Market court dismisses procurement bid rejection claim but orders public body to pay legal costs.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Kansaneläkelaitos on pyytänyt 28.9.2005 päivätyllä tarjouspyynnöllä

Dnro 40/451/2005 tarjouksia hankintayksikön toimitilojen ilmeen kehittämiseen liittyvistä suunnittelutehtävistä. Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia seitsemältä sisustussuunnittelutoimistolta.

Määräaikaan mennessä tarjouksen on jättänyt kuusi tarjoajaa.

Hankintayksikkö on 10.11.2005 tekemällään hankintapäätöksellä hyväksynyt Sisustusarkkitehtitoimisto dSign Oy:n tarjouksen.

Hankinnan arvioitu kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan noin 90.000 - 140.000 euroa.

Hankintayksikkö on 7.12.2005 ilmoittanut markkinaoikeudelle, ettei se tee hankintasopimusta voittaneen tarjoajan kanssa markkinaoikeuskäsittelyn aikana.

HAKEMUS

Keiski Arkkitehdit Oy on vaatinut ensisijaisesti, että markkinaoikeus kumoaa hankintapäätöksen, ja ensisijaisesti palauttaa asian uuteen tarjousvertailuun tai toissijaisesti velvoittaa hankintayksikön kilpailuttamaan hankinnan uudelleen. Hakija on vaatinut toissijaisesti, että Kansaneläkelaitos velvoitetaan suorittamaan sille hyvitysmaksua.

Lisäksi hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 4.989,80 eurolla korkoineen, ja että hankintayksikön ja Sisustusarkkitehtitoimisto dSign Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimukset hylätään.

Hakija on esittänyt perusteluinaan muun ohella seuraavaa.

Hankintapäätöksestä ei ole ilmennyt, miten kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteita on sovellettu. Hankintapäätöksessä on ollut mukana pisteytystaulukko, mutta pisteytyksen perustelut ovat puuttuneet kokonaan. Hakijalle on pyynnöstä toimitettu 29.11.2005 päivätty muistio, jossa on ollut sanallisia perusteluita pisteytystaulukon kohtiin 1 (tuntihinnat), 2 (henkilöstön ammattitaito ja referenssit) ja 3

(yrityksen referenssit ja toimituskyky) eli tuntihintojen lisäksi niihin kohtiin, joiden osalta hakijan tarjous on katsottu voittajan tarjousta huonommaksi. Muistiossa on käyty läpi ainoastaan pisteytystaulukon kohta 1 (tuntihinnat) sekä ne pisteytystaulukon kohdat, joihin hakija on pyytänyt sanallisia perusteluita minkä lisäksi muistion päiväys viittaa siihen, että se on laadittu vasta hankintapäätöksen tekemisen jälkeen.

Vertailuperusteiden 4 (ideatasoinen ehdotus) ja 5 (ehdotuksen esittely ilmetyöryhmälle) sanallinen perustelu on puuttunut kokonaan.

Hakija katsoo, että hankintayksikkö ei ilmeisesti ole eritellyt vertailuperusteille 4 ja 5 annettuja pisteitä vaan niitä on ilmeisesti vertailtu yhdessä. Näiden vertailuperusteiden yhteenlaskettu painoarvo on 50 prosenttia.

Perustelumuistiossa ei ole arvioitu henkilöstön koulutusta, erityisosaamista, ammattitaitoa tai referenssejä, vaikka nimenomaan ammattitaito ja referenssit oli ilmoitettu tarjouspyynnössä arviointiperusteiksi. Henkilöstön ammattitaitoa ja referenssejä arvioitaessa on kiinnitetty huomiota vain tarjoukseen merkittyyn ns.

SKOL-ammattitaitoluokitukseen. SKOL-luokitusta ei ole tarjouspyynnössä ilmoitettu tarjousten arviointiperusteeksi. SKOL-

luokitus ei kuvaa henkilöstön osaamista vaan SKOL-hintaluokkaa.

SKOL-luokitus tehdään sekä pätevyys- että tehtäväkohtaisesti, eli sama henkilö voidaan merkitä eri tehtävissä eri luokkiin kuuluvaksi. Luokitus ei siis sellaisenaan mittaa henkilöstön ammattitaitoa.

Perustelumuistiossa on vain yleisellä tasolla listattu, minkä tyyppisiä suunnittelukohteita yrityksellä on ollut. Muistiosta ei tältä osin ole ilmennyt lainkaan, millä perusteella voittanut tarjous on henkilöstön ammattitaidon ja referenssien osalta arvioitu hakijan tarjousta paremmaksi.

