Market court dismissed unfair competition claim for lack of evidence of third-party false statements.

Siemens AG ja Siemens Osakeyhtiö vastaan Nokian Capacitors Oy - ilmaisujen totuudenvastaisuus ja harhaanjohtavuus

Siemens AG oli valmistanut ja toimittanut sarjakondensaattoreita ja niiden suojaamisessa käytettäviä kipinävälejä, joiden valmistaminen kuului myös Nokian Capacitors Oy:n (NC) liiketoimialaan. Siemens Osakeyhtiö ei ollut enempää valmistanut kuin myynytkään sarjakondensaattoreita tai kipinävälejä.

Nokian Capacitors Oy oli saanut markkinoilta tiedon Siemens AG:n valmistamista ja toimittamista kipinäväleistä ja siitä, että sanotut kipinävälit olisivat samankaltaisia NC:n valmistamien kipinävälien kanssa. NC oli käynyt tilannetta selvittäessään keskusteluja asiakkaidensa kanssa ja tullut saamiensa selvitysten perusteella siihen johtopäätökseen, että Siemens AG olisi loukannut NC:n liikesalaisuuksia tai teknisiä esikuvia kipinävälejä valmistaessaan. Tilanteesta oli neuvoteltu NC:n ja Siemens AG:n edustajien kesken Suomessa maaliskuussa, kesäkuussa ja elokuussa 2005.

Siemens-yhtiöt vaativat hakemuksessaan muun ohella, että markkinaoikeus kieltää Nokian Capacitors Oy:tä 300.000 euron sakon uhalla esittämästä elinkeinotoiminnassaan suoraan tai epäsuorasti kolmansille osapuolille totuudenvastaisia, harhaanjohtavia, esitystavaltaan tai muodoltaan sopimattomia tai yksilöimättömiä väitteitä, joiden mukaan Siemens AG tai Siemens Osakeyhtiö olisi oikeudettomasti käyttänyt sen liikesalaisuuksia tai teknisiä esikuvia taikka muutoin rikkonut sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 1 tai 4 §:ää tai vastaavia Saksan lain säännöksiä kehittäessään, valmistaessaan tai myydessään kipinävälituotettaan.

Asiassa oli ensisijaisesti kysymys siitä, oliko Nokian Capacitors Oy esittänyt kolmansille Siemens-yhtiöiden hakemuksessaan väittämiä ja kiellettäviksi vaatimia ilmaisuja tai ainakin uhannut osapuolten kesken käydyissä neuvotteluissa tehdä niin.

Markkinaoikeus katsoi asiassa jääneen näyttämättä, että Nokian Capacitors Oy olisi esittänyt kolmansille tahoille hakemuksessa kiellettäväksi vaadittuja väitteitä tai ilmaisuja. Siten Siemens-yhtiöt eivät olleet näyttäneet, että NC olisi jo toiminut tavalla, jota ne vaativat kiellettäväksi.

Markkinaoikeus katsoi edelleen, etteivät Siemens-yhtiöiden väittämänsä uhan osalta vetoamat seikat voineet sellaisenaan ylipäänsä riittää perusteeksi sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 6 §:ssä tarkoitetulle kiellolle ja että hakemus oli toisaalta jäänyt myös väitetyn uhan osalta näyttämättä.

Hakemus oli edellä lausutun vuoksi hylättävä ja Tampereen käräjäoikeuden Siemens-yhtiöiden suojaksi määräämä turvaamistoimi määrättävä raukeamaan.

ASIAN RIIDATON TAUSTA

Sarjakondensaattorit eli sarjaparistot ovat sähkön siirtoon liittyvien

korkeajännitelinjojen yhteyteen rakennettavia laitteita, joiden

tarkoituksena on tehostaa ja tasata sähkönsiirtoa sekä siinä ilmeneviä

jännitevaihteluita. Suurimmat sarjakondensaattorit ovat kerrostalon

kokoisia laitteita. Kipinävälejä käytetään sarjakondensaattoreissa

estämään ylijännitepurkauksia ja suojaamaan kondensaattoria

voimansiirtolinjan vioilta. Kipinävälejä on yhdessä sarjakondensaattorissa

yleensä useita. Alalla on joissakin tapauksissa käytetty myös

muuntyyppisiä teknisiä ratkaisuja kondensaattoreiden suojaamisessa.

Siemens AG on Siemens-konsernin saksalainen emoyhtiö, joka valmistaa,

myy ja toimittaa muun muassa sarjakondensaattoreita. Siemens-

konsernissa Siemens AG huolehtii sarjakondensaattoreiden

valmistamisesta ja toimittamisesta itse käyttäen apunaan enintään

paikallisia agentteja mutta ei sitä vastoin paikallisia tytäryhtiöitään.

Siemens Osakeyhtiö on Siemens AG:n suomalainen konserniyhtiö, joka

ei valmista eikä myy sarjakondensaattoreita eikä kipinävälejä.

Vuonna 1999 rekisteröidyn Nokian Capacitors Oy:n (jäljempänä myös

NC) kaupparekisteriin merkittynä toimialana on muun ohella

kondensaattoreiden ja muiden sähköteknisten tuotteiden valmistus ja

markkinointi. Yhtiö valmistaa ja myy muun ohella sarjakondensaattoreita

ja kipinävälejä.

Siemens AG on hankkinut sarjakondensaattoriprojekteissaan käyttämänsä

kipinävälit NC:ltä siitä lähtien, kun se niitä alkoi tarvita, eli ainakin

vuodesta 1998 vuoteen 2004 saakka. Se on vuodesta 2003 lähtien

kehittänyt omaa kipinävälituotettaan. N. T. on osallistunut Siemens AG:n

kipinävälien tuotekehitysprojektiin Siemens Oy:n työntekijänä. T. on

siirtynyt Siemens Oy:n palvelukseen heinäkuussa 1997 NC:n edeltäjän

palveluksesta, jossa hän oli työskennellyt vuosina 1965–1983 ja 1993–

1997 vastaten suuressa määrin kipinävälituotteen kehittämisestä. T. on

jäänyt eläkkeelle vuonna 2005. Siemens AG ei ole markkinoinut, myynyt

eikä toimittanut omia kipinävälejään Suomeen, eikä niitä liioin ole

valmistettu Suomessa.

