Market Court dismisses public procurement appeal claiming unfair tender evaluation and lack of equal treatment.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Senaatti-kiinteistöt on 16.1.2006 päivätyllä, ja kuudelle LVIA-suunnittelutoimistolle lähetetyllä, tarjouspyynnöllä pyytänyt tarjouksia Utin jääkärirykmentin muonituskeskuksen peruskorjauksen ja väistötilojen LVIA-suunnittelutehtävistä. Tarjouksia on saatu kuusi.

Senaatti-kiinteistöt on päätöksellään 20.2.2006 valinnut Utin muonituskeskuksen peruskorjauksen ja väistötilojen LVIA-suunnittelijaksi LCA Engineering Oy:n.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut enintään 53.000 euroa.

Hankintasopimus on tehty 21.4.2006.

HAKEMUS

Insinööritoimisto LV-Ilma Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön suorittamaan sille hyvitysmaksuna 9.500 euroa.

Hankintayksikön tekemä tarjousten vertailu on laadittu tarkoitushakuisin perustein ja hintavertailu tehty väärin perustein. Vertailtaessa tarjouksia hinnan osalta vertailuhintana on käytetty halvimman tarjouksen hintaa. Hankintapäätöksen mukaan perusteena on kuitenkin halvin tilaajan hyväksymä tarjous. Vertailuhinnan määrittelyssä käytetty tarjous on alihintainen hankkeen vaativuuteen ja laajuuteen nähden.

Hakijan osalta tarjousten vertailussa ei ole huomioitu aikaisempia kohteeseen tehtyjä korjaussuunnitelmia, joiden perusteella hakija on tuntenut kohteen, eikä hakijan huomattavan suurta kokemusta vastaavien hankkeiden suunnittelusta. Valitulla tarjoajalla ei ole kokemusta vastaavanlaisista kohteista.

Hankintayksikkö ei ole myöskään suorittanut tarjousten vertailua kaikkien tarjouspyynnössä ilmoitettujen kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden osalta.

VASTINE

Senaatti-kiinteistöt on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen. Hankintayksikkö on paljoksunut hakijan hyvitysmaksuvaatimusta 1.000 euroa ylittäviltä osin. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että hakija velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla.

Hankintayksikölle on suunnittelupalvelun hankinnassa ollut olennaisen tärkeitä valintaperusteita palvelun tarjoamisesta vastaavien henkilöiden koulutus ja kokemus sekä työohjelman sisältö. Kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteet on ilmoitettu tarjouspyyntöasiakirjoissa samoin kuin niiden painoarvot.

Hankintayksikkö on vertaillut tarjouksia kaikkien tarjouspyynnön mukaisten kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden osalta. Laatupisteytyksestä on kirjoitettu sanallinen perustelu jokaisen tarjouksen osalta. Hankintayksikkö ei ole voinut suosia tarjousten vertailussa aikaisempaa toimittajaa, eikä se ole siten voinut huomioida hakijan viittaamaa kohteen aiempaa tuntemusta.

Hakija on saanut projektinvetäjän kokemuksesta 4,5 pistettä ja muun henkilöstön kokemuksesta kaksi pistettä. Hakijan tarjouksessa ei ole ollut selvitystä liittyen muun henkilöstön kokemukseen. Hakija on saanut tarjouksen sisällön osalta viisi pistettä. Näin ollen painotetut laatupisteet ovat olleet yhteensä 3,05 pistettä. Voittanut tarjoaja on saanut projektinvetäjän kokemuksesta neljä pistettä ja muun henkilöstön osalta 3,75 pistettä. Sisällön osalta voittanut tarjoaja on saanut viisi pistettä. Voittaneen tarjoajan painotetut laatupisteet ovat olleet yhteensä 3,08 pistettä.

Hintavertailussa halvin vertailuun hyväksytty tarjous on saanut täydet viisi pistettä. Muiden tarjousten saamat pisteet on laskettu kaavasta halvin hinta jaettuna vertailtavalla hinnalla kertaa viisi pistettä. Hintapisteytysmenetelmä on ilmoitettu tarjouspyyntöasiakirjoissa ja se on ollut hakijan tiedossa tarjousta laadittaessa. Halvin hinta on ollut 29.000 euroa, johon suhteutettuna hakija on saanut 1,07 painotettua hintapistettä ja voittanut tarjoaja 1,35 painotettua hintapistettä. Hintapisteiden laskentamenettely on yksiselitteinen eikä syrji ketään tarjoajaa.

