Market court dismisses bid rejection claim for minor technical deviations in public procurement contract.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Tiehallinnon Vaasan tiepiiri on pyytänyt Julkiset Hankinnat -lehdessä

13.1.2005/2 julkaistulla hankintailmoituksella ja 7.3.2005 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia uuden tieyhteyden rakennussuunnittelusta ja rakentamisesta Ykspihlajan satamaan. Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia yhdeltätoista yritykseltä ja saanut kuusi tarjousta.

Tiehallinnon Vaasan tiepiiri on ilmoituksellaan 27.6.2005 nro

776/2005/10 ilmoittanut valinneensa Skanska Tekra Oy:n tarjouksen.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on noin 7.000.000 euroa.

Tiehallinnon Vaasan tiepiiri ja Skanska Tekra Oy ovat allekirjoittaneet

Kokkolan satamatietä koskevan urakkasopimuksen 9.9.2005.

HAKEMUS JA HAKEMUKSEN TÄYDENNYS

Tieliikelaitos on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa edellä mainitun hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti hakija on vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan maksamaan sille hyvitysmaksuna

780.023,59 euroa. Lisäksi hakija on vaatinut arvonlisäverottomien oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 3.400 eurolla sekä arvonlisäverottomien asianosaiskulujensa korvaamista 1.200 eurolla korkoineen.

Hakija on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Valittu tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen ja se olisi tullut hylätä.

Tarjouspyynnön vastaisilla seikoilla on ollut huomattava kustannusvaikutus.

Teiden kantavuusvaatimukseksi on urakkakohtaisissa tuotevaatimuksissa asetettu 160 MN/m

. Valitussa tarjouksessa teiden kantavuus on ollut kuitenkin vain 159 MN/m

.

Siltojen osalta urakkakohtaisissa tuotevaatimuksissa on todettu, että aallotettuja teräsputkia käytettäessä tulee siltojen S3, S4 ja S5 alittavan kevyenliikenteenväylän liikenneteknisten mittojen täyttää korkeuden osalta vähintään 2.700 millimetrin ja leveyden osalta 4.500 millimetrin vaatimukset. Voittanut tarjoaja on kuitenkin tarjonnut kolmea siltatyyppiä, jotka ovat olleet vapaan aukon osalta eli liikennetekniseltä mitaltaan vain 3.500 millimetriä leveitä.

Urakkakohtaisissa tuotevaatimuksissa sekä urakkaa koskevissa tienrakennuksen yleisissä laatuvaatimuksissa ja työselityksissä on edellytetty nurmetuksen osalta, että suunnittelualueella pohjavesisuojauksen päällä nurmetus on aina nurmetusluokan II

mukaista. Voittajan tarjouksessa nurmetus on kuitenkin esitetty tehtäväksi heikkolaatuisemman ja huomattavasti halvemman III luokan mukaisesti.

VASTINE

Tiehallinto on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa hakijan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 2.700 eurolla korkoineen.

Hankintayksikkö on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Kysymyksessä on ollut suunnittele ja rakenna -urakka, joka on käsittänyt rakennussuunnitelman laatimisen sekä varsinaisen rakennustyön.

Valitun tarjouksen alustavassa rakennussuunnitelmassa rakenteiden kantavuusmitoitus on esitetty laskennallisesti. Kahdessa laskentaesimerkissä on kantavuudeksi kantavan kerroksen päältä saatu

159 MN/m

. Käytännössä ero tilaajan vaatimaan 160 MN/m

on ollut niin vähäinen, ettei sillä ole ollut merkitystä. Kantavuusmitoitus tarkistetaan lisäksi lopullisessa rakennussuunnitelmassa, kun saadaan tietoja käytettävän kiviaineksen ominaisuuksista.

Kantavuusmittaustulokseen vaikuttavat myös työtavan huolellisuus ja mittaushetkellä vallitsevat kosteusolosuhteet. Tarjouksessa näitä mittaukseen vaikuttavia tietoja ei ole esitetty, eikä niitä ole ollut tarve esittääkään.

