Market Court dismisses procurement appeal but orders reimbursement of legal costs due to authority's procedural error.

ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY JA HANKINTAPÄÄTÖS

Satakunnan sairaanhoitopiirin hankintarengas on Julkiset hankinnat -lehden numerossa 46/13.11.2003 julkaistulla tarjouspyynnöllä pyytänyt tarjouksia Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja Porin kaupungin terveysviraston kliinisen mikrobiologian laboratoriotutkimusten, joita ei itse tehdä, hankinnasta ajalla 1.3.2004 - 28.2.2006. Hankintayksikkö on saanut yhdeksän tarjousta.

Satakunnan keskussairaalan kuntayhtymä on tehnyt 17.2.2004 kliinisen mikrobiologian laboratoriotutkimuksia koskevan hankintapäätöksen, jolla on valittu tutkimusten toimittajiksi muiden ohella Helsingin ja

Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän laboratorioliikelaitos

(HUSLAB) sekä Porin kaupungin sairaala.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut noin 320.000 euroa.

VITA-Terveyspalvelut Oy on tehnyt hankintapäätöksen 17.2.2004 johdosta hakemuksen markkinaoikeudelle koskien niitä 11 tutkimusta, joiden osalta sen tarjous on ollut voittanutta tarjousta halvempi.

Markkinaoikeus on 30.8.2004 antamallaan päätöksellä 167/2004

kumonnut Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hankintapäätöksen 17.2.2004 VITA-Terveyspalvelut Oy:n hakemuksessa tarkoitetuilta osin ja kieltänyt panemasta päätöstä täytäntöön 20.000 euron sakon uhalla.

HUSLAB on valittanut markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka on päätöksellään 31.3.2005 taltionumero 705

hylännyt HUSLABin valituksen.

Satakunnan keskussairaalan kuntayhtymän tulosalueen johtaja on päätöksellään 18.4.2005 § 49 valinnut toimittajiksi kolmen tutkimuksen osalta Turun yliopiston lääketieteellinen mikrobiologia -laboratorion, yhden tutkimuksen osalta Turun yliopistollisen keskussairaalan laboratorion, kuuden tutkimuksen osalta Tampereen yliopistollisen keskussairaalan sekä yhden tutkimuksen osalta VITA-Terveyspalvelut Oy:n.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo jäljellä olevalta hankintakaudelta on ollut noin 68.000 euroa.

Hankintayksikkö on 26.5.2005 markkinaoikeuteen saapuneessa kirjelmässä ilmoittanut, ettei se tee hankintasopimusta ennen kuin markkinaoikeus on antanut ratkaisun asiassa.

HAKEMUS

VITA-Terveyspalvelut Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa hankintayksikön hankintapäätöksen 18.4.2005 § 49 tutkimusten KL

numerot 3952, 2455, 1101, 3552, 3346, 1602, 1606, 3347, 1608 ja 3815

osalta ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti hakija on vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan suorittamaan sille hyvitysmaksuna 50.000 euroa. Hakija on lisäksi vaatinut hankintayksikön velvoittamista korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 7.269,36 eurolla korkoineen.

Hakija on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteet

Hankintayksikkö on ilmoittanut hankintapäätöksessään 18.4.2005, että sen tarjousten vertailussa käyttämät arviointikriteerit ovat tarkennetut.

Hankintayksikkö on hankintapäätöksen liitteenä olleessa, ja 6.4.2005 päivätyssä, selvityksessä kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteista todennut seuraavaa:

"Laboratorion ohjekirja tai vastaava, josta käy selville tekotiheys, vastausviite, viitearvot, näytteiden käsittely, säilyttäminen, lähettämisohjeet (enintään 5 pistettä)."

"Mikäli tutkimuksia tuotetaan alihankintana, tutkimukset ja tuottajat merkittävä erikseen (vähent. 10 pistettä)."

"Relevantit kokonaisuudet (vaikutus kohtiin I, II, III, 5

lisäpistettä."

Hankintayksikkö ei ole alkuperäisessä 13.11.2003 julkaistussa tarjouspyynnössään ilmoittanut edellä mainittuja seikkoja tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiksi. Laboratorion ohjekirjasta sekä tutkimusten tuottamisesta alihankintana on alkuperäisessä tarjouspyynnössä pyydetty selvitystä, mutta niitä ei ole mainittu kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiksi.

Pistevähennyksistä, jotka hankintayksikkö on kohdistanut alihankintana tuotettuihin tutkimuksiin, ei myöskään ole ollut mainintaa.