NC on esittänyt Siemens AG:lle helmikuusta 2005 alkaen yhtiöiden

kipinävälituotteiden samanlaisuuteen tai -kaltaisuuteen liittyviä väitteitä.

NC:n esittämät moitteet ovat kohdistuneet osaltaan myös T.:n toimintaan. NC on lisäksi väittänyt Siemens AG:lle, että tämä olisi menetellyt sopimattomasti vaihtaessaan Brasiliaan toimitetuissa kipinäväleissä olleita NC:n tavaramerkkejä omiinsa. Yhtiöt ovat neuvotelleet tilanteesta Siemens Osakeyhtiön toimitiloissa Suomessa. Neuvotteluja on käyty elokuuhun 2005 saakka.

Tampereen käräjäoikeus on antanut 29.9.2005 Siemens AG:n ja Siemens

Osakeyhtiön hakemuksesta turvaamistoimipäätöksen, jossa se on

kieltänyt Nokian Capacitors Oy:tä 300.000 euron sakon uhalla

väittämästä elinkeinotoiminnassaan suoraan tai epäsuorasti kolmansille

osapuolille, että hakijat olisivat oikeudettomasti käyttäneet sen

liikesalaisuuksia tai muutoin rikkoneet sopimattomasta menettelystä

elinkeinotoiminnassa annetun lain 1 tai 4 pykälää valmistaessaan tai

kehittäessään kipinävälituotettaan. Käräjäoikeus on edelleen kieltänyt

Nokian Capacitors Oy:tä 300.000 euron sakon uhalla väittämästä

elinkeinotoiminnassaan suoraan tai epäsuorasti kolmansille osapuolille,

että hakijat olisivat toimineet vastoin hyviä liiketapoja vaihtaessaan sen

tavaramerkin kipinäväleistä, jotka se on toimittanut hakijoille Brasiliaan.

Näin määrätty turvaamistoimi on edelleen voimassa.

HAKEMUS

Vaatimukset

Siemens AG ja Siemens Osakeyhtiö (jäljempänä yhdessä myös Siemens-

yhtiöt) ovat vaatineet, että markkinaoikeus kieltää Nokian Capacitors

Oy:tä 300.000 euron sakon uhalla esittämästä elinkeinotoiminnassaan

suoraan tai epäsuorasti kolmansille osapuolille totuudenvastaisia,

harhaanjohtavia, esitystavaltaan tai muodoltaan sopimattomia tai

yksilöimättömiä väitteitä, joiden mukaan Siemens AG tai Siemens

Osakeyhtiö olisi oikeudettomasti käyttänyt sen liikesalaisuuksia tai

teknisiä esikuvia taikka muutoin rikkonut sopimattomasta menettelystä

elinkeinotoiminnassa annetun lain 1 tai 4 §:ää tai vastaavia Saksan lain

säännöksiä kehittäessään, valmistaessaan tai myydessään

kipinävälituotettaan.

Siemens AG on vaatinut lisäksi, että markkinaoikeus kieltää Nokian

Capacitors Oy:tä 300.000 euron sakon uhalla esittämästä

elinkeinotoiminnassaan suoraan tai epäsuorasti kolmansille osapuolille

totuudenvastaisia, harhaanjohtavia, esitystavaltaan tai muodoltaan

sopimattomia tai yksilöimättömiä väitteitä, joiden mukaan Siemens AG

olisi toiminut vastoin hyviä liiketapoja vaihtaessaan sen tavaramerkin

kipinäväleistä, jotka se on toimittanut Siemensille Brasiliaan.

Siemens-yhtiöt ovat selventäneet edellä mainittuja vaatimuksiaan

väitteiden harhaanjohtavuuden osalta ja vaatineet, että markkinaoikeus

kieltää Nokian Capacitors Oy:tä 300.000 euron sakon uhalla

menettelemästä elinkeinotoiminnassaan ainakaan siten, että se

pyrkimyksenään vähentää Siemens AG:n toimintamahdollisuuksia

kipinävälimarkkinoilla esittää mainituissa vaatimuksissa tarkoitettuja

väitteitä kolmansille ilman, että sillä on olemassa väitteidensä tueksi

lainvoimainen tuomio, tai tuomatta ainakaan selvästi esille sitä, että

kysymys on vain sen omista epäilyksistä ja että asiaa ei ole vielä

viranomaisten toimesta tutkittu eikä edes saatettu niiden tutkittavaksi,

taikka ennen kuin se on ottanut epäilyjensä johdosta yhteyttä Siemens-

yhtiöihin, yksilöinyt väitteitään riittävästi ja suostunut vastaanottamaan

Siemens-yhtiöiden tarjoamaa selvitystä.

Siemens-yhtiöt ovat vaatineet, että vaaditut kiellot määrätään tulemaan

voimaan heti markkinaoikeuden päätöksestä lukien.

Siemens AG ja Siemens Osakeyhtiö ovat vielä vaatineet, että

markkinaoikeus velvoittaa Nokian Capacitors Oy:n korvaamaan niille

Tampereen käräjäoikeudessa käsitellystä turvaamistoimiasiasta ja

hakemuksen käsittelystä markkinaoikeudessa aiheutuneet asianosais- ja

oikeudenkäyntikulut korkoineen. Mainittujen arvonlisäverottomien

kulujen määrä on ollut käsittelyn tässä vaiheessa yhteensä 296.130,03

euroa.

Hakemuksen perusteet

Siemens AG ja Nokian Capacitors Oy ovat toistensa kilpailijoita siltä osin, kuin molemmat valmistavat ja myyvät sarjakondensaattoreita ja niissä käytettäviä kipinävälejä.

