Market court dismisses bid protest where procurement authority followed tender rules despite non-stop training mismatch.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskuksen työvoimaosasto on pyytänyt 30.6.2005 päivätyllä tarjouspyynnöllä 15/2006 tarjouksia "ammatillinen non-stop -koulutus, kaupan ala, myynnin ammattitutkinto" -koulutuksesta ajalle 1.1.2006-31.12.2007, minkä lisäksi tarjouspyynnössä on varattu valtion hankinnoista annetun asetuksen (1416/93) 4 §:n 5-

kohdan mukainen lisähankintaoikeus.

A, Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymään kuuluva liikelaitos

Koulutuskeskus Salpaus ja eräs kolmas tarjoaja ovat jättäneet tarjouksensa.

Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskuksen työvoimaosasto on päättänyt 18.10.2005 tekemällään hankintapäätöksellä, että edellä mainitut koulutuspalvelut hankitaan A:lta.

Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskuksen työvoimaosasto on 13.1.2006 tehnyt A:n kanssa edellä mainittuun hankintapäätökseen perustuvan väliaikaisen hankintasopimuksen nro 5/2006 sekä 21.12.2006 sopimukseen nro 5/2006 ja edellä todettuun lisähankintaoikeuteen perustuvan hankintasopimuksen nro 25/2007.

Voittaneen tarjouksen arvonlisäveroton kokonaishinta ajalle 1.1.2006-

31.12.2007 on 285.600 euroa.

HAKEMUS

Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskuksen 18.10.2005 tekemän koulutuspalvelujen hankintaa koskevan päätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä.

Toissijaisesti hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa

Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskuksen maksamaan sille hyvitysmaksuna 96.600 euroa.

Voittaneen tarjoajan tarjous ei vastaa tarjouspyyntöä koulutuksen toteuttamistavan osalta. Hankintayksikkö on tarjouspyynnössään edellyttänyt, että koulutus toteutetaan non-stop -koulutuksena. Kyseisen koulutusmuodon edellytyksenä on, että koulutus ja tutkinnon suorittaminen järjestetään tutkinnon osittain, mitä on myös tarjouspyynnön kohdassa 6.1 edellytetty. Voittaneen tarjoajan tarjouksen koulutuksen toteuttamissuunnitelmaa koskevan kohdan 2.

alla olevasta koulutuksen sisältö ja järjestämismuoto -sarakkeesta ilmenee, että koulutusta ei ole tarjottu non-stop -koulutusmuodon edellyttämällä tavalla tutkinnon osittain.

Päijät-Hämeen työvoimatoimiston nykyinen non-stop -koulutus on muodostunut kahden edeltävän vuoden aikana Koulutuskeskus

Salpauksen tarjouksen mukaiseksi. Kyseinen koulutusmuoto edellyttää siis yli sadan opiskelijan vuosittaista koulutukseen osallistumista. Nonstop -periaatteen mukainen koulutus ei siten ole mahdollista voittaneen tarjoajan tarjoamalla 28 opiskelijan vuotuisella lukumäärällä.

Voittanut tarjoaja on tarjonnut 251 opiskelijatyöpäivää vuodessa, mikä tarkoittaa koko vuoden kestävää opiskelua, eikä non-stop -periaate näin ollen toteudu. Sen sijaan Koulutuskeskus Salpauksen tarjouksen mukaan yhden opiskelijan opiskelijatyöpäivien määrä on 66,5 päivää vuodessa, mikä mahdollistaa koulutuksen toteuttamisen tarjouspyynnön edellyttämällä tavalla non-stop -periaatteen mukaisesti.

Voittaneen tarjoajan tarjous ei myöskään ole ollut kokonaistaloudellisesti edullisin. Tarjousten vertailu on ensinnäkin hinnan osalta suoritettu virheellisesti. Koulutuskeskus Salpaus on tarjonnut 105 opiskelijapaikkaa vuodessa, joten opiskelijapaikan keskimääräinen hinta on ollut 3.950,10 euroa, mihin nähden voittaneen tarjouksen opiskelijapaikan keskimääräiseksi hinnaksi on muodostunut

10.240,80 euroa laskettuna tarjotulla 28 vuosittaisella opiskelijapaikalla. Koulutuskeskus Salpauksen tarjouksen mukaan opiskelijapaikan keskimääräinen hinta on siten ollut halvempi kuin voittaneen tarjoajan tarjoama hinta.

