Legislator Case Law & Legislation
MAO:320/07 AI generated

MAO:320/07 · Markkinaoikeus

Case Number MAO:320/07
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date

Legislator summary

AI generated

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ovat pyytäneet 24.6.2004 päivätyllä tarjouspyynnöllään ja sen 12.10.2004 päivätyllä tarkennuksella tarjouksia terveydenhuollon neuvontapalvelun järjestämisestä ajalle 1.6.2005 - 31.12.2007. Hankintayksikköjen asettama hankintaa valmisteleva työryhmä on kokouksessaan 19.11.2004 todennut, ettei yhtään saadusta neljästä tarjouksesta voida hyväksyä, ja päättänyt järjestää uuden tarjouskilpailun. Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ovat pyytäneet 7.4.2005 päivätyllä tarjouspyynnöllään (188/2005) tarjouksia terveydenhuollon neuvontapalvelun järjestämisestä vuodeksi 2006. Tarjouspyynnössä on varattu mahdollisuus sopimuskauden jatkamiseen enintään kolmella optiovuodella. Tarjouksia on saatu kolme. Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitus on päätöksellään 7.6.2005 § 108, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitus päätöksellään 20.6.2005 § 119 ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitus päätöksellään 22.8.2005 § 102 valinnut terveydenhuollon neuvontapalvelun toimittajaksi Mawell Oy:n. Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut noin 485.000 euroa vuodessa. Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja Mawell Oy ovat allekirjoittaneet hankintasopimuksen 22.5.2006. HAKEMUS INA Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa edellä mainitut hankintapäätökset ja velvoittaa Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän korjaamaan virheellisen menettelynsä määräämällä hankintayksiköt tilaamaan tarjouspyynnössä tarkoitetut terveydenhuollon neuvontapalvelut hakijalta ensisijaisesti ensimmäisen tarjouskierroksen perusteella tai toissijaisesti toisen tarjouskierroksen perusteella. Toissijaisesti INA Finland Oy on vaatinut, että Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä velvoitetaan suorittamaan sille hyvitysmaksuna enintään 500.000 euroa korkoineen. Lisäksi INA Finland Oy on vaatinut arvonlisäverollisten oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 3.403,56 eurolla korkoineen. INA Finland Oy edelleen vaatinut, että markkinaoikeus järjestää asiassa suullisen käsittelyn todistajien kuulemiseksi. Hankintayksiköt ovat pyytäneet tarjouksia terveydenhuollon neuvontapalveluista ensimmäisen kerran tarjouspyynnöllä 24.6.2004. Tarjouksen on tuolloin jättänyt neljä tarjoajaa. Hankintayksikköjen asettama työryhmä on 19.11.2004 hylännyt kaikki tarjoukset ja ilmoittanut, että asiassa tullaan järjestämään uusi tarjouskilpailu. Työryhmä on lähettänyt toisen tarjouspyynnön 29.3.2005 kahdeksalle tarjoajalle. Tarjouksen on jättänyt kolme myös ensimmäiselle tarjouskierrokselle osallistunutta tarjoajaa. Uuden tarjouskierroksen järjestämiselle ei ole esitetty asiallisia perusteita, vaan uuden tarjouskierroksen järjestämisen syynä on ollut tinkiminen ja voittaneen tarjoajan suosiminen. Molempien tarjouspyyntöjen johdosta annetuista tarjouksista hakijan tarjous on ollut halvin ja ensimmäisellä tarjouskierroksella myös kokonaistaloudellisesti edullisin. Uuden tarjouskierroksen voittanut yhtiö on ollut ensimmäisellä tarjouskierroksella vasta kolmas. Toiselle tarjouskierrokselle hankintayksiköt ovat muuttaneet arviointiperusteiden painoarvoja korostamalla laatua, ja näin hakijan tarjous on tullut vasta kolmanneksi. Painoarvojen muutosta ei ole perusteltu, ja painoarvojen muuttamisesta on hyötynyt uuden tarjouskilpailun voittanut tarjoaja, joka on saanut laadun osalta hakijaa enemmän pisteitä jo ensimmäisellä tarjouskierroksella. Työryhmän loppuraportista tai hankintapäätöksistä ei ilmene mihin laatuvertailun pisteytys on perustunut. Hakijalla on syytä epäillä hankintamenettelyn puolueettomuutta ja tasapuolisuutta myös siitä syystä, että voittaneen yhtiön toimitusjohtaja on ollut Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän johtajan poika. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän johtaja on osallistunut sairaanhoitopiirin hallituksen kokoukseen hankintapäätöstä käsiteltäessä ja poistunut ainoastaan varsinaisen päätöksenteon ajaksi. VASTINE Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ovat yhteisessä vastineessaan vaatineet, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa hakijan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla. Terveydenhuollon neuvontapalvelut hankkeen valmistelu on alkanut Lapin sairaanhoitopiirin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin sekä eräiden niiden jäsenkuntien yhteistyönä. Mahdollisuutta liittyä tarjouspyyntöön on tarjottu keväällä 2004 muun ohella Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille, joka on liittynyt tarjouspyyntöön. Oulun seudun kunnat ovat teettäneet syksyllä 2004 laajan kartoituksen perusterveydenhuollon puhelinneuvonnan tilasta. Kartoitus on tullut sairaanhoitopiirien tietoon vasta vuoden 2004 tarjouspyynnön lähettämisen jälkeen. Perusterveydenhuollon puhelinneuvontaa koskevasta tutkimuksesta on arvioitu saatavan niin paljon uutta tietoa hankintamenettelyn pohjaksi, että uuden tarjouspyynnön laatimista on pidetty jo tällä perusteella tarpeellisena. Tutkimuksen tuloksia on käytetty 29.3.2005 lähetettyä tarjouspyyntöä valmisteltaessa. Tutkimuksen perusteella on muun ohella asetettu puhelinneuvonnan ehdottomaksi vaatimukseksi potilastietojen käyttömahdollisuus ja yhteys terveyskeskuksen ajanvarausjärjestelmiin, mitkä seikat eivät ole sisältyneet ensimmäiseen tarjouspyyntöön. Hankintaprosessiin on vaikuttanut myös niin sanotun hoitotakuulainsäädännön muutokset. Vielä kesällä 2004 on oletettu, ettei hoidon tarpeen arviointia voitaisi suorittaa puhelimitse. Epäselvää on myös ollut, täyttääkö ostopalveluna suoritettava puhelinneuvonta lain vaatimuksen yhteyden saannista terveyskeskukseen. Työryhmän valmistelema tarjouspyyntö on lähetetty 24.6.2004, jolloin kansanterveyslain muutokset oli hyväksytty eduskunnassa. Tarjousta on pyydetty lähinnä yleisneuvonnasta, jonka on toivottu vähentävän terveyskeskusten päivystysvastaanoton käyttöä. Asetus hoitoon pääsyn toteuttamisesta ja alueellisesta yhteistyöstä (1019/2004) on annettu 25.11.2004. Asetuksen mukaan hoidon tarpeen arviointi voidaan tehdä myös puhelinpalveluna. Asetuksen sisältö on muuttanut hankinnan lähtökohtia olennaisesti, ja ensimmäisen tarjouspyynnön mukainen palvelu on osoittautunut riittämättömäksi. Hankintaa valmisteleva työryhmä on käsitellyt annettuja tarjouksia kokouksessaan 19.11.2004 ja päättänyt yksimielisesti, ettei kenenkään tarjousta hyväksytä, ja että hankintamenettely keskeytetään. Ratkaisua on perusteltu Oulun seutukunnan vastaavankaltaisella hankkeella, sen sisältöselvittelyllä ja aikataululla sekä lainsäädännön tarkentumisella, jonka vuoksi on ollut erityisesti huomioitava muun ohella yhteys ajanvarausjärjestelmiin ja merkinnät potilastietojärjestelmiin. Päätöksestä, ja uusien tarjousten pyytämisestä, on ilmoitettu tarjoajille 29.11.2004. Uuden tarjouskilpailun järjestämisellä ei ole pyritty vaikuttamaan tarjoushintoihin. Sairaanhoitopiirit ovat ottaneet riskin siitä, että palvelun hinta saattaisi nousta palvelun sisällön muututtua vastuullisemmaksi ja vaativammaksi. Molemmissa tarjouspyynnöissä on ollut kyse terveydenhuollon neuvontapalveluista, mutta palveluiden sisältö on ollut erilainen. Vuoden 2005 tarjouspyynnössä palvelun sisältöön on lisätty hoidon tarpeen arviointi, jolloin palvelu on muuttunut olennaisesti vuoden 2004 tarjouspyyntöä vaativammaksi. Tämän vuoksi on ollut tarpeellista painottaa palvelun laatua vuoden 2004 tarjouspyyntöön nähden. Tavoitteena on ollut myös tarjouspyynnössä esitetyllä tavalla kehittää puhelinneuvontapalvelua vastaamaan jatkossa osaan sosiaalipalveluiden neuvontatarpeesta, mikä on osaltaan lisännyt palvelun tuottajalle asetettavia laatuvaatimuksia. Hankintayksiköllä on ollut harkintavaltaa hinnan ja laadun painoarvojen määrittelyssä. Muut tarjoajat ovat tarjonneet toimivan terveydenhuollon neuvontapalvelun ja niiden tarjoukset ovat osoittaneet hakijaa vahvempaa ja monipuolisempaa terveydenhuollon toiminnan, tietojärjestelmien ja lainsäädännön tuntemusta. Tarjouksissa on selkeästi kuvattu lakisääteinen hoidon tarpeen arviointi, liittymät eri potilastietojärjestelmiin sekä tietosuojaa koskevan lainsäädännön mukaiset järjestelyt. Tarjouspyynnössä kuvatuissa jatkokehityshankkeissa onnistuminen on edellyttänyt asiantuntemusta terveydenhuollon sisällöstä ja potilastietojärjestelmistä. Tältäkin osin hakijan asiantuntemus on arvioitu muita vähäisemmäksi. Hakijan laatupisteiden olisi tullut olla vähintään 0,35 eli lähes 90 prosenttia voittaneen tarjoajan laatupisteistä, ennen kuin hakijan tarjous olisi ollut kokonaistaloudellisesti edullisin. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen käsitellessä neuvontapalveluiden hankintaa ovat Länsi-Pohjan ja Lapin sairaanhoitopiirit jo tehneet omat päätöksensä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja on jäävännyt itsensä hankinnasta päätettäessä, eikä hän ole osallistunut asian valmisteluun tai päätöksentekoon missään vaiheessa. LAUSUNTO Mawell Oy on vaatinut hakemuksen hylkäämistä ja INA Finland Oy:n velvoittamista korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.287,50 eurolla korkoineen. Uudessa tarjouskilpailussa on ollut kyse selkeästi laajemmasta palvelukokonaisuudesta kuin ensimmäisellä tarjouskierroksella, eikä kyse ole ollut enää samasta hankinnan kohteesta. Asiassa on ollut perusteltua keskeyttää ensimmäinen tarjouskilpailu. Hakija ei ole tarjouksessaan kuvannut tarjouspyynnössä vaadittuja ajanvarausta, yksilöllistä neuvontaa, hoidon tarpeen arviointia tai potilastietojen käsittelyä ja kirjaamiskäytäntöjä. Hakijalla ei ole ollut edellytyksiä hankinnan toteuttamiseen ja hakija olisi tullut jättää hankintamenettelyn ulkopuolelle. Hakijan tarjouksessa ei ole kuvattu potilastietojen käyttöä yksilöllisessä neuvonnassa tai hoidon tarpeen arvioinnissa. Hakija ei ole selvittänyt miten palvelu näiltä osin organisoidaan, miten potilastietoja käytetään ja miten dokumentaatio hoidetaan. Myöskään kustannusten jaosta ei ole ollut kuvausta. Hakija on tarjouksessaan ilmoittanut käyttävänsä omaa on-line ajanvarausjärjestelmää. Suomessa toimivat terveydenhuollon palveluorganisaatiot käyttävät potilastietojen, resurssien ja ajanvarauksen hallintaan samoja potilastietojärjestelmiä, eikä päällekkäisen ajanvarausjärjestelmän rakentaminen ole tarkoituksenmukaista. Neuvontapalveluita ja terveyskeskuksen ajanvarausresursseja tulee kyetä hallitsemaan yhdellä järjestelmällä. Hakijan oman järjestelmän integraatio olemassa oleviin ajanvarausjärjestelmiin olisi tullut ilmetä tarjouksesta. Tarjouspyynnössä on asetettu vaatimukseksi sähköinen puhelujen kirjausjärjestelmä. Hakija ei ole esittänyt selvitystä puheluiden sisällön kirjausjärjestelmästä. Hakijalla ei ole myöskään ollut vaadittua kokemusta sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmän tiedonhallinnosta. Hakija ei ole antanut kuvausta siitä, miten se olisi toteuttanut tarjouspyynnön mukaisen palvelun. Hakijalla ei ole ollut referenssejä tai kokemusta hankinnan kohteena olevan palvelun tuottamisesta. Hakija ei ole terveyspalveluiden tuottaja, eikä sillä ole lupaa terveydenhuollon palveluiden tuottamiseen. VASTASELITYS INA Finland Oy on antamassaan vastaselityksessä vaatinut hankintayksiköiden ja Mawell Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimusten hylkäämistä ja lausunut muun ohella seuraavaa. Hankinnan kohteena on puhelinpalvelun contact centerja puhelinvaihdetekniikka, eivätkä sen ohjelmistoja tietoturvaratkaisut edellytä muista toimialoista poikkeavaa tekniikkaa. Tarjouksia on pyydetty puhelinpalveluita tuottavilta yrityksiltä, eikä terveydenhuollon palveluita tuottavilta yrityksiltä. Olennainen osa hankintaa on ollut telekommunikaatiota koskeva tekninen toteutus ja osaaminen. Tällä alueella hakija on ollut muita suurempi ja kokeneempi. Hankintayksiköt ovat pysyneet samoina molemmilla tarjouskierroksilla. Hankinnan kohde on olennaisilta osin ollut samansisältöinen. Ainoana selkeänä erona on ollut potilaskuljetusten puuttuminen toisella kierroksella. Hankintapäätös olisi voitu tehdä ensimmäisen tarjouskierroksen tarjousten perusteella. Hakija on tarjonnut ajanvarauspalveluihin yhtenäistä online-kalenteria. Hakija on jo ensimmäisessä tarjouksessaan luvannut selvittää liitynnät olemassa oleviin potilastietojärjestelmiin, koska jo ensimmäisessä tarjouspyynnössä on edellytetty yhteyden saamista terveyskeskuksen potilasasiakirjoihin. Hoidon tarpeen arvioinnin tulo osaksi hankintaa on aiheuttanut ainoastaan sen, että puhelinneuvontaa antavan terveydenhuollon asiantuntijan tulee tarvittaessa tehdä myös hoidon tarpeen arviointi. Muutos on liittynyt siten henkilöstön ohjaamiseen eikä niinkään tekniikkaan. Hoidon tarpeen arvioinnin kokonaismerkityksen vähäisyyttä osoittaa myös se, että voittaneen tarjoushinta on laskenut ensimmäisestä tarjouksesta. Hoidon tarpeen arvioinnin lisääminen ei ole voinut olla myöskään syy sille, että hinnan ja laadun keskinäisiä painoarvoja on muutettu. Tarjoajille ei ole järjestetty uutta kuulemistilaisuutta voittanutta tarjoajaa lukuun ottamatta. Hankintayksiköt eivät ole halunneet valita parhaan tarjouksen tehnyttä hakijaa, ja ovat sen vuoksi muuttaneet arviointiperusteiden painoarvoja. Laadun arviointiperusteet ovat lisäksi jääneet epäselviksi. Hakija on saanut toisella kierroksella olennaisesti huonommat laatupisteet, vaikka tarjouspyynnöt eivät ole olennaisesti poikenneet toisistaan. Hankintayksiköt eivät ole suorittaneet tarjousten keskinäistä vertailua hinnan ja laadun osalta. Hakija ei ole katsonut tarpeelliseksi tuoda esille kuvauksia rajapinnoista ja erilaisista toteutustavoista. Hakija on luvannut järjestelmän toimivan kokonaisuudessaan. Tietoturvan osalta on ollut tärkeintä, että ratkaisu toimii eikä se, että se kuvataan etukäteen tietämättä tarkemmin tilaajien olosuhteita ja järjestelmiä. Hakijalle on aiheutunut perusteettomia kustannuksia ensimmäisestä tarjouskierroksesta ja hakija on oikeutettu saamaan hyvitystä näiltä osin. Hyvitysmaksuvaatimuksen määrä perustuu saamatta jääneeseen liikevoittoon 460.000 euroa. Hakijalle on aiheutunut myös kahden tarjouksen laatimisesta sekä tarjousneuvotteluihin liittyen kustannuksia yhteensä 40.000 euroa. MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT Suullinen käsittely Hakija on pyytänyt suullisen käsittelyn järjestämistä asiassa henkilötodistelun vastaanottamiseksi. Hankintayksiköt ovat vastustaneet suullisen käsittelyn järjestämistä. Markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä olevan asian tosiseikat ovat tulleet asiakirja-aineiston perusteella riittävästi selvitetyiksi niiden oikeudellista arviointia varten. Koska asian selvittämiseksi ei näin ollen ole tarpeen järjestää suullista käsittelyä, markkinaoikeus ottaen huomioon hallintolainkäyttölain 37 §:n hylkää INA Finland Oy:n vaatimuksen suullisen käsittelyn toimittamisesta. Hankintamenettely Hankintamenettely on aloitettu ennen 1.6.2007. Asiaan sovelletaan siten julkisista hankinnoista annetun lain 1505/1992 (jäljempänä hankintalaki) säännöksiä sellaisina kuin ne olivat julkisista hankinnoista annetun lain 348/2007 tullessa voimaan. Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon hankintalain 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa. Hankintayksikön edustajan riippumattomuus Hakija on katsonut, ettei Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän johtaja ole voinut toimia riippumattomasti hankintamenettelyssä, koska hän on voittaneen tarjoajan Mawell Oy:n toimitusjohtajan isä. Hankintalaissa ei ole hankintamenettelyyn osallistuvan henkilöstön esteellisyyttä koskevia säännöksiä. Hankintayksikön menettelyä tulee tältä osin arvioida hankintalain 6 §:n 3 momentissa säädetyn tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimuksen perusteella. Tässä tapauksessa ratkaistavana on näin ollen hakijan väitteen johdosta kysymys siitä, onko Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajan osallistuminen hankintamenettelyyn johtanut hakijaa syrjivään tai muutoin epätasapuoliseen kohteluun, taikka ainakin vaarantanut tarjoajien tasapuolista kohtelua tarjouskilpailussa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallituksen kokouspöytäkirjasta 22.8.2005 7/2005 102 § on käynyt ilmi, että sairaanhoitopiirin johtaja on poistunut kyseisestä kokouksesta ennen puhelinneuvontapalveluiden vertailutaulukon jakamista hallituksen jäsenille, hankinnasta käytyä keskustelua, johtajaylilääkärin tekemää esitystä ja varsinaista päätöksentekoa. Ottaen huomioon, mitä edellä on todettu pöytäkirjan 22.8.2005 sisällöstä, asiassa ei ole ilmennyt, että kyseisen sairaanhoitopiirin johtaja olisi osallistunut hankintamenettelyn valmisteluun tai päätöksentekoon. Hankintapäätöksen perusteena ollut esitys on valmisteltu työryhmässä, jonka jäsenenä sanotun sairaanhoitopiirin johtaja ei ole ollut. Markkinaoikeus katsoo, ettei Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän menettely ole vaarantanut hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaista tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua. Hankintamenettelyn keskeyttäminen Hakija on esittänyt, ettei 24.6.2004 aloitetun tarjouskilpailun keskeyttämiselle ja hankinnan jatkamiselle 7.4.2005 päivätyllä uudella tarjouspyynnöllä ei ole ollut asiallisia perusteita. Asiassa on siten kysymys siitä, ovatko hankintayksiköt voineet keskeyttää aloittamansa tarjouskilpailun hankintaa tekemättä. Hankintalaissa ei ole annettu nimenomaisia säännöksiä aloitetun hankintamenettelyn keskeyttämisestä hankintaa tekemättä. Myöskään yhteisön oikeuden julkisia palveluhankintoja koskevissa säännöissä ei ole muuta mainintaa kilpailutetun hankinnan tekemättä jättämisestä kuin neuvoston julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun direktiivin 92/50/ETY 12 artiklan 2 kohta, jossa säädetään, että päätettyään olla tekemättä tarjouskilpailun kohteena ollutta sopimusta tai päätettyään aloittaa menettelyn uudelleen hankintaviranomaisen on ilmoitettava ehdokkaille ja tarjoajille päätöksensä perusteet. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä (asia C-27/98, Fracasso ja Leitschutz, tuomio 16.9.1999, Kok. 1999, s. I-5697, asia C-92/00, HI, tuomio 18.6.2002, Kok. 2002, s. I-5553 sekä asia C-244/02, Kauppatalo Hansel Oy, määräys 16.10.2003, Kok. 2003, s. I-12139) on katsottu, ettei tämä kuitenkaan tarkoita, että kyseisen hankintaviranomaisen olisi saatettava sopimusten tekomenettely päätökseen tai että hankinnan keskeyttäminen edellyttäisi vakavien tai poikkeuksellisten seikkojen olemassaoloa. Hankintaviranomaisen on kuitenkin keskeytyspäätöksen tehdessään noudatettava julkisia hankintoja koskevia yhteisön oikeuden perussääntöjä, kuten muun ohella kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kiellon ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteita. Korkein hallinto-oikeus on 28.9.2006 antamassaan päätöksessä nro 2514 todennut, ettei hankintayksikön suorittamaa hankintamenettelyn keskeyttämistä voitu pitää julkisista hankinnoista annettujen säännösten vastaisena, kun hankintayksikön suorittama tarjouskilpailun keskeyttäminen oli perustunut todellisiin syihin. Hankintayksikkö ei hankintamenettelyn keskeyttäessään ollut menetellyt hakijaa syrjivästi. Hankintaa valmistellut työryhmä on 19.11.2004 tekemässään päätöksessä perustellut keskeyttämistä Oulun seutukunnan vastaavankaltaisella hankkeella, sen sisältöselvittelyllä ja aikataululla sekä lainsäädännön tarkentumisella, jonka vuoksi on tullut ottaa erityisesti huomioon yhteys ajanvarausjärjestelmään ja merkinnät potilastietojärjestelmiin. Valmistelutyöryhmän loppuraportissa 30.5.2005 on edelleen perusteltu hankintamenettelyn keskeyttämistä Oulun seutukunnan hankkeen sisältöselvittelyllä ja aikatauluilla. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ei olisi lainkaan mukana hankinnassa, ja tämä nostaisi oleellisesti Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän puhelukustannuksia. Lisäksi loppuraportissa on Oulun seudun hankkeen todettu sisältävän yhteydensaannin potilastietojärjestelmiin, mikä on sisältynyt 26.4.2004 aloitetun hankinnan tarjouspyyntöön vain jatkokehitystyönä. Asiaa on todettu vielä määriteltävän Oulun seudun hankkeessa, ja sen vuoksi aikataulu viivästyy siten, että uusi hankintamenettelyn on tarpeellinen. Hankintayksiköt ovat lisäksi markkinaoikeudelle täsmentäneet keskeyttämispäätöksessä mainittuja perusteluja esittämällä selvitystä siitä, että kansanterveyslain muutokset ja siihen liittyvän asetuksen hoitoon pääsyn toteuttamisesta ja alueellisesta yhteistyöstä (1019/2004) antaminen 25.11.2004 muuttivat hankinnan kohdetta salliessaan hoidon tarpeen arvioinnin suorittamisen myös puhelimitse. Asiassa ei ole ilmennyt, etteivät edellä mainituissa hankintayksikköjen päätöksissä ja markkinaoikeudessa ilmoitetut syyt hankintamenettelyn keskeyttämiselle olisi olleet todellisia. Asiassa ei ole myöskään ilmennyt, että hankintayksikköjen päätöksen keskeyttää hankinta mainitsemillaan perusteilla, olisi katsottava merkinneen, että hankintayksiköt olisivat menetelleet hakijaa tai muita tarjoajia kohtaan syrjivästi tai muutoinkaan epätasapuolisesti. Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikköjen ole katsottava menetelleen hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti, kun ne ovat 19.11.2004 keskeyttäneet hankintamenettelyn ja 7.4.2005 päivätyllä tarjouspyynnöllään käynnistäneet uuden terveydenhuollon neuvontapalveluita käsittävän hankintamenettelyn. Arviointiperusteet ja niiden painoarvot Hakija on esittänyt, että 7.4.2005 päivätyssä tarjouspyynnössä laadun arviointiperusteet on esitetty epäselvästi, ja että hankintayksiköt ovat toimineet hakijaa syrjivästi muuttaessaan tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteita uudessa tarjouspyynnössä enemmän laatuun painottuviksi. Hankinta on tehtävä hankintalain 7 §:n 1 momentin mukaan mahdollisimman edullisesti. Tarjouksista tulee hyväksyä kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa tarjousta valittaessa sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden ja niiden mahdollisen painotuksen määrittämisessä. Kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteina tulee kuitenkin käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on hankintayksikön kannalta taloudellisesti edullisin. Arviointiperusteiden tulee lisäksi liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä. Arviointiperusteet eivät myöskään saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde ja tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat on kuvattava tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintamenettely, joka on aloitettu 24.6.2004 päivätyllä tarjouspyynnöllä, on keskeytetty 19.11.2004 ja 7.4.2005 on käynnistetty uusi erillinen hankintamenettely. Tarjouspyynnön 7.4.2005 mukaan tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka arviointiperusteiksi on ilmoitettu käyttöönottovaiheen hinta 15 prosentin painoarvolla, neuvontapalvelun hinta 45 prosentin painoarvolla ja palvelun laatu 40 prosentin painoarvolla. Tarjouspyynnössä on edelleen yksilöity neuvontapalvelun hinnan osalta alle 300.000 puhelun vuosihinnalle ja yli 300.000 puhelun vuosihinnalle kummallekin 22,5 prosentin painoarvot. Lisäksi laadun arviointiperusteiksi on ilmoitettu tarjoajan kyky ja asiantuntemus tuottaa palvelua ja siihen liittyviä kehittämispalveluja (referenssit, laatujärjestelmät/-todistukset, palvelun sisältökuvaukset), tiedostot, tekninen ratkaisu sekä tekninen asiantuntemus, henkilökunta ja asiakaspalautejärjestelmä. Hankintapäätöksen perusteleminen Hakija on esittänyt, ettei hankintapäätöksestä käy ilmi laatupisteytykseen perusteet. Hankintayksikön on tehtävä hankintalain 7 a §:n 1 momentin mukaan tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Säännöksen esitöissä (HE 237/2004 vp) on mainittu, että päätöksen tulisi sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta sekä siihen vaikuttaneista keskeisistä seikoista, joita ovat muun muassa tarjouksen valintaperusteet ja niiden soveltamistapa. Tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus edellä kuvatuilla arviointiperusteilla. Valmistelutyöryhmän loppuraportissa on todettu hintojen ja laadun perusteella laadittujen vertailutaulukoiden pohjalta Mawell Oy:n tarjous kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi. Loppuraportin liitteenä on ollut 24-kohtainen vertailuasiakirja. Vertailuasiakirjasta ilmenee, että hankintayksiköt ovat vertailleet saatuja tarjouksia kaikkien tarjouspyynnössä ilmoitettujen kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden osalta. Vertailuasiakirjasta ilmenee edelleen, että hakija on saanut laadun osalta 10 pistettä ja voittanut sekä kolmas yhtiö täydet 40 pistettä. Vertailuasiakirjaan on koottu ainoastaan tietoja tarjoajien tarjousten sisällöstä. Esimerkiksi tarjouspyynnön mukaan laadun arviointiin liittyneiden palvelukuvauksen ja palveluntuottajan valmiuden osalta vertailuasiakirjassa on ainoastaan todettu, kuinka monella sivulla kyseisiä seikkoja on kussakin tarjouksessa käsitelty. Vertailuasiakirjasta ei hintavertailua lukuun ottamatta ilmene, miten arviointiperusteita on sovellettu, kuinka paljon pisteitä tarjoajille on kunkin laadun arviointiperusteen osalta annettu ja mihin annetut pisteet ja tarjousten keskinäinen vertailu ovat perustuneet. Hankintapäätöksen perustelut ovat siten laatuvertailun osalta puutteelliset. Markkinaoikeus katsoo kuitenkin, että vaikka hankintapäätös on perusteluiltaan puutteellinen, tällä seikalla ei voida katsoa olevan vaikutusta hankintamenettelyn lopputulokseen. Hakemus on näin ollen hylättävä. Oikeudenkäyntikulut Asian käsittely markkinaoikeudessa on osittain aiheutunut hallintolainkäyttölain 74 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla hankintayksikön virheestä. Näin ollen olisi pääasian lopputuloksesta huolimatta säännöksen 1 momentissa tarkoitetuin tavoin kohtuutonta, jos hakija joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksiköt on tämän vuoksi velvoitettava korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä, ja hankintayksiköt sekä asiassa lausunnon antanut Mawell Oy saavat pitää omat oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. INA Finland Oy on arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Tämän vuoksi INA Finland Oy:llä ei ole oikeutta saada korvausta vaadittuihin oikeudenkäyntikuluihin sisällytetyn arvonlisäveron osalta. MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU Markkinaoikeus hylkää hakemuksen. Markkinaoikeus hylkää Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän, Länsi- Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän sekä Mawell Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen. Markkinaoikeus velvoittaa Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän korvaamaan INA Finland Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla. Korvaukselle on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola ja Ville Parkkari.

Legislator headnote

AI generated

MAO:320/07 · Markkinaoikeus: Hankintayksikköjen asettama hankintaa valmisteleva työryhmä on kokouksessaan 19.11.2004 todennut, ettei yhtään saadusta neljästä tarjouksesta voida hyväksyä, ja päättänyt järjestää uuden tarjouskilpailun. Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ovat pyytäneet 7.4.2005 päivätyllä tarjouspyynnöllään (188/2005) tarjouksia terveydenhuollon neuvontapalvelun järjestämisestä vuodeksi 2006. Tarjouspyynnössä on varattu mahdollisuus sopimuskauden jatkamiseen enintään kolmella optiovuodella. Tarjouksia on saatu kolme. Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitus on päätöksellään 7.6.2005 § 108, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitus päätöksellään 20.6.2005 § 119 ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitus päätöksellään 22.8.2005 § 102 valinnut terveydenhuollon neuvontapalvelun toimittajaksi Mawell Oy:n. Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut noin 485.000 euroa vuodessa. Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja Mawell Oy ovat allekirjoittaneet hankintasopimuksen 22.5.2006. HAKEMUS INA Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa edellä mainitut hankintapäätökset ja velvoittaa Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän korjaamaan virheellisen menettelynsä määräämällä hankintayksiköt tilaamaan tarjouspyynnössä tarkoitetut terveydenhuollon neuvontapalvelut hakijalta ensisijaisesti ensimmäisen tarjouskierroksen perusteella tai toissijaisesti toisen tarjouskierroksen perusteella. Toissijaisesti INA Finland Oy on vaatinut, että Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä velvoitetaan suorittamaan sille hyvitysmaksuna enintään 500.000 euroa korkoineen. Lisäksi INA Finland Oy on vaatinut arvonlisäverollisten oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 3.403,56 eurolla korkoineen. INA Finland Oy edelleen vaatinut, että markkinaoikeus järjestää asiassa suullisen käsittelyn todistajien kuulemiseksi. Hankintayksiköt ovat pyytäneet tarjouksia terveydenhuollon neuvontapalveluista ensimmäisen kerran tarjouspyynnöllä 24.6.2004. Tarjouksen on tuolloin jättänyt neljä tarjoajaa. Hankintayksikköjen asettama työryhmä on 19.11.2004 hylännyt kaikki tarjoukset ja ilmoittanut, että asiassa tullaan järjestämään uusi tarjouskilpailu. Työryhmä on lähettänyt toisen tarjouspyynnön 29.3.2005 kahdeksalle tarjoajalle. Tarjouksen on jättänyt kolme myös ensimmäiselle tarjouskierrokselle osallistunutta tarjoajaa. Uuden tarjouskierroksen järjestämiselle ei ole esitetty asiallisia perusteita, vaan uuden tarjouskierroksen järjestämisen syynä on ollut tinkiminen ja voittaneen tarjoajan suosiminen. Molempien tarjouspyyntöjen johdosta annetuista tarjouksista hakijan tarjous on ollut halvin ja ensimmäisellä tarjouskierroksella myös kokonaistaloudellisesti edullisin. Uuden tarjouskierroksen voittanut yhtiö on ollut ensimmäisellä tarjouskierroksella vasta kolmas. Toiselle tarjouskierrokselle hankintayksiköt ovat muuttaneet arviointiperusteiden painoarvoja korostamalla laatua, ja näin hakijan tarjous on tullut vasta kolmanneksi. Painoarvojen muutosta ei ole perusteltu, ja painoarvojen muuttamisesta on hyötynyt uuden tarjouskilpailun voittanut tarjoaja, joka on saanut laadun osalta hakijaa enemmän pisteitä jo ensimmäisellä tarjouskierroksella. Työryhmän loppuraportista tai hankintapäätöksistä ei ilmene mihin laatuvertailun pisteytys on perustunut. Hakijalla on syytä epäillä hankintamenettelyn puolueettomuutta ja tasapuolisuutta myös siitä syystä, että voittaneen yhtiön toimitusjohtaja on ollut Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän johtajan poika. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän johtaja on osallistunut sairaanhoitopiirin hallituksen kokoukseen hankintapäätöstä käsiteltäessä ja poistunut ainoastaan varsinaisen päätöksenteon ajaksi. VASTINE Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ovat yhteisessä vastineessaan vaatineet, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa hakijan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla. Terveydenhuollon neuvontapalvelut hankkeen valmistelu on alkanut Lapin sairaanhoitopiirin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin sekä eräiden niiden jäsenkuntien yhteistyönä. Mahdollisuutta liittyä tarjouspyyntöön on tarjottu keväällä 2004 muun ohella Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille, joka on liittynyt tarjouspyyntöön. Oulun seudun kunnat ovat teettäneet syksyllä 2004 laajan kartoituksen perusterveydenhuollon puhelinneuvonnan tilasta. Kartoitus on tullut sairaanhoitopiirien tietoon vasta vuoden 2004 tarjouspyynnön lähettämisen jälkeen. Perusterveydenhuollon puhelinneuvontaa koskevasta tutkimuksesta on arvioitu saatavan niin paljon uutta tietoa hankintamenettelyn pohjaksi, että uuden tarjouspyynnön laatimista on pidetty jo tällä perusteella tarpeellisena. Tutkimuksen tuloksia on käytetty 29.3.2005 lähetettyä tarjouspyyntöä valmisteltaessa. Tutkimuksen perusteella on muun ohella asetettu puhelinneuvonnan ehdottomaksi vaatimukseksi potilastietojen käyttömahdollisuus ja yhteys terveyskeskuksen ajanvarausjärjestelmiin, mitkä seikat eivät ole sisältyneet ensimmäiseen tarjouspyyntöön. Hankintaprosessiin on vaikuttanut myös niin sanotun hoitotakuulainsäädännön muutokset. Vielä kesällä 2004 on oletettu, ettei hoidon tarpeen arviointia voitaisi suorittaa puhelimitse. Epäselvää on myös ollut, täyttääkö ostopalveluna suoritettava puhelinneuvonta lain vaatimuksen yhteyden saannista terveyskeskukseen. Työryhmän valmistelema tarjouspyyntö on lähetetty 24.6.2004, jolloin kansanterveyslain muutokset oli hyväksytty eduskunnassa. Tarjousta on pyydetty lähinnä yleisneuvonnasta, jonka on toivottu vähentävän terveyskeskusten päivystysvastaanoton käyttöä. Asetus hoitoon pääsyn toteuttamisesta ja alueellisesta yhteistyöstä (1019/2004) on annettu 25.11.2004. Asetuksen mukaan hoidon tarpeen arviointi voidaan tehdä myös puhelinpalveluna. Asetuksen sisältö on muuttanut hankinnan lähtökohtia olennaisesti, ja ensimmäisen tarjouspyynnön mukainen palvelu on osoittautunut riittämättömäksi. Hankintaa valmisteleva työryhmä on käsitellyt annettuja tarjouksia kokouksessaan 19.11.2004 ja päättänyt yksimielisesti, ettei kenenkään tarjousta hyväksytä, ja että hankintamenettely keskeytetään. Ratkaisua on perusteltu Oulun seutukunnan vastaavankaltaisella hankkeella, sen sisältöselvittelyllä ja aikataululla sekä lainsäädännön tarkentumisella, jonka vuoksi on ollut erityisesti huomioitava muun ohella yhteys ajanvarausjärjestelmiin ja merkinnät potilastietojärjestelmiin. Päätöksestä, ja uusien tarjousten pyytämisestä, on ilmoitettu tarjoajille 29.11.2004. Uuden tarjouskilpailun järjestämisellä ei ole pyritty vaikuttamaan tarjoushintoihin. Sairaanhoitopiirit ovat ottaneet riskin siitä, että palvelun hinta saattaisi nousta palvelun sisällön muututtua vastuullisemmaksi ja vaativammaksi. Molemmissa tarjouspyynnöissä on ollut kyse terveydenhuollon neuvontapalveluista, mutta palveluiden sisältö on ollut erilainen. Vuoden 2005 tarjouspyynnössä palvelun sisältöön on lisätty hoidon tarpeen arviointi, jolloin palvelu on muuttunut olennaisesti vuoden 2004 tarjouspyyntöä vaativammaksi. Tämän vuoksi on ollut tarpeellista painottaa palvelun laatua vuoden 2004 tarjouspyyntöön nähden. Tavoitteena on ollut myös tarjouspyynnössä esitetyllä tavalla kehittää puhelinneuvontapalvelua vastaamaan jatkossa osaan sosiaalipalveluiden neuvontatarpeesta, mikä on osaltaan lisännyt palvelun tuottajalle asetettavia laatuvaatimuksia. Hankintayksiköllä on ollut harkintavaltaa hinnan ja laadun painoarvojen määrittelyssä. Muut tarjoajat ovat tarjonneet toimivan terveydenhuollon neuvontapalvelun ja niiden tarjoukset ovat osoittaneet hakijaa vahvempaa ja monipuolisempaa terveydenhuollon toiminnan, tietojärjestelmien ja lainsäädännön tuntemusta. Tarjouksissa on selkeästi kuvattu lakisääteinen hoidon tarpeen arviointi, liittymät eri potilastietojärjestelmiin sekä tietosuojaa koskevan lainsäädännön mukaiset järjestelyt. Tarjouspyynnössä kuvatuissa jatkokehityshankkeissa onnistuminen on edellyttänyt asiantuntemusta terveydenhuollon sisällöstä ja potilastietojärjestelmistä. Tältäkin osin hakijan asiantuntemus on arvioitu muita vähäisemmäksi. Hakijan laatupisteiden olisi tullut olla vähintään 0,35 eli lähes 90 prosenttia voittaneen tarjoajan laatupisteistä, ennen kuin hakijan tarjous olisi ollut kokonaistaloudellisesti edullisin. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen käsitellessä neuvontapalveluiden hankintaa ovat Länsi-Pohjan ja Lapin sairaanhoitopiirit jo tehneet omat päätöksensä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja on jäävännyt itsensä hankinnasta päätettäessä, eikä hän ole osallistunut asian valmisteluun tai päätöksentekoon missään vaiheessa. LAUSUNTO Mawell Oy on vaatinut hakemuksen hylkäämistä ja INA Finland Oy:n velvoittamista korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.287,50 eurolla korkoineen. Uudessa tarjouskilpailussa on ollut kyse selkeästi laajemmasta palvelukokonaisuudesta kuin ensimmäisellä tarjouskierroksella, eikä kyse ole ollut enää samasta hankinnan kohteesta. Asiassa on ollut perusteltua keskeyttää ensimmäinen tarjouskilpailu. Hakija ei ole tarjouksessaan kuvannut tarjouspyynnössä vaadittuja ajanvarausta, yksilöllistä neuvontaa, hoidon tarpeen arviointia tai potilastietojen käsittelyä ja kirjaamiskäytäntöjä. Hakijalla ei ole ollut edellytyksiä hankinnan toteuttamiseen ja hakija olisi tullut jättää hankintamenettelyn ulkopuolelle. Hakijan tarjouksessa ei ole kuvattu potilastietojen käyttöä yksilöllisessä neuvonnassa tai hoidon tarpeen arvioinnissa. Hakija ei ole selvittänyt miten palvelu näiltä osin organisoidaan, miten potilastietoja käytetään ja miten dokumentaatio hoidetaan. Myöskään kustannusten jaosta ei ole ollut kuvausta. Hakija on tarjouksessaan ilmoittanut käyttävänsä omaa on-line ajanvarausjärjestelmää. Suomessa toimivat terveydenhuollon palveluorganisaatiot käyttävät potilastietojen, resurssien ja ajanvarauksen hallintaan samoja potilastietojärjestelmiä, eikä päällekkäisen ajanvarausjärjestelmän rakentaminen ole tarkoituksenmukaista. Neuvontapalveluita ja terveyskeskuksen ajanvarausresursseja tulee kyetä hallitsemaan yhdellä järjestelmällä. Hakijan oman järjestelmän integraatio olemassa oleviin ajanvarausjärjestelmiin olisi tullut ilmetä tarjouksesta. Tarjouspyynnössä on asetettu vaatimukseksi sähköinen puhelujen kirjausjärjestelmä. Hakija ei ole esittänyt selvitystä puheluiden sisällön kirjausjärjestelmästä. Hakijalla ei ole myöskään ollut vaadittua kokemusta sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmän tiedonhallinnosta. Hakija ei ole antanut kuvausta siitä, miten se olisi toteuttanut tarjouspyynnön mukaisen palvelun. Hakijalla ei ole ollut referenssejä tai kokemusta hankinnan kohteena olevan palvelun tuottamisesta. Hakija ei ole terveyspalveluiden tuottaja, eikä sillä ole lupaa terveydenhuollon palveluiden tuottamiseen. VASTASELITYS INA Finland Oy on antamassaan vastaselityksessä vaatinut hankintayksiköiden ja Mawell Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimusten hylkäämistä ja lausunut muun ohella seuraavaa. Hankinnan kohteena on puhelinpalvelun contact centerja puhelinvaihdetekniikka, eivätkä sen ohjelmistoja tietoturvaratkaisut edellytä muista toimialoista poikkeavaa tekniikkaa. Tarjouksia on pyydetty puhelinpalveluita tuottavilta yrityksiltä, eikä terveydenhuollon palveluita tuottavilta yrityksiltä. Olennainen osa hankintaa on ollut telekommunikaatiota koskeva tekninen toteutus ja osaaminen. Tällä alueella hakija on ollut muita suurempi ja kokeneempi. Hankintayksiköt ovat pysyneet samoina molemmilla tarjouskierroksilla. Hankinnan kohde on olennaisilta osin ollut samansisältöinen. Ainoana selkeänä erona on ollut potilaskuljetusten puuttuminen toisella kierroksella. Hankintapäätös olisi voitu tehdä ensimmäisen tarjouskierroksen tarjousten perusteella. Hakija on tarjonnut ajanvarauspalveluihin yhtenäistä online-kalenteria. Hakija on jo ensimmäisessä tarjouksessaan luvannut selvittää liitynnät olemassa oleviin potilastietojärjestelmiin, koska jo ensimmäisessä tarjouspyynnössä on edellytetty yhteyden saamista terveyskeskuksen potilasasiakirjoihin. Hoidon tarpeen arvioinnin tulo osaksi hankintaa on aiheuttanut ainoastaan sen, että puhelinneuvontaa antavan terveydenhuollon asiantuntijan tulee tarvittaessa tehdä myös hoidon tarpeen arviointi. Muutos on liittynyt siten henkilöstön ohjaamiseen eikä niinkään tekniikkaan. Hoidon tarpeen arvioinnin kokonaismerkityksen vähäisyyttä osoittaa myös se, että voittaneen tarjoushinta on laskenut ensimmäisestä tarjouksesta. Hoidon tarpeen arvioinnin lisääminen ei ole voinut olla myöskään syy sille, että hinnan ja laadun keskinäisiä painoarvoja on muutettu. Tarjoajille ei ole järjestetty uutta kuulemistilaisuutta voittanutta tarjoajaa lukuun ottamatta. Hankintayksiköt eivät ole halunneet valita parhaan tarjouksen tehnyttä hakijaa, ja ovat sen vuoksi muuttaneet arviointiperusteiden painoarvoja. Laadun arviointiperusteet ovat lisäksi jääneet epäselviksi. Hakija on saanut toisella kierroksella olennaisesti huonommat laatupisteet, vaikka tarjouspyynnöt eivät ole olennaisesti poikenneet toisistaan. Hankintayksiköt eivät ole suorittaneet tarjousten keskinäistä vertailua hinnan ja laadun osalta. Hakija ei ole katsonut