Hankintayksikkö ei ole myöskään esittänyt perusteluita sille, miksi tutkimuksen tuottaminen alihankintana vaikuttaisi kokonaistaloudelliseen edullisuuteen sitä heikentävällä tavalla.

Hankintayksikkö on ilmoittanut alkuperäisessä tarjouspyynnössään, että

"tarjouksia arvioitaessa yksittäisistä tutkimuksista muodostetaan mahdollisuuksien mukaan kliinisesti tai menetelmäteknisesti relevantteja kokonaisuuksia (esim. virologiset tutkimukset jne.), joita verrataan toisiinsa edellä mainittujen kriteerien suhteen."

Hankintayksikkö ei ole alkuperäisessä tarjouspyynnössä kuitenkaan ilmoittanut, että tällaisista tarjouspyynnössä tarkemmin määrittelemättömistä relevanteista kokonaisuuksista myönnettäisiin tarjousvertailussa 5 pistettä.

Hankintayksikkö on myös todennut uudessa tarjousvertailussaan, että mikäli tarjottu menetelmä poikkesi nykyisin käytöstä olevasta, tästä on vähennetty pisteitä enintään kymmenellä pisteellä. Hankintayksikkö ei ollut alkuperäisessä tarjouspyynnössään toimittanut mitään tietoja tarjouspyynnön antohetkellä käytössä olevista tutkimusnimikekohtaisista menetelmistä, joita se on myöhemmin ilmoittanut suosivansa.

Tarjousvertailu

Hankintakustannusten vertailu

Hankintayksikön käyttämät hankintakustannusten pisteytysperusteet ovat olleet joko tarjouksia toisistaan erottelemattomia tai uusia tarjoajia syrjiviä. Hinnan painoarvo tarjousten vertailussa on ollut vain 20 prosenttia, ja hintapisteet ovat alentuneet aritmeettisen sarjan perusteella eikä niitä ole suhteutettu todellisiin hintaeroihin. Kaikki tarjoajat ovat saaneet perusteluitta sekä tarvikkeista että lähetyksestä viisi pistettä. Hankintayksikkö on antanut keskittämissäästö -perusteen osalta kymmenen pistettä niille tutkimuksille, joita Turun yliopiston lääketieteellinen mikrobiologia -laboratorio tai Tampereen yliopistollisen keskussairaalan laboratoriokeskus ovat tarjonneet ja muut tarjoajat ovat saaneet nolla pistettä. Mikäli tarjoaja ei ole ollut entinen toimittaja, hankintayksikkö on vähentänyt pisteytyksessä kymmenen pistettä.

Laatuvertailu

Hankintayksikkö on tarjouspyynnössään ilmoittanut käyttävänsä laadun painoarvona 30 prosenttia. Hankintayksikkö on tarjouspyynnöstä poiketen myöntänyt pisteitä vain tutkimuskohtaisista akreditoinneista.

Hankintayksikkö on jättänyt pisteyttämättä esimerkiksi tarjoavan laboratorion akkreditoinnin. Lisäksi hankintayksikkö on laatupisteytyksessä ottanut huomioon tarjouspyynnön vastaisesti laboratorion ohjekirjan olemassaolon, jonka osalta kaikille tarjoajille on annettu viisi pistettä.

Toimituskyvyn vertailu

Hankintayksikkö on arvioinut näytteiden kuljetusfrekvenssiä ja antanut siitä ylimääräisiä pisteitä turkulaisille tarjoajille kyseisten tarjoajien tarjouksiin perustumattomilla tiedoilla. Hankintayksikkö on antanut

Turussa sijaitseville tarjoajille kuusi pistettä sillä perusteella, että kuljetukset tapahtuvat kaksi kertaa päivässä ja muille kolme pistettä kerran päivässä postitse tapahtuvien näytekuljetusten perusteella.

Kuitenkin Turun yliopiston lääketieteellinen mikrobiologia -laboratorio on tarjouksessaan ilmoittanut järjestävänsä näytekuljetukset postitse, eivätkä Turun yliopiston virusopin laboratorio eikä Turun yliopistollisen keskussairaalan laboratorio ole ilmoittaneet tarjouksissaan, että näytteet kuljetettaisiin kahdesti päivässä. Lisäksi kaikki palveluntarjoajat ovat saaneet ilman perusteluja nolla pistettä tiedonsiirron osalta.

