Market Court dismisses procurement bid challenge citing equal treatment and independent auditor compliance.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Vantaan kaupunki on julkaissut hankintailmoituksen Julkiset Hankinnat -lehdessä 4.11.2004/45 kuntalain 9 luvun tarkoittamasta tilintarkastuksesta tilivuosille 2005 - 2008. Hankintayksikkö on lähettänyt 17.12.2004 päivätyn tarjouspyynnön neljälle osallistumishakemuksen jättäneelle yhtiölle, jotka kaikki ovat antaneet tarjouksen.

Vantaan kaupunginvaltuusto on päätöksellään 16.5.2005 § 5 valinnut hankintailmoituksessa tarkoitetuksi tilintarkastusyhteisöksi Oy Audiator Ab:n.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on 276.800 euroa.

Vantaan kaupunki on 15.6.2005 toimittanut markkinaoikeudelle sitoumuksen, jonka mukaan se ei allekirjoita hankintasopimusta sinä aikana, kun asia on vireillä markkinaoikeudessa.

HAKEMUS

KPMG Kunta Oy on vaatinut, että markkinaoikeus poistaa edellä mainitun hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintapäätöstä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan hakijalle hyvitysmaksuna 216.840 euroa. Hakija on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla korkoineen.

Hakija on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Tarjouspyynnössä ei ole yksilöity hinnan ja laadun pisteyttämistä. Laadun arviointiperusteet eivät ole asianmukaisia. Lisäksi tarjoajan kelpoisuuden arviointiin liittyviä referenssejä ja kokemusta on käytetty laadun arviointiperusteina.

Laatuvertailussa hakijaa on kohdeltu syrjivästi ja epätasapuolisesti.

Hakija on saanut vain yhden pisteen tarkastuksen käytännön toteutuksesta. Tarkastuslautakunta on todennut, että hakija on ilmoittanut asiakastietonsa salaisiksi, eikä niitä siksi ole mainittu tarjousvertailussa tarkastusryhmän kokemuksen ja referenssien kohdalla. Hakijayhtiön ja sen tarkastusryhmän referenssit eivät ole olleet salaisia valtuustolle, tarkastuslautakunnan jäsenille ja hankintaa valmistelevalle virkamiehelle. Kun hakijaa lukuun ottamatta muiden tarjoajien henkilö- ja yhtiökohtaiset referenssit on mainittu tarjousvertailussa, ja tarjouskilpailun voittajan Oy Audiator Ab:n kohdalla korostetun laajasti, vertailu on ollut hakijaa syrjivää.

Hankintayksikkö ei ole arvioinut referenssejä ja kokemusta oikein hakijan vastuunalaisen tilintarkastajan osalta. Toisin kuin tarkastuslautakunta on todennut, hakijan tarjouksessaan ilmoittamalla vastuunalaisella tilintarkastajalla on kokemusta peruskunnista. Hänellä on tilintarkastuskokemusta myös yhdestä suuresta kuntayhtymästä. Vastuunalaisen tilintarkastajan osalta ei myöskään ole otettu huomioon pitkää kokemusta yritysten tilintarkastuksesta.

Hankintayksikkö on vähätellyt hakijayhtiön osaamista ja kokemusta. Hakijayhtiön palveluksessa on 400 henkilöä, joista yli sata on suorittanut KHT-tutkinnon ja kymmenen JHTT-tutkinnon. Kolmen henkilön siirtyminen toisen yhtiön palvelukseen ei ole vaikuttanut hakijan tarkastuskokemukseen ja -osaamiseen.

Hankintapäätöksessä on todettu, ettei hakija ole selvittänyt kehittämisresurssejaan. Hakija kehittää työtään emoyhtiönsä puitteissa. Hakija on kuvannut tarjouksessaan ja sen liitteissä kehittämis- ja laadunvarmistusjärjestelmäänsä, mutta silti hakija on saanut vain yhden pisteen kehittämismahdollisuuksista.

Hankintayksikön tarkastuslautakunnan pöytäkirjaan 25.4.2005 on hakijan liikevaihto merkitty virheellisesti. Tilikaudella 1.10.2003 - 30.9.2004 hakijan liikevaihto on ollut 0,75 miljoonaa euroa, mutta pöytäkirjan mukaan hakijan liikevaihto on ollut vain 0,4 miljoonaa euroa.