tarpeelliseksi tuoda esille kuvauksia rajapinnoista ja erilaisista toteutustavoista. Hakija on luvannut järjestelmän toimivan kokonaisuudessaan. Tietoturvan osalta on ollut tärkeintä, että ratkaisu toimii eikä se, että se kuvataan etukäteen tietämättä tarkemmin tilaajien olosuhteita ja järjestelmiä. Hakijalle on aiheutunut perusteettomia kustannuksia ensimmäisestä tarjouskierroksesta ja hakija on oikeutettu saamaan hyvitystä näiltä osin. Hyvitysmaksuvaatimuksen määrä perustuu saamatta jääneeseen liikevoittoon 460.000 euroa. Hakijalle on aiheutunut myös kahden tarjouksen laatimisesta sekä tarjousneuvotteluihin liittyen kustannuksia yhteensä 40.000 euroa. MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT Suullinen käsittely Hakija on pyytänyt suullisen käsittelyn järjestämistä asiassa henkilötodistelun vastaanottamiseksi. Hankintayksiköt ovat vastustaneet suullisen käsittelyn järjestämistä. Markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä olevan asian tosiseikat ovat tulleet asiakirja-aineiston perusteella riittävästi selvitetyiksi niiden oikeudellista arviointia varten. Koska asian selvittämiseksi ei näin ollen ole tarpeen järjestää suullista käsittelyä, markkinaoikeus ottaen huomioon hallintolainkäyttölain 37 §:n hylkää INA Finland Oy:n vaatimuksen suullisen käsittelyn toimittamisesta. Hankintamenettely Hankintamenettely on aloitettu ennen 1.6.2007. Asiaan sovelletaan siten julkisista hankinnoista annetun lain 1505/1992 (jäljempänä hankintalaki) säännöksiä sellaisina kuin ne olivat julkisista hankinnoista annetun lain 348/2007 tullessa voimaan. Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon hankintalain 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa. Hankintayksikön edustajan riippumattomuus Hakija on katsonut, ettei Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän johtaja ole voinut toimia riippumattomasti hankintamenettelyssä, koska hän on voittaneen tarjoajan Mawell Oy:n toimitusjohtajan isä. Hankintalaissa ei ole hankintamenettelyyn osallistuvan henkilöstön esteellisyyttä koskevia säännöksiä. Hankintayksikön menettelyä tulee tältä osin arvioida hankintalain 6 §:n 3 momentissa säädetyn tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimuksen perusteella. Tässä tapauksessa ratkaistavana on näin ollen hakijan väitteen johdosta kysymys siitä, onko Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajan osallistuminen hankintamenettelyyn johtanut hakijaa syrjivään tai muutoin epätasapuoliseen kohteluun, taikka ainakin vaarantanut tarjoajien tasapuolista kohtelua tarjouskilpailussa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallituksen kokouspöytäkirjasta 22.8.2005 7/2005 102 § on käynyt ilmi, että sairaanhoitopiirin johtaja on poistunut kyseisestä kokouksesta ennen puhelinneuvontapalveluiden vertailutaulukon jakamista hallituksen jäsenille, hankinnasta käytyä keskustelua, johtajaylilääkärin tekemää esitystä ja varsinaista päätöksentekoa. Ottaen huomioon, mitä edellä on todettu pöytäkirjan 22.8.2005 sisällöstä, asiassa ei ole ilmennyt, että kyseisen sairaanhoitopiirin johtaja olisi osallistunut hankintamenettelyn valmisteluun tai päätöksentekoon. Hankintapäätöksen perusteena ollut esitys on valmisteltu työryhmässä, jonka jäsenenä sanotun sairaanhoitopiirin johtaja ei ole ollut. Markkinaoikeus katsoo, ettei Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän menettely ole vaarantanut hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaista tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua. Hankintamenettelyn keskeyttäminen Hakija on esittänyt, ettei 24.6.2004 aloitetun tarjouskilpailun keskeyttämiselle ja hankinnan jatkamiselle 7.4.2005 päivätyllä uudella tarjouspyynnöllä ei ole ollut asiallisia perusteita. Asiassa on siten kysymys siitä, ovatko hankintayksiköt voineet keskeyttää aloittamansa tarjouskilpailun hankintaa tekemättä. Hankintalaissa ei ole annettu nimenomaisia säännöksiä aloitetun hankintamenettelyn keskeyttämisestä hankintaa tekemättä. Myöskään yhteisön oikeuden julkisia palveluhankintoja koskevissa säännöissä ei ole muuta mainintaa kilpailutetun hankinnan tekemättä jättämisestä kuin neuvoston julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun direktiivin 92/50/ETY 12 artiklan 2 kohta, jossa säädetään, että päätettyään olla tekemättä tarjouskilpailun kohteena ollutta sopimusta tai päätettyään aloittaa menettelyn uudelleen hankintaviranomaisen on ilmoitettava ehdokkaille ja tarjoajille päätöksensä perusteet. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä (asia C-27/98, Fracasso ja Leitschutz, tuomio 16.9.1999, Kok. 1999, s. I-5697, asia C-92/00, HI, tuomio 18.6.2002, Kok. 2002, s. I-5553 sekä asia C-244/02, Kauppatalo Hansel Oy, määräys 16.10.2003, Kok. 2003, s. I-12139) on katsottu, ettei tämä kuitenkaan tarkoita, että kyseisen hankintaviranomaisen olisi saatettava sopimusten tekomenettely päätökseen tai että hankinnan keskeyttäminen edellyttäisi vakavien tai poikkeuksellisten seikkojen olemassaoloa. Hankintaviranomaisen on kuitenkin keskeytyspäätöksen tehdessään noudatettava julkisia hankintoja koskevia yhteisön oikeuden perussääntöjä, kuten muun ohella kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kiellon ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteita. Korkein hallinto-oikeus on 28.9.2006 antamassaan päätöksessä nro 2514 todennut, ettei hankintayksikön suorittamaa hankintamenettelyn keskeyttämistä voitu pitää julkisista hankinnoista annettujen säännösten vastaisena, kun hankintayksikön suorittama tarjouskilpailun keskeyttäminen oli perustunut todellisiin syihin. Hankintayksikkö ei hankintamenettelyn keskeyttäessään ollut menetellyt hakijaa syrjivästi. Hankintaa valmistellut työryhmä on 19.11.2004 tekemässään päätöksessä perustellut keskeyttämistä Oulun seutukunnan vastaavankaltaisella hankkeella, sen sisältöselvittelyllä ja aikataululla sekä lainsäädännön tarkentumisella, jonka vuoksi on tullut ottaa erityisesti huomioon yhteys ajanvarausjärjestelmään ja merkinnät potilastietojärjestelmiin. Valmistelutyöryhmän loppuraportissa 30.5.2005 on edelleen perusteltu hankintamenettelyn keskeyttämistä Oulun seutukunnan hankkeen sisältöselvittelyllä ja aikatauluilla. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ei olisi lainkaan mukana hankinnassa, ja tämä nostaisi oleellisesti Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän puhelukustannuksia. Lisäksi loppuraportissa on Oulun seudun hankkeen todettu sisältävän yhteydensaannin potilastietojärjestelmiin, mikä on sisältynyt 26.4.2004 aloitetun hankinnan tarjouspyyntöön vain jatkokehitystyönä. Asiaa on todettu vielä määriteltävän Oulun seudun hankkeessa, ja sen vuoksi aikataulu viivästyy siten, että uusi hankintamenettelyn on tarpeellinen. Hankintayksiköt ovat lisäksi markkinaoikeudelle täsmentäneet keskeyttämispäätöksessä mainittuja perusteluja esittämällä selvitystä siitä, että kansanterveyslain muutokset ja siihen liittyvän asetuksen hoitoon pääsyn toteuttamisesta ja alueellisesta yhteistyöstä (1019/2004) antaminen 25.11.2004 muuttivat hankinnan kohdetta salliessaan hoidon tarpeen arvioinnin suorittamisen myös puhelimitse. Asiassa ei ole ilmennyt, etteivät edellä mainituissa hankintayksikköjen päätöksissä ja markkinaoikeudessa ilmoitetut syyt hankintamenettelyn keskeyttämiselle olisi olleet todellisia. Asiassa ei ole myöskään ilmennyt, että hankintayksikköjen päätöksen keskeyttää hankinta mainitsemillaan perusteilla, olisi katsottava merkinneen, että hankintayksiköt olisivat menetelleet hakijaa tai muita tarjoajia kohtaan syrjivästi tai muutoinkaan epätasapuolisesti. Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikköjen ole katsottava menetelleen hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti, kun ne ovat 19.11.2004 keskeyttäneet hankintamenettelyn ja 7.4.2005 päivätyllä tarjouspyynnöllään käynnistäneet uuden terveydenhuollon neuvontapalveluita käsittävän hankintamenettelyn. Arviointiperusteet ja niiden painoarvot Hakija on esittänyt, että 7.4.2005 päivätyssä tarjouspyynnössä laadun arviointiperusteet on esitetty epäselvästi, ja että hankintayksiköt ovat toimineet hakijaa syrjivästi muuttaessaan tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteita uudessa tarjouspyynnössä enemmän laatuun painottuviksi. Hankinta on tehtävä hankintalain 7 §:n 1 momentin mukaan mahdollisimman edullisesti. Tarjouksista tulee hyväksyä kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa tarjousta valittaessa sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden ja niiden mahdollisen painotuksen määrittämisessä. Kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteina tulee kuitenkin käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on hankintayksikön kannalta taloudellisesti edullisin. Arviointiperusteiden tulee lisäksi liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä. Arviointiperusteet eivät myöskään saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde ja tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat on kuvattava tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintamenettely, joka on aloitettu 24.6.2004 päivätyllä tarjouspyynnöllä, on keskeytetty 19.11.2004 ja 7.4.2005 on käynnistetty uusi erillinen hankintamenettely. Tarjouspyynnön 7.4.2005 mukaan tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka arviointiperusteiksi on ilmoitettu käyttöönottovaiheen hinta 15 prosentin painoarvolla, neuvontapalvelun hinta 45 prosentin painoarvolla ja palvelun laatu 40 prosentin painoarvolla. Tarjouspyynnössä on edelleen yksilöity neuvontapalvelun hinnan osalta alle 300.000 puhelun vuosihinnalle ja yli 300.000 puhelun vuosihinnalle kummallekin 22,5 prosentin painoarvot. Lisäksi laadun arviointiperusteiksi on ilmoitettu tarjoajan kyky ja asiantuntemus tuottaa palvelua ja siihen liittyviä kehittämispalveluja (referenssit, laatujärjestelmät/-todistukset, palvelun sisältökuvaukset), tiedostot, tekninen ratkaisu sekä tekninen asiantuntemus, henkilökunta ja asiakaspalautejärjestelmä. Hankintapäätöksen perusteleminen Hakija on esittänyt, ettei hankintapäätöksestä käy ilmi laatupisteytykseen perusteet. Hankintayksikön on tehtävä hankintalain 