Voittanut tarjoaja on ollut velvollinen tekemään kantavan kerroksen vaatimusten mukaisesti. Esimerkkilaskelmassa esitetty poikkeama on ollut niin vähäinen, ettei se ole antanut aihetta lisäselvityksiin tai muihin toimenpiteisiin. Kantavuustavoitteen täyttyminen varmistetaan lisäksi mittauksella kantavan kerroksen valmistuttua.

Siltojen S3, S4 ja S5 osalta tarjouspyynnön liitteenä olevissa urakkakohtaisissa tuotevaatimuksissa on todettu, että myös vaihtoehtoiset siltatyypit hyväksytään. Aallotettuja teräsputkia käytettäessä on alittavan kevyenliikenteenväylän liikenneteknisten mittojen tullut olla korkeudeltaan vähintään 2.700 millimetriä ja leveydeltään vähintään 4.500 millimetriä. Liikennetekniset mitat -termi ei ole yksiselitteisesti tarkoittanut vapaata alikulkuleveyttä vaan, kun kyse on silta-aukosta, se on voinut tarkoittaa myös käytävän kokonaisleveyttä. Tarjouspyyntöasiakirjojen piirustuksissa on ollut kyseisten siltojen kohdalla maininta alikulkukorkeudesta 2.700

millimetriä, mutta vastaavaa mainintaa alikulkuleveydestä ei ole ollut.

Voittanut tarjoaja on tarjonnut siltoja joiden alikulkuleveys on ollut

3.500 millimetriä kokonaisleveyden ollessa 4.600 millimetriä.

Tarjouspyynnön tuotevaatimuksissa ei ole yksiselitteisesti vaadittu, että vapaan alikulkuleveyden tulee olla vähintään 4.500 millimetriä.

Hankintayksikön omissa asiakirjoissa on ollut epätarkkuutta siltojen suhteen. Voittaneelle tarjoajalle olisi voitu antaa mahdollisuus tarkentaa tarjoustaan, mikäli epätarkkuus olisi huomattu. Epätarkkuuden merkitys huomioon ottaen tarkennuksella ei olisi kuitenkaan ollut vaikutusta kilpailutuksen lopputuloksen kannalta.

Nurmetusluokassa II kylvöalustan paksuus on 15 senttimetriä ja nurmisiementä kylvetään 200 kilogrammaa hehtaarille.

Nurmetusluokassa III kylvöalustan paksuus on 5 senttimetriä ja nurmisiementä kylvetään 100 kilogrammaa hehtaarille. Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan ilmoittanut urakasta poikkeavana ratkaisuna tarjoavansa nurmetusluokan II mukaista kylvöalustaa nurmetusluokan

III nurmella. Poikkeama on koskenut vain kylvettävän siemenen määrää. Perusteluna ratkaisulleen voittanut tarjoaja on esittänyt, että III

luokan nurmi sopii paremmin rakennettavaan tieympäristöön. Hintaeroa tarjousten välille on nurmisiementen osalta aiheutunut noin 4.000 euroa.

Näin vähäisen poikkeaman käsittely on päätetty jättää hoidettavaksi sopimuskatselmuksessa. Poikkeama on ollut niin vähäinen, ettei myöskään sen ole katsottu aiheuttavan tarkistustoimenpiteitä tai tarjouksen hylkäämistä.

Voittaneen tarjoajan ja toiseksi tulleen hakijan tarjousten välinen hintaero on ollut lähes 800.000 euroa. Hankintamenettelyssä tapahtunut vähäinen virhe, jolla ei ole ollut merkitystä tarjouskilpailun lopputuloksen kannalta, ei ole voinut johtaa siihen, että hankintayksikkö olisi joutunut hyväksymään huomattavasti kalliimman tarjouksen.

LAUSUNTO

Skanska Tekra Oy on lausunnossaan vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa Tieliikelaitoksen korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 9.920,34 eurolla ja asianosaiskulut 5.990 eurolla korkoineen.