Perustelumuistiosta ei ole ilmennyt myöskään, millä perusteella voittanut tarjous on arvioitu hakijan tarjousta paremmaksi yrityksen referenssien ja toimituskyvyn osalta.

Tarjousten vertailuperusteena on käytetty yrityksen referenssien lukumäärää, joka on oikeuskäytännössä katsottu kielletyksi vertailuperusteeksi. EY:n tuomioistuimen 19.6.2003 asiassa C-315/01

antaman ratkaisun mukaan referenssien lukumäärä voidaan ottaa huomioon perusteena, jonka mukaan varmistetaan tarjoajien soveltuvuus sopimuksen täyttämiseen, mutta referenssien lukumäärää ei sen sijaan voida käyttää tarjousten vertailussa arviointiperusteena.

Hakijan referenssien osalta useita olennaisia kohteita on jätetty huomiotta ja voittaneen tarjoajan kohdalla on otettu huomioon useita kohteita, joilla ei ole relevanssia arvioitaessa tarjoajan kokemusta juuri vastaavanlaisista suunnittelutehtävistä. Voittaneen tarjoajan osalta yrityksen referenssejä arvioitaessa on otettu huomioon sekä yrityksen että henkilöstön referenssit. Menettely on ollut muita tarjoajia syrjivää, koska yrityksen referenssien vertailussa on huomioitu henkilöstön referenssejä ainoastaan voittaneen tarjoajan osalta.

Tarjoajan kelpoisuusehdot ja tarjouksen vertailuperusteet on sekoitettu keskenään. Varsinkin tarjoajan toimituskyky on selkeästi peruste, joka mittaa tarjoajan soveltuvuutta hankinnan toteuttamiseen. Tarjoajan toimituskykyä tulisi vertailla tarjoajien kelpoisuusarvioinnin yhteydessä, ei enää tarjouksia vertailtaessa.

VASTINE

Kansaneläkelaitos on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa hakijan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla korkoineen.

Hankintayksikkö on esittänyt perusteluinaan muun ohella seuraavaa.

Hakijalle toimitetun perustelumuistion päiväys 29.11.2005 on johtunut

Word-tekstinkäsittelyohjelman automaattisesta asiakirjapäivityksestä.

Hankintayksikkö on tarjouksia vertaillessaan tehnyt sekä pisteytystaulukon että käsin kirjatut perustelut. Perustelut on kirjoitettu tekstinkäsittelyohjelmalla puhtaaksi muistion muotoon hakijan niitä pyytäessä. Hakija ei pyytänyt lisäperusteluja arviointiperusteiden 4 - 5

osalta, joten muistioon siirrettiin perustelut vain arviointiperusteista 1 -

3. Tarjouspyynnössä yhtenä arviointiperusteena on ollut henkilöstön ammattitaito ja referenssit ja sen painoarvoksi on merkitty 20 prosenttia. SKOL-luokitus on Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto

SKOL ry:n, Arkkitehtitoimistojen liitto ATL:n ja Suomen

Arkkitehtiliitto ry:n laatima ohjeistus, jonka mukaan hinnoitellaan eri henkilöiden työ ottaen huomioon henkilön asiantuntemuksen taso ja laajuus. SKOL-luokituksen mukainen hintaluokitus tulisi siis olla suhteessa työntekijän asiantuntemukseen. Näin ollen myös SKOL-

hintaluokitus kuvaa työntekijän osaamistasoa ja pätevyyttä.

Hankintayksikkö on käyttänyt sitä yhtenä perusteena arvioidessaan tarjouksia henkilöstön ammattitaidon ja referenssien osalta.

Henkilöstön ammattitaitoa ja referenssejä vertailtaessa on merkitystä annettu myös henkilöstön kokemukselle ja ammattitaidolle vastaavanlaisissa työsuorituksissa.

Hakija on tarjouksessaan esittänyt työn varsinaisiksi suorittajiksi neljää henkilöä. Hakijan SKOL 02 -luokiteltu työntekijä on ansioluetteloiden mukaan ollut koulutukseltaan ja työkokemuksen laajuuden osalta erittäin ansioitunut, mutta tarjouksessa on ilmoitettu hänen projektiin käytettävissä olevan työpanoksen olevan vain 15 prosenttinen.

Ansioluetteloiden mukaan muilla projektiin käytettävissä olevilla hakijan työntekijöillä on ollut ammattiin valmistumisen jälkeen vain muutaman vuoden työkokemus. Heidän yhteinen työpanoksensa kokonaistyöstä on tarjouksen mukaan ollut 85 prosenttia.

