Market Court orders compensation for public procurement error where valid bids were wrongly included in the evaluation.
Legislator summary
AI generatedThe Market Court ordered Sotkamon kunnan to pay A a compensation of 10,000 euros for a flawed public procurement procedure. Although the procurement was invalid because the winning bid and a third-place bid were incorrectly included in the evaluation despite non-compliance with payment terms, the court found A had a genuine chance to win under correct rules. Consequently, the court awarded damages based on the company's actual costs and the value of the contract rather than the full contract price.
Legislator headnote
AI generatedJulkisista hankinnoista annetun lain 9 §:n 1 momentin 4 kohta; 9 §:n 2 momentti: If a tendering procedure is flawed, the authority must compensate the aggrieved bidder; the amount is determined by the bidder's actual costs and the value of the contract, not the full contract price, provided the bidder had a real opportunity to win under correct rules.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS
Sotkamon kunnan tekniset palvelut on pyytänyt 18.8.2005 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Teknologiakeskus Snowpolikseen hankittavista irtokalusteista. Hankintayksikkö on saanut viisi tarjousta.
Sotkamon kunnan ympäristö- ja tekninen lautakunta on päätöksellään 1.9.2005 § 108 päättänyt hankkia kyseiset kalusteet Isku Interior Oy:ltä.
Hankinnan arvonlisäveroton arvo on ollut 173.830 euroa.
Kysymyksessä olevat kalusteet on toimitettu Teknologiakeskus
Snowpolikseen syksyllä 2005.
HAKEMUS JA SEN TÄYDENNYS
A on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa edellä mainitun hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä tai toissijaisesti velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 19.450 euroa.
Tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus.
Hankintapäätöksestä ei käy kuitenkaan ilmi, että tarjouksia olisi vertailtu kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden mukaisesti. Hankintapäätöksestä ei ilmene, millä perusteella hankintayksikkö on katsonut valitun tarjouksen hakijan halvinta tarjousta paremmaksi ja siten kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi.
Koska hankintayksikkö ei ole hankintapäätöstä tehdessään soveltanut tarjouspyynnössä ilmoitettuja kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteita, hankintapäätös olisi tullut tehdä halvimman hinnan perusteella.
VASTINE
Sotkamon kunta on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen, ja perustellut vaatimustaan muun ohella seuraavasti.
Hankintamenettely on ollut hankintasäännösten mukaista.
Hankintayksikkö on tutkinut saadut tarjoukset tarkasti ja arvioinut ne pisteyttämällä. Hinnan painoarvo on ollut 70 prosenttia sekä kalusteiden soveltuvuuden kohteeseen, ergonomisten ja esteettisten ominaisuuksien, laadun ja toimintavarmuuden painoarvo yhteensä 30 prosenttia. Isku
Interior Oy on saanut tarjousvertailussa korkeimman pistemäärän ja tullut näin ollen valituksi kalusteiden toimittajaksi.
VASTASELITYS
A on lausunut vastaselityksessään muun ohella seuraavaa.
Hankintayksikön laatimaa vertailuasiakirjaa, jossa tarjoukset on pisteytetty, ei ole käsitelty hankintapäätöstä tehtäessä Sotkamon kunnan ympäristö- ja teknisen lautakunnan kokouksessa 1.9.2005, eikä hankintapäätöksessä ole viitattu kyseiseen pisteytykseen.
Hankintayksikkö on siten mitä ilmeisimmin suorittanut tarjousten pisteytyksen vasta hankintapäätöksen tekemisen jälkeen.
Tarjousten pisteytys on tehty joka tapauksessa virheellisesti, koska voittanut tarjoaja on saanut perusteettomasti toimintavarmuudesta hakijaa enemmän pisteitä. Mikäli hakija olisi saanut kyseisen arviointiperusteen osalta samat kaksi pistettä kuin voittanut tarjoaja, hakijan saama kokonaispistemäärä olisi ollut suurempi kuin voittaneella tarjoajalla ja hakija olisi tullut valituksi kalusteiden toimittajaksi.
MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT
Hankintamenettely
Hankintamenettely on aloitettu ennen 1. kesäkuuta 2007. Asiaan sovelletaan siten julkisista hankinnoista annetun lain 1505/1992
(jäljempänä hankintalaki) säännöksiä sellaisina kuin ne olivat julkisista hankinnoista annetun lain 348/2007 tullessa voimaan.
Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon hankintalain 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.
Tarjousvertailu ja hankintapäätöksen perusteleminen
Hakija on esittänyt, että hankintapäätöksestä ei ole käynyt ilmi, millä perusteella hankintayksikkö on katsonut valitun tarjouksen kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi. Lisäksi hankintayksikkö on hakijan mukaan menetellyt laatimassaan tarjousvertailussa virheellisesti toimintavarmuutta koskevan vertailun osalta.
Hankintalain 7 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista tulee hyväksyä kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimuksen edellyttävän, että hankintayksikkö soveltaa kaikkia etukäteen ilmoittamiaan kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteita kaikkiin tarjouksiin tasapuolisesti ja syrjimättä.
Hankintalain 7 a §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava.
Säännöksen esitöissä (HE 237/2004 vp) on mainittu, että päätöksen tulisi sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta sekä siihen vaikuttaneista keskeisistä seikoista, joita ovat muun muassa tarjouksen valintaperusteet ja niiden soveltamistapa.
Tarjouksen valintaperusteena on tarjouspyynnön mukaan ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka arviointiperusteiksi hankintayksikkö on ilmoittanut kalusteiden soveltuvuuden kohteeseen, ergonomiset ja esteettiset ominaisuudet, hinnan, laadun ja toimitusvarmuuden. Tarjouksen valinta on siten tullut tehdä kyseisten arviointiperusteiden perusteella.
Hankintapäätöksessä on ilmoitettu saatujen tarjousten arvonlisäverolliset hinnat sekä lisäksi todettu päätöksen perusteista seuraavaa: "Perusteena kalusteiden sopivuus kohteeseen sekä ergonomiset ja esteettiset ominaisuudet, laatu (takuuaika 5 vuotta) sekä toimitusaika (viikolla 39)."
Hankintapäätöksen lisäksi hankintayksikkö on vastineensa yhteydessä toimittanut markkinaoikeudelle erillisen tarjousten vertailuasiakirjan ja ilmoittanut, että tarjouksen valinta on tehty kyseisen taulukkomuotoisen vertailuasiakirjan perusteella. Tarjousten vertailuasiakirjasta ovat käyneet muun ohella ilmi tarjousvertailussa käytetyt arviointiperusteet ja niiden painoarvot, joiksi on hinnan osalta ilmoitettu 70 prosenttia sekä muiden arviointiperusteiden "soveltuvuus kohteeseen",
"ergonomiset ja esteettiset ominaisuudet", "laatu" ja "toimintavarmuus"
osalta yhteensä 30 prosenttia, tarjoajien kustakin arviointiperusteesta saamat pisteet sekä tarjoajien saama kokonaispistemäärä.
Vertailuasiakirja on ollut päiväämätön, eikä se saadun selvityksen perusteella ole ollut hakijalle toimitetun hankintapäätöksen liitteenä.
Hankintapäätöksestä tai hankintayksikön laatimasta tarjousvertailuasiakirjasta ei ole hintavertailua lukuun ottamatta ilmennyt, miten tarjouspyynnössä ilmoitettuja kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteita on sovellettu ja millä perusteilla tarjoajille on kustakin arviointiperusteesta annettu pisteitä.
Hankintamenettely on näin ollen ollut tarjousvertailun ja hankintapäätöksen perustelemisen osalta virheellistä.
Hankintapäätöksestä tai laaditusta tarjousvertailusta ei ole myöskään yksiselitteisesti ilmennyt, että hankintayksikkö olisi vertaillut saamiaan tarjouksia tarjouspyynnössä kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteeksi ilmoittamansa toimitusvarmuuden osalta.
Tarjouksen valintaa on edellä todetun mukaisesti perusteltu hankintapäätöksessä toimitusvarmuuden sijasta viikon 39
toimitusajalla. Hankintayksikkö ei ole kuitenkaan voinut arvioida toimitusvarmuutta osaksikaan kalusteiden toimitusajan perusteella, koska hankintayksikkö oli tarjouspyynnössään kalusteiden toimittamiseen liittyen muun ohella nimenomaisesti edellyttänyt, että kalusteet on tullut olla toimitetut ja käyttökunnossa viimeistään 30.9.2005 eli viikon 39 perjantaina. Kun kaikkien tarjousten on näin ollen tullut täyttää kyseinen kalusteiden toimittamista koskeva tarjouspyynnön vaatimus, josta hankintayksikkö ei ollut myöskään tarjouspyynnössään pyytänyt tarjoajia sisällyttämään tarjouksiinsa erillisiä lausumia, tarjousten keskinäistä paremmuutta ei ole voitu arvioida kyseisen seikan perusteella. Tarjousten vertailuasiakirjan mukaan hankintayksikkö on puolestaan antanut tarjoajille pisteitä toiminta- eikä toimitusvarmuuden perusteella kuten olisi pitänyt.