Jos tarjoushinta on poikkeuksellisen alhainen, hankintayksikkö voi harkita tarjouksen hylkäämistä. Tarjoushinnat ovat olleet 29.000 euroa, 30.000 euroa, 32.300 euroa, 37.500 euroa, 40.500 euroa ja 53.000 euroa, eikä edullisinta tarjousta ole siten pidettävä hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena. Hakijan tarjous on ollut hinnaltaan toiseksi kallein.

LAUSUNTO

LCA Engineering Oy on antanut lausunnon.

VASTASELITYS

Hakija on antanut vastaselityksen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Sovellettavat säännökset

Hankintamenettely on aloitettu ennen 1.6.2007. Asiaan sovelletaan siten julkisista hankinnoista annetun lain 1505/1992 (jäljempänä hankintalaki) säännöksiä sellaisina kuin ne olivat julkisista hankinnoista annetun lain 348/2007 tullessa voimaan.

Hankintamenettely

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon hankintalain 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Tarjouspyyntö ja kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteet

Hankintalain 7 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista tulee hyväksyä kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus edellyttää, että hankintayksikön tulee soveltaa etukäteen ilmoittamiaan arviointiperusteita kaikkiin tarjouksiin tasapuolisesti ja syrjimättä. Hankintapäätöksen tulee perustua kaikkiin ennalta ilmoitettuihin arviointiperusteisiin ja hankintapäätöksessä tulee perustella se, miten arviointiperusteita on sovellettu.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden sekä niiden mahdollisen painotuksen määrittämisessä. Kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteina tulee käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on taloudellisesti edullisin. Arviointiperusteiden tulee lisäksi liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä. Arviointiperusteet eivät myöskään saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Hakija on esittänyt, että hankintayksikkö ei ole suorittanut tarjousten vertailua kaikkien tarjouspyynnössä ilmoitettujen kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden osalta.

Hankintayksikkö on tarjouspyynnössään todennut tarjousten vertailuperusteita seuraavaa: "Senaatti-kiinteistöt valitsee hankkeen suunnittelijat 2-jakoisen laatu ja hintatarjouskilpailu/vertailun perusteella (laadun painoarvo 70 %, hinnan painoarvo 30 %) - - Vertailun painoarvot taulukko suunnittelutarjouspyynnön liitteeksi (liite 1c)".

Mainitussa liitteessä on eritelty seuraavat laadun arviointiperusteet ja niiden painoarvot:

Tiimi Painoprosentti

Projektin vetäjä

Koulutus

Suunnittelukokemus (laitoskeittiöiden peruskorjaus, peruskorjaus tai vastaava suunnittelu vuosina 2000 - 2005)Referenssit (hankkeiden nimet, suuruudet ja toteutusajankohdat sekä tilojen käyttäjät) 30 %

Muu hankkeeseen henkilöstö Koulutus, suunnittelukokemus ja referenssit (kuten yllä) 10 %

Sisältö

Työohjelma

Työmääräarvio henkilöittäin ja vaiheittain 30 %

Edellä mainitut laatukriteerit yhteensä 70 %

Suunnittelun hintavertailu 30 %

Tarjouspyynnössä todetaan edelleen, että hintapisteet lasketaan seuraavasti: "Halvin tilaajan hyväksymä tarjous (hinta on x) x/y * 5 Muut tarjoukset (kohtaan y sijoitetaan laskettava muun tarjouksen hinta)".

Hankintapäätöksen 20.2.2006 liitteenä olevasta tarjousvertailusta ilmenee, että hankintayksikkö on vertaillut tarjouksia laadun osalta käyttämällä kaikkia tarjouspyynnön mukaisia arviointiperusteita. Vertailusta kirjoitettuun yhteenvetoon on merkitty kullekin tarjoukselle annetut pisteet arviointiperusteittain ja lisäksi pisteiden perustelut. Hankintayksikkö on myös tehnyt yhteenvedossa antamansa pisteytyksen perusteella pisteytystaulukon, johon se on laskenut tarjouspyynnössä ilmoittamiensa painoarvojen mukaisesti kunkin tarjoajan saamat painotetut pisteet.