Relevantin kokonaisuuden vertailu

Hankintayksikkö on ilmoittanut muodostavansa yksittäisistä tutkimuksista mahdollisuuksien mukaan relevantteja kokonaisuuksia, joiden osalta tarjouksia verrataan toisiinsa. Hankintayksikkö on katsonut hepatiittitutkimukset tällaiseksi kokonaisuudeksi, mutta vertaillut jokaista tutkimusta erikseen, ja antanut viisi pistettä yhdelle tarjoajalle, vaikka kaikki vertailussa olleet tarjoajat ovat tarjonneet kaikkia kyseessä olevia tutkimusnimikkeitä.

Hankintayksikön olisi tullut suorittaa tarjousvertailu siten, että se olisi vertaillut kyseisiä tutkimuksia yhtenä ryhmänä, ja osoittanut hankinnan parhaan pistemäärän saaneelle tarjoajalle.

VASTINE

Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakijan hakemuksen.

Hankintayksikkö on esittänyt perusteluinaan muun ohella seuraavaa.

Kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteet

Hakijan mainitsemat arviointiperusteet on esitetty sekä alkuperäisessä 5.11.2003 päivätyssä ja 13.11.2003 julkaistussa tarjouspyynnössä, että uusissa tarkennetuissa arviointikriteereissä kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiksi.

Uudessa tarjousvertailussa on otettu huomioon samat arviointiperusteet kuin alkuperäisessä tarjouspyynnössä. Uudessa tarjousvertailussa kyseiset seikat on tarkennettu sekä teksti- että taulukkomuodoissa pisteytysten avulla alkuperäisessä tarjouspyynnössä esitettyjen painoarvojen mukaisesti.

Tarjousvertailu

Hankintakustannusten vertailu

Tarjouspyynnön mukaan kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteet ovat olleet hankintakustannukset 40 prosentin painoarvolla, laatu 30 prosentin painoarvolla ja toimituskyky 30 prosentin painoarvolla.

Hintaerot ovat olleet vain yksi hankintakustannusten arviointiin liittyvistä tekijöistä. Hankintakustannusten arvioinnissa on lisäksi huomioitu näytteenotto- ja näytteenottotarvikekustannukset ja postituskulut. Vielä on huomioita keskittämissäästö, jonka arviointiperusteet on esitetty tarkennetuissa arviointikriteereissä.

Huomioon on otettu muun muassa hankintojen keskittämisellä aikaansaatavat säästöt. Tarkennetuissa arviointikriteereissä on perusteltu toimittajien vaihtumisesta aiheutuvien lisäkustannustekijöiden arviointia siten, että lisäkustannuksina on huomioitu menetelmäerot, jotka aiheuttavat tarpeen muuttaa terveyskeskusten tietojärjestelmiä, kirjallisen oheismateriaalin sisältämiä menetelmätietoja ja viitearvoja sekä vaikutukset potilaiden tutkimusta tai hoitoa koskeviin ohjeisiin ja käytäntöihin. Mikäli tarjottu menetelmä on poikennut käytössä olleesta, on tarjousten vertailussa tarjoajan pisteitä vähennetty enintään kymmenellä pisteellä.

Laatuvertailu

Hakija ei ole ilmoittanut tarjouksessaan akkreditoinneista kaikkien erillisten tutkimusten kohdalla. Hakijan tarjouksessa on mainittu, että

"Finas on akkreditoinut keskeisen osan tuotannostamme ja tekee määräaikaistarkastuksen vuosittain." Hakija on myös ilmoittanut hakeneensa tutkimuksille akkreditointia. Akreditoinnit eivät kuitenkaan ole olleet voimassa tarjouksen antopäivänä.

Laadun pisteytyksessä on otettu huomioon akkreditointi, ohjekirja ja muu laadunvarmistus. Tarjoajien väliset erot ovat näkyneet tutkimuskohtaisissa akkreditoinneissa. Koko laboratorioita koskevia akkreditointeja ei ole pisteytetty, koska akkreditointilaajuudet ovat olleet tarjouksissa epäselvästi ilmoitettuja. Niiden tutkimusten osalta, joilla ei ole ollut akkreditointia, on tullut kuvata muu laadunvarmennus.

Jos tutkimus on ollut akkreditoitu, muuta laadunvarmennusta ei ole tarvinnut selvittää. Tarjouksissa ei ole esitetty selvitystä muusta laadunvarmennuksesta koskien ei-akkreditoituja tutkimuksia. Koska laadunvarmennusta koskevat tiedot ovat olleet vajavaisia, on pisteytys tältä osin jätetty tekemättä. Tarjouspyynnössä on pyydetty laboratorion ohjekirjaa tai vastaavaa, josta käy ilmi tekotiheys, vastausviive, viitearvot, näytteiden käsittely, säilyttäminen sekä lähettämisohjeet.