NC on esittänyt loppuvuodesta 2004 alkaen niin omille kuin Siemens

AG:nkin olemassa olleille tai Siemens AG:n potentiaalisille asiakkaille

Suomessa ja ulkomailla väitteitä yhtiöiden kipinävälituotteiden

samankaltaisuudesta ja siitä, että Siemens AG tai Siemens Osakeyhtiö

olisi jollakin tavalla sopimattomasti plagioinut NC:n tuotetta. NC on

esittänyt väitteitään Suomesta käsin käymissään keskusteluissa

puhelimitse tai sähköpostitse. Helmikuusta 2005 lähtien NC on esittänyt

samoja väitteitä myös Siemens AG:lle uhaten kertoa asiasta jatkossakin

myös kolmansille. NC on kohdistanut moitteitaan käydyissä

neuvotteluissa myös N. T.:een ja antanut ymmärtää, että Siemens

Osakeyhtiö kantaisi vastuun T.:n menettelystä. NC on ottanut Siemens

Osakeyhtiöön yhteyttä kirjallisesti vasta toukokuussa 2005.

NC on väittänyt toistuvasti, että Siemens AG tai Siemens Osakeyhtiö olisi

oikeudettomasti hyödyntänyt NC:n liikesalaisuuksia omaa

kipinävälituotettaan kehittäessään tai toiminut muutoin sopimattomasta

menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain (SopMenL) vastaisesti

”kopioimalla” sen tuotteen ja että Siemens AG olisi rikkonut hyvää

liiketapaa vaihtaessaan tavaramerkkejä sellaisista kipinäväleistä, jotka NC

on valmistanut ja myynyt Siemensille Brasiliassa sijaitseviin laitoksiin.

Viimeksi mainittuja väitteitä Siemens AG:n menettelystä Brasiliassa NC

on kuitenkin esittänyt vain Siemens AG:lle eikä sitä vastoin kolmansille,

minkä vuoksi hakemus perustuu tältä osin vain jäljempänä yksilöityyn

uhkaan.

Molemmat väitteet ovat vakavia ja perusteettomia. NC on menetellyt

vetoamiaan immateriaalioikeuksia puolustaessaan sopimattomasti, kun se

on vallinneessa kilpailutilanteessa eli kaikkiaan neljän

sarjaparistotoimittajan kilpaillessa samoista projekteista esittänyt

olemassa olleille ja mahdollisille asiakkaille toteennäyttämättömiä

väitteitä Siemens-yhtiöiden toiminnasta. NC:n ilmeisenä tarkoituksena on

ollut pitää Siemens AG poissa kipinäväleihin liittyvistä tarjouskilpailuista

tai ainakin vaikuttaa sen toimintaedellytyksiin ja mahdollisuuksiin

menestyä tarjouskilpailuissa. NC on esittänyt väitteitään ilman, että sillä

olisi ollut esittää väitteidensä tueksi niiden oikeellisuutta osoittavia

tuomioistuinratkaisuja, sekä tuomatta vaihtoehtoisesti esille sen, että

kysymys on ollut vain sen omista käsityksistä ja epäilyistä, joita ei ollut

vielä edes saatettu viranomaisten tutkittaviksi. Menettelyn sopimattomuus

on perustunut osaltaan siihen, että NC on lähestynyt kolmansia osapuolia

puheena olevilla väitteillään, ennen kuin se oli ottanut yhteyttä Siemens-

yhtiöihin ja pyytänyt näiltä asiaan liittyvää selvitystä.

NC ei ole lisäksi Siemensin pyynnöistä huolimatta suostunut yksilöimään

niitä liikesalaisuuksia, joita Siemens olisi väitteen mukaan hyödyntänyt,

eikä ottamaan vastaan Siemens-yhtiöiden tarjoamaa selvitystä

kipinävälituotteiden eroavaisuuksista. Vedotut liikesalaisuudet ovat

jääneet yksilöimättä vielä turvaamistoimiprosessissakin. Väitteiden

esittäminen ei ole sinänsä jatkunut enää turvaamistoimipäätöksen jälkeen.

Edellä kuvatuin tavoin toteennäyttämättömien ja lisäksi vielä sisällöltään

virheellisten väitteiden esittäminen vallinneessa tilanteessa siitä, että

toinen elinkeinonharjoittaja olisi rikkonut immateriaalioikeuksia,

merkitsee sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain

1 §:ssä tarkoitettua hyvän liiketavan vastaista menettelyä sekä 2 §:n 1 ja 2 momenteissa tarkoitettua totuudenvastaisen tai harhaanjohtavan ja esitystavaltaan tai muodoltaan sopimattoman ilmaisun käyttämistä. Perusteettomien ja yksilöimättömien väitteiden esittäminen julkisuudessa taikka Siemensin olemassa olleille tai potentiaalisille asiakkaille on ollut omiaan aiheuttamaan Siemensille huomattavaa ja vaikeasti korvattavissa olevaa vahinkoa.

Siemens-yhtiöillä on asiassa hakemuksensa tutkimisen ja kiellon

määräämisen edellyttämä oikeussuojan tarve, vaikka ne eivät

onnistuisikaan näyttämään toteen väitteitään NC:n esittämistä väitteistä

kolmansille. Kiellon tuomitseminen ei oikeuskirjallisuuden mukaan

edellytä, että kiellettäväksi vaadittu toiminta olisi jo alkanut. Sillä, joka

voi osoittaa konkreettisen vaaran oikeuksiensa loukkaamisesta, on riittävä

oikeudellinen intressi kieltovaatimukselleen.

Vaikka NC on sinänsä ollut oikeutettu esittämään epäilyjään

immateriaalioikeuksiensa loukkauksista Siemensille, pyrkimys painostaa

toinen elinkeinonharjoittaja muun muassa maksamaan perusteettomien

väitteiden perusteella huomattavia rahasummia merkitsee jo sellaisenaan

1 §:ssä tarkoitettua hyvän liiketavan vastaista tai muutoin sopimatonta

menettelyä. Asiassa ei ole varsinaisesti kysymys NC:n sopimattomasta

menettelystä käydyissä neuvotteluissa, mutta kun NC on tässä tilanteessa

uhannut Siemens-yhtiöitä ulkopuolisiin kohdistettavilla väitteillä,

kysymys on ollut sellaisesta konkreettisesta ja lähitulevaisuuteen

välittömästi liittyvästä uhasta, joka jo sellaisenaan luo Siemens-yhtiöille

asiassa oikeussuojan tarpeen. Uhkauksen perusteella Siemens-yhtiöt eivät

toki sinänsä ole voineet tietää täsmällisesti NC:n tulevien ilmaisujen

esitystapaa, muotoilua eikä sisältöä, mutta pelkän uhkauksenkin

perusteella väitteiden on voitu ennustaa olevan todennäköisesti sellaisia,

kuin hakemuksessa väitetään. Siinä tapauksessa, että Siemens-yhtiöt eivät saattaisi näyttää edes juuri kuvattua uhkaa, hakemus on riidattomasti hylättävä.

