Market Court dismisses public procurement claim because the main contract purpose was property sale, not procurement under the Act.

SELOSTUS ASIASTA

Tampereen kaupunki on pyytänyt Julkiset Hankinnat -lehdessä

9.6.2005/23 julkaistulla hankintailmoituksella ja 30.12.2005 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Ratinan kauppakeskuksen suunnittelusta yhdessä Tampereen kaupungin kanssa sekä hankkeen toteuttamisesta.

Tampereen kaupunginhallitus on päätöksellään 3.4.2006 § 212

päättänyt, että Ratinan kauppakeskuksen ja siihen liittyvien alueiden toteuttajaksi valitaan Kapiteeli Oyj (nykyinen Sponda Kiinteistöt Oy) ja

Sponda Oyj.

Markkinaoikeus on 5.6.2006 antamallaan päätöksellä kieltänyt

Tampereen kaupunkia väliaikaisesti tekemästä edellä mainitun kaupunginhallituksen päätöksen perusteella hankintasopimusta tai panemasta sanottua päätöstä muutoinkaan täytäntöön 200.000 euron sakon uhalla.

Korkein hallinto-oikeus on 27.11.2006 antamallaan päätöksellä taltionumero 3185 hylännyt Tampereen kaupunginhallituksen edellä mainitusta markkinaoikeuden päätöksestä tekemän valituksen.

HAKEMUS

Citycon Oyj ja Skanska Talonrakennus Oy ovat yhteisesti vaatineet, että markkinaoikeus poistaa edellä mainitun Tampereen kaupunginhallituksen päätöksen, kieltää Tampereen kaupunkia noudattamasta virheellistä hankintamenettelyä ja allekirjoittamasta hankintasopimusta valituksi tulleiden tarjoajien kanssa sekä velvoittaa

Tampereen kaupungin korjaamaan virheellisen menettelynsä.

Toissijaisesti hakijat ovat vaatineet, että markkinaoikeus velvoittaa

Tampereen kaupungin maksamaan niille hyvitysmaksuna 20 miljoonaa euroa. Lisäksi hakijat ovat vaatineet, että Tampereen kaupunki, Sponda

Kiinteistöt Oy ja Sponda Oyj velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Citycon Oyj:n asianosaiskulut 16.275 eurolla, Skanska

Talonrakennus Oy:n asianosaiskulut 100.758 eurolla sekä hakijoiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 82.525,90 eurolla, eli yhteensä 199.558,90 eurolla korkoineen.

Perusteinaan hakijat ovat esittäneet seuraavaa.

Koska tarjousvertailu on ollut monilta osin virheellinen, Tampereen kaupungin hankintapäätös tulee kumota siinäkin tapauksessa, että voittanutta tarjousta ei pidettäisi tarjouspyynnön vastaisena. Hakijoiden tarjous on saanut pisteytyksessä usean kohdan osalta liian vähän pisteitä, kun taas voittaneen tarjouksen pisteytyksessä ei vastaavasti ole otettu huomioon kyseisen tarjouksen varaumia ja muita puutteita, minkä vuoksi se on saanut liian paljon pisteitä. Voittaneen tarjouksen saama pistemäärä on ollut vain 2,06 pistettä hakijoiden tarjouksen saamaa pistemäärää suurempi. Mikäli tarjousvertailu olisi suoritettu tasapuolisesti ja syrjimättömästi, hakijoiden tarjous olisi tullut kokonaistaloudellisesti edullisimpana valituksi.

VASTINE JA LISÄVASTINEET

Tampereen kaupunki on vaatinut, että hakemus tulee jättää tutkimatta tai toissijaisesti hylätä.

Perusteluinaan Tampereen kaupunki on esittänyt muun ohella seuraavaa.