Kaikilla tarjoajilla on ollut ohjekirja, ja tarjoukset on tältä osin pisteytetty tasapuolisesti.

Toimituskyvyn vertailu

Toimituskyky on koostunut viidestä eri osatekijästä joita ovat olleet tekotiheys, toimitus-kuljetus-vastaanotto, tiedonsiirto, konsultointi ja arkistointi. Kyseiset tiedot on pyydetty ilmoittamaan tarjouspyynnössä ja puuttuvat tiedot on tarkistettu tarjousten liitteinä olleista laboratorio-ohjekirjoista. Arvioitaessa toimitus-kuljetus-vastaanottoa on huomioitu näytteen lähetys, kuljetus ja tutkimuksen vastaanotto arkipäivisin ja lauantaisin. Painoarvoa ei ole annettu sille, kuinka monta kertaa arkipäivässä kuljetus tutkivaan laboratorioon ja näytetoimituksen vastaanotto tutkivassa laboratoriossa tapahtuu, vaan sille kuinka monta kertaa viikossa tämä tapahtuu. Tiedonsiirtovalmiuksissa on edellytetty hankintayksiköstä laboratorioon asti ulottuvaa tiedonsiirtoa. Vasta suunnitteilla olevasta tiedonsiirtovalmiudesta ei ole annettu pisteitä.

Relevantin kokonaisuuden vertailu

Hankintayksikön kannalta hepatiittitutkimukset ovat muodostaneet tarjouspyynnössä tarkoitetun relevantin kokonaisuuden. Nyt hankinnan kohteeksi jääneistä tutkimuksista hepatiittitutkimukset eivät enää ole kattaneet koko hepatiittitutkimusten kokonaisuutta. Kaikkien hepatiittitutkimusten kokonaisuutta ei tarjouskierroksella hyväksytyksi tulleista tarjoajista ole enää tarjonnut kuin yksi tarjoaja.

Hepatiittitutkimusten relevantti pakettikokonaisuus on tarkoittanut kaikkia hepatiittitutkimuksia eikä vain nyt hankittua osaa niistä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Sovellettavat säännökset

Hankintamenettely on aloitettu ennen 1.7.2007. Asiaan sovelletaan siten julkisista hankinnoista annetun lain 1505/1992 (jäljempänä hankintalaki) säännöksiä sellaisina kuin ne olivat julkisista hankinnoista annetun lain 348/2007 tullessa voimaan.

Hankintamenettely

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon hankintalain 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteet

Markkinaoikeus on päätöksellään 30.8.2004 nro 167/2004 velvoittanut hankintayksikön tekemään uuden tarjousvertailun ja uuden hankintapäätöksen, josta on tullut käydä ilmi, miten arviointiperusteita on sovellettu ja mihin seikkoihin hankintapäätös on perustunut.

Hankintayksikkö on alkuperäisessä 6.11.2003 päivätyssä ja 13.11.2003 julkaistussa tarjouspyynnössään ja sen liitteissä ilmoittanut valintaperusteeksi kokonaistaloudellisen edullisuuden.

Kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteita ovat edellä mainitulla tavalla olleet hankintakustannukset, laatu ja toimituskyky painoarvoilla 40, 30 ja 30. Arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta on alkuperäisen tarjouspyynnön liitteessä 3 lausuttu muun muassa seuraavaa:

"Hankintakustannuksina otetaan huomioon suorat ostokustannukset sekä hankintapäätöksestä aiheutuvat välilliset kustannustekijät. Välillisiä kustannustekijöitä voivat olla esim. hankintoja keskittämällä aikaansaatavat säästöt omana työnä tapahtuvan näytteiden jakamisen, pakkaamisen ja lähettämisen kustannusten vähentyessä, sekä toisaalta toimittajan vaihtamisesta aiheutuvat lisäkustannukset. Näitä voi seurata esim. menetelmäeroista, jotka aiheuttavat tarpeen muuttaa Satakunnan sairaanhoitopiirin sairaaloiden ja terveyskeskusten tietojärjestelmien ja Satakunnan keskussairaalan kirjallisen ohjemateriaalin sisältämiä menetelmätietoja tai viitearvoja tai jotka muutoin vaikuttavat potilaiden tutkimista tai hoitoa koskeviin ohjeisiin ja käytäntöihin.