Sisustusarkkitehtitoimisto dSign Oy on tarjouksessaan esittänyt työn varsinaisiksi suorittajiksi viittä henkilöä siten, että SKOL 01 - luokitellun työntekijän työpanos olisi 15 prosenttia, SKOL 02 - luokitellun työntekijän työpanos olisi 20 prosenttia, kahden SKOL 03 - työntekijän työpanos olisi yhteensä 35 prosenttia, SKOL 04 - työntekijän työpanos olisi 20 prosenttia ja SKOL 05 -luokan työntekijän työpanosta olisi kymmenen prosenttia.

Voittaneen tarjoajan henkilöstö on erikoistunut juuri hankinnan kohteen mukaiseen ilme- ja brandisuunnitteluun, kun taas hakijan vahvuutena on erikoistuminen liikkumis- ja toimintaesteettömän ympäristön suunnitteluun.

Hankintayksikkö on lähettänyt tarjouspyynnöt seitsemälle sisustussuunnittelutoimistolle, joiden on katsottu olevan päteviä ja kelpoisia laatimaan tarjouspyynnön mukaisen suunnitteluohjeiston.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole erikseen asetettu tarjoajille ammatillisia ja taloudellisia kelpoisuusvaatimuksia.

Hankintayksikkö on vertaillut kelpoisuusehdot täyttävien yritysten keskinäistä paremmuutta referenssien osalta. Hankintayksikkö on tarkoittanut yrityksen referensseillä arviointiperusteena sitä, kuinka laaja kokemus yrityksellä on vastaavanlaisista työsuorituksista.

Hankintayksikkö ei ole käyttänyt vertailuperusteena tarjoajien tarjouksissaan luettelemien kohteiden lukumäärää. Vertailussa on painotettu kokemusta vastaavanlaisista työsuorituksista ja kykyä toteuttaa ilme- ja brandisuunnittelua. Voittaneella tarjoajalla on referenssiluettelon mukaan laajempi kokemus hankinnan kohteena olevasta suunnittelutyöstä. Osaamispalvelujen hankinnassa ei yrityksen referensseihin ja toimituskykyyn liittyviä vaatimuksia voi sivuuttaa tarjousten vertailussa, koska ne ovat yksi keskeinen osa arvioitaessa yrityksen tarjoamien palvelujen tasoa ja laatua.

Tarjouspyynnössä ilmoitettujen arviointiperusteiden "ideatasoinen ehdotus" ja "ehdotuksen esittely ilmetyöryhmälle" osalta hankintayksikkö on laatinut arviointilomakkeen, joka on jaettu kaikille työryhmän jäsenille. Kukin työryhmän jäsen kirjoitti lomakkeelle havaintojaan edellä mainituista arviointiperusteista ja näiden arvioiden sekä yhteisten keskusteluiden perusteella arvioitiin edellä mainitut kohdat.

LAUSUNTO

Sisustusarkkitehtitoimisto dSign Oy on antamassaan lausunnossa vaatinut, että hakemus hylätään ja Keiski Arkkitehdit Oy velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.774,50 eurolla korkoineen.

Sisustusarkkitehtitoimisto dSign Oy on esittänyt perusteluinaan muun ohella seuraavaa.

Kansaneläkelaitos on asianmukaisesti pisteyttänyt kaikki tarjoukset kaikkien tarjouspyynnössä ilmoittamiensa arviointiperusteiden osalta.

Yrityksen referenssit on hyväksyttävä kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperuste, kun referenssejä on täsmennetty asiakkaille suoritettujen toimitusten kuvauksella. Referenssien merkitys korostuu erityisesti korkeatasoisten osaamispalveluiden ja taiteellisten palveluiden kohdalla.

SKOL -luokitus on suunnittelualalla tunnettu ja yleisesti hyväksytty.

SKOL -luokitus kuvaa alalla tunnetulla tavalla suunnittelijan ammattitaitoa.

Sisustusarkkitehtitoimisto dSign Oy:n tarjoamien henkilöiden SKOL - luokitukset ovat olleet korkeammat kuin Keiski Arkkitehdit Oy:n tarjoamien tyntekijöiden. Sisustusarkkitehtitoimisto dSign Oy on tarjonnut 70 prosenttia SKOL 01 - 03 - tunteja ja 30 prosenttia SKOL 04 - 07 -tunteja. Keiski Arkkitehdit Oy on tarjonnut 15 prosenttia SKOL 01 - 03 -tunteja 85 prosenttia SKOL 04 - 07 -tunteja.