Markkinaoikeuden toimivallan edellytyksenä on, että hakijan vaatimukset koskevat julkisista hankinnoista annetussa laissa

1505/1992 (jäljempänä hankintalaki) tarkoitettua hankintaa, jolla lain 4 §:n 1 kohdan mukaan tarkoitetaan tavaroiden ja palvelujen ostamista, vuokraamista tai siihen rinnastettavaa toimintaa sekä urakalla teettämistä.

Tarjouskilpailun kohteena on ollut Ratinan yleissuunnitelman mukaisen kauppakeskuksen ja siihen liittyvien alueiden toteuttaminen siten, että valittu toteuttaja suunnittelee kohteen yhteistyössä kaupungin kanssa.

Hankkeessa on ollut kysymys niin sanotusta sekamuotoisesta sopimusjärjestelystä, jossa Tampereen kaupunki sekä myy omaisuuttaan että ostaa valituksi tulevalta hankkeen toteuttajalta rakennuttamista. Valittu toteuttaja rahoittaa ja rakentaa kohteen omaan käyttöönsä sekä ostaa kaupungilta tarvittavat tontit, rakennusoikeudet ja käyttöoikeudet. Lisäksi toteuttaja rakentaa kaupungin omistukseen jäävät kadut ja yleiset alueet, joista kaupunki maksaa tarjouksen mukaiset rakentamiskustannukset. Hankekokonaisuudesta vain viimeksi mainittu katujen rakennuttaminen on ollut Tampereen kaupungin suorittamaa hankintaa.

Hankkeen kilpailutuksessa noudatettavaksi menettelytavaksi on valittu neuvottelumenettely. Tampereen kaupungilla ei menettelyn alussa ole ollut varmuutta siitä, kuinka suureksi sen hankekokonaisuuden yhteydessä tekemien hankintojen osuus tulee lopulta muodostumaan.

Kilpailutusmenettelyä suunniteltaessa on päätetty, että hankkeen osalta menetellään hankintalaissa edellytetyllä tavalla, koska hankinnan osuus olisi saattanut muodostua merkittäväksikin. Kaupunki on neuvottelumenettelyn alussa ollut esimerkiksi kiinnostunut sijoittamaan sosiaali- ja terveystoimen toimisto- ja palvelutiloja kauppakeskukseen.

Neuvotteluvaiheen aikana on kuitenkin käynyt ilmi, ettei yksikään kolmesta ehdokkaasta ole ollut tähän halukas. Neuvotteluvaiheessa on ollut esillä myös muita toteutumattomiksi jääneitä hankkeita. Lisäksi kaupunki on halunnut antaa vielä tarjouspyynnössään tarjoajille mahdollisuuden liittää optioina tarjoukseensa kauppakeskuksen toimintaedellytyksiä tukevia, kilpailukohteena olevan alueen ulkopuolisia hankkeita. Hankinnan osuus koko hankkeesta on siten selvinnyt kaupungille vasta tarjousten saavuttua.

Tampereen kaupunki myy valituksi tulleen tarjouksen perusteella hankkeen toteuttajalle tontteja ja rakennusoikeutta sekä maanalaisten tilojen käyttöoikeutta 20 miljoonalla eurolla ja samalla hankkii katujen rakennuttamista noin 2,87 miljoonalla eurolla. Sopimuskokonaisuuden keskeinen ja myös taloudellisesti merkittävin osa on edellä olevan perusteella muodostunut tonttien ja rakennusoikeuden sekä maanalaisten tilojen käyttöoikeuden myynnistä eli muusta kuin hankintalain mukaisesta hankinnasta. Kahden muun tarjouksen perusteella kaupungin maksettavaksi tulevan hankinnan osuus olisi ollut edellä mainittuakin pienempi.

Kaupungin hankkeen yhteydessä hyväkseen saama ideointi ja suunnittelu on ollut vähäistä, koska tarjouksissa esitetyt suunnitelmat ovat pääasialliselta osin toteuttaneet kaupungin jo ennen tarjouspyynnön esittämistä hyväksymiä suunnitelmia, kuten kaupunginhallituksen 11.10.2004 hyväksymää yleissuunnitelmaa,

6.6.2005 päivättyjä kilpailuohjeita sekä Ratinan projektiarkkitehdin kilpailua varten laatimia ideapiirroksia. Tarjouksissa on mainittuihin suunnitelmiin nähden ollut uutta lähinnä vain tarjoajien kauppakeskuksen tilajaon ja ulkonäön osalta esittämät suunnitelmat.