Laatua arvioitaessa kiinnitetään huomiota pätevyyteen, joka tulee osoittaa akkreditoinnilla standardin EN ISO 17025

mukaisesti. Mikäli laboratoriota ei ole akkreditoitu tai tutkimus ei kuulu akkreditoinnin pätevyysalueelle, tarjouksessa tulee kuvata laboratorion laadunvarmistuksen menettelyt yleisellä tasolla.

Toimituskykyä arvioidaan mm. toimitusaikojen, näytteiden postitus-, kuljetus- ja vastaanottopalveluiden ja tiedonsiirtovalmiuksien perusteella. Toimituskykyä koskevaan arvioon vaikuttavat myös lisäarvopalvelut kuten tutkimuksia koskevien kliinisten konsultaatioiden saatavuus sekä näytteiden ja tutkimustulosten arkistointi.

Tarjouksia arvioitaessa yksittäisistä tutkimuksista muodostetaan mahdollisuuksien mukaan kliinisesti tai menetelmäteknisesti relevantteja kokonaisuuksia (esim.

virologiset tutkimukset jne.) joita verrataan toisiinsa edellä mainittujen kriteerien suhteen.".

Tarjouspyynnön 5.11.2003 päivätyssä liitteessä 1 on lisäksi pyydetty tarjouksen mukana selvitys muun ohella hinnoista ja maksuehdoista, tutkimuksen mahdollisesta akkreditoinnista tai sertifioinnista sekä laboratorion ohjekirjasta tai vastaavasta, josta ilmenee tutkimusten tekotiheys, vastausviive, viitearvot sekä näytteiden käsittely, säilyttäminen ja lähettämisohjeet.

Hankintayksikön 6.4.2005 päivätyssä uuden tarjousvertailun

"Tarkennetuissa arviointikriteereissä" kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteista on lausuttu muun ohella seuraavaa:

"I. Hankintakustannukset, painoarvo 40 %

•suorat ostokustannukset

hinta (halvin 20 pistettä), vasta-ainemäärityksissä pakettihinta ja/tai kokonaisvasta-ainehinta ja myös eriteltynä eri vasta-ainetyyppeihin

sisältyykö hintoihin näytteenotto/näytteenottotarvikekustannukset, postituskulut (enintään 10 pistettä)

•hankintapäätöksestä aiheutuvat välilliset kustannustekijät

hankintoja keskittämällä aikaansaatavat säästöt omana työnä tapahtuvan näytteiden jakamisen, pakkaamisen ja lähettämisen kustannusten vähentyessä (enintään 10 pistettä)

toimittajan vaihtamisesta aiheutuvat lisäkustannukset: menetelmäerot, jotka aiheuttavat tarpeen muuttaa terveyskeskusten tietojärjestelmiä, kirjallisen ohjemateriaalin sisältämiä menetelmätietoja, viitearvoja tai vaikutus potilaiden tutkimista/hoitoa koskeviin ohjeisiin ja käytäntöihin. Mikäli tarjottu menetelmä poikkesi nykyisin käytössä olevasta, se vähentää pisteitä (enintään -10 pistettä)

II. Laatu, painoarvo 30 %

•Akkreditoinnilla osoitettu pätevyys, standardin EN ISO 17025 mukaisesti. Akkreditoinnin kattavuus erikoisaloittain ja tutkimuskohtaisesti (enintään 20 pistettä)

•Laboratorion ohjekirja tai vastaava, josta käy selville tekotiheys, vastausviive, viitearvot, näytteiden käsittely, säilyttäminen, lähettämisohjeet (enintään 5 pistettä)

•Laboratorion laadunvarmistuksen menettelyt yleisellä tasolla (enintään 5 pistettä)

III. Toimituskyky, painoarvo 30 %

•Pyyntö- ja vastauskäytäntö (enintään 21 pistettä)

Toimitusajat

Näytteiden postitus-, kuljetus ja vastaanottopalvelut, tiedonsiirtovalmiudet

•Mikäli tutkimuksia tuotetaan alihankintana, tutkimukset ja tuottajat merkittävä erikseen (vähent. 10 pistettä)

•Lisäarvopalvelut (yhteensä enintään 9 pistettä)

kliinisten konsultaatioiden saatavuus virka-aikana tavoitettavissa olevien laboratorioalan erikoislääkärien perusteella

näytteiden ja tutkimustulosten arkistointi

Relevantit kokonaisuudet (vaikutus kohtiin I, II, III, 5 lisäpistettä)

Yksittäisistä tutkimuksista muodostetaan mahdollisuuksien mukaan kliinisesti tai menetelmäteknisesti relevantteja kokonaisuuksia (esim. virologiset tutkimukset, joita ovat mm.

hepatiittitutkimukset), joita verrataan toisiinsa edellä mainittujen kriteerien suhteen."