Skanska Tekra Oy on esittänyt muun ohella, että kyseessä on ollut suunnittele ja rakenna -urakka, jossa urakan lopullinen sisältö on varmistunut vasta tilaajan hyväksyttyä lopulliset suunnitelmat. Skanska

Tekra Oy on tarjouksessaan sitoutunut täyttämään tarjouspyynnön mukaiset vaatimukset. Tarjouksen jättäjän on tullut antaa tarjouskilpailussa vain selvitys alustavasta rakennussuunnitelmasta, jonka ratkaisut ovat perustuneet olemassa olevaan tietoon pohjamaan laadusta, kosteusolosuhteista ynnä muista seikoista. Rakennekerrokset on jouduttu tarkistamaan varsinaisen rakennesuunnittelun ja rakentamisen yhteydessä.

Skanska Tekra Oy:n tarjouksessa tien päällysrakenne on mitoitettu siten, että päällysrakenteen kantavuus täyttää vaaditun 160 MN/m

:n kantavuuden. Tarjouksen alustava rakennussuunnitelma on sisältänyt rakenteiden kantavuusmitoituksen laskennallisen esityksen ja kahdessa laskentaesimerkissä kantavuudeksi on saatu 159 MN/m

. Tarjous on täyttänyt kantavuusvaatimuksen sillä laskentatarkkuudella, mitä mitoituksessa käytetään. Yhden yksikön ero tarkoittaisi kantavan kerroksen vahventamista alle yhdellä senttimetrillä.

Siltojen S3, S4 ja S5 osalta tarjouspyynnössä ei ole edellytetty vapaan alikulkuleveyden olevan vähintään 4.500 millimetriä. Muiden siltatyyppien osalta on ollut selkeä maininta vapaasta alikulkuleveydestä. Taloudellinen erotus liikenneteknisen vaihtoehdon ja vapaan alikulkuleveyden vaihtoehdon välillä on ollut noin 73.000 euroa, eli tällä ei olisi ollut merkitystä urakan lopputuloksen kannalta.

Nurmetuksen osalta Skanska Tekra Oy on tarjonnut III luokan mukaista nurmea II luokan kylvöalustalle. Koska kyseessä on ollut tien pientareella olevasta alueesta, on III luokan nurmetuksen katsottu sopivan paremmin ympäristöön hoitokustannusten alentamiseksi.

Siementen alhaisen hinnan vuoksi vaikutus urakan hintaan on ollut noin

4.800 euroa.

VASTASELITYS

Hakija on lausunut muun ohella, että voittaneen tarjoajan esittämät laskennalliset kantavuudet ovat olleet alimitoitettuja siltä osin kuin ne eivät täytä urakkakohtaisia tuotevaatimuksia. Alimitoitetut kantavuudet on voitu esittää tarjouksessa alihinnoiteltuina.

Tiehallinnon ohjeiden "Siltojen suunnitelmat" ja "Sillansuunnittelun lähtötiedot, suunnitteluvaiheen ohjaus" perusteella on yksiselitteisen selvää, että siltasuunnittelun lähtötietona esitetyillä tuotevaatimuksissa käytetyillä liikenneteknisillä mitoilla on tarkoitettu silta-aukkojen vähimmäismittoja eli vapaata leveyttä ja korkeutta. Silta-aukon vähimmäismitat ovat käyneet ilmi myös alustavasta pääpiirustuksesta, jonka mukaan vapaan leveyden ja vapaan korkeuden tulon on tullut muodostaa suorakaiteen muotoinen niin sanottu vapaa tila silta-aukkoon. Käsitteet ovat olleet vakiintuneita ja tarjouskilpailuun osallistujat ovat ymmärtäneet ne samalla tavoin voittanutta tarjoajaa lukuun ottamatta. Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan sekoittanut vapaa aukko ja vapaa kulkuleveys -termit. Siltakaivannon syventämistarpeen vuoksi siltojen leveyden hintavaikutus on lisäksi ollut suurempi kuin mitä hankintayksikkö ja voittanut tarjoaja ovat esittäneet.

Nurmen osalta pelkkä nurmisiemenen kylvön muutos ei ole ollut riittävää. Tuolloin olisi tullut muuttaa myös kasvualustan pinnan käsittelyä. Hakijan arvion mukaan hintaero on kyseisessä tapauksessa ollut noin 3-4 euroa neliöltä.