Sisustusarkkitehtitoimisto dSign Oy on kuvannut tarjouksessaan erityisesti kahta referenssikohdettaan, joissa brandin merkitys korostuu.

Näistä erityisesti Sampo Pankin kohdalla korostuu myös erilaisten asiakkaiden palveleminen konttoriympäristössä ympäri maata. Edellä mainittujen lisäksi Sisustusarkkitehtitoimisto dSign Oy on tarjouksessaan ilmoittanut useita muitakin konsepti- ja brandisuunnittelun referenssejä sekä kymmeniä muita referenssikohteita.

Sisustusarkkitehtitoimisto dSign Oy on ilmoittanut tarjouksessaan suunnittelun toteuttajiksi viisi henkilöä, mikä on enemmän kuin Keiski

Arkkitehdit Oy:n ilmoittama neljä henkilöä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Sovellettavat säännökset

Hankintamenettely on aloitettu ennen 1.6.2007. Asiaan sovelletaan siten julkisista hankinnoista annetun lain 1505/1992 (jäljempänä hankintalaki) säännöksiä sellaisina kuin ne olivat julkisista hankinnoista annetun lain 348/2007 tullessa voimaan.

Hankintamenettely

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon hankintalain 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Kelpoisuuden arviointi ja tarjousten vertailuperusteet

Hakija on esittänyt, että hankintayksikkö on sekoittanut tarjoajien kelpoisuuden arvioinnin ja tarjousten vertailun, ja vastoin hankintasäännöksiä käyttänyt yritysten referenssejä tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteena.

Tarjouskilpailusta voidaan hankintalain 6 §:n 1 momentin mukaan sulkea pois sellainen ehdokas tai tarjoaja, jolla ei voida katsoa olevan teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi tai joka on laiminlyönyt verojen tai lakisääteisten sosiaalimaksujen suorittamisen Suomessa tai siinä maassa, jossa toimittajan päätoimipaikka sijaitsee. Säännös liittyy esitöiden mukaan (HE

154/1992 vp ja HE 69/1997 vp) mukaan ehdokkaan ja tarjoajan ominaisuuksien etukäteen tapahtuvaan arviointiin, eikä varsinaisten tarjousten vertailuun. Tarjoajille asetettavat vaatimukset voivat liittyä lähinnä teknisiin tai taloudellisiin edellytyksiin toteuttaa hankinta.

Mikäli tarjouskilpailusta poissulkemisen edellytykset täyttyvät, päätösvalta hylkäämisestä on hankintayksiköllä. Hankintamenettely on kaksijakoinen siten, että hankintalain 6 §:n 1 momentin perusteella tutkitaan tarjoajien kelpoisuus osallistua tarjouskilpailuun ja lain 7 §:n

1 momentin perusteella arvioidaan tarjousten paremmuus.

Tarjouspyynnön mukaan tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus seuraavien arviointiperusteiden ja niille annettujen painoarvojen mukaisesti:

1. tuntihinnat, painoarvo 20 prosenttia

2. henkilöstön ammattitaito ja referenssit, painoarvo 20 prosenttia

3. yrityksen referenssit ja toimituskyky, painoarvo 10 prosenttia

4. tarjouksen yhteydessä esim. powerpoint- tai planssiesityksenä toimitettava ideatasoinen ehdotus, painoarvo 25 prosenttia

5. ehdotuksen esittely ilmetyöryhmälle, painoarvo 25 prosenttia

Markkinaoikeus toteaa, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä (asia C-315/01, Gesellschaft fur Abfallentsorgungs-

Technik ja Österreichische Autobahnen und Schnellstrasen, tuomio

19.6.2003, Kok. 2003, s. I-06351) on katsottu, ettei hankintaviranomaisen tule ottaa tarjoajan muilla asiakkaille tarjoamien tuotteiden referenssien lukumäärää huomioon sopimuksen tekemistä koskevana perusteena, mutta referenssejä voidaan käyttää perusteena, jonka mukaan varmistetaan tarjoajien soveltuvuus sopimuksen täyttämiseen.

Hankintayksikkö on lähettänyt tarjouspyynnön seitsemälle valitulle sisustussuunnittelutoimistolle, joiden se on katsonut olevan päteviä ja kelpoisia laatimaan tarjouspyynnössä mainitun suunnitteluohjeiston.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole erikseen asetettu tarjoajille ammatillisia ja taloudellisia kelpoisuusvaatimuksia. Hankintayksikkö on vastineessaan esittänyt, että yrityksen referensseillä arviointiperusteena on tarkoitettu sitä, kuinka laaja kokemus yrityksellä on vastaavanlaisista työsuorituksista.