7 a §:n 1 momentin mukaan tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Säännöksen esitöissä (HE 237/2004 vp) on mainittu, että päätöksen tulisi sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta sekä siihen vaikuttaneista keskeisistä seikoista, joita ovat muun muassa tarjouksen valintaperusteet ja niiden soveltamistapa. Tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus edellä kuvatuilla arviointiperusteilla. Valmistelutyöryhmän loppuraportissa on todettu hintojen ja laadun perusteella laadittujen vertailutaulukoiden pohjalta Mawell Oy:n tarjous kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi. Loppuraportin liitteenä on ollut 24-kohtainen vertailuasiakirja. Vertailuasiakirjasta ilmenee, että hankintayksiköt ovat vertailleet saatuja tarjouksia kaikkien tarjouspyynnössä ilmoitettujen kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden osalta. Vertailuasiakirjasta ilmenee edelleen, että hakija on saanut laadun osalta 10 pistettä ja voittanut sekä kolmas yhtiö täydet 40 pistettä. Vertailuasiakirjaan on koottu ainoastaan tietoja tarjoajien tarjousten sisällöstä. Esimerkiksi tarjouspyynnön mukaan laadun arviointiin liittyneiden palvelukuvauksen ja palveluntuottajan valmiuden osalta vertailuasiakirjassa on ainoastaan todettu, kuinka monella sivulla kyseisiä seikkoja on kussakin tarjouksessa käsitelty. Vertailuasiakirjasta ei hintavertailua lukuun ottamatta ilmene, miten arviointiperusteita on sovellettu, kuinka paljon pisteitä tarjoajille on kunkin laadun arviointiperusteen osalta annettu ja mihin annetut pisteet ja tarjousten keskinäinen vertailu ovat perustuneet. Hankintapäätöksen perustelut ovat siten laatuvertailun osalta puutteelliset. Markkinaoikeus katsoo kuitenkin, että vaikka hankintapäätös on perusteluiltaan puutteellinen, tällä seikalla ei voida katsoa olevan vaikutusta hankintamenettelyn lopputulokseen. Hakemus on näin ollen hylättävä. Oikeudenkäyntikulut Asian käsittely markkinaoikeudessa on osittain aiheutunut hallintolainkäyttölain 74 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla hankintayksikön virheestä. Näin ollen olisi pääasian lopputuloksesta huolimatta säännöksen 1 momentissa tarkoitetuin tavoin kohtuutonta, jos hakija joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksiköt on tämän vuoksi velvoitettava korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä, ja hankintayksiköt sekä asiassa lausunnon antanut Mawell Oy saavat pitää omat oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. INA Finland Oy on arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Tämän vuoksi INA Finland Oy:llä ei ole oikeutta saada korvausta vaadittuihin oikeudenkäyntikuluihin sisällytetyn arvonlisäveron osalta. MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU Markkinaoikeus hylkää hakemuksen. Markkinaoikeus hylkää Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän, Länsi- Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän sekä Mawell Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen. Markkinaoikeus velvoittaa Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän korvaamaan INA Finland Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla. Korvaukselle on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola ja Ville Parkkari.

Keywords

AI generated
refusal of dental care coverage health premium reduction unsuccessful bidder hospital tariff reimbursement by health insurer public procurement contract award
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ovat pyytäneet 24.6.2004 päivätyllä tarjouspyynnöllään ja sen 12.10.2004 päivätyllä tarkennuksella tarjouksia terveydenhuollon neuvontapalvelun järjestämisestä ajalle 1.6.2005 - 31.12.2007. Hankintayksikköjen asettama hankintaa valmisteleva työryhmä on kokouksessaan 19.11.2004 todennut, ettei yhtään saadusta neljästä tarjouksesta voida hyväksyä, ja päättänyt järjestää uuden tarjouskilpailun. Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ovat pyytäneet 7.4.2005 päivätyllä tarjouspyynnöllään (188/2005) tarjouksia terveydenhuollon neuvontapalvelun järjestämisestä vuodeksi 2006. Tarjouspyynnössä on varattu mahdollisuus sopimuskauden jatkamiseen enintään kolmella optiovuodella. Tarjouksia on saatu kolme. Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitus on päätöksellään 7.6.2005 § 108, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitus päätöksellään 20.6.2005 § 119 ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitus päätöksellään 22.8.2005 § 102 valinnut terveydenhuollon neuvontapalvelun toimittajaksi Mawell Oy:n. Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut noin 485.000 euroa vuodessa. Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja Mawell Oy ovat allekirjoittaneet hankintasopimuksen 22.5.2006. HAKEMUS INA Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa edellä mainitut hankintapäätökset ja velvoittaa Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän korjaamaan virheellisen menettelynsä määräämällä hankintayksiköt tilaamaan tarjouspyynnössä tarkoitetut terveydenhuollon neuvontapalvelut hakijalta ensisijaisesti ensimmäisen tarjouskierroksen perusteella tai toissijaisesti toisen tarjouskierroksen perusteella. Toissijaisesti INA Finland Oy on vaatinut, että Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä velvoitetaan suorittamaan sille hyvitysmaksuna enintään 500.000 euroa korkoineen. Lisäksi INA Finland Oy on vaatinut arvonlisäverollisten oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 3.403,56 eurolla korkoineen. INA Finland Oy edelleen vaatinut, että markkinaoikeus järjestää asiassa suullisen käsittelyn todistajien kuulemiseksi. Hankintayksiköt ovat pyytäneet tarjouksia terveydenhuollon neuvontapalveluista ensimmäisen kerran tarjouspyynnöllä 24.6.2004. Tarjouksen on tuolloin jättänyt neljä tarjoajaa. Hankintayksikköjen asettama työryhmä on 19.11.2004 hylännyt kaikki tarjoukset ja ilmoittanut, että asiassa tullaan järjestämään uusi tarjouskilpailu. Työryhmä on lähettänyt toisen tarjouspyynnön 29.3.2005 kahdeksalle tarjoajalle. Tarjouksen on jättänyt kolme myös ensimmäiselle tarjouskierrokselle osallistunutta tarjoajaa. Uuden tarjouskierroksen järjestämiselle ei ole esitetty asiallisia perusteita, vaan uuden tarjouskierroksen järjestämisen syynä on ollut tinkiminen ja voittaneen tarjoajan suosiminen. Molempien tarjouspyyntöjen johdosta annetuista tarjouksista hakijan tarjous on ollut halvin ja ensimmäisellä tarjouskierroksella myös kokonaistaloudellisesti edullisin. Uuden tarjouskierroksen voittanut yhtiö on ollut ensimmäisellä tarjouskierroksella vasta kolmas. Toiselle tarjouskierrokselle hankintayksiköt ovat muuttaneet arviointiperusteiden painoarvoja korostamalla laatua, ja näin hakijan tarjous on tullut vasta kolmanneksi. Painoarvojen muutosta ei ole perusteltu, ja painoarvojen muuttamisesta on hyötynyt uuden tarjouskilpailun voittanut tarjoaja, joka on saanut laadun osalta hakijaa enemmän pisteitä jo ensimmäisellä tarjouskierroksella. Työryhmän loppuraportista tai hankintapäätöksistä ei ilmene mihin laatuvertailun pisteytys on perustunut. Hakijalla on syytä epäillä hankintamenettelyn puolueettomuutta ja tasapuolisuutta myös siitä syystä, että voittaneen yhtiön toimitusjohtaja on ollut Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän johtajan poika. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän johtaja on osallistunut sairaanhoitopiirin hallituksen kokoukseen hankintapäätöstä käsiteltäessä ja poistunut ainoastaan varsinaisen päätöksenteon ajaksi. VASTINE Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ovat yhteisessä vastineessaan vaatineet, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa hakijan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla. Terveydenhuollon neuvontapalvelut hankkeen valmistelu on alkanut Lapin sairaanhoitopiirin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin sekä eräiden niiden jäsenkuntien yhteistyönä. Mahdollisuutta liittyä tarjouspyyntöön on tarjottu keväällä 2004 muun ohella Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille, joka on liittynyt tarjouspyyntöön. Oulun seudun kunnat ovat teettäneet syksyllä 2004 laajan kartoituksen perusterveydenhuollon puhelinneuvonnan tilasta. Kartoitus on tullut sairaanhoitopiirien tietoon vasta vuoden 2004 tarjouspyynnön lähettämisen jälkeen. Perusterveydenhuollon puhelinneuvontaa koskevasta tutkimuksesta on arvioitu saatavan niin paljon uutta tietoa hankintamenettelyn pohjaksi, että uuden tarjouspyynnön laatimista on pidetty jo tällä perusteella tarpeellisena. Tutkimuksen tuloksia on käytetty 29.3.2005 lähetettyä tarjouspyyntöä valmisteltaessa. Tutkimuksen perusteella on muun ohella asetettu puhelinneuvonnan ehdottomaksi vaatimukseksi potilastietojen käyttömahdollisuus ja yhteys terveyskeskuksen ajanvarausjärjestelmiin, mitkä seikat eivät ole sisältyneet ensimmäiseen tarjouspyyntöön. Hankintaprosessiin on vaikuttanut myös niin sanotun hoitotakuulainsäädännön muutokset. Vielä kesällä 2004 on oletettu, ettei hoidon tarpeen arviointia voitaisi suorittaa puhelimitse. Epäselvää on myös ollut, täyttääkö ostopalveluna suoritettava puhelinneuvonta lain vaatimuksen yhteyden saannista terveyskeskukseen. Työryhmän valmistelema tarjouspyyntö on lähetetty 24.6.2004, jolloin kansanterveyslain muutokset oli hyväksytty eduskunnassa. Tarjousta on pyydetty lähinnä yleisneuvonnasta, jonka on toivottu vähentävän terveyskeskusten päivystysvastaanoton käyttöä. Asetus hoitoon pääsyn toteuttamisesta ja alueellisesta yhteistyöstä (1019/2004) on annettu 25.11.2004. Asetuksen mukaan hoidon tarpeen arviointi voidaan tehdä myös puhelinpalveluna. Asetuksen sisältö on muuttanut hankinnan lähtökohtia olennaisesti, ja ensimmäisen tarjouspyynnön mukainen palvelu on osoittautunut riittämättömäksi. Hankintaa valmisteleva työryhmä on käsitellyt annettuja tarjouksia kokouksessaan 19.11.2004 ja päättänyt yksimielisesti, ettei kenenkään tarjousta hyväksytä, ja että hankintamenettely keskeytetään. Ratkaisua on perusteltu Oulun seutukunnan vastaavankaltaisella hankkeella, sen sisältöselvittelyllä ja aikataululla sekä lainsäädännön tarkentumisella, jonka vuoksi on ollut erityisesti