Tekotapaa tai rakennetta on saanut muuttaa tarjousasiakirjoista esitetyistä perusvaihtoehdoista vain siten, että tuotevaatimukset ovat täyttyneet.

Valitussa tarjouksessa on jätetty pohjavesisuojaus pois korkean penkereen kohdalta. Menettely on ollut yleisten suunnitteluohjeiden mukainen, mutta se on edellyttänyt toimenpiteitä hoitourakoitsijalta.

Lisäksi voittanut tarjoaja on tarjouksessaan vastoin yleistä määritystä tulkinnut rakennettavan tien taajama-alueeksi ja pienentänyt opasteita ja niiden tekstikokoja.

Hakija on tullut toiseksi tarjousvertailussa. Näin ollen sillä olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu, mikäli Skanska Tekra Oy:n tarjous olisi hylätty tarjouspyynnön vastaisena.

Hyvitysmaksuvaateen määrä perustuu saamatta jääneeseen katteeseen.

LISÄVASTINE

Tiehallinto on lausunut muun ohella seuraavaa. Putkisiltoja käytettäessä aukon korkeus vaihtelee ja tällöin joudutaan selvittämään tarkemmin, paljonko alikulkuleveyden tulee olla ylhäällä 2,7 metrin korkeudella.

Valittu tarjous on täyttänyt siltojen osalta tarjouspyynnössä sekä

Tielaitoksen ohjeissa "Kevyen liikenteen suunnittelu" ja

"Sillansuunnittelun lähtötiedot" esitetyt vaatimukset alikulkuleveyden osalta. Sillansuunnittelun lähtötiedoista on käynyt muun ohella ilmi, ettei vapaan korkeuden tarvitse täyttyä koko vapaan leveyden alueella.

Tätä sovelletaan yleensä silloin kun aukko on muodoltaan kaareva.

Tarjouspyynnön sanamuotokaan ei ole edellyttänyt, että vapaan aukon leveyden olisi tullut olla vähintään 4.500 millimetriä.

Hakijan tarjous olisi jäänyt toiseksi vaikka valitun tarjouksen poikkeavuudet olisi otettu tarjoushinnassa huomioon. Hakijan saamatta jäänyt kate on ylimitoitettu, eikä se sovellu hyvitysmaksun lähtökohdaksi.

LISÄKIRJELMÄT

Tieliikelaitos on antanut lisävastaselityksen ja Tiehallinto lisävastineen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Sovellettavat säännökset

Hankintamenettely on aloitettu ennen 1. kesäkuuta 2007. Asiaan sovelletaan siten julkisista hankinnoista annetun lain 1505/1992

(jäljempänä hankintalaki) säännöksiä sellaisina kuin ne olivat julkisista hankinnoista annetun lain 348/2007 tullessa voimaan.

Kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun asetuksen (hankinta-asetus) 1 §:n 1 momentin mukaan ennakoidulta arvonlisäverottomalta arvoltaan kynnysarvon ylittävään hankintaan sovelletaan hankintalain lisäksi kyseisen asetuksen säännöksiä.

Saadun selvityksen mukaan kysymyksessä olevan hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo ylittää rakennusurakoiden osalta vuodelle 2005 säädetyn kynnysarvon 5.923.624 euroa. Hankintaan sovelletaan näin ollen hankintalain lisäksi hankinta-asetuksen säännöksiä.

Hankintamenettely

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon hankintalain 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, ettei sisällöltään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen hylkääminen ole ainoastaan hankintayksikön oikeus vaan että hankintayksikkö on tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi velvollinen hylkäämään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai sen tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousvertailussa.

Tarjouspyyntöasiakirjat

Urakkatarjouksen on tullut tarjouspyynnön mukaan perustua tarjouspyyntöön sekä tarjouspyynnön liitteenä olleisiin tarjouspyyntöasiakirjoihin, joita ovat olleet sopimuskohtaiset urakkaehdot, tarjouslomakkeet, urakkakohtaiset tuotevaatimukset sekä muu suunnitelma-aineisto. Tarjouksen tekemisessä on tullut lisäksi ottaa huomioon Tiehallinnossa voimassa olevat suunnittelua koskevat ohjeet, tienrakennuksen yleiset laatuvaatimukset ja työselitykset, sillanrakennuksen yleiset laatuvaatimukset ja niihin rinnastettavat asiakirjat sekä Tiehallinnon hyväksymiä sillanrakentamista koskevia materiaaleja, laitteita ja tarvikkeita koskevat asiakirjat.