Tarjouspyynnön liitteenä olleessa suunnitteluohjeessa hankintayksikkö on selvittänyt hankinnan taustaa ja sitä, minkä tyyppistä suunnittelupalvelua ja minkälaisiin kohteisiin se on hankkimassa.

Markkinaoikeus toteaa, ettei hankintayksikkö ole sulkenut yhtään tarjouspyynnön saanut tarjoajaa tarjouskilpailusta kelpoisuuden perusteella. Hankintayksikön hakijalle toimittamasta muistiosta, johon on hankintayksikön ilmoituksen mukaan koottu käsin kirjattuja hankintapäätöksen perusteluja, ilmenee hankintayksikön tarjousten vertailussa referenssitietojen osalta ottaneen huomioon sen, minkä tyyppisiä suunnittelutöitä ja minkä tyyppisin kohteisiin tarjoajat ovat aiemmin tehneet. Lisäksi hankintayksikkö on kiinnittänyt huomiota tarjoajien henkilökunnan määrää. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintayksikkö ei siten ole käyttänyt referenssien lukumäärää arviointiperusteena tarjousten vertailussa. Kysymyksessä olevan palveluhankinnan sisältö ja laatu huomioon ottaen tarjouspyynnössä ilmoitetun arviointiperusteen "yrityksen referenssit ja toimituskyky"

perusteella on voitu osaltaan selvittää, millä tarjoajista on hankinnan kannalta merkittävää tietotaitoa, ammattiosaamista ja kokemusta sekä riittävät henkilöstöresurssit hankinnan toteuttamiseen. Hakija ja voittanut tarjoaja ovat tarjouksissaan esittäneet aiemmista työkohteistaan yksityiskohtaista selvitystä. Näin ollen tarjoajat ovat sisustussuunnittelun ammattilaisina ymmärtäneet millaisiin seikkoihin tarjousten vertailussa tullaan kiinnittämään huomiota arvioitaessa tarjoajien referenssejä ja toimituskykyä. Hankintayksikkö ei siten ole sekoittanut tarjoajien kelpoisuuden arviointia ja tarjousten vertailua, eikä menetellyt julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti vertaillessaan tarjouksia tarjoajien ilmoittamien referenssitietojen ja toimituskyvyn perusteella.

Tarjousten vertailu

Hakija on esittänyt, että henkilöstön ammattitaitoa ja referenssejä arvioitaessa on kiinnitetty huomiota vain tarjoukseen merkittyyn ns.

SKOL -ammattitaitoluokitukseen, jota ei ole tarjouspyynnössä ilmoitettu tarjousten arviointiperusteeksi ja joka ei mittaa henkilöstön ammattitaitoa.

Hankintayksikön hakijalle 29.11.2005 toimittamasta Valintakriteerien pisteytys -muistiosta käy ilmi, että arviointiperustetta "henkilöstön ammattitaito ja referenssit" pisteytettäessä on ammattitaitoa arvioitaessa kiinnitetty huomiota työntekijöiden SKOL-luokitukseen, SKOL-luokituksen mukaiseen ajankäytön jakaumaan sekä aikaisempiin referenssikohteisiin.

Markkinaoikeus toteaa, että referenssien osalta tarjousvertailussa on huomioitu henkilöstön aikaisemmat hankinnan kohdetta vastaavat suunnittelukohteet. Henkilöstön ammattitaidon arviointi on pisteytysmuistion mukaan perustunut varsin suurelta osin SKOL - luokitukseen.

Tarjouspyynnön mukaan tarjous on tullut tehdä erilliselle tarjouslomakkeelle. Lomakkeella on pyydetty tarjoajilta tietoja suunnittelutyöhön osallistuvista henkilöistä ja heidän SKOL-luokistaan sekä SKOL-luokkien hinnoittelusta ja eri luokkiin kuuluvien henkilöiden suhteellisen ajankäytön osuudesta prosentteina.

SKOL -luokitus on Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL

ry:n, Arkkitehtitoimistojen liitto ATL ry:n ja Suomen Arkkitehtiliitto ry:n laatima ohjeistus, jonka mukaan hinnoitelleen eri henkilöiden työ ottaen huomioon henkilön asiantuntemuksen taso ja laajuus.