Toiseksi tarjousten vertailu on suoritettu virheellisesti koulutuksen vaikuttavuuden arvioinnin osalta. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa koulutuksen vaikuttavuuden on todettu olevan 80 prosenttia, mikä tarkoittaa tarjotulla 28 hengen vuosittaisella opiskelijoiden lukumäärällä

22,4 työllistyvää opiskelijaa, kun taas Koulutuskeskus Salpauksen koulutuksen saaneista opiskelijoista työllistyy 70 prosenttia, mikä tarkoittaa tarjotun 105 opiskelijan vuosittaisella lukumäärällä 73,5

työllistynyttä opiskelijaa. Koulutuksen vaikuttavuutta olisikin tullut arvioida työllistyvien opiskelijoiden kokonaismäärän perusteella.

Mikäli tarjousten hintaa ja koulutuksen vaikuttavuutta olisi edellä esitetyin tavoin vertailtu oikein, Koulutuskeskus Salpauksen tarjous olisi ollut kokonaistaloudellisesta edullisin.

VASTINE

Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskus on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän hakemuksen.

Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut kaikilta osin tarjouspyynnön mukainen. Tarjouspyynnön kohdassa 5.17. ja liitteenä olevassa hankintasuunnitelmassa on edellytetty, että koulutus toteutetaan jatkuvaa oppilaaksiottoa soveltavan niin sanotun non-stop -periaatteen mukaisesti. Kyseisessä koulutusmuodossa opiskelijoita otetaan jatkuvasti koulutukseen työvoimatoimistojen valintapäätöksien perusteella. Valintapäätöksiin vaikuttavat opiskelijan henkilökohtaisen opiskeluohjelman lisäksi opiskelijatyöpäivien kokonaislukumäärä ja koulutuksen kokonaiskesto. Tarjouspyynnön hankintasuunnitelmassa on siten edellytetty 7.000 opiskelijatyöpäivää vuodessa, koulutuksen ajankohdaksi on määritelty 1.1.2006-31.12.2007 ja koulutuksen pituuden on todettu muodostuvan yksilöllisesti opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan. Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut opiskelijatyöpäivien ja sopimuskauden osalta tarjouspyynnön mukainen.

Opiskelijoiden kokonaismäärä vaihtelee non-stop -koulutusmuodossa käytännössä aina, mikä aiheutuu siitä, että yhden opiskelijan keskimääräinen opiskeluaika on yksilöllinen ja opiskelijaksi otettavien henkilöiden lukumäärään vaikuttaa niin opiskelijatyöpäivien kokonaislukumäärä kuin hankintakauden pituus. Näin ollen tarjouspyynnössä ei ole vaadittu selvitystä opiskelijamäärästä, vaan tarjouspyynnön hankintasuunnitelmassa on ilmaistu opiskelijamäärän määräytyvän "opiskelijatyöpäivien puitteissa". Tarjouksen on siis tullut vastata ainoastaan tarjouspyynnössä määriteltyä opiskelijatyöpäivien kokonaislukumäärää, koska opiskelijoiden lukumäärä joka tapauksessa vaihtelee. Voittaneen tarjoajan tarjous ei siten tältäkään osin ole ollut tarjouspyynnön vastainen.

Tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus ja arviointikriteereinä on ollut muiden ohella koulutuksen hinta ja vaikuttavuus. Voittaneen tarjoajan tarjous on täyttänyt kaikki kokonaistaloudellisuuden kriteerit ja niistä parhaiten on täyttynyt koulutuksen hinta.

Oppilaspaikan hintaa ei ole käytetty arviointikriteerinä tarjousten vertailussa, koska opiskelijoiden kokonaislukumäärää ei edellä esitetyn perusteella tiedetä etukäteen ja hinta muotoutuu jokaisen opiskelijan kohdalla erilaiseksi.

Vaikuttavuutta on arvioitu pääsääntöisesti numeerisesti, ja arviointi on perustunut faktatietoihin. Vaikuttavuuden arviointikriteerien kohdassa

6.6 on ollut kolme asiakohtaa: opiskelijoiden työhönsijoittumissuunnitelma, tiedotussuunnitelma sekä kouluttajan oma arviointi koulutuksen vaikuttavuudesta. Kyseinen arviointi on tarkoittanut kouluttajan subjektiivista arviota vaikuttavuudesta.