Urakkakohtaiset tuotevaatimukset ovat sisältäneet sopimus- ja takuuajan tuotevaatimukset tien liikenneteknisille ratkaisuille, tien rakenteelle, silloille sekä tien ympäristölle, varusteille ja laitteille.

Urakkakohtaisissa tuotevaatimuksissa on lisäksi tarkennettu tarjouspyynnön suunnitelma-aineistoa ja esitetty erityisesti niitä vaatimuksia, jotka urakoitsijan tulee tarjousvaiheen alustavassa suunnittelussa ja urakan aikaisessa rakennussuunnitelman laadinnassa ottaa huomioon ja ilmoitettu ne asiat, joista ei saa poiketa.

Urakkakohtaiset tuotevaatimukset ovat olleet pätevyysjärjestyksessä ensimmäisenä suhteessa tiesuunnitelman täydennyssuunnitelman aineistoon, suunnitteluohjeisiin ja yleisiin rakentamisen laatuvaatimuksiin nähden. Urakkakohtaisissa tuotevaatimuksissa on lisäksi todettu, että urakoitsijan tulee tuottaa kohteen rakennussuunnitelma täydennyssuunnitelma-aineiston pohjalta suunnitteluohjeiden mukaisesti ja toteuttaa kohde yleisten laatuvaatimusten ja työselitysten mukaisesti siten, että lopputuotteen laatuvaatimukset täyttyvät.

Tarjouksen on tullut sisältää rakennussuunnitelma, josta on tullut selvitä muiden ohella teiden alustavat suunnitelmat, siltojen alustavat suunnitelmat ja alustavat geosuunnitelmat. Teiden alustavista rakennussuunnitelmista on tullut selvitä muun ohella päällysrakennemitoituksen periaatteet ja tarvittavat tiedot päällysteistä sekä tieympäristön viimeistely. Siltojen alustavasta suunnitelmasta on tullut selvitä muiden ohella tarjouspyynnön mukana lähetetyt alustavat yleispiirustukset täydennettynä perustamistavoilla ja muilla mahdollisilla muutoksilla sekä rakenteiden toimintatapaselostukset ja selvitys mitoitusperusteista. Alustavista geosuunnitelmista on tullut selvitä muiden ohella alustavat perustamis- ja pohjanvahvistustavat sekä alustavat mitoituslaskelmat painuville pohjarakenteille.

Kantavuus

Urakkakohtaisissa tuotevaatimuksissa on ilmoitettu, että urakoitsijan tulee esittää tarjousvaiheessa tilaajan edellyttämässä laajuudessa mitoituslaskelmat, kaikki käytetyt lähtötiedot ja laskennan mitoitusparametrit. Urakkakohtaisten tuotevaatimusten päällysrakenteiden kuormituskestävyyttä ja kantavuusmitoitusta koskevan kohdan mukaan rakenteiden mitoituksessa käytetään

Odemarkin kantavuuskaavaa, jolla lasketun kantavuuden on kantavan kerroksen päällä tullut olla vähintään 160 MN/m

. Mainitussa kohdassa on muun ohella edelleen todettu, että lopullisessa rakennussuunnitelmassa ja rakentamisen aikana olosuhteet eli pohjamaan kantavuusluokka ja pengertäytteen vaikutus alusrakenteen kantavuusluokkaan tulee tarkistaa ja tehdä tarvittavat muutokset.

Markkinaoikeus toteaa, että valitun tarjouksen mukaisissa laskelmissa kantavuudeksi on tarjouspyynnössä vaaditusta poiketen saatu osittain vain 159 MN/m

. Kun kysymyksessä on kuitenkin ollut vasta alustava rakennussuunnitelma ja kun kaikki lopullisen rakentamisvaiheen mittausolosuhteisiin vaikuttavat seikat eivät ole olleet suunnitteluvaiheessa vielä tiedossa, markkinaoikeus katsoo, ettei voittanut tarjous ole poikkeaman vähäisyyskin huomioon ottaen ollut teiden kantavuuslaskelman osalta sillä tavoin tarjouspyynnön vastainen, että se olisi tullut heti hylätä.