Hankintayksikön palveluksessa toimiva kaupunginreviisori ei ole voinut toimia riippumattomasti tarkastuslautakunnan valmistelijana, koska hän on ollut hakijan palveluksessa ajalla 1.8.1997 - 28.2.1998.

Virheettömässä hankintamenettelyssä hakija olisi kokonaistaloudellisesti edullisimpana tullut valita Vantaan kaupungin tilintarkastajaksi.

VASTINE

Vantaan kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa hakijan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla korkoineen.

Hankintayksikkö on perustellut vaatimustaan muun ohella seuraavasti.

Tarjouspyynnön mukaan hankinnan kohteena on kaupungin hallinnon ja talouden lakisääteisen tilintarkastuksen suorittaminen tilintarkastusvuosina 2005 - 2008 kuntalain 9 luvun ja kaupungin tarkastussäännön edellyttämällä tavalla. Tarjouspyyntö ei ole koskenut kaupungin määräysvallassa olevien yhteisöjen tilintarkastusta.

Kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteet on ilmoitettu tarjouspyynnössä. Arviointiperusteet ovat olleet syrjimättömiä ja ne ovat liittyneet hankinnan kohteeseen. Ne ovat myös olleet yksilöityjä, ja tarjoajat ovat niiden perusteella tienneet tarjouksia laatiessaan, mihin seikkoihin kiinnitetään huomiota tarjousten vertailussa.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, millaiset laadun arviointiperusteet hankinnalle asetetaan ja millainen painoarvo niille annetaan. Vaikka hankintayksiköllä ei olisi lain mukaan velvollisuutta ilmoittaa tarjouspyynnössä käytettävää pisteytystä ja arviointiperusteiden painoarvoja, se on tehnyt niin, ja suorittanut tarjousten vertailun ilmoittamiaan arviointiperusteita soveltaen.

Hankintayksikkö ei ole käyttänyt kelpoisuusperusteita tarjousten vertailussa. Kokemus ja referenssit ovat tyypillisesti tarjousten vertailussa käytettyjä arviointiperusteita. Kelpoisuus puolestaan liittyy tarjoajan suorituskykyyn.

Hakijan vaatimuksesta on hakijan asiakastietoja käsitelty salassa pidettävinä julkisiksi tulevissa asiakirjoissa, mutta tällä seikalla ei ole ollut merkitystä tarjousten vertailussa. Hankintayksiköllä on ollut käytettävissään kaikki hakijan ilmoittamat asiakastiedot, ja niitä on arvioitu tarjouspyynnön mukaisesti. Hakija on saanut esitellä tarjoustaan tarkastuslautakunnalle. Tarjousasiakirjat ovat olleet nähtävillä kokouksissa. Tarjouksia on esitelty kaupunginvaltuustolle suljetussa tilaisuudessa.

Referenssien osalta tarjouksia on vertailtu tilintarkastusyhteisön kokemuksen huomattavan suurten yhteisöjen tarkastamisesta osalta sekä toisaalta vastuunalaisen ja avustavien tilintarkastajien kokemuksen yli 50.000 asukkaan suuruisten kuntien ja yhteisöjen tarkastamisen osalta. Hakijayhtiön referenssit on arvioitu sen tarjouksen liiteluettelosta ilmenevien tietojen perusteella. Tarjousvertailussa ei ole otettu huomioon kokemuksen ja referenssien osalta tarjoajien emoyhtiöiden tai muutoin samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden asiakkaita.

Hakijan tarjouksesta ilmenee, että hakijayhtiöllä on kokemusta yli 50.000 asukkaan kaupungeista Tampereen ja Kotkan kaupunkien osalta. Oulun kaupungin tilintarkastusta hakijayhtiö on hoitanut puoliksi toisen tilintarkastusyhteisön kanssa. Tampereen kaupunki ei ole enää ollut hakijan asiakas vuoden 2005 tilintarkastuksen osalta. Tarjouspyynnön mukaan referenssitiedot on tullut ilmoittaa osallistumishakemuksessa ja myös tarjouksessa, mikäli tiedot ovat muuttuneet. Hakija ei ole tarjouksessaan ilmoittanut muutoksesta Tampereen kaupungin osalta. Tämä on vaikuttanut hakijan referenssien ja luotettavuuden arviointiin.