Siemens-yhtiöt ovat katsoneet, että asiassa ei ole NC:n väitteiden

harhaanjohtavuuden, yksilöimättömyyden eikä esitystapaan ja muotoon

liittyvän sopimattomuuden kannalta tarpeen tutkia sitä, ovatko NC:n

väitteet immateriaalioikeuksiensa loukkauksista pitäneet paikkansa, eli

sitä, ovatko väitteet olleet totuudenmukaisia vai -vastaisia, koska jo

pelkästään esittämishetkellä toteennäyttämättömien ja yksilöimättömien

väitteiden esittäminen edellä kuvatuissa oloissa kolmansille on ollut

ainakin tässä tapauksessa tilanteen olosuhteet ja erityispiirteet huomioon

ottaen SopMenL:ssä tarkoitetuin tavoin sopimatonta. Yhtiöt ovat

viitanneet tässä suhteessa markkinatuomioistuimen päätöksiin 1998:7 ja

2001:2. Sekään, että immateriaalioikeuksiensa puolustaja voi

mahdollisesti myöhemmin osoittaa olleensa väitteinensä oikeassa, ei

oikeuta puolustamaan oikeuksia eikä esittämään käsityksiään millä tavoin

tahansa. Menettelyn sopimattomuutta arvioitaessa onkin otettava

huomioon se, mitä, miten, kenelle, koska ja missä tarkoituksessa

oikeuksiensa puolustaja on asiasta ilmaissut.

Tosiasiaväitteiksi katsottavien ilmaisujen ja väitteiden totuudenvastaisuus

sitä vastoin edellyttää myös niiden esikysymysten tutkimista, ovatko

Siemens-yhtiöt loukanneet NC:n liikesalaisuuksiin tai vastaaviin tietoihin

liittyviä oikeuksia ja onko Siemens AG menetellyt Brasiliassa hyvän

liiketavan vastaisesti. Näyttötaakka on tällöin NC:llä kaikkien

väitteidensä totuudenmukaisuuden osalta. Hakijoilla on kuitenkin

näyttötaakka kaikkien vetoamiensa vastatosiseikkojen osalta kuten

Siemens AG:llä tavaramerkkien kohdalla esittämiensä vastatosiseikkojen

osalta.

Kipinävälien valmistamiseen liittyvää esikysymystä olisi tullut arvioida

saksalaisen Siemens AG:n osalta lähtökohtaisesti Saksan lain nojalla

valmistustoiminnan tapahduttua Saksassa. Kun NC on kuitenkin

perustanut väitteensä Suomen lakiin, esikysymystä on tässä asiassa

arvioitava Suomen lain mukaan. Siinä tapauksessa, että NC:n katsotaan

viitanneen väitteitä esittäessään Saksan lakiin, esikysymystäkin on

arvioitava sen mukaan. Juuri sanottu pätee myös Siemens Osakeyhtiön

osalta. Mahdollisesti tarvittavan selvityksen esittäminen Saksan laista on

riidattomasti hakijoiden velvollisuutena.

Myös tavaramerkkien vaihtamiseen liittyvää esikysymystä tulisi arvioida

lähtökohtaisesti tekopaikan eli Brasilian lain mukaan, mutta sanottu laki

ei ole ollut millään tavalla esillä asianosaisten elokuussa 2005 käymissä

neuvotteluissa. Koska NC on siten perustanut nämäkin väitteensä Suomen

lakiin, esikysymystä on arvioitava ensisijaisesti Suomen ja vasta

toissijaisesti Brasilian lain mukaan. Siemens AG on ilmoittanut

esittävänsä tarvittaessa selvityksen Brasilian lain sisällöstä tältä osin

kuten myös ensimmäisen vetoamansa vastatosiseikan osalta. Siltä osin,

kuin asiassa on toisen Siemens AG:n vetoaman vastatosiseikan vuoksi

kysymys osapuolten välisestä toimitussopimuksesta, sanottua sopimusta

on juuri lausutusta poiketen tulkittava sopimuksen lainvalintaehdon

vuoksi Saksan lakia soveltaen. Tästäkin Siemens AG on ilmoittanut

esittävänsä tarvittaessa selvityksen.

Siemens-yhtiöiden ei tarvitse edellä mainitusta syystä näyttää toteen NC:n väitteiden virheellisyyttä, vaikka ne epäilemättä esittävätkin asiassa tarvittaessa omaa vastanäyttöään. Väitteet ovat totuudenvastaisia hakemuksessa yksityiskohtaisesti esitetyistä syistä.

VASTAUS

Vaatimukset

Nokian Capacitors Oy on vaatinut, että Siemens-yhtiöiden hakemus

hylätään ja Tampereen käräjäoikeuden määräämä turvaamistoimi

kumotaan ja että Siemens AG ja Siemens Osakeyhtiö velvoitetaan

yhteisvastuullisesti korvaamaan sille Tampereen käräjäoikeudessa

käsitellystä turvaamistoimiasiasta ja hakemukseen vastaamisesta

markkinaoikeudessa aiheutuneet arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut

24.903,13 eurolla korkoineen. Se on vaatinut, että Siemens-yhtiöiden

vaatimat kiellot on joka tapauksessa rajoitettava koskemaan vain

Suomessa harjoitettavaan elinkeinotoimintaan vaikuttavia väitteitä.

Nokian Capacitors Oy:llä ei ole sinänsä ollut huomautettavaa enempää

Siemens-yhtiöiden kielloille vaatimasta voimaantulosta kuin

mahdollisesti määrättävien kieltojen tehostamisesta uhkasakolla. Se on

kuitenkin vastustanut uhkasakon asettamista 100.000 euroa suurempana.