Sillat

Urakkakohtaisten tuotevaatimusten kohdassa "Sillat" on todettu, että siltojen rakennussuunnittelun tulee siltoja S3, S4 ja S5 lukuun ottamatta perustua siltasuunnitelman pääpiirustusten siltatyyppeihin. Siltojen S3,

S4 ja S5 osalta on hyväksytty vaihtoehtoisesti muitakin siltatyyppejä, joiden on tullut kuitenkin täyttää pääpiirustuksissa ja urakkakohtaisissa tuotevaatimuksissa esitetyt tekniset vaatimukset. Aallotettuja teräsputkia käytettäessä alittavan kevyenliikenteenväylän liikenneteknisten mittojen on tullut urakkakohtaisten tuotevaatimusten mukaan olla korkeuden osalta vähintään 2.700 millimetriä ja leveyden osalta vähintään 4.500 millimetriä.

Skanska Tekra Oy on tarjonnut tarjouksessaan silloiksi S3, S4 ja S5

niin sanottuja holvikaarisiltoja, joiden vapaa korkeus on ollut 2.700

millimetriä ja vapaa leveys 3.500 millimetriä. Tarjottujen holvikaarisiltojen sisäleveys on siltoja koskevan suunnitelmaselostuksen mukaan ollut 4.600 millimetriä.

Tiehallinnon ohjeen "Sillansuunnittelun lähtötiedot, suunnitteluvaiheen ohjaus" kohdan 4.2 perusteella on pääteltävissä, että liikenneteknisillä mitoilla tarkoitetaan nimenomaan sillan vapaata tai hyödyllistä leveyttä ja korkeutta siten, että vapaan leveyden ja vapaan korkeuden tulon on tullut muodostaa silta-aukkoon suorakaiteen muotoinen niin sanottu vapaa tila. Näin ollen on hyvin mahdollista hakijan tekemällä tavalla katsoa, että siltojen S3, S4 ja S5 on tullut olla ne alittavien kevyenliikenteenväylien osalta vähintään 4.500 millimetrin leveydeltä vähintään 2.700 millimetriä korkeita.

Määritelmää "liikennetekniset mitat" ei ole kuitenkaan ainakaan asianosaisten markkinaoikeudelle toimittamissa asiakirjoissa tarkemmin määritetty. Edellä kerrotun ohjeen "Sillansuunnittelun lähtötiedot, suunnitteluvaiheen ohjaus" kohdassa 4.2 on käytetty termejä "vapaa leveys" ja "hyödyllinen leveys" termien sisältöä tarkemmin yksilöimättä ja vain todettu, että liikennetekniset mitat ja vapaan tilan ääriviivat merkitään tien poikkileikkauspiirustukseen ja pituusleikkauksiin. Ohjeiden kohdassa 10.4 on lisäksi, termiä

"liikennetekniset mitat" sinällään käyttämättä todettu, että liikenteen vaatima vapaa korkeus voi olla vain rajoitetulta leveydeltä silta-aukossa ja esitetty esimerkkinä, että vapaalta leveydeltään 80 metrin aukossa saattaa riittää 25 metrin leveydeltä vaadittu vapaa korkeus. Näin ollen tarjouspyynnön tuotevaatimuksissa esitettyä on mahdollista tulkita myös siten, että siltojen S3, S4 ja S5 alikulkujen on tullut täyttää korkeuden osalta 2.700 millimetrin vaatimukset ainakin alikuluissa kulkevan kevyenliikenteenväylän leveydeltä ja ettei edellytetyn korkeuden ole tarvinnut koko edellytetyn leveyden osalta täyttyä.