Kaupunki ei siten ole kilpailutuksen ansiosta saanut hyväkseen mitään sellaista keskustan toimivuuteen, vetovoimaan tai kaupunkikuvaan vaikuttavaa merkittävää kaupunkisuunnittelullista ideointia, jolle tulisi antaa asiassa merkitystä. Myös hankkeen jatkosuunnittelu on lähinnä kauppakeskuksen toteuttajan intressissä.

Hankkeessa ei ole myöskään ollut kysymys käyttöoikeusurakasta, jossa kaupunki antaisi hyväkseen saamistaan rakennustöistä hankkeen toteuttajalle vastikkeeksi määräaikaisen käyttöoikeuden. Kaupunki ei tule missään vaiheessa omistamaan eikä edes hallitsemaan osaakaan rakennettavasta kauppakeskuksesta. Kauppakeskuksen toteuttaja rakentaa kauppakeskuksen omaan omistukseensa, johon luonnollisesti liittyy käyttöoikeus, mutta kaupunki ei maksa sopimuskokonaisuudessa vastiketta mistään muusta kuin katujen rakennuttamisesta.

Hanke on sen jälkeen, kun siinä on tarjousten saapumisen jälkeen selvinnyt, että julkisen hankinnan osuus jää sopimuskokonaisuudessa vähäiseksi, ollut täysin rinnastettavissa normaaliin tontinluovutuskilpailuun, jossa tontinmyyjä haluaa kilpailulla varmistaa myös myytävälle tontille tulevien rakennusten ja rakennelmien kaupunkikuvallisen laadun.

Kysymyksessä olevasta sopimuskokonaisuudesta ainoastaan katujen rakennuttaminen on ollut hankintalaissa tarkoitettua hankintaa, ja sekin vain sillä edellytyksellä, että se olisi tehty sopimuskokonaisuudesta erillisenä. Katujen rakentaminen, jonka osuus on saatujen tarjousten perusteella ollut enimmilläänkin vain hieman yli kymmenen prosenttia koko sopimuksen arvosta, on kuitenkin sidoksissa niiden alle tulevien kauppakeskuksen tilojen rakentamiseen eikä ole erotettavissa muusta sopimuskokonaisuudesta. Koska sopimuskokonaisuuden pääasialliseen osaan ei voida soveltaa hankintalakia, ei pelkästään se seikka, että kaupunki samalla hankkii katuja ja muuta kuntatekniikkaa, muodosta sopimuskokonaisuudesta hankintalaissa tarkoitettua hankintaa, etenkään, kun hankinnan osuus ei olisi edes erotettavissa muusta sopimuksesta. Markkinaoikeudella ei näin ollen ole toimivaltaa tutkia

Citycon Oyj:n ja Skanska Talonrakennus Oy:n tekemää hakemusta.

Siinäkin tapauksessa, että markkinaoikeus olisi toimivaltainen tutkimaan asian, hakemus olisi joka tapauksessa hylättävä. Asiassa ei ole ollut perusteita katsoa valituksi tullutta tarjousta hakijoiden esittämistä syistä tarjouspyynnön vastaiseksi. Myöskään tarjousten pisteytyksessä ei ole tapahtunut sellaisia virheitä, joilla olisi ollut asian lopputuloksen kannalta merkitystä.

LAUSUNTO JA LISÄLAUSUNNOT

Sponda Kiinteistöt Oy ja Sponda Oyj ovat yhteisesti vaatineet, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää hakemuksen tutkimatta tai toissijaisesti hylkää sen ja että hakijat velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan lausunnonantajien asianosaiskulut 19.190 eurolla ja arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 82.584,22 eurolla, eli yhteensä 101.774,22 eurolla korkoineen.