Hakijan vastuunalaisella tilintarkastajalla ei ole ollut kokemusta yli 50.000 asukkaan kunnan vastuunalaisena tai avustavana tilintarkastajana toimimisesta. Hakijan tarjouksessaan nimeämän tarkastusryhmän jäsenistä yhdellä, jonka osuuden tilintarkastuksessa on ilmoitettu olevan kymmenen päivää, on ollut kokemusta mainitun kokoisen kaupungin tarkastamisesta. Sisäisen tarkastuksen kokemus ei ole tilintarkastuskokemusta eikä sitä ole suoritettu vaaditun kokoisissa yhteisöissä. Hakijan vastuunalaisen tilintarkastajan kokemus on ollut pääosin yrityssektorilta. Koska tarjouspyyntö ei ole koskenut kaupungin omistamien yhtiöiden tarkastusta, ei yrityssektorin kokemusta ole otettu huomioon tarjousten vertailussa.

Hakijan vastuunalainen tilintarkastaja on antanut tarjousten esittelytilaisuudessa 5.4.2005 tarkastuslautakunnalle väärän kuvan ja virheelliset tiedot kokemuksestaan kolmen kaupungin tilintarkastuksen osalta. Koska esittelytilaisuudessa annettu luettelo on poikennut osallistumishakemuksessa esitetystä luettelosta sekä tarjouksessa olleesta luettelosta, kaupunginreviisori on puhelimitse ollut yhteydessä esittelytilaisuudessa mainittuihin kaupunkeihin. Saatujen selvitysten perusteella kyseisiä kaupunkeja ei ole voitu lukea vastuunalaisen tilintarkastajan tilintarkastuskokemukseksi.

Myös hakijayhtiön referenssien osalta esittelytilaisuudessa on annettu virheellistä tietoa. Kemi, Hyvinkää ja Riihimäki eivät ole esittelytilaisuudessa ilmoitetusta poiketen olleet hakijayhtiön tarkastuskohteita edellisellä valtuustokaudella. Tampere ja Oulu on sen sijaan voitu laskea hakijayhtiön kokemukseksi, mutta ei vastuunalaisen tilintarkastajan kokemukseksi.

Hakijan tarjouksessa ei ole selvitetty kehitystyön ja koulutuksen resursseja. Kehittämismahdollisuudet on arvioitu vähäisiksi, koska yhtiön resurssit ovat olleet pienet, eikä yhtiöllä ole ollut kokemusta suurista kaupungeista. Myöskään hakijayhtiön emoyhtiö ei ole ollut kuntasektorin asiantuntija. Kehittämismahdollisuuksien arviointiin on vaikuttanut myös hakijan edustajan 5.4.2005 tarkastuslautakunnalle antaman informaation virheellisyys. Luotettavuus on ollut yksi tarjouspyynnössä mainittu arviointiperuste.

Hankintapäätöksen valmistelijalla ja päätöksentekijöillä on ollut oikea tieto hakijayhtiön liikevaihdosta. Tarjousten vertailussa hakijan liikevaihdoksi mainittu 0,4 miljoonaa euroa on ollut kirjoitusvirhe. Liikevaihto ei ole ollut arviointiperusteena, eikä kirjoitusvirheellä ole siten ollut vaikutusta tarjousten vertailuun.

Kaupunginreviisori ei ole ollut esteellinen valmistelemaan ja esittelemään asiaa tarkastuslautakunnassa. Esteellisyyden arviointi kuuluu hallinto-oikeuden toimivaltaan.

Hakija on esittänyt asiassa ilmeisen perusteettoman vaatimuksen, joten sen tulisi korvata hankintayksikön oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäynti markkinaoikeudessa ei ole aiheutunut hankintayksikön virheestä, joten ei ole kohtuutonta, että hakija pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

LAUSUNTO

Oy Audiator Ab on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa hakijan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 800 eurolla korkoineen.

VASTASELITYS

Hakija on antanut vastaselityksen, jossa se on todennut muun ohella, ettei väite siitä, että vastuunalainen tilintarkastaja ei ole osallistunut ilmoitettujen kuntien tilintarkastukseen, pidä paikkaansa yhden hankintayksikön vastineessa ilmoitetun kunnan osalta.