VASTASELITYS

Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä on vastaselityksessään todennut, että hankintayksikkö ei ole ottanut huomioon, että koulutus on tutkintotavoitteista. Voittaneen tarjoajan tarjouksen opetussuunnitelman mukaan myynnin valmistelu ja asiakastyö -osat sekä liiketoiminta ja yrittäjyys (vapaasti valittava osa) -osat on yhdistetty, minkä seurauksena opiskelija ei pysty suorittamaan näyttöjä tutkinnon osittain siten kuin tarjouspyynnön kohdassa 6.1. on vaadittu.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankintamenettely on aloitettu ennen 1. kesäkuuta 2007. Asiaan sovelletaan siten julkisista hankinnoista annetun lain 1505/1992

(jäljempänä hankintalaki) säännöksiä sellaisina kuin ne olivat julkisista hankinnoista annetun lain 348/2007 tullessa voimaan.

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon hankintalain 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Hakija on esittänyt, ettei voittaneen tarjoajan tarjous ole koulutuksen toteuttamistavan osalta ollut tarjouspyynnön mukainen.

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että sisällöltään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen hylkääminen ei ole ainoastaan hankintayksikön oikeus vaan että hankintayksikkö on tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi velvollinen hylkäämään tarjouspyynnön vastaisen tarjouksen silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai sen muu tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousvertailussa.

Tarjouspyynnössä on ollut yleinen työvoimapoliittista aikuiskoulutusta koskeva tarjouspyyntöasiakirja, jonka ohessa on ollut viisi liitettä.

Yleinen tarjouspyyntöasiakirja on koskenut kaikkia vuonna 2006

järjestettäviä eri alojen eri koulutusohjelmia, joiden toteuttamisesta

Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskus on järjestänyt tarjouskilpailun.

Nyt kysymyksessä oleva tarjouskilpailu on koskenut tarjouspyyntöä numero 15/2006 "Kaupan alan non-stop -koulutus, Myynnin ammattitutkinto", jota koskeva kurssi/koulutusalakohtainen hankintasuunnitelma on ollut tarjouspyyntöasiakirjan liitteenä 1.

Hankintasuunnitelman otsikossa "Kaupan alan non-stop -koulutus,

Myynnin ammattitutkinto" on maininta siitä, että tarjouspyyntö koskee non-stop -muotoista koulutusta. "Koulutuksen ajankohta" -kohdassa on edelleen todettu, että "koulutus toteutetaan non-stop -periaatteella.

Lisäksi hankintasuunnitelmassa on opetussuunnitelman sisältökokonaisuuksia käsittelevässä kohdassa todettu muun ohella seuraavaa:

"Kouluttajalta pyydetään esitys sisällöstä, jonka tulee noudattaa

Opetushallituksen vahvistaman myynnin ammattitutkinnon

(kuluttajamyynnin suuntautuminen) perusteita. Koulutus tulee rakentaa siten, että opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa ammattitutkinto tai sen osia HOPS:n mukaan. Soveltuvia koulutusosioita kootaan ryhmän suuntautumisvaihtoehtojen mukaan. Tavoitteena on, että osa opiskelijoista voi jäädä työelämään tutkinnon joidenkin pakollisten osioiden jälkeen. Koulutus toteutetaan opiskelijoiden HOPS:ien mukaisesti: opiskelijat etenevät itselleen soveltuvien osien mukaisilla osioilla."

Tarjouspyyntöasiakirjan keskeisiä käsitteitä koskevan kohdan 5.

alakohdassa 5.17. on määritelty jatkuva oppilaaksiotto eli ns. non-stop -koulutus seuraavasti:

"Jatkuvaa oppilaaksiottoa soveltavassa ns. non-stop -koulutuksessa opiskelijoiden sisäänotto tapahtuu koko vuoden 2006 (tai hankintasuunnitelmassa määritellyn ajanjakson) ajan opiskelijatyöpäivien puitteissa. Työvoimatoimistot tekevät opiskelijoiden henkilökohtaisiin opiskeluohjelmiin perustuvat opiskelijakohtaiset valintapäätökset enintään hankintasuunnitelmassa määritellyn koulutuksen keston päättymiseen saakka. - - Non-stop -koulutuksesta maksetaan toteutuneiden opiskelijatyöpäivien mukainen hinta."

Tarjouspyyntöasiakirjan opetussuunnitelmaa ja koulutuksen toteuttamissuunnitelmaa koskevan kohdan 6. alakohdassa 6.1 on todettu näyttötutkintoihin valmistavan koulutuksen osalta muun ohella seuraavaa:

"Tutkintotavoitteisessa koulutuksessa on esitettävä tutkinnon tai tutkinnon osien/osan nimet sekä tutkintojen perusteiden mukaisesti moduloidut oppilaitoskohtaiset opetussuunnitelmat. - -

Oppilaitoskohtaisesta opetussuunnitelmasta tulee laatia selkeä tiivistelmä tarjouslomakkeen kohtaan 2. Non-stop -koulutuksessa vertailun pohjana käytetään oppilaitoskohtaista opetussuunnitelmaa, josta ko. seikat ilmenevät."