Saadun selvityksen mukaan SKOL-luokituksen mukainen henkilöryhmittely on siten hierarkkinen, ettei henkilöä lähtökohtaisesti voi asettaa ylempään luokkaan ilman, että tämä olisi toiminut alemmissa luokissa tietyn, määritellyn ajan. Myös ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut voi nousta luokkaan SKOL 01

pääsääntöisesti ainoastaan alempien luokkien kautta. SKOL-luokituksen mukaiset perusteet henkilöiden sijoittamiseksi SKOL-luokkiin esimerkiksi kokemusajan osalta ovat kuitenkin ohjeellisia. Yksittäisissä tapauksissa otetaan lisäksi huomioon henkilön erityisosaaminen, ammattipätevyys, kokemus, lisäkoulutus, tehtävän vaativuus, itsenäisyys ja työpanos.

Markkinaoikeus toteaa, että SKOL-luokkiin sijoittamiseksi esitetyt perusteet ovat ohjeellisia, ja tarjoaja on voinut itse sijoittaa henkilön eri luokkiin kuuluvaksi. SKOL-luokittelu on alalla yleisesti hyväksytty ja käytössä oleva henkilöryhmittely, joka perustuu henkilöiden koulutukseen ja ammattitaitoon. Tarjoajat ovat vastuussa tarjouksensa sisällöstä ja antamiensa tietojen oikeellisuudesta. Sekä voittaneen tarjoajan että hakijan tarjoukseen on oheistettu suunnitteluprojektiin osallistuvien henkilöiden yksityiskohtaiset ansioluettelot. Asiassa ei ole tullut ilmi sellaisia seikkoja, joiden perusteella hankintayksikön olisi tullut tarjousten vertailussa epäillä tarjoajien antamien tietojen oikeellisuutta. Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole luottaessaan tarjoajien ilmoituksiin työntekijöidensä SKOL-

luokituksesta ja ammattiosaamisesta menetellyt hakijaa kohtaan syrjivästi taikka tarjoajien tasapuolisen kohtelun vaarantavalla tavalla käyttäessään luokitusta yhtenä perusteena tarjoajien henkilöstön ammattitaidon ja referenssien arvioinnissa.

Hakija on vielä esittänyt, että hankintapäätöksessä ei ole perusteltu siten, että siitä ilmenisi miten kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteita on sovellettu ja miksi voittanut tarjous on arvioitu hakijan tarjousta edullisemmaksi erityisesti henkilöstön ammattitaidon ja referenssien sekä yrityksen referenssien ja toimituskyvyn osalta.

Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukainen tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus edellyttää, että hankintayksikkö soveltaa etukäteen ilmoittamiaan arviointiperusteita kaikkiin tarjouksiin tasapuolisesti ja syrjimättä. Hankintapäätöksen tulee perustua kaikkiin ennalta ilmoitettuihin arviointiperusteisiin.

Hankintalain 7 a §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden tai tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava.

Säännöksen esitöissä (HE 237/2004 vp) on mainittu, että päätöksen tulisi sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta sekä siihen vaikuttaneista keskeisistä seikoista, joita ovat muun muassa tarjouksen valintaperusteet ja niiden soveltamistapa.

Hankintayksikkö on lähettänyt 17.11.2005 hankintapäätöksen tiedoksi tarjoajille. Hankintapäätöksen liitteenä on ollut pisteytystaulukko, josta on käynyt ilmi kunkin tarjoajan ilmoittamat tuntihinnat ja tuntiarviot sekä tuntihintojen keskiarvo suhteellisen ajankäytön mukaan.

Pisteytystaulukosta on lisäksi käynyt ilmi tarjoajien saamat pisteet kunkin arviointiperusteen osalta, arviointiperusteelle annetun painoarvon mukaan painotetut pisteet sekä tarjoajan tarjousvertailussa saamat yhteispisteet. Pisteytystaulukosta ei sen sijaan ole käynyt ilmi miten hankintayksikkö on pisteyttänyt tai muutoin arvioinut tarjouksia kunkin arviointiperusteen osalta. Voittaneen tarjoajan tarjousvertailussa saamat kokonaispisteet ovat olleet 4,24 ja hakijan saamat kokonaispisteet 4,17. Voittanut tarjoaja on saanut hakijaa paremmat pisteet henkilöstön ammattitaidon ja referenssien sekä yrityksen referenssien ja toimituskyvyn osalta. Ideatasoisen ehdotuksen ja ehdotuksen esittelyn osalta molemmat tarjoajat ovat saaneet yhtä paljon pisteitä. Tuntihintojen osalta hakijan tarjous on katsottu voittanutta tarjousta edullisemmaksi.