LISÄVASTINE

Hankintayksikkö on antanut lisävastineen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Tarjouspyyntö

Kysymyksenasettelu

Hakija on tarjouspyynnön osalta katsonut, että vaikka referenssit ja kokemus liittyvät tarjoajan kelpoisuuden arviointiin, hankintayksikkö on käyttänyt niitä laadun arviointiperusteina. Hakija on lisäksi katsonut, että tarjouspyynnössä ei ole yksilöity hinnan ja laadun pisteytystä, eikä laadun arviointiperusteena olevia kriteereitä ole määritelty asianmukaisesti.

Oikeusohjeet

Hankintalain 6 §:n 1 momentin mukaan tarjouskilpailusta voidaan sulkea pois sellainen ehdokas tai tarjoaja, jolla ei voida katsoa olevan teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi tai joka on laiminlyönyt verojen tai lakisääteisten sosiaalimaksujen suorittamisen. Säännöksen esitöissä on todettu muun ohessa, että tarjoajalle asetetut vaatimukset voivat liittyä lähinnä teknisiin tai taloudellisiin edellytyksiin toteuttaa hankinta (HE 69/1997 vp).

Hankintalain 7 §:n 1 momentin ja hankinta-asetuksen 41 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista tulee hyväksyä kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden sekä niiden mahdollisen painotuksen määrittämisessä. Kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteina tulee käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on taloudellisesti edullisin. Arviointiperusteiden tulee lisäksi liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä. Arviointiperusteet eivät myöskään saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Tarjouspyynnön hankintalainsäädännön mukaisuus

Markkinaoikeus toteaa, että hankintamenettely on edellä mainittujen säännösten perusteella siten kaksijakoinen menettely, että ensin tutkitaan tarjoajien kelpoisuus osallistua tarjouskilpailuun ja tämän jälkeen suoritetaan tarjousten vertailu vertailuun hyväksyttyjen tarjousten välillä.

Tarjouspyynnössä on pyydetty ilmoittamaan tarjoajien kelpoisuuden arvioinnin osalta huomioon otettavina seikkoina muun ohella JHTT-yhteisön referenssit. Tarjouspyynnössä ei tältä osin ole tarkemmin määritelty referenssitietojen sisältöä.

Tarjouspyynnössä on tarjouksen kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden osalta, osaamisen ja luotettavuuden alakohtina, mainittu referenssit, erityisosaaminen ja kehittämismahdollisuudet. Referensseillä on tarjouspyynnön tässä kohdassa todettu tarkoitettavan tarjoajan kokemusta liikevaihdoltaan tai menotaloudeltaan huomattavan suurten yhteisöjen tarkastamisesta sekä vastuunalaisen ja avustavan tilintarkastajan kokemusta yli 50.000 asukkaan kokoisista kunnista tai yhteisöistä.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä on tehty sinänsä selkeä ero hankintalain 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun tarjoajien kelpoisuuden arvioinnin ja hankintalain 7 §:n 1 momentissa tarkoitetun tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnin välillä. Jälkimmäisen osalta referenssit on ilmoitettu yhtenä kolmesta arviointiperusteen "tarjoajan osaaminen ja luotettavuus" alakohdasta, minkä lisäksi referenssien sisältö on tältä osin yksilöity edellä esitetyllä tavoin. Kun otetaan huomioon kysymyksessä olevan palveluhankinnan sisältö ja laatu, markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnössä edellä kuvatulla tavoin yksilöidyn arviointiperusteen "referenssit" perusteella on voitu osaltaan selvittää, mikä tarjouksista on hankintayksikölle tarjoajan osaamisen ja luotettavuuden osalta taloudellisesti edullisin. Hankintayksikkö ei ole siten menetellyt tältä osin julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti.

Hankinnan valintaperusteeksi on tarjouspyynnössä ilmoitettu kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka arviointiperusteiksi on ilmoitettu hinta painoarvolla 60 prosenttia ja laatu painoarvolla 40 prosenttia. Laadun yhtenä osatekijänä olleen laadunvarmistuksen ja toteutuksen osalta on tarjouspyynnössä ilmoitettu otettavan huomioon tarkastustoiminnan perustuminen riskianalyysiin, laadunvarmistusjärjestelmä ja käytännön toteutus, joiden yhteiseksi painoarvoksi on ilmoitettu 24 prosenttia. Toisena laadun osatekijänä olevan osaamisen ja luotettavuuden osalta on ilmoitettu otettavan huomioon referenssit, erityisosaaminen ja kehittämismahdollisuudet, joiden osalta painoarvoksi on ilmoitettu 16 prosenttia. Tarjouspyynnössä on vielä kuvattu tarkemmin mainittujen arviointiperusteiden sisältöä ja niiden osalta huomioon otettavia seikkoja.

Julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden mukaan hankintayksiköllä ei ole velvollisuutta tarjouspyynnössä ilmoittaa kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden painoarvoja ja pisteytystä.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnössä esitetyt tarjousten arviointiperusteet ovat kokonaisuudessaan vastanneet hankintalainsäädännön asettamia edellytyksiä.

Edellä mainituin perustein markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt tarjouspyyntöä laatiessaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti.

Tarjousten vertailu

Hakijan mukaan tarjousten laatuvertailussa hakijaa on kohdeltu syrjivästi ja epätasapuolisesti.

Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaisen tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus edellyttää muun ohella, että hankintayksikkö soveltaa etukäteen ilmoittamiaan kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteita kaikkiin tarjouksiin tasapuolisesti ja syrjimättä.

Hankintalain 7 a §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden tai tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava.

Hakija on katsonut, että hakijaa on syrjitty tarkastuksen käytännön toteutuksen pisteytyksessä kun hakijan asiakastietoja ei ole mainittu tarjousten vertailussa.

Markkinaoikeus toteaa, että hakijan tarjouksen sivulla 23 kohdassa 4.2 on todettu hakijayhtiön asiakasreferenssit salassa pidettäväksi tiedoksi. Hankintapäätöksen liitteessä olevassa tarjousten yhteenvedossa on todettu edellä mainittu hakijan ilmoittama salassapito perusteena sille, ettei asiakastietoja ole kirjattu näkyviin. Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa selvittänyt, että asiakastiedot ovat olleet käytössä tarjousten vertailussa. Markkinaoikeus katsoo, ettei asiakastietojen kirjaamatta jättäminen hakijan ilmoituksen perusteella ole ollut omiaan vaarantamaan hakijan syrjimätöntä kohtelua.

Hakija on edelleen katsonut, ettei referenssejä ja kokemusta ole arvioitu oikein hakijan vastuunalaisen tilintarkastajan osalta.

Tarjouspyynnön mukaan tarjouksessa on tullut ilmoittaa vastuunalaiseksi tilintarkastajaksi esitettävän henkilön ja hänen varahenkilönsä kokemus liikevaihdoltaan tai menotaloudeltaan huomattavan suurten yhteisöjen vastuunalaisena tilintarkastajana toimimisesta. Tarjousten arviointiperusteiden osalta tarjouspyynnössä on todettu, että vastuunalaisen ja avustavan tilintarkastajan osalta otetaan huomioon kokemus yli 50.000 asukkaan kunnista ja yhteisöistä.

Hakijan tarjouksesta ilmenee, että sen vastuunalaisella tilintarkastajalla on tilintarkastuskokemusta vastuunalaisena tilintarkastajana yhden suuren sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ohella muutamasta asukasluvultaan pienestä kunnasta, mutta hänellä ei ole kokemusta yli 50.000 asukkaan kunnan tarkastamisesta.

Hankintapäätöksen liitteenä olevassa sanallisessa tarjousvertailussa on käytännön toteutuksen osalta muun ohella todettu, että hakijan tarkastusryhmässä on kahdeksan jäsentä. Hakijan tarjouksessa vastuunalaiseksi merkityllä tilintarkastajalla ei ole kuntakokemusta peruskunnista. Hän on vastuunalainen tilintarkastaja yhdessä suuressa kuntayhtymässä ja kahdessa pienessä kunnassa. Lisäksi on todettu, että vastuunalaisen tilintarkastajan varahenkilö toimii vastuullisena tilintarkastajana kahdessa kaupungissa ja yhdessä kunnassa.

Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa todennut, että vastuunalaisen tilintarkastajan kokemusta yritysten tilintarkastamisesta ei ole otettu huomioon, koska tarjouspyyntö ei ole koskenut kaupungin omistamien yhtiöiden tarkastusta.

