa.

Tarjouspyynnössä on tuotu selvästi esille, että liittymiltä vaadittujen toiminnallisuuksien vuoksi kiinteän verkon operaattori tulee määrittelemään kiinteän verkon ja matkapuhelinverkon välisen toteutusrajapinnan. Kiinteän verkon ja puhelinvälitystä koskevan kokonaisuuden toimittajan tehtävänä on siten ollut määrittää toteutusrajapinta. Siten myös tätä palvelua koskeva hinnoittelu on kuulunut kiinteän verkon toimittajalle. Myös hakija on ilmoittanut tarjouksessaan, että kiinteän verkon toimittaja määrittelee toteutusrajapinnan.

GPRS-palvelun kokonaistaloudellinen vaikutus on tässä hankinnassa ollut vähäinen. Datasiirtokustannukset on laskettu kymmenen liittymän mukaan, mikä on vastannut aikaisempaa määrää.

Laatuarvioinnissa hankintayksiköt ovat korostaneet kokonaistoimittajuuden merkitystä. Tarjousvertailussa on harkittu eri osatoimittajakokonaisuuksien hylkäämistä sillä perusteella, että ne eivät ole täyttäneet tarjouspyynnössä edellytettyjä ehdottomia vaatimuksia.

LAUSUNTO

Elisa Oyj on esittänyt lausunnossaan muun ohella seuraavaa.

Hakija on esittänyt tarjouksessaan tarjouspyynnön vastaisen puheaikatarjouksen. Tarjouspyynnössä on ollut yksiselitteinen hinnoittelua koskeva määritelmä, jonka mukaan puheaikatarjouksia ei tulla sallimaan.

Tarjouspyynnössä on ehdottomana vaatimuksena esitetty, että kaikissa tarjouksissa tulee ehdottomasti huomioida, että osakokonaisuuksissa voi olla kaksi eri toimittajaa, joten molempien osakokonaisuuksien tarjouksissa on tullut erikseen tarjota ja kuvata rajapinnat toisen osakokonaisuuden toteutuksen mahdollistamiseksi. Elisa on ilmoittanut tarjouksessaan rajapinnakseen kiinteiden puhelinliittymien osalta kunnan alaliittymästä kunnan matkapuhelimeen soitetun puhelun hinnan. Toisen osakokonaisuuden osalta Elisa on tarjouksessaan selkeästi ilmoittanut, että vaihteen ja matkapuhelinten yhdistäminen eli sisäpuhelupalvelu on mahdollista vain, jos kiinteän verkon operaattorina on Elisa.

Hankintayksiköt ovat päätyneet kokonaistoimittajuuteen, mikä on yleistä Suomessa vastaavissa hankinnoissa. Tarjousvertailusta voi selvästi todeta, että vain yhden toimittajan ympäristöt ovat hankintayksiköiden mielestä täyttäneet tarjouspyynnössä edellytetyt ehdottomat vaatimukset. Tarjouspyynnön ehdottomana vaatimuksena on muun ohella ollut kaikkien matkapuhelinliittymien integrointi saumattomasti kaikki kiinteät liittymät kattavaan välitysratkaisuun, joka on tarkoittanut muun muassa signalointitietojen tuomista välityspöytiin.

Elisan kiinteät liittymät kattavaan ympäristöön ei voida sanottujen edellytysten vallitessa liittää muiden operaattoreiden matkapuhelimia.

VASTASELITYS

Finnet Oy on esittänyt vastaselityksessään muun ohella seuraavaa.

Hakijan tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön vastainen. Sisäpuheluiden osalta kysymys on ollut hinnoittelumallista, eikä kerta-alennuksesta.

Kiinteän verkon operaattori määrittelee kiinteän verkon ja matkapuhelinverkon välisen toteutusrajapinnan. Tämä ei kuitenkaan merkitse, että kiinteän verkon operaattori määrittäisi samalla palvelun hinnan. Hinnoittelun voi tehdä matkapuhelinoperaattori, mikäli kiinteän verkon operaattorin järjestelmä on täyttänyt tarjouspyynnössä asetetut ehdottomat vaatimukset.

Tarjouspyynnössä on edellytetty, että tarjottu järjestelmä mahdollistaa kahdelta eri toimittajalta tulevan palvelun. Elisan kiinteä verkko ja hakijan matkapuhelinjärjestelmä on ollut tällainen tarjouspyynnön edellyttämä toteutus. Elisa on tarjonnut kiinteän verkon ratkaisuna tarjouspyynnön vastaista järjestelmää. Elisan tarjous ei ole mahdollistanut eri toimittajilta tulevien osakokonaisuuksien yhteen liittämistä. Hankintayksikön olisi siten tullut hylätä Elisan tarjous.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Sovellettavat säännökset

Hankintamenettely on aloitettu ennen 1. kesäkuuta 2007. Asiaan sovelletaan siten julkisista hankinnoista annetun lain 1505/1992

(jäljempänä hankintalaki) säännöksiä sellaisina kuin ne olivat julkisista hankinnoista annetun lain 348/2007 tullessa voimaan.

Kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun asetuksen (hankinta-asetus) 1 §:n 1 momentin mukaan ennakoidulta arvonlisäverottomalta arvoltaan kynnysarvon ylittävään hankintaan sovelletaan hankintalain lisäksi kyseisen asetuksen säännöksiä. Saadun selvityksen mukaan kysymyksessä olevan hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo ylittää palveluiden osalta vuodelle 2004 säädetyn kynnysarvon 236.945 euroa. Hankintaan sovelletaan näin ollen hankintalain lisäksi hankinta-asetuksen säännöksiä.

Hankintamenettely

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n

3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että sisällöltään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen hylkääminen ei ole ainoastaan hankintayksikön oikeus vaan että hankintayksikkö on tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi velvollinen hylkäämään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousvertailussa.

Hakijan tarjous

Elisan mukaan hakija on esittänyt hinnoittelussaan tarjouspyynnön vastaisen puheaikatarjouksen.

Hinnoittelun osalta on tarjouspyynnössä esitetty seuraavaa:

"Kaikki kuukausi- ja minuuttihinnat tulee ilmoittaa perustuen tarjoajan julkisesti esillä olevaan hinnastoon verottomina nettohintoina ja hinnastosta laskettuina alennusprosentteina. Mahdollisten kerta-alennusten, kuten puheaikatarjousten, sijaan alennukset tulee antaa kuukausi- tai minuuttihintoihin."

Hakijan tarjouksessa puheluhinnat matkapuhelimista hankintayksiköiden matkapuhelimiin ja kiinteisiin liittymiin on tarjottu seuraavasti:

"Nettominuuttihinta:

Nettominuuttihinta kotimaan liikenteelle on 2,6 snt/minuutti, sisäpuhelut 0 snt/min gsm-gsm, gsm-lanka 50 minuuttiin asti

/liittymä/kk, ylimenevä osuus 3 snt/minuutti"

Markkinaoikeus katsoo, ettei hakijan tarjous siinä ilmoitetun alennuksen osalta ole vastannut tarjouspyyntöä, jossa on edellytetty, että alennukset tulee antaa kuukausi- tai minuuttihintoihin. Hakijan tarjoukseen ei ole näiltä osin sisällytetty alennuksia tarjottuihin nettohintoihin tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla.

Hankintayksikkö ei ole kuitenkaan käyttänyt tarjousten vertailussa hakijan ilmoittamaa alennushintaa. Hankintayksikkö on käyttänyt tarjousten vertailussa hakijalta kolmen sentin minuuttihintaa, vaikka tämä on hakijan mukaan voimassa vain 50 minuuttia kuukaudessa ylittävälle osalle.

Hakijan tarjoushinta ilman esitettyä tarjouspyynnön vastaista alennusta on ollut yksiselitteisesti määritettävissä sen tarjouksesta. Näin ollen ja kun alennushinnalla ei ole ollut vaikutusta tarjousten vertailussa, markkinaoikeus katsoo, ettei hakijan tarjousta tältä osin voida pitää sillä tavoin tarjouspyynnön vastaisena, että hankintayksikön olisi tullut hylätä se.

Tarjouspyynnön mukaan hankinta koostuu kahdesta eri osakokonaisuudesta:

1. kiinteät puhelinliittymät ja niiden liikenne sekä puhelinvälityksen tekninen toteutusalusta

2. matkapuhelinliittymät ja niiden liikenne

Tarjouspyynnön kohdassa osatarjous on todettu vielä seuraavaa.

Hankinnan tarkoituksena on päätyä kokonaisratkaisuun yhden tai korkeintaan kahden toteuttajan välillä. Tarjouksen voi jättää molemmista tai vain toisesta osakokonaisuudesta. Kaikissa tarjouksissa tulee ehdottomasti huomioida, että osakokonaisuuksissa voi olla kaksi eri toimittajaa, joten molempien osakokonaisuuksien tarjouksissa tulee erikseen tarjota ja kuvata rajapinnat toisen osakokonaisuuden toteutuksen mahdollistamiseksi.