Perusteet

Nokian Capacitors Oy ei ole menetellyt Siemens-yhtiöiden hakemuksessa

väitetyin tavoin, eikä sen menettely ole ainakaan ollut sopimatonta.

NC oli saanut markkinoilta viestejä yhtiöiden kipinävälituotteiden

samanlaisuudesta sekä tiedon tavaramerkkiensä poistosta Brasiliaan

toimitetuista tuotteista. Kun NC oli vielä saanut käyttöönsä Siemens

AG:n kipinävälituotetta koskevan kokoonpanopiirustuksen, se oli

ryhtynyt selvittämään asiaa Siemens AG:n kanssa ja neuvotellut

tilanteesta elokuuhun 2005 saakka.

NC ei ole esittänyt kolmansille osapuolille hakemuksessa tarkoitettuja

väitteitä, eikä se ole liioin uhannut tehdä niin. NC on sitä vastoin todennut

Siemens AG:lle, että asiaa selvitetään viranomaisten kanssa. Riidattomissa taustatiedoissa mainitut neuvottelut on käyty Siemens Osakeyhtiön tiloissa, mutta neuvottelijat ovat olleet Siemens AG:stä. NC ei ole esittänyt edes Siemens-yhtiöille väitteitä Siemens Osakeyhtiön menettelystä vaan yksinomaan Siemens AG:n ja N. T.:n toimista.

NC on sinänsä oikeudellisesti samaa mieltä siitä, että riittävän

konkreettinen ja välitön oikeudenloukkauksen uhka voi joissakin

tilanteissa riittää kieltomääräyksen perusteeksi, vaikka kiellettäväksi

vaadittu toiminta ei olisikaan vielä alkanut. Tällaista uhkaa ei tässä

tapauksessa kuitenkaan ole ollut olemassa.

NC ei ole missään tapauksessa puolustanut immateriaalioikeuksiaan

sopimattomasti eikä pyrkinyt vaikuttamaan Siemens-yhtiöiden

toimintaedellytyksiin vilpillisin keinoin. Asian oikeudellisessa

arvioinnissa on otettava huomioon korkeimman oikeuden ratkaisusta

KKO 2005:105 (Fiskars) ilmenevät periaatteet joskin huomattava, että

sanotussa tapauksessa mallioikeuttaan puolustaneen yhtiön väitteet

oikeutensa loukkaamisesta olivat sittemmin osoittautuneet virheellisiksi.

Lähtökohtana onkin pidettävä sitä, että jos oikeudenloukkausta koskeva

väite on sisällöltään oikea, sen kaikenlainen esittäminen on sopivaa.

Oikeudenhaltija voi toisin sanoen loukkauksen tapahtumista koskevaan

käsitykseensä uskoessaan esittää asian omalla riskillään suoraan eli

tosiasiaväitteeksi luonnehdittavilla ilmaisuillakin, ja menettelyn sopivuus

tai sopimattomuus ratkeaa kaikissa suhteissa tarvittaessa vasta jälkikäteen arvioimalla ilmaisujen sisällön oikeellisuutta. Lainvoimaisen tuomioistuinratkaisun olemassaolo ei ole siten vielä esittämishetkellä tarpeen.

Oikeuksiaan puolustava elinkeinonharjoittaja voi toisaalta haluta esittää

asian varauksellisesti, mitä on aina pidettävä sopivana. Kolmansille

osapuolille esitettävissä ilmaisuissa on tällöin tarpeen yksilöidä Siemens-

yhtiöiden edellyttämin tavoin, että kysymys on tuolloin vielä

elinkeinonharjoittajan omasta käsityksestä. Sen mainitseminen, että

epäiltyä loukkausta ei ole vielä saatettu viranomaisten tutkittavaksi, ei ole

erikseen tarpeellista, koska sanottu ajatus sisältyy jo omaa käsitystä

koskevaan ilmaisuun. Oikeuksia puolustettaessa on edellä mainituin

edellytyksin sallittua ottaa yhteyttä suoraan asiakkaisiin ottamatta

välttämättä ensin yhteyttä epäiltyyn loukkaajaan tai loukkausteolla

valmistettujen tuotteiden jälleenmyyjiin.

NC on selvittänyt asiaa kipinävälituotteeseensa liittyvien oikeuksien

kannalta yksilöiden ilmaisujaan näihin oikeuksiin myös Siemens AG:n

kanssa käydyissä neuvotteluissa. Väitteiden yksilöinti on ollut riittävää,

eikä kiellolle ole tästäkään syystä perustetta. NC ei ole liioin kieltäytynyt

vastaanottamasta sille tarjottua selvitystä.

NC:n esittämiksi väitetyt ilmaisut eivät olisi toisaalta olleet vastauksessa

yksityiskohtaisesti esitetyistä syistä totuudenvastaisia, harhaanjohtavia,

esitystavaltaan tai muodoltaan sopimattomia eivätkä muutoinkaan hyvän

liiketavan vastaisia tai sopimattomia. Väitettyjen ilmaisujen voidaan

kuitenkin tavaramerkkien vaihtamista koskevaa asian epäolennaista osaa

lukuun ottamatta katsoa täyttävän SopMenL 2 §:n 1 momentissa säädetyn vahinkoedellytyksen eli kvalifioinnin.

Siemens-yhtiöiden väitteet puheena olevien ilmaisujen

toteennäyttämättömyydestä ja siitä, kuinka asiassa ei olisi ilmaisujen

harhaanjohtavuuden kannalta tarpeen tutkia ilmaisujen

totuudenmukaisuutta, ovat oikeudellisesti kestämättömiä. Siinäkin

tapauksessa, että asiassa jäisi arvioitavaksi väitettyjen ilmaisujen

muunlainen sopimattomuus kuin totuudenvastaisuus, asiassa olisi

välttämätöntä tutkia esikysymyksenä se, ovatko Siemens-yhtiöt

loukanneet NC:n teknisiin esikuviin ja ohjeisiin tai liikesalaisuuksiin

taikka tavaramerkkeihin kohdistuvia oikeuksia. Näin siksi, että ilmaisujen

totuudenmukaisuudesta viime kädessä riippuu oikeuksien

puolustamistavan sopivuus.