Ottaen huomioon, että hakijan vastuunalaisella tilintarkastajalla ei ole ollut kokemusta yli 50.000 asukkaan kuntien tarkastuksesta ja että vain yhdellä hakijan tarkastusryhmän kahdeksasta jäsenestä on ollut mainittua kokemusta, markkinaoikeus katsoo, ettei tarjousten vertailu ole tältä osin virheellinen. Pisteytys on myös perusteltu hankintalain 7 a §:ssä edellytetyllä tavalla.

Hakija on edelleen katsonut, ettei hankintayksikkö ole arvioinut oikein hakijayhtiön referenssejä ja kokemusta.

JHTT-yhteisön osalta tarjouspyynnössä on pyydetty ilmoittamaan muun ohella tilinpäätöstiedot ja referenssit sekä tiedot yhteisön koosta ja JHTT-tilintarkastajien osuudesta koko yhteisön tilintarkastushenkilöstön lukumäärästä.

Referenssien osalta arvioinnissa on tarjouspyynnön mukaan otettu huomioon "Yhteisön kokemus ja referenssit liikevaihdoltaan tai menotaloudeltaan huomattavan suurten yhteisöjen tarkastamisesta sekä vastuunalaisen ja avustavien kokemus yli 50.000 asukkaan kokoisissa kunnissa ja yhteisöissä." Hankintapäätöksen liitteenä olevassa pisteytystaulukossa on mainittu vastaavat seikat huomioon otettuina tekijöinä.

Hankintapäätöksessä hakijayhtiön referensseiksi on laskettu kolme yli 50.000 asukkaan kaupunkia, joista yhden osalta se on suorittanut tarkastuksen yhdessä toisen tilintarkastusyhteisön kanssa. Lisäksi on mainittu, että hakijan tilintarkastajista ne, jotka ovat toimineet yhden edellä mainitun yli 50.000 asukkaan kaupungin tilintarkastajina, eivät enää tarjouksen tekohetkellä ole olleet yhtiön palveluksessa. Hankintayksikkö on vastineessaan todennut, että tarjousvertailussa ei ole otettu huomioon kokemuksen ja referenssien osalta tarjoajan emoyhtiöiden tai muutoin konserniin kuuluvien yhtiöiden asiakkaita.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on voinut tarjousvertailussaan painottaa tarjouspyynnössä edellytettyä osaamista siten, että huomioon on erityisesti otettu kokemus suurten yhteisöjen tilintarkastuksesta. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on toiminut harkintavaltansa rajoissa arvioidessaan tarjouksia tarjoajien kokemuksen osalta. Tarjousvertailu on myös tältä osin perusteltu hankintalain 7 a §:ssä edellytetyllä tavalla.

Hakija on edelleen katsonut, että kehittämismahdollisuuksien osalta hakija on perusteettomasti saanut tarjousten vertailussa vain yhden pisteen.

Tarjouspyynnössä kehittämismahdollisuuksien arvioinnissa huomioon otettaviksi seikoiksi on mainittu "Selvitys miten ja millä resursseilla tarjoaja tekee kehitystyötä, kehittämistyön laajuus, esimerkkejä sekä mitä uutta kehittämistyö voi tuoda toimeksiannolle."

Hankintapäätöksessä on todettu, että hakijan tarjouksessa ei ole selvitetty, millä resursseilla tarjoaja tekee kehittämistyötään ja koulutustaan KPMG Kunta Oy:n sisällä. Päätöksessä on myös todettu, että luottamuksen puute vaarantaa kehittämistoimenpiteiden käynnistymistä ja toteuttamista. Tältä osin hankintapäätöksessä on viitattu siihen, että 5.4.2005 tarjouksen esittelytilaisuudessa olisi tarkastuslautakunnalle annettu väärää tietoa hakijan referensseistä. Hankintayksikkö on vastineessaan selvittänyt, että hakijan vastuunalaiseksi esittämä tilintarkastaja on antanut mainitussa tarjousten esittelytilaisuudessa tarkastuslautakunnalle väärän kuvan ja virheelliset tiedot omasta kokemuksestaan kolmen kaupungin osalta ja että Kemi, Hyvinkää ja Riihimäki eivät ole olleet hakijayhtiön tarkastuskohteita edellisellä valtuustokaudella, vaikka näin on esitetty. Hakija puolestaan on lausunut, että vastuunalaisen tilintarkastajan kokemuksen osalta hankintayksikön esittämät väitteet ovat vääriä yhden kaupungin osalta.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä luotettavuus on mainittu laatuarviointiin vaikuttavana seikkana, joskaan sen sisältöä ei ole tarkemmin määritelty. Hakijan tarjouksessa ei ole esitetty konkreettista selvitystä sen mahdollisuuksista osallistua hankintayksikön toiminnan kehittämiseen. Lisäksi asiassa on käynyt ilmi, että ainakin osa hankintayksikön esittelytilaisuudessa saamasta hakijan vastuunalaisen tilintarkastajan ja hakijayhtiön referenssejä koskevasta tiedosta on ollut virheellistä. Tähän nähden hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa rajoissa ottaa kyseiset seikat huomioon arvioidessaan hakijan kykyä osallistua hankintayksikön toiminnan kehitystyöhön. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on toiminut harkintavaltansa rajoissa tarjousten vertailussa pisteyttäessään tarjoukset tarjoajien kehittämismahdollisuuksien osalta. Pisteytys on myös perusteltu hankintalain 7 a §:ssä edellytetyllä tavalla.