Hakijalle on pyynnöstä toimitettu 29.11.2005 päivätty

"Valintakriteerien pisteytys" -niminen muistio, jossa on sanallisesti perusteltu tarjousten vertailua arviointiperusteiden tuntihinnat, henkilöstön ammattitaito ja referenssit ja yrityksen referenssit ja toimituskyky osalta. Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hakijalle 29.11.2005 toimitetut perustelut on koottu muistioksi hankintapäätöstä tehtäessä käsin kirjatuista perusteluista. Arviointiperusteiden ideatasoinen ehdotus ja ehdotuksen esittely ilmetyöryhmälle osalta ei perusteluja ole kuitenkaan hakijalle esitetty.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintapäätöksestä tai mainituista sen liitteinä olevista asiakirjoista ei ole arviointiperusteiden "ideatasoinen ehdotus" ja "ehdotuksen esittely ilmetyöryhmälle" osalta riittävällä tavalla ilmennyt, miten hankintayksikkö on arvioinut tarjousten keskinäistä paremmuutta ja millä perusteella se on pisteyttänyt tarjoukset. Hankintayksikkö on esittänyt edellä mainittujen arviointiperusteiden osalta perustelut vasta markkinaoikeuteen annetun vastineen liitteenä. Näin ollen hankintayksikkö ei tältä osin ole perustellut hankintapäätöstä hankintalain 7 a §:n edellyttämällä tavalla.

Kun edellä mainittujen arviointiperusteiden osalta hakija ja voittanut tarjoaja ovat kumpikin saaneet 4,5 pistettä, eikä markkinaoikeudelle esitetyn perusteella ole syytä arvioida pistetystä suoritetun virheellisesti, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintapäätöksen puutteellinen perustelu ole vaikuttanut tarjouskilpailun lopputulokseen.

Hakijalle 29.11.2005 toimitetussa muistiossa on hakijan tarjousta arvioitu henkilöstön ammattitaidon ja referenssien osalta seuraavasti:

"Tarjouksessa on esitetty varsinaisiksi tekijöiksi neljä henkilöä: skol02, skol04, skol04 ja skol05. Heidän lisäkseen toimistossa on 1 - 2 henkilöä.

Ajankäytön jakauman mukaan toimisto on tarjonnut skol01 - 03 tunteja

15 %, skol04-07 tunteja 85 %.

useita sisustussuunnittelukohteita, mm. toimistoja ja pankkeja

kaluste- ja tuotesuunnittelua

liikkumis- ja toimintaesteettömän ympäristön suunnittelukokemusta

yksi sisustussuunnitteluohjeistokohde"

Muistiossa on voittanutta tarjoajaa arvioitu henkilöstön ammattitaidon ja referenssien osalta seuraavasti: "Tarjouksessa on esitetty varsinaisiksi tekijöiksi viisi henkilöä, skol01, skol02, skol03, skol03 ja skol04.

Toimistossa on yhteensä kuusi henkilöä sekä verkostoyritykset.

Ajankäytön jakauman mukaan toimisto on tarjonnut skol01-03 tunteja

70 % ja skol04-07 tunteja 30 %

useita sisustussuunnittelukohteita, toimistot, ravintolat, asunnot

kalustesuunnittelua

yhdeksän erilaista brändi- tai konseptisuunnitelmaa henkilöiden referenssiluettelossa"

Voittaneen tarjoajan työntekijöistä yhden on ilmoitettu kuuluvan SKOL

01 -luokkaan. Hakija on katsonut, ettei tämä olisi kokemuksensa perusteella kuulunut kyseiseen luokkaan.

Pääsääntöisesti SKOL 01 -luokkaan merkityn henkilön tulisi olla toiminut SKOL 02 -luokan ja SKOL 03 -luokan tehtävissä yhteensä vähintään kahdeksan vuoden ajan. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa

SKOL 01 -luokkaan ilmoitetulla henkilöllä on yli kymmenen vuoden kokemus suunnittelutehtävistä ja ansioluettelosta saadun selvityksen perusteella hänet on perustellusti voitu merkitä SKOL 01 -luokkaan kuuluvaksi. Voittanut tarjoaja on myös tarjonnut hakijaa huomattavasti enemmän SKOL 01 - 03 -luokkaan kuuluvien henkilöiden työtunteja.