Hakija on ilmoittanut tarjouksessaan tältä osin seuraavaa:

"Jos osakokonaisuudet yksi ja kaksi ovat Finnetillä, rajapinta gsmvälitykselle sisältyy kiinteään hintaan palveluliittymähintaan Wicomin toteutuksella.

Jos osakokonaisuus yksi on toisella operaattorilla ja osakokonaisuus kaksi on Finnetillä, määrittelee kiinteän verkon operaattori rajapinnan.

Jos osakokonaisuus yksi on Finnetillä ja osakokonaisuus kaksi on muu operaattori, neuvottelemme erikseen rajapinnan toteutuksen. Wicomin ratkaisu ei ota kantaa rajapintaan (mobiiliriippumaton)."

Hakija on siten tarjouksessaan nimenomaisesti ilmoittanut neuvottelevansa myöhemmin rajapinnan toteutuksesta siinä tapauksessa, että matkapuhelinpalvelut hankintaan toiselta operaattorilta. Tarjouspyynnössä on kuitenkin edellä mainitulla tavalla korostettu, että tarjouksissa on tullut kuvata rajapinnat toisen osakokonaisuuden mahdollistamiseksi. Markkinaoikeus katsoo, että siltä osin kuin hakija on ilmoittanut neuvottelevansa rajapinnan toteutuksesta myöhemmin, hakijan tarjous ei ole vastannut edellä mainittua tarjouspyynnön ehdotonta vaatimusta.

Markkinaoikeus katsoo edellä olevan perusteella, että hakijan tarjous ei mainitulta osin ole ollut tarjouspyynnön ehdottomien vaatimusten mukainen. Kysymys on ollut tarjouksen sisältöön ja vertailukelpoisuuteen olennaisesti vaikuttavasta seikasta. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankintayksikön olisi näin ollen tullut hylätä hakijan tarjous tarjouspyynnön vastaisena.

Elisa Oyj:n tarjous

Tarjouspyynnön mukaan tarjoajalta on edellytetty kuntien välityspalveluiden ja välittäjien informaatiojärjestelmän liittämistä toisiinsa siten, että ne yhdessä ovat saumaton osa kuntien palvelukokonaisuutta.

Välityspalveluiden osalta tarjouspyynnössä on lisäksi todettu muun ohella seuraavaa:

"Tarjouksessa kaikki GSM-liittymät on integroitava saumattomasti kaikki kiinteät liittymät kattavaan välitysratkaisuun. Tämä tarkoittaa matkapuhelinten signalointitietojen tuomista välityspöytiin ja suoran välityksen, välipuheluiden, jonotuksen yms. välitystoiminnallisuuden mahdollistumista kaikissa kuntien liittymissä."

Elisa on ilmoittanut tarjouksessaan, että se sitoutuu edellä mainittuihin välityspalveluiden vaatimuksiin siinä tapauksessa, että tarjouspyynnön molemmat osakokonaisuudet toimittaa Elisa. Elisa on lisäksi tältä osin markkinaoikeudelle antamassaan lausunnossaan todennut, ettei tarjouspyynnön vaatimusten perusteella sen kiinteät liittymät kattavaan ympäristöön voida liittää muiden operaattoreiden matkapuhelimia.

Tarjouspyynnössä on kuitenkin edellä mainituin tavoin edellytetty, että kaikissa tarjouksissa tulee ehdottomasti huomioida, että osakokonaisuuksissa voi olla kaksi eri toimittajaa.

Markkinaoikeus katsoo edellä olevan perusteella, että Elisan tarjous ei mainitulta osin ole ollut tarjouspyynnön ehdottomien vaatimusten mukainen. Kysymys on ollut tarjouksen sisältöön ja vertailukelpoisuuteen olennaisesti vaikuttavasta seikasta. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankintayksikön olisi näin ollen tullut hylätä myös Elisan tarjous tarjouspyynnön vastaisena.

Sonera Oyj:n tarjous

Tarjouspyynnön mukaan tarjoajien on tullut liittää tarjoukseensa hintayhteenvetotaulukko. Hankintayksikkö on pyytänyt hintoja osakokonaisuudesta 1 ja 2 erikseen sekä osakokonaisuuksista yhdessä.

Hankinta-asiakirjoista saadun selvityksen mukaan Sonera Oyj on ilmoittanut tarjouksessaan osakokonaisuuden 1 osalta, että sen tarjoamien kiinteiden puhelinten puheluhinta kuntien matkapuhelimiin on 0 euroa minuuttia kohden. Hankintayksikkö on pyytänyt tältä osin tarkennusta. Sonera Oyj:n toimittamassa tarkennuksessa on todettu muun ohella seuraavaa.