Perusteinaan lausunnonantajat ovat esittäneet muun ohella seuraavaa.

Kysymyksessä olevan Tampereen kaupungin päätöksen sisältönä on ollut myydä valitulle toteuttajalle tontteja, maanalaisten tilojen käyttöoikeutta sekä rakennusoikeutta. Myytyjen tonttien omistus- ja siten samalla myös käyttöoikeudet siirtyvät kokonaisuudessaan toteuttajalle. Kysymyksessä ei näin ollen ole ollut hankintalaissa tarkoitettu rakennusurakka, jossa kohteen omistusoikeus säilyy hankintayksiköllä, tai edes niin sanottu käyttöoikeusurakka, jossa hankinnan kohde tulee hankintayksikön omistukseen ja urakkahinta tai osa siitä maksetaan antamalla urakoitsijalle käyttöoikeus kohteeseen.

Kauppakeskukseen tai hankkeen toteuttajalle myytävien tonttien alueelle ei tule Tampereen kaupungin käyttöön tarkoitettuja julkisia tai muitakaan tiloja. Kaupunki ei hanki itselleen hankkeen yhteydessä myöskään alueen suunnittelutyötä. Tarjousten tekijät ovat itse suunnitelleet kauppakeskuksen ja muut niiden omistukseen ja käyttöön tulevat alueet, ja hankkeen toteuttajan nimenomaisessa intressissä on saada sen omistukseen tulevasta kauppakeskuksesta ja sitä ympäröivästä alueesta vetovoimainen kohde. Se, että kaupunki on edellyttänyt, että esitettyjen suunnitelmien tulee istua hyvin kaupunkikuvaan sekä ottaa huomioon alueen välittömässä läheisyydessä oleva historiallisesti arvokas alue, on normaalia kaupunkisuunnittelua eikä tee tarjoajien tekemästä suunnittelutyöstä hankintalain mukaista kaupungin hankintaa.

Tampereen kaupunki hankkii kysymyksessä olevassa hankkeessa ainoastaan katualueiden rakentamista. Katualueiden rakentaminen johtuu kuitenkin nimenomaan kauppakeskuksen toteuttamisesta. Mikäli alueelle ei rakennettaisi kauppakeskusta, kaupungilla ei olisi tarvetta rakennuttaa kyseisiä katuja. Katujen ja liikennejärjestelyjen toteuttaminen erillään kauppakeskuksen rakentamisesta olisi myös rakennusteknisesti ja toiminnallisesti mahdotonta, koska katualueet sijaitsevat osin kauppakeskuksen ja pysäköintilaitoksen rakenteiden päällä ja liittyvät kiinteästi rakennusten rakenteisiin. Katualueiden hankintaa ei näin ollen ole mahdollista erottaa käsiteltävänä olevasta kokonaishankkeesta itsenäiseksi kokonaisuudeksi.

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan sellaisissa sekamuotoisissa sopimuskokonaisuuksissa, joissa hankintalain alainen hankinta ei ole erotettavissa muusta sopimusjärjestelystä itsenäiseksi osaksi, hankintalain soveltuminen kysymyksessä olevaan kokonaisuuteen riippuu oikeustoimen sisällön kokonaisarvioinnista ja sen pääasiallisesta tarkoituksesta. Katualueiden rakentaminen, joka on sopimuskokonaisuuden ainoana osana ollut julkista hankintaa, ei ole erotettavissa sopimuskokonaisuudesta. Hankinta on muodostanut sopimuskokonaisuudesta sekä rahallisesti että asiallisesti arvioiden vain hyvin pienen osan, sopimusjärjestelyn ylivoimaisen valtaosan muodostuessa omaisuuden myynnistä. Koska sopimuskokonaisuuden pääasialliseen osaan ei voida soveltaa hankintalakia, kyseinen hanke ei kokonaisuutena arvioiden ole julkinen hankinta, eikä markkinaoikeudella ole toimivaltaa tutkia hakemusta.