Hankintayksikön mainittu menettely ei ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua toimitusvarmuutta koskevassa tarjousvertailussa. Hankintamenettely on siten ollut myös tältä osin virheellistä.
Johtopäätös
Edellä olevan perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt kysymyksessä olevassa hankinnassa tarjousvertailun ja hankintapäätöksen perustelemisen osalta hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa tulee näin ollen harkittavaksi kysymys mainitussa säännöksessä säädettyjen seuraamusten määräämisestä.
Seuraamus
Kysymyksessä oleva hankintapäätös on pantu täytäntöön. Hankintalain 9 §:n 2 momentti ja 10 §:n 3 momentti huomioon ottaen lain 9 §:n 1 momentissa mainituista seuraamuksista voi siten tulla enää kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.
Hankintalain 9 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.
Kuten edellä on todettu, hankintamenettely on ollut hakijan esittämin tavoin virheellistä tarjousvertailun ja hankintapäätöksen perustelemisen osalta. Hyvitysmaksun saamisen edellytyksiä tulee hankintalain 9 §:n 1 momentin 4 kohdan perusteella kuitenkin arvioida sen perusteella, millaiseksi tarjouskilpailu olisi muodostunut täysin virheettömässä menettelyssä.
Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että sisällöltään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen hylkääminen ei ole ainoastaan hankintayksikön oikeus vaan että hankintayksikkö on tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi velvollinen hylkäämään tarjouspyynnön vastaisen tarjouksen silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai sen muu tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousvertailussa.
Tarjouspyynnön mukaan tarjousten maksuehdon on tullut olla "30
päivää netto" hyväksytyn kalustetoimituksen lopputarkastuksen suorittamisesta.
Sekä voittanut tarjoaja sekä tarjousvertailussa kolmanneksi eniten pisteitä saanut tarjoaja ovat tarjouksissaan ilmoittaneet maksuehtonsa olevan "14 pv netto".
Tarjoaja kantaa osaltaan vastuun siitä, että sen tarjous on tarjouspyynnön mukainen. Tarjouspyynnön sisältö on ollut maksuehdon osalta yksiselitteinen, eivätkä mainitut tarjoukset ole olleet sanotulta osin tarjouspyynnön mukaisia. Tarjouspyynnön vastaisuudessa on ollut kysymys tarjousten sisältöön ja siten niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavasta seikasta. Näin ollen hankintayksikön olisi tullut tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hylätä virheettömässä hankintamenettelyssä kyseiset tarjoukset tarjouspyynnön vastaisina eikä hyväksyä niitä mukaan tarjousvertailuun.
Hankintayksikkö on saanut viisi tarjousta, joista valituksi tullut tarjous ja tarjousvertailussa kolmanneksi sijoittunut tarjous olisi edellä todetun mukaisesti tullut hylätä tarjouspyynnön vastaisina. Kolmesta tarjouspyynnön mukaisesta tarjouksesta hakijan tarjous on saanut hankintayksikön suorittamassa tarjousvertailussa 910 pistettä ja kaksi muuta tarjousta 855,9 ja 843,9 pistettä.
Markkinaoikeus katsoo edellä mainitun kolmen tarjouksen huomattava piste-ero huomioon ottaen selvitetyksi, että hakijalla olisi ollut virheettömässä menettelyssä hankintalain 9 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu.
Asiassa tulee näin ollen määrätä hyvitysmaksu.
Hyvitysmaksua määrättäessä on hankintalain 9 §:n 2 momentin mukaan otettava huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu, hankinnan kokonaisarvo sekä hakijalle aiheutuneet kustannukset ja vahinko. Mainitut seikat huomioon ottaen huomioon markkinaoikeus harkitsee hyvitysmaksun määräksi 10.000 euroa.
MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU
Sotkamon kunta velvoitetaan suorittamaan A:lle hyvitysmaksuna
10.000 euroa.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Hankintalain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola ja Pasi Yli-Ikkelä.