"Hintaliite 3 pitää sisällään hinnoitteluyhteenvedon silloin kun toimittaja on sama osakokonaisuuksissa 1 ja 2. Soneran tarjous on laadittu siten, että olemme tarjonneet kokonaistoimittajuutta."

Sonera on siten antanut hintansa koskien vain sitä tapausta, että molemmat osakokonaisuudet on tilattu Soneralta. Tarjouspyynnön hintaliitteessä on pyydetty erikseen tarjouksia molemmista osakokonaisuuksista. Lisäksi tarjouspyynnössä on mainittu edellä mainituin tavoin, että kaikissa tarjouksissa tulee ehdottomasti huomioida, että osakokonaisuuksissa voi olla kaksi eri toimittajaa.

Markkinaoikeus katsoo edellä olevan perusteella, että myöskään

Soneran tarjous ei mainitulta osin ole ollut tarjouspyynnön ehdottomien vaatimusten mukainen. Kysymys on ollut tarjouksen sisältöön ja vertailukelpoisuuteen olennaisesti vaikuttavasta seikasta. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankintayksikön olisi näin ollen tullut hylätä myös Soneran tarjous tarjouspyynnön vastaisena.

Yhteenveto tarjousten tarjouspyynnön mukaisuudesta

Hankintayksiköt ovat hylänneet yhden saamistaan tarjouksista tarjouspyynnön vastaisena. Markkinaoikeus katsoo edellä mainituilla perusteilla, etteivät muutkaan tarjoukset ole olleet tarjouspyynnön mukaisia.

Hankintayksikötkin ovat todenneet markkinaoikeudelle antamassaan vastineessa, että tarjousvertailussa on harkittu eri osatoimittajakokonaisuuksien hylkäämistä sillä perusteella, että ne eivät ole täyttäneet tarjouspyynnössä edellytettyjä ehdottomia vaatimuksia.

Tässä tilanteessa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankintayksiköiden ei kuitenkaan olisi tullut valita Elisan tarjouspyynnön vastaista tarjousta, vaan hankintayksiköiden olisi tullut hylätä kaikki tarjoukset tarjouspyynnön vastaisina ja aloittaa tarjouskilpailu julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden mukaisesti kokonaan alusta tai mahdollisesti edellytysten täyttyessä käyttää hankinta-asetuksen 12 §:ssä tai 14 §:ssä tarkoitettua neuvottelumenettelyä.

Johtopäätökset ja seuraamukset

Edellä olevan perusteella markkinaoikeus katsoo hankintayksiköiden menetelleen hankintalain 9 §:ssä tarkoitetuin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa tulee tämän vuoksi harkittavaksi hankintalain 9 §:ssä säädetyn seuraamuksen määrääminen.

Hankintalain 9 §:n 1 momentin 1 - 3 kohdassa on säädetty ensisijaisista markkinaoikeuden määrättävissä olevista oikeussuojakeinoista, joita ovat hankintapäätöksen poistaminen, virheellisen menettelyn noudattamisen kieltäminen sekä virheellisen menettelyn korjaamiseen velvoittaminen.

Hankintapäätösten mukaisia hankintasopimuksia ei ole vielä tehty.

Hankintapäätökset voidaan siten kumota ja niiden täytäntöönpano kieltää. Kun hankintayksiköt eivät ole saaneet yhtään tarjouspyynnön mukaista tarjousta, hankintamenettelyn virheellisyys on korjattavissa vain poistamalla hakemusten kohteena olevat hankintapäätökset. Näin ollen markkinaoikeus voi kumota sanotut hankintapäätökset, vaikka sitä ei ole hakemuksissa nimenomaisesti vaadittu, eikä hakemuksia tule myöskään jättää tutkimatta, kuten hankintayksiköt ovat vaatineet.

Markkinaoikeus katsoo, ettei asian näin päättyessä ole tarpeen hakijan hakemuksesta lausua tarjousvertailun virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Asian näin päättyessä osapuolet saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus kumoaa Nokian kaupunginhallituksen päätöksen 10.10.2005 § 384 ja Vesilahden kunnanhallituksen päätöksen 17.10.2005 § 228 sekä kieltää Nokian kaupunkia ja Vesilahden kuntaa tekemästä sanottujen hankintapäätösten perusteella hankintasopimusta tai muutoin panemasta sanottuja hankintapäätöksiä täytäntöön nyt kummallekin erikseen asetetun 50.000 euron sakon uhalla.

Muut asiassa esitetyt vaatimukset hylätään.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Uhkasakon asettamista koskevaan päätökseen ei saa erikseen hakea muutosta valittamalla.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Olli Mäkinen ja Ilkka Lahtinen.