Edellä mainitun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön uudessa tarjousvertailussa käyttämät arviointiperusteet ovat olleet olennaisesti yhteneväiset alkuperäisessä tarjouspyynnössä ilmoitettujen arviointiperusteiden kanssa, eikä hankintayksikön voida katsoa muuttaneen kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteita eikä niiden painoarvoja. Alkuperäisessä tarjouspyynnössä on ilmoitettu kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteet, mutta ei sitä, kuinka näitä tullaan soveltamaan tai kuinka pisteytys tullaan suorittamaan. Uuden tarjousvertailun yhteydessä laaditulla asiakirjalla "Tarkennetut arviointikriteerit

(pisteytykset)" hankintayksikkö on ilmoittanut pisteytyksen perusteet.

Hankintayksikön menettely ei tältä osin ole ollut julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaista.

Tarjousvertailu

Hankintalain 7 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista tulee hyväksyä kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus edellyttää, että hankintayksikön tulee soveltaa etukäteen ilmoittamiaan arviointiperusteita kaikkiin tarjouksiin tasapuolisesti ja syrjimättä.

Hankintapäätöksen tulee perustua kaikkiin ennalta ilmoitettuihin arviointiperusteisiin ja hankintapäätöksessä tulee perustella se, miten arviointiperusteita on sovellettu.

Hankintayksikön on tehtävä hankintalain 7 a §:n 1 momentin mukaan tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava.

Säännöksen esitöissä (HE 237/2004 vp) on mainittu, että päätöksen tulisi sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta sekä siihen vaikuttaneista keskeisistä seikoista, joita ovat muun muassa tarjouksen valintaperusteet ja niiden soveltamistapa.

Hankintakustannusten vertailu

Hankintapäätöksen liitteenä olleista tutkimuskohtaisista tarjousten pisteytyksen aputaulukoista ilmenee, että hankintayksikkö on arvioinut hankintakustannuksia tutkimusnumeroiden 3952, 2455, 1101 ja 3552

sekä hepatiittitutkimusten kohdalla tarjouspyynnössä ja ilmoittamissaan tarkennetuissa arviointiperusteissa mainittuja perusteita noudattaen.

Hankintayksikkö on ottanut hintavertailussa kaikkien edellä mainittujen tutkimusten osalta huomioon keskittämissäästöt. Keskittämissäästöillä on tarkoitettu säästöjä, jotka syntyvät omana työnä tapahtuvan näytteiden jakamisen, pakkaamisen ja lähettämisen aiheuttamien kustannusten vähentymisestä. Koska valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, ja koska hankintayksikkö on ilmoittanut jo alkuperäisessä tarjouspyynnössään ottavansa mainitut säästöt huomioon hankintakustannusten arvioinnissa, pisteiden antamista keskittämissäästöjen perusteella ei sinänsä ole pidettävä hankintasäännösten vastaisena. Tutkimusnumeroiden 3952, 2455, 1101

ja 3552 osalta keskittämissäästöstä on annettu täydet kymmenen pistettä

Turun yliopiston kliinis-teoreettisen laitoksen lääketieteelliselle mikrobiologialle ja muut tarjoajat ovat saaneet nolla pistettä.

Hepatiittitutkimusten osalta keskittämissäästöstä on annettu täydet kymmenen pistettä Turun yliopiston kliinis-teoreettisen laitoksen lääketieteelliselle mikrobiologialle sekä Tampereen yliopistollisen sairaalan laboratoriokeskukselle ja muut tarjoajat ovat saaneet nolla pistettä. Vaikka keskittämissäästön huomioon ottamista on asiassa pidettävä sinänsä hyväksyttävänä, hankintayksikön tekemästä tarjousvertailusta ei kuitenkaan käy ilmi, kuinka keskittämissäästöä on käytännössä tarjousten perusteella arvioitu ja mihin seikkoihin keskittämissäästöstä tietylle tarjoukselle annetut pisteet ovat perustuneet. Hankintayksikön menettely on siten tältä osin ollut virheellistä.