Hankintayksikkö on hintalaskelmassaan käyttänyt tarjouspyynnössä ennalta ilmoittamaansa laskentakaavaa, jossa se on antanut halvimmalle tarjotulle hinnalle suurimman pistemäärän, eli viisi pistettä, ja tämän jälkeen verrannut muiden tarjoajien hintoja alimpaan hintaan laskentakaavan mukaisesti.

Edellä olevan perusteella markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on tarjousten vertailussa käyttänyt tarjouspyynnön mukaisia kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteita. Arviointiperusteiden on katsottava liittyneen hankinnan kohteeseen ja olleen luonteeltaan syrjimättömiä.

Tarjouksen alihintaisuus

Hakija on esittänyt, ettei hankintayksikön olisi tullut käyttää hintavertailussa vertailuhintana edullisimman tarjouksen hintaa, koska kyseinen tarjous on alihintainen.

Kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun asetuksen 380/1998 (hankinta-asetus) 43 §:n mukaan jos tarjoushinta vaikuttaa hankinnan laatuun nähden poikkeuksellisen alhaiselta ja hankintayksikkö sen vuoksi harkitsee tarjouksen hylkäämistä, hankintayksikön tulee pyytää kirjallisesti selvitystä tarjouksen perusteista. Kysymyksessä oleva hankinta on kynnysarvot alittava. Hankintalaissa ei ole vastaavaa säännöstä. Hankinta-asetusta voidaan kuitenkin käyttää tulkinta-apuna myös kynnysarvon alle jäävissä hankinnoissa.

Tarjousten vertailuun hyväksyttyjen tarjousten hinnat ovat olleet 29.000 euroa, 30.000 euroa, 32.300 euroa, 37.500 euroa, 40.500 euroa ja 53.000 euroa. Markkinaoikeus toteaa tarjouskilpailussa annettujen tarjousten hintajakauma huomioon ottaen, ettei hankintayksiköllä ole ollut perusteita harkita hinnaltaan edullisimman tarjouksen hylkäämistä alihintaisena. Muutoinkaan hankinta-asetus ei aseta hankintayksikölle velvollisuutta tarjouksen hylkäämiseen, vaan se antaa siihen oikeuden. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt syrjivästi tai muutoinkaan virheellisesti käyttäessään tarjouspyynnössä ilmoitetun mukaisesti hintapisteiden laskennan perustana alinta saamaansa tarjoushintaa.

Laatuvertailu

Hakija on esittänyt, että tarjousvertailu on suoritettu virheellisesti arvioitaessa hakijan kokemusta vastaavien hankkeiden suunnittelusta.

Tarjouspyynnön mukaan tarjoajan henkilöstön kokemusta on edellä todetuin tavoin arvioitu osana tarjoajan tiimin arviointia. Tiimin painoarvo vertailussa on ollut 40 prosenttia sisältäen projektin vetäjän koulutuksen, suunnittelukokemuksen ja referenssit 30 prosentin painoarvolla sekä muun henkilöstön koulutuksen, suunnittelukokemuksen ja referenssit kymmenen prosentin painoarvolla. Hankintayksikkö on tarjouspyynnössään ilmoittanut laatukriteereiden maksimipistemääräksi viisi pistettä, jos tarjous on tältä osin arvioitu erittäin hyväksi. Jos tarjous on arvioitu hyväksi, pisteitä on saanut neljä ja jos tyydyttäväksi, pisteitä on saanut kolme. Välttäväksi arvioidusta tarjouksesta on tarjouspyynnön mukaan saanut kaksi pistettä ja heikoksi arvioidusta yhden pisteen.