Voittaneen tarjoajan tarjouslomakkeen koulutuksen perustietoja koskevan kohdan 1. järjestämisajankohtaa koskevassa sarakkeessa on todettu, että koulutus järjestetään non-stop -periaatteella. Koulutuksen toteuttamissuunnitelmaa koskevan kohdan 2. koulutuksen sisältöä ja järjestämismuotoa koskevassa sarakkeessa on eritelty koulutuksen osiot ja niihin käytettävät opetustunnit. Samassa sarakkeessa on todettu, että tuntimäärät ja aihealueet sovitaan henkilökohtaisesti kunkin opiskelijan tarpeiden mukaan (HOPS). Tarjouksen kohdan 2. opetusmenetelmiä koskevassa sarakkeessa on todettu, että koulutuksen toteutuksessa on erityisesti otettu huomioon koulutuksen non-stop -rakenne ja suunnitelman perusajatuksena on, että opiskelijalle voidaan joustavasti rakentaa henkilökohtainen opintosuunnitelma koulutuksen yhteyteen.

Lisäksi on viitattu tarjouksen liitteenä olevaan koulutuksen toteuttamissuunnitelmaan.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteenä on opetussuunnitelma, jossa on muun ohella täsmennetty tutkinnon eri osioiden sisältöjä sekä koulutuksen non-stop -rakenteen toteuttamista käytännössä. Lisäksi liitteenä on non-stop -muotoisen koulutuksen toteuttamista selventävä rakennekaavio, jossa on esitetty tutkinnon eri osioiden jaksotus vuosina

2006 ja 2007.

Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, että voittaneen tarjoajan tarjoama koulutus on ollut toteuttamistavaltaan tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla non-stop -muotoista. Edelleen koulutus on tarjouspyynnössä edellytetyllä tarkkuudella jaettu osiin ja tarjouspyynnössä vaaditulla tavalla rakennettu siten, että opiskelijat voivat jaksotuskaavion osoittamin tavoin suorittaa tutkinnon tai sen osia eriaikaisesti ja siten oman henkilökohtaisen suunnitelmansa mukaisesti.

Näin ollen markkinaoikeus katsoo, ettei voittaneen tarjoajan tarjous ole ollut hakijan väittämin tavoin tarjouspyynnön vastainen.

Tarjousvertailu

Hakija on esittänyt, että tarjousvertailu on tarjousten hinnan ja koulutuksen vaikuttavuuden arvioinnin osalta suoritettu virheellisesti.

Hankintalain 7 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista tulee hyväksyä kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus edellyttää, että hankintayksikkö soveltaa etukäteen ilmoittamiaan arviointiperusteita kaikkiin tarjouksiin tasapuolisesti ja syrjimättä. Hankintapäätöksen tulee perustua kaikkiin ennalta ilmoitettuihin arviointiperusteisiin ja hankintapäätöksessä tulee perustella se, miten arviointiperusteita on sovellettu.

Hintavertailu

Hakija on ensinnäkin esittänyt, että hintavertailu on ollut virheellinen, koska voittaneen tarjouksen oppilaspaikan keskimääräinen hinta on ollut kalliimpi kuin hakijan tarjouksen oppilaspaikan keskimääräinen hinta.

Tarjouspyynnön mukaan valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka arviointikriteerit ja niiden painoarvot ovat olleet seuraavat:

1. Koulutuksen hinta 15 %

2. Koulutuksen toteuttamistoteuttamissuunnitelma 20 %

3. Työelämäläheisyys 20 %

4. Opettajaresurssit 15 %

5. Toimitusvarmuus 15 %

6. Vaikuttavuus ja kokemukset kouluttajasta 15 %

Yhteensä 100 %

Tarjouspyynnössä on edelleen määritelty edellä esitettyjen arviointikriteerien alakriteerit, jotka ovat koulutuksen hinnan osalta seuraavat:

1. Koulutuksen hinta

1.1. Koulutuksen kokonaishinta 75 %

1.2. Opiskelijatyöpäivän hinta 20 %

1.3. Lisäohjaustunnin hinta 5 %

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei oppilaspaikan keskimääräinen hinta ole ollut tarjouspyynnön mukaan kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointikriteeri. Asiassa ei ole tullut ilmi, että tarjouspyynnössä ilmoitettujen arviointikriteerien perusteella tehty hintavertailu olisi suoritettu virheellisesti tai hakijaa syrjivästi.