Siemens-yhtiöiden velvollisuutena on näyttää toteen kaikki

hakemuksensa perusteena olevat seikat kuten muun ohella vetoamiensa

ilmaisujen tai väitteiden virheellisyys eli totuudenvastaisuus, eikä

näyttötaakka voi tältäkään osin kääntyä NC:lle.

Kipinävälien valmistamista koskevaan esitekoon sovellettavana lakina ei

välttämättä tule kysymykseen vain yksi laki. Kysymykseen voivat

nimittäin tulla kaikkien niiden maiden lait, joissa moitteenvarainen

menettely on vaikuttanut. Siemensin kipinävälien kehittämis- ja

valmistustoiminta on tapahtunut Saksassa, mutta kipinävälejä on myyty

moniin maihin. NC on jättänyt sanotun lainvalinnan markkinaoikeuden

harkintaan todeten kuitenkin, että mainituilla perusteilla kysymykseen ei

voi tulla ainakaan Suomen laki. Hakijat ovat NC:nkin käsityksen mukaan

velvolliset esittämään tarvittavan selvityksen vieraan maan laista.

Tavaramerkkeihin liittyvän esiteon osalta NC on katsonut, että Siemens

AG:n menettelyn hyvän liiketavan vastaisuutta on arvioitava Brasilian

lain mukaan, josta laista Siemens AG on velvollinen esittämään

selvityksen. Sikäli kuin esikysymys tulee arvioitavaksi

toimitussopimuksen perusteella, kysymystä on kuitenkin arvioitava

sopimusehdon vuoksi Saksan lain nojalla.

Sopimattomaksi väitettyyn menettelyyn on sovellettava sen maan lakia,

jossa menettely vaikuttaa. Markkinaoikeus on toimivaltainen soveltamaan

sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annettua lakia, minkä

vuoksi täällä kiellettäväksi vaadittujen väitteiden on vaikutettava

Suomessa. Sillä seikalla, missä maassa jotain tehdään, ei ole tässä

suhteessa merkitystä. Siinä tapauksessa, että Suomesta lähetetyt viestit tai

täältä soitetut puhelut vaikuttaisivat vain ulkomailla, hakemus olisi näiltä

osin jätettävä tutkimatta tai hylättävä. Jos ja kun Suomessa ei tällä

hetkellä ole kipinävälimarkkinoita, hakemus on tällä perusteella jätettävä

kokonaisuudessaan tutkimatta tai hylättävä. Vaadittu kielto on näistä

syistä rajoitettava joka tapauksessa koskemaan vain Suomessa

harjoitettavaan elinkeinotoimintaan vaikuttavia väitteitä.

SIEMENS-YHTIÖIDEN LAUSUMA

Markkinaoikeus on toimivaltainen tutkimaan ja hyväksymään

hakemuksen sellaisenaan. SopMenL soveltuu Suomessa tapahtuvaan

toimintaan. Nokian Capacitors Oy on suomalainen yhtiö, jonka johto ja

hallinto ovat Suomessa. Myös yhtiön toimintaa johdetaan Suomesta.

Markkinaoikeus on toimivaltainen arvioimaan Suomesta käsin esitettyjä

väitteitä. Vilpilliset väitteet ovat joka tapauksessa vaikuttaneet Siemens-

yhtiöiden good will -arvoon ja toimintaan Suomessa muutoinkin. Vaaditut

kiellot koskevat suomalaisen ja Suomessa toimivan NC:n toimintaa

kokonaisuudessaan, eikä kieltoa voida rajata koskemaan vain Suomea tai

Suomessa harjoitettavaan elinkeinotoimintaan vaikuttavia väitteitä.

HAKEMUKSEN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Siemens-yhtiöiden hakemusta on käsitelty kirjallisen valmistelun jälkeen

markkinaoikeuden valmisteluistunnoissa 12.1.2007 ja 12.3.2007 yhdessä

Nokian Capacitors Oy:n vastahakemuksen (Dnro 7/06/M1) kanssa.

Sanottu vastahakemus on hylätty markkinaoikeuden 30.3.2007 antamalla

päätöksellä nro 105/2007. Siemens-yhtiöiden hakemusta on käsitelty

tämän jälkeen vielä valmisteluistunnossa 8.5.2007.

Markkinaoikeus on päättänyt ratkaista välituomiolla eräitä asiassa

ensisijaisiksi osoittautuneita riitakysymyksiä ja toimittanut tässä

tarkoituksessa 19.6.2007 erillisen pääkäsittelyn.

TODISTELU

Siemens-yhtiöiden asiakirjatodisteet

1. Siemens AG:n kipinäväliä kuvaava kokoonpanopiirustus

2. Nokian Capacitors Oy:n kirje 11.2.2005

3. Nokian Capacitors Oy:n kirje 4.4.2005

4. Nokian Capacitors Oy:n toimitusjohtajan sähköposti 17.5.2005

5. Nokian Capacitors Oy:n kirje 20.5.2005

Henkilötodistelu

1. Nokian Capacitors Oy:n K. T.

2. Siemens AG:n G. B.

3. Siemens AG:n P. R.

4. Nokian Capacitors Oy:stä B. W.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja asiassa esitetty todistelu

Asiassa on ratkaistavana ensisijaisesti kysymys siitä, onko Nokian

Capacitors Oy ylipäänsä esittänyt kolmansille Siemens-yhtiöiden

hakemuksessaan väittämiä ja kiellettäviksi vaatimia väitteitä tai ainakin

uhannut tehdä niin.

Asiassa on NC:n vastauksen perusteella riidatonta, että NC on saanut

markkinoilta tiedon siitä, että Siemens AG oli ryhtynyt toimittamaan

asiakkaille itse valmistamiaan kipinävälejä ja että sanotut kipinävälit

olisivat samankaltaisia NC:n valmistamien kipinävälien kanssa. Edelleen

on riidatonta, että NC on käynyt tilannetta selvittäessään keskusteluja

asiakkaidensa kanssa ja tullut saamiensa selvitysten perusteella siihen

johtopäätökseen, että Siemens AG olisi loukannut NC:n liikesalaisuuksia

tai teknisiä esikuvia kipinävälejä valmistaessaan. Tilanteesta on

neuvoteltu NC:n ja Siemens AG:n edustajien kesken Suomessa

maaliskuussa, kesäkuussa ja elokuussa 2005.