Edellä esitetyn perusteella ja kun muutkaan markkinaoikeudelle toimitetut asiakirjat eivät anna aihetta arvioida asiaa toisin, markkinaoikeus katsoo, ettei tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella ole yksiselitteisesti ollut ymmärrettävissä, että siltojen S3, S4 ja S5

liikenneteknisillä mitoilla olisi tarkoitettu vapaan leveyden ja vapaan korkeuden muodostamaa suorakaiteen muotoista vapaata tilaa. Kun voittaneen tarjoajan tarjoamat sillat S3, S4 ja S5 ovat olleet 3.500

millimetrin leveydeltä yli 2.700 millimetriä korkeita ja kokonaisleveydeltään 4.600 millimetriä, ei voittaneen tarjoajan tarjoamia siltoja ole mainituilta osin tullut pitää sillä tavoin tarjouspyynnön vastaisina, että voittaneen tarjoajan tarjous olisi tullut hylätä.

Nurmetus

Nurmetuksen osalta urakkakohtaisissa tuotevaatimuksissa on todettu, että suunnittelualueella pohjavesisuojauksen päällä se on aina nurmetusluokan II mukaista.

Skanska Tekra Oy on tarjonnut II luokan nurmen asemasta III luokan nurmea paremmin ympäristöön sopivana. Tyyppipoikkileikkauksissa

M1 ja J1 yhtiö on lisäksi merkinnyt nurmetuksessa käytettävän II

luokan mukaista nurmetusta. Hankintayksikön vastineen ja voittaneen yhtiön lausunnon mukaan valittu tarjous on käsittänyt vaaditun nurmetusluokan II mukaisen pohjaratkaisun nurmetusluokan III

mukaisella siemenmäärällä. Tällöin eroksi nurmetusluokkien II ja III

käytön välillä on jäänyt kylvettävän siemenen määrä.

Urakan koko ja luonne sekä poikkeaman vähäisyys huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei valittu tarjous ole ollut tältäkään osin sillä tavoin tarjouspyynnön vastainen, että se olisi tullut hylätä.

Asiassa ei ole myöskään ilmennyt, että valittu tarjous olisi ollut pohjavesisuojauksen tai liikenneopasteiden tekstikoonkaan osalta sillä tavoin tarjouspyynnön vastainen, että tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu tarjousvertailussa olisi vaarantunut ja että tarjous olisi tullut heti hylätä.

Johtopäätös

Hankintayksikön ei voida edellä lausutuista syistä katsoa menetelleen hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti, kun se on valinnut

Skanska Tekra Oy:n tarjouksen. Hakemus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Yksityistä asianosaista ei saa kuitenkaan pykälän 3 momentin mukaan velvoittaa korvaamaan julkisen asianosaisen oikeudenkäyntikuluja, ellei yksityinen asianosainen ole esittänyt ilmeisen perusteetonta vaatimusta.

Pääasia ratkaistaan edellä olevan perusteella hankintayksikön vaatimuksen mukaisesti. Näin ollen hakijan oikeudenkäyntikuluvaatimus on hylättävä. Hakemusta ei ole kuitenkaan pidettävä ilmeisen perusteettomana, minkä vuoksi myös hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa asiassa vahinkonaan.

Skanska Tekra Oy:lle on aiheutunut lausunnon antamisesta kuluja, ja olisi kohtuutonta, jos se joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tieliikelaitos on sen vuoksi velvoitettava korvaamaan

Skanska Tekra Oy:n arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Kohtuullisena korvauksena aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista on pidettävä 3.500 euroa. Sen sijaan asianosaiskulut on tarkoitettu korvattavaksi vain poikkeuksellisissa tilanteissa. Kun asiassa ei ole voitu todeta, että

Skanska Tekra Oy:lle olisi aiheutunut asiassa tavanomaisesta poikkeavia erityisiä kuluja, on vaatimus asianosaiskulujen korvaamisesta hylättävä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Hakemus hylätään.

Markkinaoikeus velvoittaa Tieliikelaitoksen korvaamaan Skanska

Tekra Oy:n oikeudenkäyntikulut 3.500 eurolla. Korvaukselle on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

Skanska Tekra Oy:n asianosaiskuluvaatimus hylätään.

Tiehallinnon oikeudenkäyntikuluvaatimus hylätään.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kimmo Mikkola ja Ilkka Lahtinen.