Laatuvertailu

Hankintayksikkö on laatuarvioinnissa tutkimusnumeroiden 3952, 2455,

1101 ja 3552 sekä hepatiittitutkimusten kohdalla vertaillut tarjoajien akkreditointia antamalla tarjoajille täydet 20 pistettä tai vaihtoehtoisesti nolla pistettä. Tarjousvertailutaulukosta tai hankintapäätöksestä ei käy ilmi, kuinka akkreditointia on käytännössä tarjousten perusteella arvioitu, kuinka tarjouksia on vertailtu muutoin kuin pisteyttämällä tarjoukset ja mihin seikkoihin pisteytys on perustunut. Hankintayksikön menettely on siten ollut myös tältä osin virheellistä ja omiaan vaarantamaan tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun.

Hankintayksikkö on laatuarvioinnissa tutkimusnumeroiden 3952, 2455,

1101 ja 3552 sekä hepatiittitutkimusten kohdalla ottanut huomioon laboratorioiden ohjekirjan. Alkuperäisessä tarjouspyynnössä hankintayksikkö on pyytänyt selvityksen laboratorion ohjekirjasta, josta on tullut ilmetä tekotiheys, vastausviive, viitearvot, näytteiden käsittely, säilyttäminen ja lähettämisohjeet. Laboratorion ohjekirjasta ei kuitenkaan sinänsä ole ilmoitettu annettava pisteitä. Tarjousten laatuvertailu ei ole laboratorion ohjekirjan osalta perustunut tarjouspyyntöön ja hankintamenettely on tältä osin ollut virheellistä.

Hankintayksikkö on kuitenkin antanut tarjousvertailussa kaikille tarjoajille täydet viisi pistettä laboratorion ohjekirjasta. Näin ollen laboratorion ohjekirjasta annetut pisteet eivät ole vertailussa vaikuttaneet tarjousten vertailuun. Tarjousten vertailussa oleva virhe ei siten ole johtanut julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaiseen lopputulokseen.

Hankintayksikkö on laatuarvioinnissa tutkimusnumeroiden 3952, 2455,

1101 ja 3552 sekä hepatiittitutkimusten kohdalla antanut kaikille tarjoajille nolla pistettä "muusta laadunvarmennuksesta".

Hankintayksikön on markkinaoikeudelle toimittamassaan vastineessa ilmoittanut, että se on jättänyt pisteytyksen tältä osin tekemättä, koska tarjoajien antamien tarjousten yhteydessä ei ollut mainittu erikseen muuta laadunvarmennusta koskien ei-akkreditoituja tutkimuksia.

Tarjouksista käy kuitenkin ilmi, että tarjoajat ovat pyrkineet antamaan tietoja laadunvarmennuksesta siltä osin, kuin akkreditointi ei ole koskenut tarjottuja tutkimuksia. Tarjouspyynnön liitteenä olleissa tarkennetuissa arviointikriteereissä on todettu, että laadun pisteytyksessä huomioidaan muun ohella laadunvarmistuksen menettelyt yleisellä tasolla ja akreditointien osalta niiden kattavuus paitsi tutkimuskohtaisesti myös erikoisaloittain. Hankintayksikkö on siten menetellyt virheellisesti, kun se ei ole arvioinut laatua edellä todetuin osin tarkennetuissa arviointikriteereissä kuvatulla tavalla.

Toimituskyvyn vertailu

Hankintayksikkö on arvioidessaan toimituskykyä "toimitus-kuljetusvastaanoton" osalta antanut hepatiittitutkimusten ja tutkimuksen 3586

osalta Turun yliopiston virusopille kuusi pistettä ja muille tarjoajille kolme pistettä. Tutkimusten 3952, 1101 ja 3552 osalta Turun yliopiston kliinis-teoreettisen laitoksen lääketieteelliselle mikrobiologialle on annettu kuusi pistettä ja muille tarjoajille kolme pistettä. Tutkimuksen

2455 osalta Turun yliopistolliselle keskussairaalalle on annettu kuusi pistettä ja muille tarjoajille kolme pistettä. Tarjousvertailutaulukossa toimituskyvyn parempaa pisteytystä on kaikkien edellä mainittujen tarjoajien osalta perusteltu sanallisesti "2xp, rahti, lau".

Hankintayksikön tekemästä tarjousvertailusta ei kuitenkaan "toimituskuljetus-vastaanoton" osalta käy ilmi, kuinka kyseistä perustetta on käytännössä tarjousten perusteella arvioitu, kuinka tarjouksia on vertailtu muutoin kuin pisteyttämällä tarjoukset ja mihin seikkoihin siitä annetut pisteet ovat perustuneet. Hankintayksikön menettely on siten ollut myös tältä osin virheellistä.