K. T. on kertonut muun ohella, että NC on ennen oikeudenkäyntiä

esittänyt kipinäväleihin liittyviä väitteitä ja vaatimuksia Siemens AG:lle.

Siemens-yhtiöille ei ole kuitenkaan esitetty hakemuksessa väitettyjä

uhkauksia. Asiaa olivat NC:ssä selvittäneet T. itse sekä teknisenä

asiantuntija B. W.. Yhtiön henkilökuntaa oli ohjeistettu siitä, että muut

kuin T. eivät antaisi näistä kysymyksistä lausuntoja ulkopuolisille. NC on

ilmoittanut Siemens AG:lle neuvottelujen 1.8.2005 päättyessä ryhtyvänsä

asiassa oikeudellisiin toimenpiteisiin, niin kuin se on sittemmin tehnytkin.

G. B. on kertonut NC:n tehneen neuvottelujen kuluessa selväksi, että se

oli jo ollut yhteydessä asiakkaisiinsa kipinävälejä koskevaan riitaan

liittyen ja käynyt yhtiöiden tuotteista asiakkaiden kanssa keskustelua. B.

ei ole kuitenkaan tiennyt, kenen tai keiden kanssa NC on keskustellut ja

mitä keskustelut ulkopuolisten kanssa ovat sisältäneet. Neuvotteluissa

Siemensin kanssa NC oli esittänyt erilaisia väitteitä. Neuvottelujen

ilmapiiri oli ollut ensi alkuun asianmukainen mutta muuttunut sittemmin

aggressiiviseksi ja vihamieliseksi. NC oli antanut ymmärtää, että se voisi

aloittaa poliisitutkinnan ja levittää asiasta sanaa asiakkaiden parissa.

Viimeisessä neuvottelussa 1.8.2005 T. oli B.:n mukaan toistanut

kiihtyneenä NC:n väitteitä kipinävälin selvästä kopioinnista sekä

ilmoittanut puhuvansa asiasta vapaasti myös asiakkaille ja esittävänsä

näille todisteensa tuotteen plagioinnista. Myös Brasilian-toimitukseen

liittyvät tavaramerkit olivat tässä neuvottelussa olleet jälleen esillä, eikä

NC ollut tehnyt eroa Siemens AG:n ja Osakeyhtiön välillä vaan käsitellyt

Siemensiä yhtenä kokonaisuutena. B. oli kokenut T.:n olleen äärimmäisen

vakavissaan ja varma mielipiteestään. Neuvottelussa oli tullut esille, että

jos asia tulisi puheeksi keskusteluissa asiakkaiden tai potentiaalisten

asiakkaiden kanssa, T. tulisi ilmaisemaan näille oman kantansa. B.:n

mukaan tällainen keskustelu asiakkaiden kanssa osoittaisi ”huonoa

makua” ja olisi sopimatonta, vaikka siinä tulisikin esille, että kysymys on

vain väitteen tekijän omasta käsityksestä.

P. R. on kertonut, kuinka NC oli jo kevään 2005 kirjeissään ilmoittanut

keskustelleensa puheena olevasta asiasta asiakkaiden kanssa. T. oli

esiintynyt neuvotteluissa kesäkuussa ja elokuussa 2005 raivoissaan

toistaen väitteitään muun ohella liikesalaisuuksien väärinkäytöstä. R. ei

ollut koskaan urallaan IPR-alalla kuullut vastaavia rikossyytteitä taikka

väitteitä plagioinnista. Viimeisessä neuvottelussa 1.8.2005 T. oli edelleen

pitänyt omaa käsitystään totena sekä kertonut näyttävänsä NC:n saamat

kokoonpanopiirustukset ja asiantuntijalausunnot myös asiakkaille. R. ja

B. olivat järkyttyneet ja päättäneet viedä asian eteenpäin.

B. W. on kertonut osallistuneensa NC:n palveluksessa ollessaan esillä

olevan asian selvittämiseen olematta kuitenkaan varsinaisesti yhteydessä

asiakkaisiin. W. oli ollut mukana myös asianosaisten kesken käydyissä

neuvotteluissa. Elokuun 2005 alussa oli ensin keskusteltu teknisistä

seikoista, minkä jälkeen NC oli esittänyt kopiointiväitteensä ja pyrkinyt

asiassa sovintoon. Siemens oli ollut tilanteesta eri mieltä eikä sopua ollut

syntynyt, minkä jälkeen T. oli ilmoittanut vievänsä asian viranomaisten

ratkaistavaksi. Tunnelma oli neuvottelun loppua kohti kiristynyt puolin ja

toisin, mutta W. mielestä puhetta ei ollut ollut keskusteluista asiakkaiden

kanssa.

Johtopäätökset todistelusta

Siemens-yhtiöt eivät ole esittäneet asiassa näyttöä siitä, että Nokian

Capacitors Oy olisi esittänyt kolmansille tahoille hakemuksessa

kiellettäväksi vaadittuja väitteitä tai ilmaisuja. Siten Siemens-yhtiöt eivät

ole näyttäneet, että NC olisi jo toiminut tavalla, jota ne vaativat

kiellettäväksi.

Hakemuksen perusteena vedotun uhkatilan osalta markkinaoikeus toteaa

seuraavan. Oikeuskirjallisuudessa (esim. Lappalainen:

Siviiliprosessioikeus I, Helsinki 1995, s. 367–368) on katsottu, että

kieltokanteella tähdätään sekä jo alkaneen oikeudenloukkauksen

lopettamiseen että tulevaisuudessa uhkaavan oikeudenloukkauksen

estämiseen. Kanne on tämän mukaan otettava intressinsä puolesta

tutkittavaksi, jos kantaja väittää oikeuttaan jo loukatun tai esittää ainakin

väitteen sellaisten olosuhteiden olemassaolosta, jotka osoittavat

oikeudenloukkauksen uhan olevan olemassa. Ellei näitä perusteita näytetä

toteen, kieltokannetta ei voida hyväksyä vaan se on hylättävä. Jos taas

kantaja pyrkisi kieltotuomioon edes väittämättä oikeudenloukkausta

tapahtuneeksi tai sen uhkaa ajankohtaiseksi, kanne tulisi jättää tutkimatta.