Koulutuksen vaikuttavuuden arviointi

Hakija on toiseksi esittänyt, että tarjousvertailu on koulutuksen vaikuttavuuden arvioinnin osalta ollut virheellinen, koska siinä olisi tullut ottaa huomioon oppilaspaikkojen lukumäärä siten, että suhteellisen vaikuttavuuden sijaan olisi arvioitu absoluuttisesti, kuinka monta koulutuksen saanutta opiskelijaa sijoittuu työelämään.

Kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointikriteerin "Vaikuttavuus ja kokemukset kouluttajasta" alakriteerit on tarjouspyynnössä määritetty seuraavasti:

6. Vaikuttavuus ja kokemukset kouluttajasta

6.1. Aikaisemman koulutuksen tilastollinen vaikuttavuus 40 %

6.2. Asiakastyytyväisyys (Opal-palaute, kohta 37) 15 %

6.3. Opal-palaute ammatillisesta koulutuksesta 10 %

(kohdat 27 ja 28)

6.4. Loppuraportti, välipalautteet, 10 %

kouluttajan kyky korjata ongelmia

6.5 Työvoimatoimiston (ja opiskelijoiden palaute) 15 %

(Arviointiin vaikuttavat koulutuksen tarjoajan järjestämästä vastaavasta tai lähes vastaavasta koulutuksesta viranomaiselle tehdyt kantelut.)

6.6 Opiskelijoiden työhönsijoittumissuunnitelma ja tiedotussuunnitelma sekä arvio koulutuksen vaikuttavuudesta 10 %

Tarjouspyyntölomakkeessa on ollut koulutuksen vaikuttavuutta koskeva sarake, jossa on pyydetty esittämään kouluttajan arvio opiskelijoiden työhönsijoittumisesta ja suunnitelma siitä, miten tavoitteeseen päästään.

Voittaneen tarjoajan tarjouslomakkeessa on ilmoitettu, että noin 80 prosenttia opiskelijoista on sijoittunut työhön tai koulutukseen sekä esitetty, miten tavoitteeseen päästään. Hakijan tarjouksessa on ilmoitettu, että opiskelijoista työllistyy noin 70 prosenttia koulutuksen aikana tai sen jälkeen sekä esitetty, miten tavoitteeseen päästään.

Markkinaoikeus viittaa arviointikriteereistä edellä lausuttuun ja katsoo, että hankintayksikön on tullut arvioida kyseistä tarjouspyyntölomakkeessa pyydettyä kouluttajan omaa arviota koulutuksen vaikuttavuudesta tarjouspyynnössä määritellyn alakriteeri

6.6.:n sisällä. Hankintayksikkö on käyttänyt tarjouksia vertaillessaan pisteytyksen perusteiden sovellustaulukkoa, jonka mukaan alakriteeri

6.6.:n perusteella on ollut mahdollista saada enintään 1,5 pistettä, joka vastaa sille tarjouspyynnössä määriteltyä painoarvoa. Ottaen huomioon, että kyseinen alakriteeri on koskenut opiskelijoiden työhönsijoittumissuunnitelmaa, tiedotussuunnitelmaa ja arvioita koulutuksen vaikuttavuudesta korkeimman pistemäärän on taulukon mukaan voinut saada, mikäli edellä mainitut suunnitelmat on selvitetty

(sisältäen konkreettisen tiedottamisstrategian) ja vaikuttavuuden arvioinnille on annettu faktaperusteita.

Tarjousten vertailupöytäkirjasta ilmenee, että niin voittaneen tarjoajan kuin hakijan tarjoukset ovat saaneet kyseisestä arviointikriteeristä korkeimman mahdollisen pistemäärän eli 1,5 pistettä. Markkinaoikeus toteaa, että koulutuksen vaikuttavuuden pisteytyksessä on käytetty tarjouspyynnössä ilmoitettuja arviointiperusteita, joita on painotettu tarjouspyynnössä ilmoitettujen painoarvon mukaisesti. Asiassa ei ole tullut ilmi, että koulutuksen vaikuttavuuden vertailu olisi muutoinkaan suoritettu virheellisesti tai hakijaa syrjivästi.

Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikön ole katsottavan menetelleen myöskään tarjousten vertailun osalta virheellisesti.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti. Hakemus on näin ollen hylättävä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Olli Mäkinen ja Ilkka Lahtinen.