Mikäli kysymyksessä olevaa hankekokonaisuutta olisi pidettävä julkisena hankintana, hakemus tulisi hylätä, koska lausunnonantajien tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen eikä Tampereen kaupunki ole syrjinyt hakijoita tarjousten pisteytyksessä.

VASTASELITYS JA LISÄVASTASELITYKSET

Citycon Oyj ja Skanska Talonrakennus Oy ovat lausuneet vasta- ja lisävastaselityksissään muun ohella seuraavaa.

Kysymyksessä oleva Ratina-projekti on monitahoinen hanke, jota tulee hankintalainsäädännön soveltamisen kannalta tarkastella yhtenä kokonaisuutena. Hanke muodostuu kolmesta osakokonaisuudesta:

kauppakeskuksen ja sen ympäristön suunnittelusta ja toteutuksesta, tarvittavien tonttien, rakennusoikeuksien ja käyttöoikeuksien myynnistä sekä katujen ja yleisten alueiden rakentamisesta.

Hankkeen keskeisenä sisältönä ja pääasiallisena tarkoituksena on ollut kauppakeskuksen ja sen ympäristön suunnitteleminen ja toteuttaminen eikä suinkaan siihen toissijaisena osana liittyvä tonttien sekä rakennus- ja käyttöoikeuksien myynti.

Hankkeen tavoitteena ja tarkoituksena on ollut suunnitella ja rakentaa

Ratinan alueelle kaupallisesti toimiva kauppakeskus, jonka suunnittelussa on koko hankkeen ajan erittäin vahvasti painotettu kaupunkikuvallista suunnittelua sekä Tampereen keskustan kaupallisen toimivuuden ja vetovoiman lisäämistä. Hankkeen toteuttamisessa on hankintailmoituksesta lähtien korostettu sitä seikkaa, että valitun toimittajan tulee suunnitella kohde yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa. Tampereen kaupungilla on näin ollen ollut aivan keskeinen rooli siinä, millainen kauppakeskus Ratinaan rakennetaan. Esimerkiksi tarjouspyynnössä ilmoitetuista tarjousten arviointiperusteista tai kaupungin laatimasta sopimusrungosta ja sen otsikoinnista "Ratinan kauppakeskuksen kehittämistä ja toteuttamista koskeva sopimus"

voidaan havaita, että järjestelyn keskeisenä sisältönä on ollut nimenomaan kauppakeskusalueen kehittäminen ja toteuttaminen eikä tonttien ja käyttöoikeuksien myyminen. Hankkeen muut elementit ovat olleet selvästi toissijaisia sen mainittuun pääsisältöön verrattuna.

Tampereen kaupunki on myös asettanut kriteerit kauppakeskuksen toteuttamiselle sekä ohjannut suunnittelua omien intressiensä pohjalta.

Kaupunki ei olisi edes lähtenyt toteuttamaan hanketta, ellei se saisi hyödykseen kaupunkikuvallisesti ja keskustan vetovoiman kannalta merkittävää kauppakeskuksen suunnitteluun ja toteutukseen liittyvää kokonaisuutta, jolla on merkitystä kaupungin keskustan toimivuudelle, vetovoimalle ja kaupunkikuvalle. Vastikkeena tästä toteuttaja saa oikeuden hyödyntää kauppakeskusta taloudellisesti omalla riskillään.

Tampereen kaupunki saa järjestelyssä hyväkseen myös korvauksettoman käyttöoikeuden Ratinan aukioon, omistus- tai käyttöoikeuden kunnallistekniikan tunneliin ja korvaavaan väestösuojaan, alueen vanhojen rakennusten purkamisen sekä uusia palveluja, työpaikkoja ja yrityksiä kaupungin keskustaan.