Relevantin kokonaisuuden vertailu

Lopputulos

Markkinaoikeus katsoo edellä mainitun perusteella, että hankintayksikkö on menetellyt hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla hankintasäännösten vastaisesti kun se ei ole perustellut hankintapäätöstään siten, että siitä olisi riittävällä tavalla käynyt ilmi, kuinka tarjouksia on vertailtu ja arviointiperusteita on sovellettu, ja pisteyttäessään tarjoukset relevanttien kokonaisuuksien osalta. Asiassa tulee näin ollen harkittavaksi kysymys hankintalain 9 §:ssä säädettyjen seuraamusten määräämisestä. Edellä lausuttuun nähden tässä asiassa ei ole tarpeen lausua hakijan muista kuin edellä todetuista tarjousten vertailua koskevista väitteistä.

Seuraamus

Hankintalain 9 §:n 1 momentin 1 - 3 kohdassa on säädetty markkinaoikeuden käytettävissä olevista ensisijaisista oikeusturvakeinoista, joita ovat hankintapäätöksen poistaminen, virheellisen menettelyn noudattamisen kieltäminen sekä velvoittaminen virheellisen menettelyn korjaamiseen.

Hankintalain 9 §:n 2 momentin mukaan hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi, jos pykälän 1 momentin 1 - 3 kohdassa määritellyt toimenpiteet saattaisivat aiheuttaa 10 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla haittaa tai jos hakemus on pantu vireille vasta hankintasopimuksen tekemisen jälkeen.

Hankintakausi asiassa on ollut 1.3.2004 - 28.2.2006. Ainoana seuraamuksena hankintayksikön edellä todetusta virheellisestä menettelystä voi siten tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 9 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintamenettelyn virheellisyydet ovat tapahtuneet keskeisesti hankintapäätöksen perustelemisessa. Arvioitaessa hakijan mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä on otettava huomioon hankintayksikön tarjousvertailutaulukosta ilmenevä tarjousten pisteytys. Hakija on saanut tarjousten vertailussa tutkimuksen

3952 osalta 39 pistettä ja voittanut tarjoaja 54 pistettä. Tutkimuksen

2455 osalta hakijan ja voittaneen tarjoajan pisteet ovat olleet 39 ja 62

pistettä, tutkimuksen 1101 osalta 47 ja 62 pistettä, tutkimuksen 3552

osalta 39 ja 62 pistettä, tutkimuksen 3346 osalta 37 ja 86 pistettä, tutkimuksen 1602 osalta 35 ja 86 pistettä, tutkimuksen 1606 osalta 38 ja

86 pistettä, tutkimuksen 3347 osalta 39 ja 88 pistettä, tutkimuksen 1608

osalta 40 ja 81 pistettä ja tutkimuksen 3815 osalta 59 ja 82 pistettä.

Edellä todetulla tavalla hankintapäätöksestä eivät ole käyneet ilmi pisteytysten perusteet. Näin ollen asiassa ei ole jälkikäteisessä arvioinnissa mahdollista todeta, kuinka pisteiden olisi tullut määräytyä tai että pisteitä sinänsä edes olisi annettu virheellisesti. Toisaalta hankintapäätöksestä ei myöskään ole ilmennyt niiden välillisten kustannusten määrää, jotka hankintayksikkö on ottanut huomioon arvioidessaan tarjoajan vaihtumisesta aiheutuvia kustannuksia, jotka on otettu huomioon hintavertailussa. Hakijan ja voittaneen tarjoajan saamissa pisteissä on kaikkien tutkimusten osalta huomattava ero.

Asiassa ei siten ole perusteita todeta, että hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hakemus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Markkinaoikeus toteaa, että asian käsittely markkinaoikeudessa on johtunut hallintolainkäyttölain 74 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla hankintayksikön virheestä, joten olisi kohtuutonta, että hakija joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Asian lopputulos huomioon ottaen hankintayksikkö on edellä mainituin tavoin velvoitettava korvaamaan hakijan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut asiassa. Markkinaoikeus katsoo asian laatuun ja laajuuteen sekä hakijan edun valvomiseksi tarpeellisen työmäärään nähden kohtuullisen korvauksen määräksi 4.000 euroa sisältäen arvonlisäveron.

Hankintayksikkö saa pitää omat oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän korvaamaan VITA-Terveyspalvelut Oy:n oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola ja Ville Parkkari.