Hakijan liikevaihto

Hakija on lausunut, että tilikaudella 1.10.2003 - 30.9.2004 sen liikevaihto on ollut 0,75 miljoonaa euroa, mutta tarjousten vertailussa hakijan liikevaihdoksi on merkitty vain 0,4 miljoonaa euroa.

Hankintapäätöksen liitteenä olevaan tarjousvertailuasiakirjaan on merkitty hakijan kohdalle liikevaihdoksi 0,4 miljoonaa euroa, jonka hankintayksikkö on todennut olevan tarjousvertailuun vaikuttamaton kirjoitusvirhe. Hankintayksikön markkinaoikeudelle toimittamissa asiakirjoissa on Liitteiden toteaminen -niminen taulukko, johon on hakijan liikevaihdoksi merkitty 748.398 euroa. Hankintayksikkö on lausunut, että asian valmistelijalla ja päätöksentekijöillä on ollut oikea tieto hakijan liikevaihdosta, ja ettei liikevaihto ole ollut tarjouspyynnön mukaan tarjousten arviointiperuste.

Markkinaoikeus katsoo, ettei mainitulla kirjoitusvirheellä ole ollut vaikutusta tarjousten vertailuun.

Kaupunginreviisorin riippumattomuus

Hakija on katsonut, ettei hankintayksikön palveluksessa toimiva kaupunginreviisori ole voinut toimia riippumattomasti tarkastuslautakunnan valmistelijana, koska hän on ollut hakijan palveluksessa ajalla 1.8.1997 - 28.2.1998.

Hankintalaissa ei ole hankintamenettelyyn osallistuvan henkilöstön esteellisyyttä koskevia säännöksiä. Hankintayksikön menettelyä tulee tältä osin arvioida hankintalain 6 §:n 3 momentissa säädetyn tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimuksen perusteella.

Vantaan kaupungin tarkastuslautakunnan pöytäkirjanotteen 16.5.2005 mukaan kaupunginreviisori on osallistunut hankintamenettelyyn valmistelemalla tarjouspyyntöluonnoksen tarkastuslautakunnan nimeämän työryhmän hyväksymien periaatteiden mukaisesti sekä osallistumalla tarjousten avaamiseen ja tarjoustarjousvertailun valmisteluun tarkastuslautakunnan kokousta varten.

Ottaen huomioon, mitä edellä on todettu tarjousten vertailun suorittamisesta, markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole ilmennyt, että hankintayksikön palveluksessa olleen kaupunginreviisorin osallistuminen hankintamenettelyyn valmistelijana olisi vaarantanut hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaisen tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti. Hakemus on näin ollen hylättävä.

Asian näin päättyessä hakijan oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus on hylättävä. Hakemuksessa ei ole kuitenkaan esitetty hallintolainkäyttölain 74 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla ilmeisen perusteetonta vaatimusta, joten myös hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos asiassa lausunnon antanut Oy Audiator Ab joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi hakija on velvoitettava korvaamaan Oy Audiator Ab:n oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Markkinaoikeus velvoittaa KPMG Kunta Oy:n korvaamaan Oy Audiator Ab:n oikeudenkäyntikulut 400 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

Markkinaoikeus hylkää Vantaan kaupungin vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Anne Ekblom-Wörlund, Minna Ihonen ja Ville Parkkari.