Hankekokonaisuudessa on kaupungin näkökulmasta ollut kokonaisuutena arvioiden kysymys julkisesta hankinnasta, mitä osoittaa sekin, että kaupunki on johdonmukaisesti noudattanut hankintasäännösten mukaista menettelyä aina hankintailmoituksen julkaisemisesta hankintapäätöksen liitteenä olevaan hakemusosoitukseen, jonka otsikkona on ollut "liite oikaisuvaatimusohjeeseen hankinta-asioissa".

Kysymyksessä on edellä olevan perusteella ollut käyttöoikeusurakkaan rinnastettavissa oleva julkinen hankinta, jossa urakoitsijan saaman käyttöoikeuden arvo ylittää moninkertaisesti kaupungin saaman myyntihinnan. Hanke täyttää julkisen hankinnan tunnusmerkit ja siihen on siten sovellettava hankintasäännöksiä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hakemuksen tutkiminen

Hanketta koskeva kilpailutusmenettely on aloitettu ennen 1. kesäkuuta

2007. Asiaan sovelletaan siten hankintalain 1505/1992 säännöksiä sellaisina kuin ne olivat julkisista hankinnoista annetun lain 348/2007

tullessa voimaan.

Hankintalain 9 §:n mukaan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluu tutkia hakemuksesta, onko hankinnassa menetelty hankintalain tai muiden säännöksessä mainittujen julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Markkinaoikeuden toimivallan edellytyksenä on näin ollen, että markkinaoikeudelle tehdyssä hakemuksessa esitetyt vaatimukset koskevat hankintalaissa tarkoitettua hankintaa. Hankintalain 4 §:n 1 kohdan mukaan hankinnalla tarkoitetaan tavaroiden ja palvelujen ostamista, vuokraamista tai siihen rinnastettavaa toimintaa sekä urakalla teettämistä.

Hankintailmoituksen ja tarjouspyynnön mukaan Ratinan kauppakeskusta koskevan kilpailun kohteena on ollut kauppakeskuksen ja siihen liittyvien alueiden toteuttaminen siten, että valittu toteuttaja suunnittelee kohteen yhteistyössä kaupungin kanssa ja itse rahoittaa ja rakentaa sen sekä ostaa kaupungilta tarvittavat tontit, rakennusoikeudet ja käyttöoikeudet.

Hanke on kuvattu hankintailmoituksessa ja kilpailuohjelmassa seuraavasti:

"Tampereen kaupunki hakee toteuttajan jäljempänä määritellylle kohteelle. Toteuttaja yhteistyössä kaupungin kanssa suunnittelee kohteen. Toteuttaja rahoittaa ja rakentaa kohteen sekä ostaa kaupungilta tarvittavat tontit ja käyttöoikeudet. Kilpailun kohde käsittää Ratinan yleissuunnitelman tarkoittaman

a) Tampereen kaupungin XIII kaupunginosan kortteliin 205 tulevan kauppakeskuksen pysäköinteineen ja liittymineen Tampereen valtatiehen,

b) kauppakeskuksen yhteyteen tulevat toimitilat julkiseen tarkoitukseen,

c) kauppakeskuksen ja Tampereen stadionin välisen toiminnallisen yhteyden ja sen tarvitsemat kulku- ja tilaratkaisut,

d) korttelin 200 sekä sen ja kauppakeskuksen väliin tulevan torialueen,

e) Vuolteenkadun lounaispään rakentamisen,

f) yhteyden kauppakeskuksesta Koskikeskukseen ja option yhteydestä linja-autoasemalle,

g) idean yhteyksistä Hämeenkatuun, joka on Tampereen kaupallinen pääkatu. Kohde voi laajentua käsittämään sanotun kaupunginosan korttelin 199 saneerauksen huomioon ottaen sen kaupunkikuvallisen ja rakennussuojelullisen arvon. Osallistujat voivat esittää muitakin ajatuksia varsinaisen kohdealueen ympäristön kehittämiseksi. Kohteen (ja hankinnan) yksityiskohtainen kuvaus on tarjousasiakirjoissa."