huomioitava muun ohella yhteys ajanvarausjärjestelmiin ja merkinnät potilastietojärjestelmiin. Päätöksestä, ja uusien tarjousten pyytämisestä, on ilmoitettu tarjoajille 29.11.2004. Uuden tarjouskilpailun järjestämisellä ei ole pyritty vaikuttamaan tarjoushintoihin. Sairaanhoitopiirit ovat ottaneet riskin siitä, että palvelun hinta saattaisi nousta palvelun sisällön muututtua vastuullisemmaksi ja vaativammaksi. Molemmissa tarjouspyynnöissä on ollut kyse terveydenhuollon neuvontapalveluista, mutta palveluiden sisältö on ollut erilainen. Vuoden 2005 tarjouspyynnössä palvelun sisältöön on lisätty hoidon tarpeen arviointi, jolloin palvelu on muuttunut olennaisesti vuoden 2004 tarjouspyyntöä vaativammaksi. Tämän vuoksi on ollut tarpeellista painottaa palvelun laatua vuoden 2004 tarjouspyyntöön nähden. Tavoitteena on ollut myös tarjouspyynnössä esitetyllä tavalla kehittää puhelinneuvontapalvelua vastaamaan jatkossa osaan sosiaalipalveluiden neuvontatarpeesta, mikä on osaltaan lisännyt palvelun tuottajalle asetettavia laatuvaatimuksia. Hankintayksiköllä on ollut harkintavaltaa hinnan ja laadun painoarvojen määrittelyssä. Muut tarjoajat ovat tarjonneet toimivan terveydenhuollon neuvontapalvelun ja niiden tarjoukset ovat osoittaneet hakijaa vahvempaa ja monipuolisempaa terveydenhuollon toiminnan, tietojärjestelmien ja lainsäädännön tuntemusta. Tarjouksissa on selkeästi kuvattu lakisääteinen hoidon tarpeen arviointi, liittymät eri potilastietojärjestelmiin sekä tietosuojaa koskevan lainsäädännön mukaiset järjestelyt. Tarjouspyynnössä kuvatuissa jatkokehityshankkeissa onnistuminen on edellyttänyt asiantuntemusta terveydenhuollon sisällöstä ja potilastietojärjestelmistä. Tältäkin osin hakijan asiantuntemus on arvioitu muita vähäisemmäksi. Hakijan laatupisteiden olisi tullut olla vähintään 0,35 eli lähes 90 prosenttia voittaneen tarjoajan laatupisteistä, ennen kuin hakijan tarjous olisi ollut kokonaistaloudellisesti edullisin. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen käsitellessä neuvontapalveluiden hankintaa ovat Länsi-Pohjan ja Lapin sairaanhoitopiirit jo tehneet omat päätöksensä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja on jäävännyt itsensä hankinnasta päätettäessä, eikä hän ole osallistunut asian valmisteluun tai päätöksentekoon missään vaiheessa. LAUSUNTO Mawell Oy on vaatinut hakemuksen hylkäämistä ja INA Finland Oy:n velvoittamista korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.287,50 eurolla korkoineen. Uudessa tarjouskilpailussa on ollut kyse selkeästi laajemmasta palvelukokonaisuudesta kuin ensimmäisellä tarjouskierroksella, eikä kyse ole ollut enää samasta hankinnan kohteesta. Asiassa on ollut perusteltua keskeyttää ensimmäinen tarjouskilpailu. Hakija ei ole tarjouksessaan kuvannut tarjouspyynnössä vaadittuja ajanvarausta, yksilöllistä neuvontaa, hoidon tarpeen arviointia tai potilastietojen käsittelyä ja kirjaamiskäytäntöjä. Hakijalla ei ole ollut edellytyksiä hankinnan toteuttamiseen ja hakija olisi tullut jättää hankintamenettelyn ulkopuolelle. Hakijan tarjouksessa ei ole kuvattu potilastietojen käyttöä yksilöllisessä neuvonnassa tai hoidon tarpeen arvioinnissa. Hakija ei ole selvittänyt miten palvelu näiltä osin organisoidaan, miten potilastietoja käytetään ja miten dokumentaatio hoidetaan. Myöskään kustannusten jaosta ei ole ollut kuvausta. Hakija on tarjouksessaan ilmoittanut käyttävänsä omaa on-line ajanvarausjärjestelmää. Suomessa toimivat terveydenhuollon palveluorganisaatiot käyttävät potilastietojen, resurssien ja ajanvarauksen hallintaan samoja potilastietojärjestelmiä, eikä päällekkäisen ajanvarausjärjestelmän rakentaminen ole tarkoituksenmukaista. Neuvontapalveluita ja terveyskeskuksen ajanvarausresursseja tulee kyetä hallitsemaan yhdellä järjestelmällä. Hakijan oman järjestelmän integraatio olemassa oleviin ajanvarausjärjestelmiin olisi tullut ilmetä tarjouksesta. Tarjouspyynnössä on asetettu vaatimukseksi sähköinen puhelujen kirjausjärjestelmä. Hakija ei ole esittänyt selvitystä puheluiden sisällön kirjausjärjestelmästä. Hakijalla ei ole myöskään ollut vaadittua kokemusta sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmän tiedonhallinnosta. Hakija ei ole antanut kuvausta siitä, miten se olisi toteuttanut tarjouspyynnön mukaisen palvelun. Hakijalla ei ole ollut referenssejä tai kokemusta hankinnan kohteena olevan palvelun tuottamisesta. Hakija ei ole terveyspalveluiden tuottaja, eikä sillä ole lupaa terveydenhuollon palveluiden tuottamiseen. VASTASELITYS INA Finland Oy on antamassaan vastaselityksessä vaatinut hankintayksiköiden ja Mawell Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimusten hylkäämistä ja lausunut muun ohella seuraavaa. Hankinnan kohteena on puhelinpalvelun contact centerja puhelinvaihdetekniikka, eivätkä sen ohjelmistoja tietoturvaratkaisut edellytä muista toimialoista poikkeavaa tekniikkaa. Tarjouksia on pyydetty puhelinpalveluita tuottavilta yrityksiltä, eikä terveydenhuollon palveluita tuottavilta yrityksiltä. Olennainen osa hankintaa on ollut telekommunikaatiota koskeva tekninen toteutus ja osaaminen. Tällä alueella hakija on ollut muita suurempi ja kokeneempi. Hankintayksiköt ovat pysyneet samoina molemmilla tarjouskierroksilla. Hankinnan kohde on olennaisilta osin ollut samansisältöinen. Ainoana selkeänä erona on ollut potilaskuljetusten puuttuminen toisella kierroksella. Hankintapäätös olisi voitu tehdä ensimmäisen tarjouskierroksen tarjousten perusteella. Hakija on tarjonnut ajanvarauspalveluihin yhtenäistä online-kalenteria. Hakija on jo ensimmäisessä tarjouksessaan luvannut selvittää liitynnät olemassa oleviin potilastietojärjestelmiin, koska jo ensimmäisessä tarjouspyynnössä on edellytetty yhteyden saamista terveyskeskuksen potilasasiakirjoihin. Hoidon tarpeen arvioinnin tulo osaksi hankintaa on aiheuttanut ainoastaan sen, että puhelinneuvontaa antavan terveydenhuollon asiantuntijan tulee tarvittaessa tehdä myös hoidon tarpeen arviointi. Muutos on liittynyt siten henkilöstön ohjaamiseen eikä niinkään tekniikkaan. Hoidon tarpeen arvioinnin kokonaismerkityksen vähäisyyttä osoittaa myös se, että voittaneen tarjoushinta on laskenut ensimmäisestä tarjouksesta. Hoidon tarpeen arvioinnin lisääminen ei ole voinut olla myöskään syy sille, että hinnan ja laadun keskinäisiä painoarvoja on muutettu. Tarjoajille ei ole järjestetty uutta kuulemistilaisuutta voittanutta tarjoajaa lukuun ottamatta. Hankintayksiköt eivät ole halunneet valita parhaan tarjouksen tehnyttä hakijaa, ja ovat sen vuoksi muuttaneet arviointiperusteiden painoarvoja. Laadun arviointiperusteet ovat lisäksi jääneet epäselviksi. Hakija on saanut toisella kierroksella olennaisesti huonommat laatupisteet, vaikka tarjouspyynnöt eivät ole olennaisesti poikenneet toisistaan. Hankintayksiköt eivät ole suorittaneet tarjousten keskinäistä vertailua hinnan ja laadun osalta. Hakija ei ole katsonut tarpeelliseksi tuoda esille kuvauksia rajapinnoista ja erilaisista toteutustavoista. Hakija on luvannut järjestelmän toimivan kokonaisuudessaan. Tietoturvan osalta on ollut tärkeintä, että ratkaisu toimii eikä se, että se kuvataan etukäteen tietämättä tarkemmin tilaajien olosuhteita ja järjestelmiä. Hakijalle on aiheutunut perusteettomia kustannuksia ensimmäisestä tarjouskierroksesta ja hakija on oikeutettu saamaan hyvitystä näiltä osin. Hyvitysmaksuvaatimuksen määrä perustuu saamatta jääneeseen liikevoittoon 460.000 euroa. Hakijalle on aiheutunut myös kahden tarjouksen laatimisesta sekä tarjousneuvotteluihin liittyen kustannuksia yhteensä 40.000 euroa. MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT Suullinen käsittely Hakija on pyytänyt suullisen käsittelyn järjestämistä asiassa henkilötodistelun vastaanottamiseksi. Hankintayksiköt ovat vastustaneet suullisen käsittelyn järjestämistä. Markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä olevan asian tosiseikat ovat tulleet asiakirja-aineiston perusteella riittävästi selvitetyiksi niiden oikeudellista arviointia varten. Koska asian selvittämiseksi ei näin ollen ole tarpeen järjestää suullista käsittelyä, markkinaoikeus ottaen huomioon hallintolainkäyttölain 37 §:n hylkää INA Finland Oy:n vaatimuksen suullisen käsittelyn toimittamisesta. Hankintamenettely Hankintamenettely on aloitettu ennen 1.6.2007. Asiaan sovelletaan siten julkisista hankinnoista annetun lain 1505/1992 (jäljempänä hankintalaki) säännöksiä sellaisina kuin ne olivat julkisista hankinnoista annetun lain 348/2007 tullessa voimaan. Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon hankintalain 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa. Hankintayksikön edustajan riippumattomuus Hakija on katsonut, ettei Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän johtaja ole voinut toimia riippumattomasti hankintamenettelyssä, koska hän on voittaneen tarjoajan Mawell Oy:n toimitusjohtajan isä. Hankintalaissa ei ole hankintamenettelyyn osallistuvan henkilöstön esteellisyyttä koskevia säännöksiä. Hankintayksikön menettelyä tulee tältä osin arvioida hankintalain 6 §:n 3 momentissa säädetyn tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimuksen perusteella. Tässä tapauksessa ratkaistavana on näin ollen hakijan väitteen johdosta kysymys siitä, onko Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajan osallistuminen hankintamenettelyyn johtanut hakijaa syrjivään tai muutoin epätasapuoliseen kohteluun, taikka ainakin vaarantanut tarjoajien tasapuolista kohtelua tarjouskilpailussa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallituksen kokouspöytäkirjasta 22.8.2005 7/2005 102 § on käynyt ilmi, että sairaanhoitopiirin johtaja on poistunut kyseisestä kokouksesta ennen puhelinneuvontapalveluiden vertailutaulukon jakamista hallituksen jäsenille, hankinnasta käytyä keskustelua, johtajaylilääkärin tekemää esitystä ja varsinaista päätöksentekoa. Ottaen huomioon, mitä edellä on todettu pöytäkirjan 22.8.2005 sisällöstä, asiassa ei ole ilmennyt, että kyseisen sairaanhoitopiirin johtaja olisi osallistunut hankintamenettelyn valmisteluun tai päätöksentekoon. Hankintapäätöksen perusteena ollut esitys on valmisteltu työryhmässä, jonka jäsenenä sanotun sairaanhoitopiirin johtaja ei ole ollut. Markkinaoikeus katsoo, ettei Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän menettely ole vaarantanut hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaista tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua. Hankintamenettelyn keskeyttäminen Hakija on esittänyt, ettei 24.6.2004 aloitetun tarjouskilpailun keskeyttämiselle ja hankinnan jatkamiselle 7.4.2005 päivätyllä uudella tarjouspyynnöllä ei ole ollut asiallisia perusteita. Asiassa on siten kysymys siitä, ovatko hankintayksiköt voineet keskeyttää aloittamansa tarjouskilpailun hankintaa tekemättä. Hankintalaissa ei ole annettu nimenomaisia säännöksiä aloitetun hankintamenettelyn keskeyttämisestä hankintaa tekemättä. Myöskään yhteisön oikeuden julkisia palveluhankintoja koskevissa säännöissä ei ole muuta mainintaa kilpailutetun hankinnan tekemättä jättämisestä kuin neuvoston julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun direktiivin 92/50/ETY 12 artiklan 2 kohta, jossa säädetään, että päätettyään olla tekemättä tarjouskilpailun kohteena ollutta sopimusta tai päätettyään aloittaa menettelyn uudelleen hankintaviranomaisen on ilmoitettava ehdokkaille ja tarjoajille päätöksensä perusteet. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä (asia C-27/98, Fracasso ja Leitschutz, tuomio 16.9.1999, Kok. 1999, s. I-5697, asia C-92/00, HI, tuomio 18.6.2002, Kok. 2002, s. I-5553 sekä asia C-244/02, Kauppatalo Hansel Oy, määräys 16.10.2003, Kok. 2003, s. I-12139) on katsottu, ettei tämä kuitenkaan tarkoita, että kyseisen hankintaviranomaisen olisi saatettava sopimusten tekomenettely päätökseen tai että hankinnan keskeyttäminen edellyttäisi vakavien tai poikkeuksellisten seikkojen olemassaoloa. Hankintaviranomaisen on kuitenkin keskeytyspäätöksen tehdessään noudatettava julkisia hankintoja koskevia yhteisön oikeuden perussääntöjä, kuten muun ohella kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kiellon ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteita. Korkein hallinto-oikeus on 28.9.2006 antamassaan päätöksessä nro 2514 todennut, ettei hankintayksikön suorittamaa hankintamenettelyn keskeyttämistä voitu pitää julkisista hankinnoista annettujen säännösten vastaisena, kun hankintayksikön suorittama tarjouskilpailun keskeyttäminen oli perustunut todellisiin syihin. Hankintayksikkö ei hankintamenettelyn keskeyttäessään ollut menetellyt hakijaa syrjivästi. Hankintaa valmistellut työryhmä on 19.11.2004 tekemässään päätöksessä perustellut keskeyttämistä Oulun seutukunnan vastaavankaltaisella hankkeella, sen sisältöselvittelyllä ja aikataululla sekä lainsäädännön tarkentumisella, jonka vuoksi on tullut ottaa erityisesti huomioon yhteys ajanvarausjärjestelmään ja merkinnät potilastietojärjestelmiin. Valmistelutyöryhmän loppuraportissa 30.5.2005 on edelleen perusteltu hankintamenettelyn keskeyttämistä Oulun seutukunnan hankkeen sisältöselvittelyllä ja aikatauluilla. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ei olisi lainkaan mukana hankinnassa, ja tämä nostaisi oleellisesti Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän puhelukustannuksia. Lisäksi loppuraportissa on Oulun seudun hankkeen todettu sisältävän yhteydensaannin potilastietojärjestelmiin, mikä on sisältynyt 26.4.2004 aloitetun hankinnan tarjouspyyntöön vain jatkokehitystyönä. Asiaa on todettu vielä määriteltävän Oulun seudun hankkeessa, ja sen vuoksi aikataulu viivästyy siten, että uusi hankintamenettelyn on tarpeellinen. Hankintayksiköt ovat lisäksi markkinaoikeudelle täsmentäneet keskeyttämispäätöksessä mainittuja perusteluja esittämällä selvitystä siitä, että kansanterveyslain muutokset ja siihen liittyvän asetuksen hoitoon pääsyn toteuttamisesta ja alueellisesta yhteistyöstä (1019/2004) antaminen 25.11.2004 muuttivat hankinnan kohdetta salliessaan hoidon tarpeen arvioinnin suorittamisen myös puhelimitse. Asiassa ei ole ilmennyt, etteivät edellä mainituissa hankintayksikköjen päätöksissä ja markkinaoikeudessa ilmoitetut syyt hankintamenettelyn keskeyttämiselle olisi olleet todellisia. Asiassa ei ole myöskään ilmennyt, että hankintayksikköjen päätöksen keskeyttää hankinta mainitsemillaan perusteilla, olisi katsottava merkinneen, että hankintayksiköt olisivat menetelleet hakijaa tai muita tarjoajia kohtaan syrjivästi tai muutoinkaan epätasapuolisesti. Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikköjen ole katsottava menetelleen hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti, kun ne ovat 19.11.2004 keskeyttäneet hankintamenettelyn ja 7.4.2005 päivätyllä tarjouspyynnöllään käynnistäneet uuden terveydenhuollon neuvontapalveluita käsittävän hankintamenettelyn. Arviointiperusteet ja niiden painoarvot Hakija on esittänyt, että 7.4.2005 päivätyssä tarjouspyynnössä laadun arviointiperusteet on esitetty epäselvästi, ja että hankintayksiköt ovat toimineet hakijaa syrjivästi muuttaessaan tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteita uudessa tarjouspyynnössä enemmän laatuun painottuviksi. Hankinta on tehtävä hankintalain 7 §:n 1 momentin mukaan mahdollisimman edullisesti. Tarjouksista tulee hyväksyä kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa tarjousta valittaessa sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden ja niiden mahdollisen painotuksen määrittämisessä. Kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteina tulee kuitenkin käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on hankintayksikön kannalta taloudellisesti edullisin. Arviointiperusteiden tulee lisäksi liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä. Arviointiperusteet eivät myöskään saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde ja tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat on kuvattava tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintamenettely, joka on aloitettu 24.6.2004 päivätyllä tarjouspyynnöllä, on keskeytetty 19.11.2004 ja 7.4.2005 on käynnistetty uusi erillinen hankintamenettely. Tarjouspyynnön 7.4.2005 mukaan tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka arviointiperusteiksi on ilmoitettu käyttöönottovaiheen hinta 15 prosentin painoarvolla, neuvontapalvelun hinta 45 prosentin painoarvolla ja palvelun laatu 40 prosentin painoarvolla. Tarjouspyynnössä on edelleen yksilöity neuvontapalvelun hinnan osalta alle 300.000 puhelun vuosihinnalle ja yli 300.000 puhelun vuosihinnalle kummallekin 22,5 prosentin painoarvot. Lisäksi laadun arviointiperusteiksi on ilmoitettu tarjoajan kyky ja asiantuntemus tuottaa palvelua ja siihen liittyviä kehittämispalveluja (referenssit, laatujärjestelmät/-todistukset, palvelun sisältökuvaukset), tiedostot, tekninen ratkaisu sekä tekninen asiantuntemus, henkilökunta ja asiakaspalautejärjestelmä. Hankintapäätöksen perusteleminen Hakija on esittänyt, ettei hankintapäätöksestä käy ilmi laatupisteytykseen perusteet. Hankintayksikön on tehtävä hankintalain 7 a §:n 1 momentin mukaan tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Säännöksen esitöissä (HE 237/2004 vp) on mainittu, että päätöksen tulisi sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta sekä siihen vaikuttaneista keskeisistä seikoista, joita ovat muun muassa tarjouksen valintaperusteet ja niiden soveltamistapa. Tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus edellä kuvatuilla arviointiperusteilla. Valmistelutyöryhmän loppuraportissa on todettu hintojen ja laadun perusteella laadittujen vertailutaulukoiden pohjalta Mawell Oy:n tarjous kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi. Loppuraportin liitteenä on ollut 24-kohtainen vertailuasiakirja. Vertailuasiakirjasta ilmenee, että hankintayksiköt ovat vertailleet saatuja tarjouksia kaikkien tarjouspyynnössä ilmoitettujen kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden osalta. Vertailuasiakirjasta ilmenee edelleen, että hakija on saanut laadun osalta 10 pistettä ja voittanut sekä kolmas yhtiö täydet 40 pistettä. Vertailuasiakirjaan on koottu ainoastaan tietoja tarjoajien tarjousten sisällöstä. Esimerkiksi tarjouspyynnön mukaan laadun arviointiin liittyneiden palvelukuvauksen ja palveluntuottajan valmiuden osalta vertailuasiakirjassa on ainoastaan todettu, kuinka monella sivulla kyseisiä seikkoja on kussakin tarjouksessa käsitelty. Vertailuasiakirjasta ei hintavertailua lukuun ottamatta ilmene, miten arviointiperusteita on sovellettu, kuinka paljon pisteitä tarjoajille on kunkin laadun arviointiperusteen osalta annettu ja mihin annetut pisteet ja tarjousten keskinäinen vertailu ovat perustuneet. Hankintapäätöksen perustelut ovat siten laatuvertailun osalta puutteelliset. Markkinaoikeus katsoo kuitenkin, että vaikka hankintapäätös on perusteluiltaan puutteellinen, tällä seikalla ei voida katsoa olevan vaikutusta hankintamenettelyn lopputulokseen. Hakemus on näin ollen hylättävä. Oikeudenkäyntikulut Asian käsittely markkinaoikeudessa on osittain aiheutunut hallintolainkäyttölain 74 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla hankintayksikön virheestä. Näin ollen olisi pääasian lopputuloksesta huolimatta säännöksen 1 momentissa tarkoitetuin tavoin kohtuutonta, jos hakija joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksiköt on tämän vuoksi velvoitettava korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä, ja hankintayksiköt sekä asiassa lausunnon antanut Mawell Oy saavat pitää omat oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. INA Finland Oy on arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Tämän vuoksi INA Finland Oy:llä ei ole oikeutta saada korvausta vaadittuihin oikeudenkäyntikuluihin sisällytetyn arvonlisäveron osalta. MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU Markkinaoikeus hylkää hakemuksen. Markkinaoikeus hylkää Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän, Länsi- Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän sekä Mawell Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen. Markkinaoikeus velvoittaa Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän korvaamaan INA Finland Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla. Korvaukselle on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola ja Ville Parkkari.