Hakijan ansioituneimman SKOL 02 -luokitellun työntekijän työpanokseksi on ilmoitettu ainoastaan 15 prosenttia työtuntien kokonaismäärästä. Markkinaoikeus katsoo edellä lausutun perusteella, ettei hankintayksikön voida katsoa toimineen hakijaa syrjivästi arvioidessaan harkintavaltansa perusteella voittaneen tarjoajan tarjouksen henkilöstön ammattitaidon ja referenssien osalta paremmaksi kuin hakijan tarjouksen.

Hankintayksikkö on antanut yrityksen referenssien ja toimituskyvyn osalta hakijan tarjoukselle 4,0 pistettä ja voittaneen tarjoajan tarjoukselle 4,5 pistettä. Perusteluina hakijalle 29.11.2005 toimitetussa muistiossa on mainittu hakijan tarjouksen osalta: "Tarjouksessa on esitetty varsinaisiksi tekijöiksi neljä henkilöä: skol02, skol04, skol04 ja skol05. Heidän lisäkseen toimistossa on 1 - 2 henkilöä. Yritys on perustettu -95. Toimistolla on useita sisustussuunnittelukohteita, mm.

toimistoja ja pankkeja. Kaluste- ja tuotesuunnittelua. Liikkumis- ja toimintaesteettömän ympäristön suunnittelukokemusta.

Referenssiluettelossa on mainittu yksi sisustussuunnitteluohjeisto, brändisuunnittelukohde, josta viisi toteutunutta kohdetta."

Muistiossa on voittaneen tarjoajan tarjousta arvioitu yrityksen referenssien ja toimituskyvyn osalta seuraavasti: "Tarjouksessa on esitetty varsinaisiksi tekijöiksi viisi henkilöä, skol01, skol02, skol03, skol03 ja skol04. Toimistossa on yhteensä kuusi henkilöä sekä verkostoyritykset. Vastuullisella vetäjällä on ollut suunnittelutoimisto vuodesta -94. Nykyinen toimisto vuodesta-04 alkaen.

Toimistolla/tekijöillä referensseinä useita sisustussuunnittelukohteita.

Referenssiluettelossa on mainittuna yhdeksän erilaista brändi- tai konseptisuunnitelmaa. Toteutettuna on useita kymmeniä brändisuunnitelman mukaisia kohteita."

Muistiosta käy ilmi, että arvioinnissa on kiinnitetty huomiota siihen, onko tarjoajalla kokemusta niin sanottujen brandi- tai konseptisuunnitelmien teosta ja toteutuneista brandisuunnitelmista.

Tarjouspyynnössä on pyydetty tarjousta toimitilojen ilmeen kehittämiseen liittyvistä suunnittelutehtävistä. Tehtävän sisältönä on ollut toimitilojen ilmeen ideoiminen, kehittäminen ja suunnittelu. Tähän nähden markkinaoikeus katsoo, että niin sanottujen brandi- ja konseptisuunnittelukohteiden määrä on voitu ottaa huomioon tarjousvertailussa referenssien ja toimituskyvyn arvioinnissa.

Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on tuotu esille, että sillä on ollut yhdeksän erilaista brandi- tai konseptisuunnitelmaa. Hakijan tarjouksessa vastaavanlaisia kohteita on ilmoitettu yksi. Sanottuun nähden markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hakijaa syrjivästi eikä muutoinkaan epätasapuolisesti arvioidessaan voittaneen tarjoajan tarjouksen tältä osin hakijan tarjousta paremmaksi.

Johtopäätös

Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, ettei hankintamenettely hankintapäätöksen puutteellisesta perustelemisesta huolimatta ole ollut siten virheellistä, että asiassa tulisi määrätä hankintalain 9 §:ssä säädetty seuraamus. Hakemus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Oikeudenkäynti on aiheutunut osaltaan hankintapäätöksen puutteellisesta perustelemisesta. Näin ollen ja hallintolainkäyttölain 74 §:n 2 momentti huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hakija saisi pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on siten velvoitettava korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä ja hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Sisustusarkkitehtitoimisto dSign Oy on antanut asiassa lausunnon.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ei ole kohtuutonta, että myös

Sisustusarkkitehtitoimisto dSign Oy joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Keiski Arkkitehdit Oy on arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Sen vuoksi vaadituista kuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Markkinaoikeus hylkää Sisustusarkkitehtitoimisto dSign Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Kansaneläkelaitoksen korvaamaan Keiski

Arkkitehdit Oy:n oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola ja Ville Parkkari.