Tarjouspyynnössä on edellytetty, että tarjoajat ottavat tarjouksen laadinnassa tarjouspyynnön lisäksi huomioon Ratinan alueen yleissuunnitelman ja kilpailuohjelman. Tarjoajan kohteen toteuttamisesta esittämän suunnitelman on tarjouspyynnön mukaan tullut perustua Ratinan yleissuunnitelmaan ja vastata neuvotteluvaiheen aikana laadittuja luonnoksia. Esitettyjen luonnosten yksityiskohtainen kehittely ja viimeistely on ollut tarjouspyynnön mukaan sallittua.

Tarjouksesta on tarjouspyynnön mukaan tullut ilmetä tarjoajan kiinteistöistä ja rakennusoikeudesta sekä katujen tai muiden yleisten alueiden alle muodostettavista käyttöoikeuksista tarjoama hinta. Lisäksi tarjouksessa on tullut ilmoittaa, paljonko tarjoaja perii rakentamiskustannuksia kaupungin omistukseen jäävistä yleisistä alueista.

Hakijat ovat esittäneet, että Ratinan kauppakeskusta koskevassa hankkeessa on ollut kysymys Tampereen kaupungin tekemästä julkisesta hankinnasta, koska tarjouspyynnön mukaisen sopimusjärjestelyn keskeisenä sisältönä on ollut kauppakeskuksen ja sen ympäristön suunnittelu sekä sanotun Tampereen kaupunkia hyödyttävän alueen toteuttaminen yhteistyössä kaupungin kanssa. Se, että sopimusjärjestelyssä on ollut pääpaino Tampereen kaupungin hyväkseen saamassa ideoinnissa ja suunnittelussa, on hakijoiden mukaan käynyt ilmi muun ohella siitä, että kaupunki on itse asettanut kriteerit kauppakeskuksen toteuttamiselle ja ohjannut koko kilpailutuksen ajan omien intressiensä pohjalta kauppakeskuksen suunnittelua. Tampereen kaupunki on hakijoiden mukaan myös itse pitänyt hankekokonaisuutta julkisena hankintana, mikä ilmenee siitä, että kaupunki on viitannut tarjousmenettelyssään julkisista hankinnoista käytettäviin käsitteisiin ja myös pyrkinyt noudattamaan kilpailutuksen aikana julkisista hankinnoista annettuja säännöksiä.

Markkinaoikeus toteaa edellä olevan johdosta ensinnäkin sen, että kysymys siitä, kuuluuko hankinta hankintalainsäädännön piiriin vai ei, on arvioitava hankinnan tosiasiallisen objektiivisen luonteen mukaan.

Hankintasäännökset eivät siten tule noudatettaviksi pelkästään sillä perusteella, että tarjouskilpailusta esimerkiksi on julkaistu hankintailmoitus tai että tarjouspyynnössä ja tarjouskilpailua koskevaan päätökseen oheistetussa hakemusosoituksessa on viitattu hankkeeseen hankintasäännösten käsitteillä, vaan markkinaoikeuden toimivallan edellytyksenä on, että hanke kuuluu myös tosiasiallisesti hankintalainsäädännön piiriin.

Ratina-projektia koskevassa hankkeessa on ollut edellä ilmenevin tavoin kysymys erilaisia elementtejä sisältäneestä sopimuskokonaisuudesta, jossa sovitaan puolin ja toisin vastikkeiden maksamisesta. Valittu toteuttaja maksaa sopimusjärjestelyssä

Tampereen kaupungille vastiketta ostamistaan kiinteistöistä ja rakennusoikeudesta sekä katujen ja yleisten alueiden alle muodostettavista käyttöoikeuksista. Tampereen kaupunki maksaa puolestaan järjestelyssä valitulle toteuttajalle rahallista vastiketta hyväkseen saamastaan katualueiden ja teknisten tilojen rakentamisesta.