Hankintayksikkö on antanut hakijan tarjoukselle tiimin projektinvetäjän osalta 4,5 pistettä katsoen tämän kokemuksen laitoskeittiöiden peruskorjauksien LVIA-suunnittelusta erittäin hyväksi. Voittanut tarjoaja on saanut tältä osin neljä pistettä. Sen projektinvetäjän kokemus laitoskeittiöiden LVIA-suunnittelusta on katsottu tyydyttäväksi, ja lisäksi on todettu, ettei vetäjällä ole kokemusta varuskuntakeittiöistä.

Muun henkilöstön osalta hakija on saanut kaksi pistettä. Tältä osin hakija on tarjouksessaan ilmoittanut yhden henkilön, jonka osalta ei kuitenkaan ole ilmoitettu referenssejä. Voittanut tarjoaja on saanut muusta henkilöstöstä 3,75 pistettä. Sen henkilöstö on käsittänyt kolme henkilöä ja henkilöstön kokemuksen on katsottu olevan tyydyttävän.

Sisällön arvioinnin osalta hankintayksikkö on todennut molempien tarjoajien työohjelman olevan projektiohjelman mukainen. Hakijalla projektin vetäjän työpanos on ollut 75 prosenttia ja avustajan 25 prosenttia. Voittaneella tarjoajalla projektinvetäjän työpanos on ollut 23 prosenttia. Kokonaistyömääräarvio on ollut hakijalla yhteensä 864 tuntia, jota on pidetty lievästi ylimitoitettuna ja voittaneella tarjoajalla 680 tuntia, jota on pidetty erittäin hyvänä ja annettua tehtävää vastaavana. Molemmat tarjoajat ovat saaneet sisällön osalta viisi pistettä.

Markkinaoikeus toteaa, ettei hakijan juuri nyt kyseessä olevaan kohteeseen aiemmin tehtyjen korjaussuunnitelmien jättäminen huomiotta hakijan suunnittelukokemusta arvioitaessa ole ollut ristiriidassa tarjoajien tasapuolisen kohtelun edellytyksen kanssa.

Projektinvetäjän kokemuksen osalta hakijalla vetäjällä on todettu olevan erittäin hyvä kokemus laitoskeittiöiden peruskorjauksien LVIA- suunnittelusta, kun taas voittaneella tarjoajalla kokemuksen on todettu olevan tyydyttävän. Insinööritoimisto J. Markkasen projektinvetäjällä on todettu olevan erittäin hyvä kokemus laitoskeittiöiden peruskorjauksien suunnittelusta ja yhtiö on saanut hakijan tavoin 4,5 pistettä. Toisaalta tyydyttävän kokemuksen omaavaksi katsotulle RE-Suunnittelu Oy:lle on vetäjän kokemuksen osalta annettu pisteitä sama määrä kuin voittaneelle tarjoajalle eli neljä pistettä.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön mukaan projektinvetäjän osalta on kokemuksen lisäksi arvioitu myös koulutusta ja referenssejä. Hakijan projektinvetäjä on ollut koulutukseltaan insinööri, kun taas voittaneen tarjoajan projektinvetäjä on ollut koulutukseltaan diplomi-insinööri. Insinööritoimisto J. Markkanen Oy:n projektinvetäjä on puolestaan ollut koulutukseltaan insinööri. Ottaen huomioon myös edellä mainittu johdonmukaisuus pisteytyksessä ja se, että myös muilla tekijöillä kuin kokemuksella on ollut vaikutusta projektinvetäjän pisteytystä arvioitaessa, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole tarjouksia laadun osalta vertaillessaan toiminut hakijaa syrjivästi tai tarjoajien tasapuolista kohtelua vaarantavalla tavalla.

Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti. Hakemus tulee näin ollen hylätä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä. Pykälän 3 momentin mukaan yksityistä asianosaista ei saa velvoittaa korvaamaan julkisen asianosaisen oikeudenkäyntikuluja, ellei yksityinen asianosainen ole esittänyt ilmeisen perusteetonta vaatimusta.

Hakijan hakemus tulee hylätä. Hakijan vaatimuksia ei kuitenkaan ole katsottava sillä tavoin ilmeisen perusteettomiksi, että se tulisi velvoittaa korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut. Hankintayksikkö saa näin ollen pitää oikeudenkäyntikulut omana vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja Senaatti-kiinteistöjen vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola ja Ville Parkkari.