Kieltokanteita esiintyy erityisesti immateriaalioikeuden alalla.

Kieltotuomion oikeusperusteena kysymykseen tulevat

immateriaalioikeudelliset säännökset (mm. tekijänoikeuslain 56 g §,

patenttilain 57 §, mallioikeuslain 35 § ja tavaramerkkilain 38 §) sisältävät

sanamuotonsa perusteella yhdenmukaisesti ajatuksen, jonka mukaan sitä,

joka on loukannut tai loukkaa immateriaalioikeuden haltijalle lain

mukaan kuuluvaa oikeutta, voidaan kieltää jatkamasta, toistamasta tai

uudistamasta tekoaan. Vastaavalla tavalla elinkeinonharjoittajaa voidaan

sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 6 §:n 1

momentin mukaan kieltää jatkamasta tai uudistamasta lain 1–3 §:n

vastaista menettelyä, ja elinkeinonharjoittajaa, joka vastoin lain 4 §:n

säännöksiä on käyttänyt toisen liikesalaisuutta, teknistä esikuvaa tai

teknistä ohjetta taikka ilmaissut sen, voidaan lain 6 §:n 3 momentin

mukaan kieltää jatkamasta tai uudistamasta tällaista menettelyä. Kiellon

määrääminen edellyttää siten mainittujen säännösten sanamuotojen

mukaan, että kiellettäväksi vaadittu toiminta olisi jo alkanut.

Immateriaalioikeuden alalla käsitellyt kieltokanteet ovat myös

käytännössä perustuneet lähes poikkeuksetta väitteisiin jo ennen kanteen

nostamista tapahtuneista oikeudenloukkauksista.

Markkinaoikeus katsoo edellä todettuun nähden, että Siemens-yhtiöiden

väittämänsä uhan osalta vetoamat seikat eivät voi sellaisenaan ylipäänsä

riittää perusteeksi sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa

annetun lain 6 §:ssä tarkoitetulle kiellolle. Siemens-yhtiöiden hakemus on

toisaalta jäänyt myös väitetyn uhan osalta näyttämättä. K. T. on sinänsä

todistajien B. ja R. mukaan ilmoittanut neuvotteluissa NC:n x:na

aikovansa esittää kipinävälituotteen asiakkaille yhtiön käsityksen

kipinäväleihin liittyvien immateriaalioikeuksien loukkaamisesta kuten

mahdollisesti myös tätä käsitystä tukevaa selvitystä. Kysymys olisi

kuitenkin ollut sisällöltään ja sävyltään erilaisesta viestinnästä, kuin mihin

Siemens-yhtiöt ovat hakemuksessaan vedonneet. Asiassa ei ole esitetty

selvitystä siitä, että T. olisi uhannut esittää kolmansille hakemuksessa

tarkoitettuja ja kiellettäväksi vaadittuja väitteitä tai ilmaisuja, eikä

tällaisen menettelyn konkreettinen vaara ole muutoinkaan käynyt ilmi

henkilötodistelussa esille tulleista olosuhteista.

Hakemus on jo yksin edellä lausutuilla perusteilla hylättävä

kokonaisuudessaan, minkä vuoksi lausunnon antaminen muista riitaisista

kysymyksistä raukeaa.

Tampereen käräjäoikeuden 29.9.2005 Siemens-yhtiöiden suojaksi

määräämä turvaamistoimi on hakemuksen tullessa hylätyksi määrättävä

raukeamaan.

Oikeudenkäyntikulut

Nokian Capacitors Oy voittaa asian pääasian osalta. Siemens-yhtiöt on

näin ollen hakemuksensa häviävinä osapuolina velvoitettava

sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 7 §:n 2

momentin, eräiden markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä annetun

lain 20 §:n 1 momentin ja oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n nojalla

yhteisvastuullisesti korvaamaan Nokian Capacitors Oy:lle oikeuksiensa

valvomiseksi tarpeellisista toimenpiteistä Tampereen käräjäoikeudessa

käsitellyn turvaamistoimiasian yhteydessä ja hakemuksen käsittelyn

yhteydessä markkinaoikeudessa aiheutuneet kohtuulliset

oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Siemens-yhtiöt ovat kiistäneet NC:n korvausvaatimuksen perusteen siltä

osin, kuin tässä asiassa esitetty vaatimus kattaa korvauksen toimenpiteistä myös NC:n oman vastahakemuksen ajamiseen liittyen. Hakijoilla ei ole muutoin ollut huomauttamista NC:n vaatimuksesta.

Markkinaoikeus toteaa, ettei NC:llä ole tässä asiassa oikeutta korvaukseen

siltä osin, kuin korvattavaksi vaaditut toimenpiteet ovat kohdistuneet

NC:n oman ja hylätyksi jo tulleen vastahakemuksen vireillepanoon ja

käsittelyyn markkinaoikeudessa. Ilman yksityiskohtaista erittelyä

markkinaoikeus katsoo kohtuullisen arvonlisäverottoman korvauksen

määräksi tämän asian osalta 20.000 euroa.

Päätöslauselma

Hakemus hylätään.

Tampereen käräjäoikeuden 29.9.2005 määräämä turvaamistoimi raukeaa.

Siemens AG ja Siemens Osakeyhtiö velvoitetaan yhteisvastuullisesti

suorittamaan Nokian Capacitors Oy:lle korvaukseksi

oikeudenkäyntikuluista Tampereen käräjäoikeuden turvaamistoimiasiassa

ja markkinaoikeudessa 20.000 euroa. Korvaukselle on maksettava

viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan

mukaan 24.9.2007 lukien.

MUUTOKSENHAKU

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta

valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka

ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valituslupahakemuksen ja valituksen tekemiselle päättyy

23.10.2007.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo

Mikkola, Olli Mäkinen ja Tommi Vuorialho.

LAINVOIMAISUUS

Lainvoimainen