Lisäksi Tampereen kaupunki on tarjouspyynnöstä ilmenevin tavoin saanut sopimusjärjestelyssä hyväkseen muun muassa Ratinan aukiota koskevan korvauksettoman käyttöoikeuden ja tehtävästä sopimuksesta riippuen omistus- tai käyttöoikeuden kunnallistekniikan tunneliin.

Asiassa on riidatonta, että Tampereen kaupungin järjestelyssä hankkima rakentaminen olisi ollut erillisenä hankkeena toteutettuna hankintalaissa tarkoitettu hankinta. Koska mainittu hankinta on kuitenkin tässä tapauksessa ollut osa suurempaa sopimuskokonaisuutta, tulee sitä, onko asiassa kysymys hankintalaissa tarkoitetusta hankinnasta, arvioida kysymyksessä oleva sopimusjärjestely kokonaisuutena huomioon ottaen. Jos sopimuskokonaisuuden pääasialliseen osaan ei voida soveltaa hankintalakia, ei pelkästään edellä mainittu rakentamista koskeva hankinta muodosta sopimuskokonaisuudesta hankintalaissa tarkoitettua hankintaa. Kokonaisarvioinnissa on keskeistä se, mikä on ollut hankkeen päätarkoitus ja missä on ollut sen taloudellinen painopiste.

Saatujen tarjousten perusteella voidaan havaita, että Tampereen kaupungin sopimusjärjestelyssä hyväkseen saaman rakentamisen arvo on ollut enimmilläänkin vain vähän yli kymmenen prosenttia koko sopimusjärjestelyn rahallisesta arvosta. Sopimuskokonaisuuden taloudellinen painopiste on siten ollut muualla kuin Tampereen kaupungin järjestelyn yhteydessä suorittamassa rakentamista koskevassa hankinnassa.

Edellä lausuttu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että edellä kuvatun sopimusjärjestelyn päätarkoituksena on ollut myydä kaupungin osoittamat kiinteistöt valituksi tulevalle toteuttajalle, jotta se rakentaisi kyseiselle kaupungin osoittamalle alueelle omaan omistukseensa jäävän kauppakeskuksen. Kysymys ei siten tältä osin ole hankintalain 4 § 1

kohdassa tarkoitetusta hankinnasta.

Koska sopimuskokonaisuuden pääasialliseen osaan ei edellä olevan perusteella voida soveltaa hankintalakia, hakemus ei koske hankintalaissa tarkoitettua hankintaa eikä markkinaoikeudella ole hankintalain 9 §:n mukaan toimivaltaa tutkia hakemusta.

Oikeudenkäyntikulut

Asian näin päättyessä Citycon Oyj:n ja Skanska Talonrakennus Oy:n vaatimus asianosais- ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta on hylättävä.

Sponda Kiinteistöt Oy:lle ja Sponda Oyj:lle on aiheutunut lausunnon antamisesta kuluja, ja olisi kohtuutonta, jos ne joutuisivat pitämään asianosais- ja oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Citycon Oyj ja

Skanska Talonrakennus Oy on sen vuoksi velvoitettava korvaamaan

Sponda Kiinteistöt Oy:n ja Sponda Oyj:n asianosais- ja oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus jättää hakemuksen tutkimatta.

Markkinaoikeus velvoittaa Citycon Oyj:n ja Skanska Talonrakennus Oy:n yhteisvastuullisesti suorittamaan Sponda Kiinteistöt Oy:lle ja

Sponda Oyj:lle yhteisenä asianosais- ja oikeudenkäyntikulujen korvauksena 40.000 euroa. Korvaukselle on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

Markkinaoikeuden 5.6.2006 antama Tampereen kaupunginhallituksen päätöksen 3.4.2006 § 212 täytäntöönpanon väliaikaista kieltämistä koskeva päätös raukeaa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Olli Mäkinen, Anne Ekblom-Wörlund ja Pasi Yli-Ikkelä.